E/137/211/2009 11.3.2009 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2008
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 2 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 3 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 3 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus 4 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 5 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 7 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 9 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 9 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 13 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 15 1.6 Tulosanalyysi 17 1.7 Tilinpäätösanalyysi 20 1.7.1 Rahoituksen rakenne 20 1.7.2 Talousarvion toteutuminen 20 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma 21 1.7.4 Tase 23 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma 25 1.9 Arviointien tulokset 25 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 26 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 28 4 TASE 29 5 LIITETIEDOT 31 6 ALLEKIRJOITUS 41
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vuonna 2008 oli tulosohjauksesta vastaavan ministeriön marraskuun palautteen ja laitoksen itsearvioinnin perusteella tuloksellista ja laitos saavutti tulossopimustavoitteensa kokonaisuutena hyvin. Tutkimuskeskuksen suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä jatkui kertomusvuonna korkealla tasolla, mikä näkyi sekä maksullisessa toiminnassa että GTK:n verkkopalvelujen käytössä. Hyvä tilanne kertoo GTK:n kyvystä palvella asiakkaitaan. GTK jatkoi verkostoitunutta toimintatapaansa ja vahvisti verkottumistaan erityisesti sektoritutkimuksen kestävän kehityksen aihealueella sekä geoenergiatutkimuksissa. Kansainvälinen toiminta jatkui aktiivisena ja tuloksellisena sekä tutkimuksessa että vientihankkeissa. Malminetsinnässä painospistettä siirrettiin yhä selvemmin asiakastarpeita vastaavasti malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja uusien malmityyppien tunnistamiseen sekä perustiedon tuottamiseen. Alunperin GTK:n tutkimustuloksiin pohjautuvat suuret kaivoshankkeet, Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos, aloittivat toimintansa. Kaivoksilla tulee olemaan merkittävä ja pitkäkestoinen aluetaloudellinen vaikutus. GTK kokosi kaivannaistoiminnan tuotanto- ja kansantaloudellista merkitystä kuvaavat tilastot tutkimusraportiksi (http://www.gtk.fi/luonnovarat/tuotanto/), joka on tarkoitus laatia ja julkaista vuosittain kertomusvuodesta lähtien. Turvevarojen etsinnässä ja arvioinnissa tulostavoitteet ylittyivät, mikä osaltaan varmistaa turvetta käyttävän teollisuuden raaka-ainevarannon saannin. Kiviainesten tilinpitojärjestelmän Internet-palvelu julkistettiin ja avattiin Pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueelta tavoitteena kestävän kiviaineshuollon edistäminen. Palvelu laajennetaan kaikille keskeisille kulutus- ja tuotantoalueille vuoteen 2012 mennessä. Maa- ja kallioperäkartoitusprosessien uudistaminen nykyaikaisiksi paikkatietoprosesseiksi jatkui. Kehittämistyöllä varmistetaan toiminnan palvelukyky myös pitkällä aikavälillä. Tieteellisessä tutkimuksessa vahvistettiin luonnonvarojen kestävän käytön ohjelmaa tavoitteena kansainvälisen tason osaaminen ympäristötaloudellisesti optimoitujen ja ekotehokkaiden tuotantomahdollisuuksien edistäminen. GTK koordinoi sektoritutkimuksen esiselvityshanketta luonnonvaratiedon hyödynnettävyydestä ja vaikuttavuudesta päätöksenteon tukena. Geoenergian hyödyntämiseen liittyvän tutkimustoiminnan tavoitteena on löytää maa- ja kallioperän lämmöntuottamis- ja varastoimisominaisuuksiin perustuvia uusia ratkaisuja ja teknologioita suurten energiakulutuskohteiden tarpeisiin. Merkittävä Tekes-rahoitteinen hanke käynnistyi GTK:n johdolla. Toiminnalla tuetaan kansallisen energiapolitiikan tavoitteita. Paikkatietoaineistojen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto ja verkkopalvelujen kehittäminen edistyivät suunnitellusti parantaen GTK:n palvelukykyä ja mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden lisäämiseen. Keskeisiä toimintaympäristöstä GTK:n toimintaan heijastuvia tekijöitä olivat valtion tuottavuusohjelma ja sektoritutkimuksen kehittäminen. Malminetsintäinvestointien aleneminen maailmalaajuisen taloustilanteen nopeasti vaikeutuessa ei kertomusvuonna vaikuttanut merkittävästi GTK:n toimintaan. GTK osallistui ministeriön hallinnonalan palvelukeskushankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja valmisteli omalta osaltaan henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushankesuunnitelmansa. GTK osallistui aktiivisesti sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kestävä kehitys jaoksen Luonnovaratiedon hyödyntäminen politiikan päätöksenteon tukena sekä Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien arviointi ja vertailu aihepiirien tutkimusohjelmien laatimiseen. Toimintaympäristön muuttuminen, GTK:n henkilöstön ikärakenne ja
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 henkilöstörakenteen kehittämistarpeet edellyttävät henkilöstön osaamisen systemaattista kehittämistä ja uusiutumista. GTK vastaa haasteisiin hyvällä henkilöstösuunnittelulla, tavoitekeskusteluilla ja johtamiskoulutuksella. GTK:n toiminta oli kertomusvuonna onnistunutta. GTK on kyennyt vastaamaan hyvin aineistoja palvelukysyntään ja lisännyt panostustaan kehittämistoimintaan huomioiden sekä valtionhallinnon toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden yleiset ja laitoksen omat strategiatavoitteet. Strategiseen suunnitteluun panostettu työ on auttanut alan kehityksen ja tulevien tarpeiden arvioinnissa sekä muutostyön hallitussa johtamisessa. 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Vuoden 2008 tulossopimuksessa ministeriö asetti tutkimuskeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. GTK:n toiminta tukee alueellista kehitystä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla vahvistetaan luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä luodaan uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa käyttöä, millä parannetaan luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. GTK on toiminnassaan laajasti verkottunut kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. GTK tukee asiantuntemuksellaan ministeriötä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä. GTK etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi. GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2008 vastaavat tulossopimuksessa asetettuja vaikuttavuustavoitteita (tulosneuvottelussa annettu TEM:n palaute, laitoksen itsearviointi). GTK:n keskeisenä tehtävänä on edistää pitkäjänteisesti maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä maassamme ja siten luoda pohjaa alan teolliselle kehittymiselle, työllisyydelle ja myönteiselle aluekehitykselle. GTK tuottaa Suomen maankamaran geologiasta ja sen luonnonvaroista perustietoa, joka mahdollistaa uusien luonnonvaraesiintymien löytymisen ja luo edellytyksiä niiden kestävälle käytölle. Käytännössä kaikkien geologisten luonnonvarojen metalliset malmit, teollisuusmineraalit, luonnonkivet, turve, kiviainekset, pohjavesi etsintä ja hyödyntäminen Suomessa pohjautuvat GTK:n tuottamaan tietoon ja asiantuntemukseen. Luonnonvarojen esiin-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 tymistä koskevien GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntä jatkui kertomusvuonna edelleen monipuolisena ja vilkkaana. Alun perin GTK:n tutkimuksiin perustuvat suuret kaivoshankkeet, Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos, aloittivat tuotantonsa kertomusvuonna. Molemmilla kaivoksilla on suuri ja pitkäaikainen aluetaloudellinen merkitys. Taloudellisen tilanteen nopea heikentyminen ja metallien hintojen lasku viivästyttävät useiden jo pitkälle edenneiden kaivoshankkeiden etenemistä. GTK:n toiminnan merkitystä kaivannaissektorin kannalta voidaan välillisesti arvioida erilaisten vuoriteollisuutta ja luonnonvarojen tuotantoa ja käyttöä koskevien tilastojen avulla. Kertomusvuonna GTK kokosi alan tuotanto- ja kansataloudellista merkitystä kuvaavat tilastot tutkimusraporttiin (http://www.gtk.fi/luonnonvarat/tuotanto/), joka on tarkoitus laatia ja julkaista vuosittaisena katsauksena vuodesta 2008 lähtien. GTK tuki kertomusvuonna ministeriötä tulossopimuksen mukaisesti kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä keskeisinä asioina kaivosrekisterin ja kaivossektorin verkkopalvelujen kehittäminen sekä kaivoslain uudistaminen. Toiminta energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi vahvistui edelleen yhteistoiminnassa korkeakoulujen ja alan teknologiayritysten kanssa. Näkymät geoenergian hyödyntämismahdollisuuksista suurkohteissa kuten suuret liikekiinteistöt ja uudet asuinalueet ovat lupaavat. GTK toiminta oli myös kertomusvuonna vahvasti verkostoitunutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, mikä näkyi mm. lukuisina yhteishankkeina ja uusien aktiivisena valmisteluna (ks. lähemmin kohta 1.4.2: Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu verkostoituminen). Yhteistyöverkostoja vahvistettiin varsinkin luonnonvarojen kestävään käyttöön, ilmastomuutokseen (sektoritutkimusyhteistyö, EU-yhteistyö) sekä geoenergian hyödyntämiseen liittyvissä tutkimuksissa. Yhteistyössä yliopistojen kanssa hankittu Suomen isotooppigeologian laboratorio (SIGL) aloitti toimintansa alkuvuodesta. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja tuottavuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano kuuluvat oleellisena osana GTK:n strategiaan. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat asetettuja tavoitteita tukevat toimenpiteet: 1. GTK:n toimintamenomäärärahalla palkattua henkilöstöä koskeva, TEM:n (KTM:n) tuottavuusohjelmassa asetettu henkilöstön vähentämistavoite vuoteen 2011 oli yhteensä 140 henkilötyövuotta. Osana tuottavuusohjelman toteutusta GTK:n henkilötyövuosien vähennys toimintavuonna oli 12 henkilötyövuotta. 2. GTK osallistui TEM:n hallinnonalan palvelukeskushankkeen suunnitteluun ja virastokohtaiseen toteuttamiseen. GTK valmisteli omalta osaltaan tuottavuusohjelmaan kuuluvan henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushankkeen suunnitelmansa ja käynnisti henkilöstöhallinnon asiakkaaksituloprojektin valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa. GTK osallistui aktiivisesti myös hallinnonalan palvelukeskushankkeen ohjausryhmän ja hallinnonalan projektiryhmien työhön.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 3. Hallinnon e-järjestelmiä kehitettiin edelleen ja järjestelmämuutoksina otettiin käyttöön SoleTM työajan hallinta- sekä Outlook tiedonhallintajärjestelmät koko laitoksessa. 4. GTK selvitti ja toimitti tilastokeskukselle valtionhallinnon tuottavuuden mittaushankkeeseen liittyen valtion tuottavuustilaston tiedot vuosilta 2006 ja 2007 GTK:n osalta. 5. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden tehostamisen ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta kohderyhmänä keskijohto. Lisäksi potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkinto-koulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin. 6. Osaamispotentiaalin ja osaamisen hyödyntämisen tehostamiseksi päivitettiin toimintayksiköiden osaamisen kehittämissuunnitelmat tavoite- ja kehityskeskustelukierroksella. 7. Rekrytointeja suunnattiin strategian mukaisiin avaintehtäviin ja huippuosaamisen kehittämiseen liittyvä toimenpideohjelma toteutettiin varatun rahoituksen puitteissa. 8. Tutkimuksen tuottavuuden nostamisen edellytysten lisäämiseksi suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin johdon tietojärjestelmän kehittämishankkeessa ja mm. laskentajärjestelmää uudistettiin. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Henkilöstön ja kustannusten jakautumat päätulosalueittain vuosilta 2006, 2007 ja 2008 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Geologisen kartoituksen suhteellinen osuus henkilötyövuosista ja kustannuksista on kasvanut hieman tarkastelujakson aikana. Tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueen suhteellinen osuus on pysynyt melko vakaana. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin osuudessa on tapahtunut selvä käänne vuoden 2008 aikana. Tulosalueen henkilötyövuodet ja kustannukset ovat vähentyneet sekä määrällisesti että suhteellisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu suurimmalta osaltaan kemian laboratorion yhtiöittämisestä syksyllä 2007. Merkittävä osuus kemian laboratorion henkilötyövuosista ja kustannuksista kohdentui vuosina 2006 ja 2007 luonnonvarojen etsintään ja arviointiin. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi on kuitenkin edelleen GTK:n resurssien käytön kannalta suurin tulosalue. Tiedonhallinnan tulosalueen henkilötyövuosimäärät ja kustannukset ovat kasvaneet tarkastelujakson aikana. Tulosalueen suhteellinen osuus on noussut tavoitetasolleen. Taulukko 1. Henkilötyövuosikertymät päätulosalueittain vuosina 2006 2008 HTV:t Päätulosalueet 2006 % 2007 % 2008 % Geologinen kartoitus 135,8 17,1 135,9 17,6 140,0 20,3 Tutkimus ja kehittäminen 242,8 30,5 208,3 27,0 193,8 28,0 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 323,9 40,7 327,0 42,3 240,1 34,7 Tiedonhallinta 93,4 11,7 101,7 13,1 117,5 17,0 YHTEENSÄ 795,9 100,0 772,9 100,0 691,4 100,0
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Taulukko 2. Kustannukset päätulosalueittain vuosina 2006 2008 ja tulossopimuksen tavoiteosuudet Kustannukset milj. Tavoite 2008 Päätulosalueet 2006 % 2007 % 2008 % % Geologinen kartoitus 10,4 18,3 11,9 20,1 11,9 21,0 18,0 Tutkimus ja kehittäminen 17,2 30,4 16,3 27,5 15,9 28,1 27,0 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 22,5 39,7 23,7 40,2 20,3 35,8 40,0 Tiedonhallinta 6,6 11,6 7,2 12,2 8,6 15,1 15,0 YHTEENSÄ 56,7 100,0 59,1 100,0 56,7 100,0 100,0 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 10,1 milj. euroa. Ne ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (5,2 milj. euroa) 4,9 milj. eurolla. Tuotot jäivät 3,9 milj. euroa vuoden 2007 tuottoja pienemmiksi ja 2,3 milj. euroa vuoden 2006 tuottoja pienemmiksi. Maksullisen toiminnan kannattavuustavoite, 5 prosentin ylijäämä tuotoista, ylitettiin selvästi. Toteutunut ylijäämäprosentti oli 14,9. Ylijäämää kertyi 1,5 milj. euroa, joka on 1,2 milj. enemmän kuin ministeriön asettama ylijäämätavoite 260 000 euroa. Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista oli 61, joka alitti tulossopimustavoitteen kahdella henkilötyövuodella. GTK:n kaikki maksullisen toiminnan tuotot saatiin liiketaloudellisista suoritteista. Tuottojen vähentymiseen edelliseen vuoteen verrattuna vaikutti merkittävästi kemian laboratorion yhtiöittäminen 1.9.2007 lähtien. Kemian laboratorion maksullisen toiminnan myyntituotot tammi-elokuulta ennen yhtiöittämistä olivat 2,1 milj. euroa. Vientiprojektien tuottojen vähentyminen oli toinen keskeinen tuottotilanteeseen vaikuttanut tekijä. Vientiprojekteista vuonna 2008 saadut tuotot olivat 3,1 milj. euroa (vuonna 2007 5,3 milj. euroa). Kaksi aiemmista monivuotisista Afrikan hankkeista päättyi vuoden 2008 alussa, ja uusi hanke Ugandassa käynnistyi vasta syksyllä. Afrikan hankkeiden tuotot olivat vuonna 2008 0,5 milj. euroa (vuonna 2007 3,4 milj. euroa). Myös vientiprojekteihin luettavat lentogeofysiikan hankkeet ulkomailla tuottivat vuonna 2008 kuitenkin 2,1 milj. euroa (vuonna 2007 2,8 milj. euroa). Tuotot koti- ja ulkomaiselta elinkeinoelämältä olivat 6,2 milj. euroa (vuonna 2007 8,0 milj. euroa). Näistä suurin osa oli tuottoja kaivannaisteollisuudelta, 3,6 milj. euroa (vuonna 2007 5,6 milj. euroa). Tuotot muulta teollisuudelta ja elinkeinoelämältä olivat 2,6 milj. euroa, jossa on kasvua 0,2 milj. euroa.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Taulukko 3. Maksullisen toiminnan kannattavuus (1000 euroa) Toteuma 2006 Toteuma 2007 Toteuma 2008 Suunnitelma 2008 Muutos v:sta 2007 Muutos-% Toteuma vrt. suunn. 2008 Tot.-% suunnitelmasta TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myynt 12 446 14 032 10 114 5 200-3 918-27,9 % 4 914 194,5 % Maksullisen toiminnan muut t 4 10-2 -12-120,0 % -2 TUOTOT YHTEENSÄ 12 450 14 042 10 112 5 200-3 930-28,0 % 4 912 194,5 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 576 725 294-431 -59,4 % Henkilöstökustannukset 5 398 4 968 3 571-1 397-28,1 % Vuokrat 178 164 156-8 -4,9 % Palvelujen ostot 1 238 2 781 1 966-815 -29,3 % Muut erilliskustannukset 773 721 644-77 -10,7 % Erilliskustannukset yhteensä 8 163 9 359 6 631-2 728-29,1 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 287 4 684 3 481-1 203-25,7 % Käyttöjäämä-% 34,4 % 33,4 % 34,4 % yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 1 099 1 027 935-92 -9,0 % Poistot 382 323 202-121 -37,5 % Korot 32 43 39-4 -9,3 % Muut yhteiskustannukset 1 265 1 539 801-738 -48,0 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 778 2 932 1 977-955 -32,6 % YHTEENSÄ 10 941 12 291 8 608 4 940-3 683-30,0 % 3 668 174,3 % YLIJÄÄMÄ (+) 1 509 1 751 1 504 260-247 -14,1 % 1 244 578,5 % Ylijäämä-% 12,1 % 12,5 % 14,9 % 5 % Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin (32.80.51.2) katettuja palkkauksia 810,64 euroa ja vastaava laskennallinen osuus ei-tehollisesta työajasta sekä lomapalkkavelan muutoksesta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 1,9 milj. euroa. Vuoteen 2007 verrattuna tuotot pienenivät 0,6 milj. eurolla ja vuoteen 2006 verrattuna 1,2 milj. eurolla. Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 50 %, joten tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 65 % alitettiin 15 prosenttiyksiköllä. Kustannusvastaavuusprosentti heikkeni 5,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2007 verrattuna. Kustannusvastaavuus kertoo viraston oman rahoitusosuuden ja riippuu saadun rahoituksen ehdoista, mm. kustannusten tukikelpoisuudesta. Suurimmassa osassa GTK:n EU-rahoitteisista hankkeista henkilösivu- ja yleiskustannuskertoimilla lasketut kustannukset eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 1,9 milj. euroa (2,0 milj. euroa vuonna 2007 ja 1,6 milj. euroa vuonna 2006). Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä on 7,6 % (tavoite 10,7 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden lukumäärä oli 86 kpl (tavoite 80 kpl). EU-rahoitteinen toiminta on supistunut viime vuosina. Vuonna 2008 toiminnan volyymi henkilötyövuosilla mitattuna oli 6,2 htv, kun vastaavat luvut olivat vuonna 2007 17,1 htv ja vuonna 2006 24,0 htv. Muu yhteisrahoitteinen toiminta sen sijaan on säilynyt noin 20 htv:n tasolla. Uusien EU-hankkeiden aloittaminen on viivästynyt, sillä uuden ohjelmakauden rahoitusohjelmien uusiutumisesta aiheutuneet hidastukset ovat viivästyttäneet rahoituspäätöksiä. EU-hankkeiden määrä on ollut noin 20 sekä vuonna 2007 että 2008. Vuoden 2008 EU-hankkeista 9 oli toiminnallisesti jo päättyneitä hankkeita, joista vain loppusuoritus oli saamatta. Uusista EU-hankkeista 7 alkoi vasta loppuvuoden 2008 aikana. Yli puolet kokonaistuotoista (1,0 milj. euroa, vuonna 2007 1,3 milj. euroa ja vuonna 2006 1,4 milj. euroa) tuli valtion virastoilta ja laitoksilta. Niistä EU-hankkeisiin kohdentui 0,1 milj. euroa ja muihin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin 0,9 milj. euroa (vuonna 2007 vastaavasti 0,7 milj. euroa ja 0,6 milj. euroa). Tekesin rahoituksen määrä oli 17 % ja kuntien, kuntayhtymien ja maakuntaliittojen osuus 18 %. Edellä mainitut tuotot laskutettiin rahoittajilta. Vuonna 2007 käytettiin myös ympäristöministeriön myöntämää EU:n ympäristörahaston rahoitusta 0,2 milj. euroa (8,6 %), kun vuonna 2008 vastaavaa käyttöä ei ollut. Vuonna 2008 käytettiin Suomen Akatemian rahoitusta 0,44 milj. euroa. Ympäristörahaston ja Suomen Akatemian momentteihin GTK:lla oli kirjausoikeus, ja rahoitus otettiin kirjatun summan mukaisena yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tuottoihin.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (1000 euroa) Toteuma 2006 Toteuma 2007 Toteuma 2008 Suunnitelma 2008 Muutos ed v:sta Muutos-% TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 1 434 1 254 1 044-210 -16,7 % EU:lta saatu rahoitus 498 216 217 1 0,5 % Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 990 800 624-176 -22,0 % Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 241 224 47-177 -79,0 % TUOTOT YHTEENSÄ 3 163 2 494 1 932-562 -22,5 % KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 114 77 49-28 -36,4 % Henkilöstökustannukset 2 445 2 130 1 824-306 -14,4 % Vuokrat 77 118 38-80 -67,8 % Palvelujen ostot 429 530 757 227 42,8 % Muut erilliskustannukset 489 537 246-291 -54,2 % ERILLISKUSTANNUKSET YHT. 3 553 3 392 2 914-478 -14,1 % KÄYTTÖJÄÄMÄ -390-898 -982-84 9,4 % Käyttöjäämä-% -12,3 % -36,0 % -50,8 % Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus Tukitoimintojen kustannukset 452 415 462 47 11,3 % Poistot 157 124 101-23 -18,5 % Muut yhteiskustannukset 584 592 390-202 -34,1 % OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA 1 193 1 131 953-178 -15,7 % KOKONAISKUSTANNUKSET 4 747 4 523 3 867-656 -14,5 % KUSTANNUSVASTAAVUUS -1 583-2 029-1 935 94-4,6 % Kustannusvastaavuus-% 66,6 % 55,1 % 50,0 % 65 % Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin (32.80.51.2) katettuja palkkauksia 686,39 euroa ja vastaava laskennallinen osuus ei-tehollisesta työajasta sekä lomapalkkavelan muutoksesta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu ministeriön tulossopimuksessa vahvistamien sanallisten tavoitteiden (taulukko 5) sekä tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden (taulukko 6) toteutumavertailuun. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista käsitellään sekä laitostasolla että tulosalueittain myös tulosanalyysissä luvussa 1.6. Taulukko 5. GTK:n vuoden 2008 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden sanalliset tavoitteet: tavoite - toteutumavertailu. TAVOITTEET 2008 TOTEUMA 2008 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Malminetsintää tukevaa toimintaa kehitetään vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita. Voimavaroja ohjataan uusien malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja malmityyppien tunnistamiseen sekä monipuolisen perustiedon tuottamiseen ja tulkintaan. Painopistettä siirretään jalometalleista perusmetalleihin. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisia raaka-aineesiintymiä teollisuuden ja energiatuotannon jatkotutkimuksia ja kehitystyötä varten. Turvevaroja kartoitetaan vähintään 300 km² vuodessa teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaisesti. Kartoituksen tulokset liitetään osaksi MET- LA:n ja MTT:n kanssa tuotettavaa bioenergiatasetta. Keski-Suomen liiton alueella aloitetaan maakuntakaavoitusta tukevan turvevaratiedon tuottaminen pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Pohjaveden suojelu- ja kiviainestarpeita yhteensovittava monivuotinen hanke aloitetaan Keski-Pohjanmaalla yhteisrahoitteisesti alueen toimijoiden kanssa. Jyväskylän seudulla täydennetään GTK:n kiviainesrekisterin tietoja kiviainestilinpitoa varten. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia jatketaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa pohjaveden ja muun maankäytön reunaehtojen määrittämiseksi sekä vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteuttamiseksi. Painopiste on suurilla pohjavesimuodostumilla Salpausselillä sekä Länsirannikon ja Itä-Suomen harjualueilla Geologinen kartoitus Voimavarat kohdennetaan tarvelähtöisesti raakaainehuoltoa ja maankäyttöä ja yhdyskuntarakentamista palveleviin hankkeisiin. Tavoitteen mukainen toiminta. Laajat mallinnushankkeet ovat käynnistyneet maamme keskeisimpien malmivyöhykkeiden moniulotteiseksi mallintamiseksi myös pintaa syvemmältä (Keski-Lappi, Pohjois-Karjala, HIRE-hankkeen kohteet). Perusmetallien arviointia tehostettiin. Taloudellisesti mielenkiintoinen Tervolan Reutuaavan dolomiittimarmoriesiintymä raportoitiin TEM:lle tarjouskilpailua varten. Tulostavoite ylitettiin. Suoalaa kartoitettiin yhteensä 352 km², josta 38 km2 tuotantoaluekohtaisina inventointeina teollisuuden tilauksesta (ks. myös taulukko 6. sekä luku 1.6. tulosanalyysi/luonnonvarojen etsintä ja arviointi). GTK:n osuus bioenergiatasetutkimuksesta raportoitu ja odottaa MET- LA:n osuutta. Tavoitteen mukainen toiminta. Hanke aloitettiin ja 59 km² suoalaa tutkittiin ja arvioitiin harvapistekartoituksella. Tavoitteen mukainen toiminta. Tavoitteen mukainen toiminta. Hankkeita on toteutettu erityisesti eteläisessä Suomessa ja länsirannikolla. Tavoitteen mukainen toiminta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Kallioperän 1:1 milj. ja 1:200 000 karttatietokantojen laadinta jatkuu siten, että tietokantojen 1.0 versiot valmistuvat jakelukuntoon v. 2009. Kuhmon Suomussalmen ja Pudasjärven alueiden 1:200 000 kallioperäkartat ja raportit valmistuvat. Yhteistyössä MTT:n ja Metlan kanssa tuotettavan maalajeja ja maannosta koskevan valtakunnallisen 1:200 000 maaperäaineiston 1.0 versio valmistuu. Aineiston soveltaminen mm. maaperäsuojeludirektiivin tarpeisiin aloitetaan. Maaperän 1:20 000/50 000 peruskartoitusaineiston siirto ja tuotteistaminen uudelle 1:25 000 karttapohjalle aloitetaan aineiston käyttökelpoisuuden varmistamiseksi. Tuotemallit valmistuvat. Tavoitteena on saada puolet aineiston siirtotyöstä valmiiksi vuoden loppuun mennessä Kasvukeskusten suunnittelua ja rakentamista palveleva yhteisrahoitteinen kartoitus jatkuu Tampereen seudulla ja aloitetaan Oulun kasvuympäristössä. Merenpohjan geologinen kartoitus kohdistuu Pohjanlahden kaupunkien ja suurten satamien edustoille sekä laajana yhteistyönä toteutettavan vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittävän ohjelman (VELMU) tukemiseen. Hankkeita toteutetaan ensisijaisesti yhteisrahoitteisina. Valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän rakentaminen aloitetaan yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Tietojärjestelmän rakennesuunnittelu valmistuu. Tutkimus ja kehittäminen Kehittämisalueena on maankamaran luonnonvarojen materiaalivirta- ja elinkaaritutkimus pidemmän aikavälin tavoitteena kansainvälisen tason osaaminen ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämisessä. Aiheeseen liittyvää tutkimustoimintaa ja yhteistyöverkostoa vahvistetaan. Uudella teknologialla luodaan moniulotteisia malleja, jotka edistävät esiintymien hyötykäyttöä ja globaalimuutoksen ennustettavuutta ja muutokseen sopeutumista. Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella toteutettavan maankuoren seismisen 3D-tutkimuksen (HIRE) kenttätyöt päättyvät ja ensimmäiset tulkinnat luotausaineistosta valmistuvat. Tavoitteen mukainen toiminta. Valmistuivat. Aineisto valmistui tarkastuskuntoon. Laatutarkastus ja -luokittelu valmistuvat 4/2009. Testauksia aineiston soveltamisesta maaperäsuojeludirektiivin tarpeisiin tehty (mm. riskialueiden määritys). Tavoitteen mukainen toiminta. Peruskartoitusaineiston siirto uudelle karttapohjalle aloitettiin ja uudet tuotemallit valmistuivat. Aineiston siirto uudelle karttapohjalle edellyttää ennakoitua enemmän aineiston korjaamista, jonka vuoksi siirtotyö etenee suunniteltua hitaammin ja saadaan pääosin valmiiksi v. 2009 aikana. Tavoitteen mukainen toiminta. Tampereen alueella yhteistyössä on alueen viisi kuntaa, Tiehallinto, maakuntaliitto sekä alueellinen ympäristökeskus. Merenpohjan kartoitusta kohdistui tavoitealueille ja VELMU-yhteistyöhön. Tilaustöiden määrä oli odotettua paljon suurempi (ks. lähemmin kohta 1.6. Tulosanalyysi/Geologinen kartoitus). Ei toteutunut täysin tavoitteen mukaisesti. Maakairaustietojärjestelmän rakennesuunnitteluvaihtoehdot valmistuivat laajaan sidosryhmäkyselyyn perustuen. Järjestelmän varsinainen rakentaminen voidaan aloittaa rakentamisen edellyttämän rahoituspohjan selvittyä. Tavoitteen mukainen toiminta. Ensimmäinen yhteenveto geologisten luonnonvarojen vuotuisesta hyödyntämisestä julkaistiin. GTK koordinoi sektoritutkimuksen esiselvityshanketta luonnonvaratiedon hyödynnettävyydestä ja vaikuttavuudesta päätöksenteon tukena. Tavoitteen mukainen toiminta. Tietoaineistojen integroidusta käytöstä malminetsinnässä valmistui väitöskirja. Se valittiin geotieteiden parhaaksi väitöskirjaksi Suomessa 2007 2008. Aktiivisessa kansainvälisessä yhteistyössä testattiin ja valittiin GTK:lle soveltuvat mallinnusohjelmistot. Tavoitteet toteutuivat. Kenttätyöt toteutettiin suunnitellusti ja ensimmäiset tulkinnat valmistuivat lupaavin tuloksin. Yhteensä tehtiin mittauksia 15 malmialueella tiiviissä yhteistyössä kaivosteollisuuden kanssa.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Yhteistyössä kotimaisten yliopistojen kanssa perustetun geotieteiden isotooppilaboratorion toiminta alkaa. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueella. Geologisten luonnonvarojen tilinpidon laajentaminen metalleihin, turpeeseen ja kaivostoiminnan sekä rakentamisen sivutuotteisiin ja jätteisiin aloitetaan. Keskeisten hyötymineraalien (perus- ja platinametallit, uraani, teollisuusmineraalit) tietokannat valmistuvat käytettäväksi verkkopalveluna ja osana tilinpitokonseptia. GTK vahvistaa maalämpötutkimuksiaan ja yhteistyötään yliopistojen, korkeakoulujen ja teknologioiden kehittämiseen erikoistuneiden yritysten kanssa. Tavoitteena on maalämmön laajamittaisten tuotanto- ja varastointiratkaisujen sekä niihin pohjautuvan vähäpäästöisen energialiiketoiminnan kehittäminen. Metallien riskinarviointia tutkivat laajat yhteistyöhankkeet raportoivat keskeisiä tuloksiaan. Vuosittain julkaistaan keskimäärin 60 tieteellisesti referoitua artikkelia kansainvälisissä sarjoissa. Tiedonhallinta Geologisen paikkatiedon hallintajärjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön koko kartoitustiedon keruussa. Pääosa tuotteista ja palveluista tuotetaan suoraan keskitetyistä tietokannoista. Pääosa sekä karttamuotoisen että muun aineiston jakelusta tapahtuu tietoverkon välityksellä. Verkkopalvelujen kehittäminen jatkuu tavoitteena palvelujen helppokäyttöisyys, ajankohtaisuus ja kiinnostavuus. INSPIRE direktiivin vaatimuksiin sisältyvät tietoaineistot ja kuvaustietojen taso (metatietoprofiilit) määritellään. Ensimmäiset aineistot saadaan direktiivin vaatimuksia vastaavalle tasolla. Outokumpu Oyj:n luovuttamien mittavien tutkimusaineistojen käytettävyyden kehittäminen aloitetaan. Aineistojen saatavuus ratkaistaan ensivaiheessa tietotuotteita tarjoamalla. Suomen isotooppigeologian laboratorio (SIGL) aloitti toimintansa tavoitteen mukaisesti. Testiajot osoittavat laitteiston toimivan hyvin. Tavoite toteutui. Yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa laadittu kiviainesten tilinpitopalvelu (Kitti) julkistettiin ja otettiin käyttöön. Lähes tavoitteen mukainen toiminta. Alustavat suunnitelmat geologisten luonnonvarojen tilinpitokokonaisuudesta valmistuivat ja tilinpito laajentaminen aloitettiin sivumateriaaleista. Hyötymineraalien tietokannat valmistuivat suunnitellusti lukuun ottamatta teollisuusmineraalitietokantaa, jonka valmistuminen siirtyi vuoteen 2009. Tavoitteen mukainen toiminta. Tekesin Kestävä yhdyskunta tutkimusohjelman geoenergian hyödyntämistä palveleva laaja hanke aloitettiin GTK:n koordinoimana. Useita kohteellisia mallinnuksia toteutettiin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Geoenergian käyttö uudiskohteissa on lisääntynyt merkittävästi. Tavoite toteutui. Laaja metallien yhdennetty kohdekohtainen riskinarviointi raportti valmistui GTK:n koordinoimana yliopisto-/sektoritutkimuslaitosyhteistyönä. Tavoite toteutui. 66 referee-julkaisua valmistui. Tavoitteen mukainen toiminta. Uuden tiedon osalta hallintajärjestelmä kattavasti käytössä. Merkittävä osa verkkopalveluista tukeutuu tietokantoihin ja rajapintojen kautta toteutettavat aineistopalvelut etenemässä kokeiluvaiheesta tuotantokäyttöön Tavoitteen mukainen toiminta. Karttaportaali Geo.fi julkaistu tietoverkossa täydessä laajuudessaan. Myös GTK:n laaja julkaisu- ja raporttiaineisto jo lähes kattavasti verkkojakelun piirissä. Asiakassegmenteittäin jaoteltu tietoverkon kautta tapahtuvan palvelutarjonnan kehittämiseen tähtäävä laaja kehittämishanke käynnistetty. Tavoitteen mukainen toiminta. Metatietoprofiili määritelty. Kallioperätietojen osalta INSPIRE-vaatimuksia vastaavat aineistokuvaukset valmiit. Tavoitteen mukainen toiminta. Ensimmäiset tietotuotteet määritelty ja koko Outokummun luovuttama laaja etsintäkohteita koskeva raporttiaineisto saatu verkkopalvelujen piiriin.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Muut tavoitteet GTK antaa asiantuntija-apua ministeriölle kaivoslain mukaisten tehtävien hoitamisessa. Toteutunut palvelukorteissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Taulukko 6. GTK:n vuoden 2008 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut: tavoite - toteutumavertailu. Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % - geologinen kartoitus 18 20 21,0 18 - tutkimus ja kehittäminen 30 27 28,1 27 - luonnonvarojen etsintä ja arviointi 40 40 35,8 40 - tiedonhallinta 12 12 15,1 15 Yhteisrahoitteinen toiminta - kustannusvastaavuus, % 66,6 55,1 50 65 - osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10,1 8,5 7,6 10,7 - hankkeiden lukumäärä 81 73 86 80 Maksullinen toiminta - tulot, milj. euroa 12,4 14 10,1 5,2 - ylijäämä, 1000 euroa 1 507 1 752 1504 260 - ylijäämä, %:ia tuotoista 12 12,5 14,9 5 Tavoite 2008 Tuotokset ja laadunhallinta: Raportointi kauppa- ja teollisuusministeriölle - valtaukset, lukumäärä 34 24 7 10 Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suoala, km2 327 323 352 300 - raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3 89,5 137 204 100 Alueellinen kallioperäkartoitus, kattavuus -% 75 78 80 80 Aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma, kattavuus -% 92 100 100 100 Maaperän yleiskartoituksen 1. versio, kattavuus -% 55 80 100 100 Merigeologia - kartoitettu pinta-ala, km2 600 330 380 500 - luotaukset, linjakm 1270 1900 1900 1000 Julkaiseminen - vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumäärä 58 55 66 60 - muut julkaisut, raportit ja artikkelit, lukumäärä 348 322 305 325 Verkkopalvelujen käyttö - ulkoisten käyntien lukumäärä, (1000) 947 1300 978* 1300 - exploration sivut, (1000) 247 284 355 350 - karttapalvelut, (1000) 17 45 51 40 - muut tietopalvelut, (1000) 61 83 89 100 * toteutumaluku ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin, ks. kohta 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu/palvelujen kysyntä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen GTK uudisti kertomusvuonna tutkimusohjelmarakenteensa. Keskeisenä lähtökohtana on varmistaa tutkimustoiminnan suuntaaminen kehittyvien sidosryhmätarpeiden ja yhteiskunnan kannalta keskeisten haasteiden ohjaamana. Myös johdon vastuunjakoa täsmennettiin vuoden lopulla tavoitteena palvelurajapintaan liittyvien kehittämisvastuiden selkiyttäminen ja palvelutoiminnan kokonaisuuden (asiantuntijapalvelut, tietopalvelut ja ulkomaan projektitoiminta) entistä tiiviimpi koordinaatio. GTK:n palvelukyvyn jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen toiminnan kattavan laatujärjestelmän hyödyntämiseen. Laatujärjestelmän kehittäminen tapahtuu toimintaprosesseittain laatupäällikön koordinoimana. Laatujärjestelmän kehittäminen uudistettuja tiedonkeruuprosesseja vastaavaksi aloitettiin. Toimintaprosessien laatuvastaavien tehtävänä on kehittää prosessien toimivuutta ja ohjeistusta sekä koota vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn edelleen kehittämiseksi. Ydin- ja tukitoimintaprosessien laadunvarmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien (8 kpl) sekä tulosalueittain ja laitostasoisena toteutettujen laatukatselmusten avulla. Auditointien painopiste oli vuonna 2008 asiakkaille toimitettavien palvelujen prosessien toimivuuden varmistamisessa. Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä. GTK:n maksullinen toiminnan tuotot olivat vuonna 2008 10,1 milj. euroa. Vaikka edellisvuoteen nähden tapahtui vähennystä, tulotavoite ylitettiin. Maksullisen toiminnan kannattavuus oli hyvällä tasolla ja ylijäämäprosentti oli lähes kolminkertainen tavoitteeseen nähden. Tärkein asiakasryhmä oli edelleen elinkeinoelämä, jossa kaivannaisteollisuus nousi jälleen tulojen kannalta merkittävimpään asemaan. Vientiprojektien osuus väheni entisten monivuotisten hankkeiden päätyttyä, ja uusi monivuotinen hanke aloitettiin vasta vuoden lopussa. GTK oli myös kertomusvuonna haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna oli käynnissä yhteensä 86 yhteisrahoitteista hanketta (vuonna 2007 73). Yhteisrahoitteinen toiminta kuitenkin supistui edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys kohdentui EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Uusien EU-hankkeiden aloittaminen viivästyi rahoitusohjelmien uudistumisen takia. Tämä hidasti rahoituspäätösten saantia, mutta loppuvuodesta käynnistyi useita uusia hankkeita. 2006 12,5 milj. 2007 14,0 milj. 2008 10,1 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2006 2008
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 2006 htv:t 45,7 2007 htv:t 38,8 2008 htv:t 30,4 EU-hankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-kertymät (tehollinen työaika) vuosina 2006 2008 Kertomusvuoden aikana GTK:n suosittujen malminetsintäyhtiöille tarkoitettujen englanninkielisten Exploration-sivujen sekä suomenkielisten kartta- ja hakupalvelujen käyttäjämäärät olivat edelleen nousussa. Uuden tilastointiohjelman ja julkaisujärjestelmän käyttöönoton ja siirtymävaiheen tilastoinnin epäluotettavuuden seurauksena kävijämäärätiedot muilla GTK:n verkkosivuilla ovat siinä määrin epäluotettavia, etteivät ne ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin. Syksyllä otettiin käyttöön uusi geo.fi-karttaportaali, joka kokoaa maa- ja kallioperään liittyvän kartta-aineiston erityisesti ympäristöhallinnon ja kuntien viranomaisille ja asiantuntijoille. Toukokuusta lähtien verkkosivujen kautta on voinut tilata tiedon sivuille ilmestyneistä uusimmista valtausraporteista sekä GTK:n julkaisuista, artikkeleista ja tiedotteista. Www.gtk.fiverkkopalvelujen käytetyimmät sivukokonaisuudet olivat lehdistötiedotteet sekä GTK:n julkaisuja, karttoja ja aineistoja käsittelevä Geotieto-osuus. Kiinnostusta herättivät myös laajan ympäristön geokemiallisen hankkeen FOREGS (FOREGS Geochemical Baseline Mapping programme) sivut sekä luonnonvarat-kokonaisuus. 400000 300000 Karttapalvelut Hakupalvelut Exploration Kävijämäärät 200000 100000 0 2005 2006 2007 2008 Kuva 3. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina 2005 2008.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Verkostoituminen GTK jatkoi kertomusvuonna aktiivisesti verkostomaista toimintatapaansa kotimaassa ja kansainvälisesti. Kotimaassa vahvistettiin tutkimuslaitos- ja yritysyhteistyötä erityisesti Sektoritutkimuslaitosten neuvottelukunnan kestävän kehityksen aihealueella (luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutos ja sopeutuminen) sekä geoenergiatutkimuksessa. Yhteistyössä yliopistojen kanssa aikaansaatu Suomen isotooppigeologian laboratorio (SIGL) aloitti toimintansa alkuvuodesta. GTK:n asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin alueiden käyttöä ja suunnittelua koskeviin työryhmiin. Myös kansainvälinen verkostoyhteistyö jatkui vahvana. Kertomusvuonna lopullisen päätöksen sai joukko EU-rahoitteisia hankkeita, mutta yhdeksästä uudesta hankkeesta saatiin myönteinen päätös. GTK toimi koordinaattorina kaikkiaan 11 hankkeessa, mikä osoittaa GTK:n palvelukykyisyyttä myös EU-hankkeiden vastuutahona. GTK on osallistunut jo usean vuoden ajan aktiivisesti Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin ohjelmavalmisteluun. Ohjelmassa päästiin kertomusvuonna komission kanssa sopimusneuvotteluihin GTK:n koordinoimasta erittäin mittavasta (17 M ) 7. puiteohjelman ProMine hankkeesta, joka on merkittävä koko EU:n mineraalisektorin kannalta. GTK:n johtama monikansallinen konsortio menestyi myös projektivientimarkkinoilla. Ugandan eteläosan kartoitushanke (IDA-rahoitus) käynnistyi ja pohjoisosan kartoitushanke (NDF-rahoitus) oli kertomusvuoden päättyessä sopimusneuvotteluvaiheessa. Asiakas/sidosryhmäpalaute Asiakas- ja sidosryhmätapaamiset sekä laatujärjestelmätyö ovat tärkeimmät jatkuvat palautteiden hankkimiskeinot, joiden yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan kohdistuvista odotuksista. Kertomusvuonna GTK on selvittänyt sidosryhmien tyytyväisyyttä palveluihin ja GTK:n tunnettavuutta kaivosteollisuuden ja mineraaleja jalostavan teollisuuden FinnMateria kongressin ja messujen yhteydessä Jyväskylässä marraskuussa 2008. Selvityksen mukaan asiakkaat arvostavat palvelujemme sisältöä, laatua ja monipuolisuutta. He luottavat puolueettomuuteemme ja aikataulujen pitävyyteen. Hintojamme pidettiin hieman korkeina. Myös verkkosivujemme kautta saadun avoimen palautteen sävy on ollut positiivinen. Näissä palautteissa on ollut mukana myös rakentavia prosessien yksityiskohtien parannusehdotuksia. GTK on saanut myönteistä palautetta myös verkkosivuistaan ja -palveluistaan sekä niiden kautta löytyvistä aineistoista. Muutaman kertomusvuonna päättyneen EU-rahoitteisen tutkimusprojektin perusteella tuloksista kertova raportointi on koettu selkeäksi ja hyväksi, talouden puolella kaivattiin joitain tarkennuksia. GTK:n palveluja koskevat reklamaatiot ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet tavanomaisesti joitakin palvelukokonaisuuden osatekijää tai asiantuntijan vaikeaa tavoitettavuutta. Palautteet ohjataan välittömästi palvelun tuottaneeseen yksikköön joka hoitaa palautteen käsittelyn asiakkaan kanssa sekä huomioi sen omaa toimintaa kehittäessään. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö ja GTK sopivat vuodelle 2008 seuraavat sanalliset tulostavoitteet: TAVOITTEET 2008 TOTEUTUMA 2008 Nuoria tutkijoita rekrytoidaan ja henkilöstön työkiertoa tehostetaan alueellistamisen ja osaamisen profiilitavoitteiden mukaisesti. Vakituiseen palvelussuhteeseen rekrytoitiin yhteensä 36 henkilöä. Näistä nuoria tutkijoita oli 12. Alueellisessa työkierrossa oli 4 henkilöä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Osaamista vahvistetaan jatkamalla kansainvälisten asiantuntijoiden palkkaamista strategisille kehittämisalueille ja tehostamalla GTK:n tutkijoiden kansainvälistä koulutusta. Jatketaan GTK:n ammatillisen kehittymisen ohjelmaa sekä JET-esimieskoulutusohjelmaa. Työyhteisön hyvinvointiohjelmalla tuetaan osaamisen kehittämistavoitteita. Henkilöstön kannustavuutta parannetaan kehittämällä urakehityskäytäntöjä ja palkkausjärjestelmän soveltamista. Kansainvälisiä asiantuntijoita (7 henk.) Kanadasta, USA:sta, Australiasta, Etelä-Afrikasta, Unkarista, Slovakiasta ja Tanskasta vieraili GTK:ssa joko tutkijatyöskentelyssä, opettamassa tai tutkijavaihdossa viikon kahden kuukauden jaksoissa. Seitsemän GTK:n tutkijaa vieraili Australiassa, USA:ssa, Kanadassa ja Euroopassa tutkijavaihdossa, opiskelemassa tai tutustumismatkalla. Nuorten ja potentiaalisten esimiesten johtamisen erikoistumistutkintoon tähtäävä koulutusohjelma alkoi kesällä 2008 ja jatkuu vuodelle 2009. Keskijohdolle suunnattu vuorovaikutustaitoihin keskittyvä Syväjohtamisen johtamisvalmennus alkoi kevättalvella ja jatkuu vuodelle 2009. Jatkuvassa maastotyössä työskentelevien ammatinhallintaa kehitettiin keväällä ja syksyllä työkyky-päivillä minkä lisäksi panostettiin erikseen maastomiesten IT valmiuksien kehittämiseen. Osaamisen turvaaminen GTK:ssa -ohjetta soveltamalla on tuettu osaamisen kehittämistavoitteita varsinkin eläkepoistuma tilanteissa. Lisäksi tavoite- ja kehityskeskusteluissa laaditaan jokaiselle henkilökohtainen lyhyen ja pitkän aikavälin kehittymissuunnitelma. Em. esimiesvalmennuksissa käsitellään myös osaamisen tunnistamista ja kehittämistä. Urapolku- ja osaamisroolikartastosta valmistui ensimmäinen soveltamiseen sopiva versio, joka otetaan vuoden 2009 aikana käyttöön osana VPJ:n soveltamista. Taulukko 7. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta 2006 2008 2006 2007 2008 2008 toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuosien kehitys 780 763 682 699 - josta maksullisen toiminnan osuus 106 99 61 63 Työvoimakustannukset - työvoimakustannukset, 1000 euroa 33 984 34 512 33 233 30 650 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 9,1 8,5 <7,6 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuspäivät/htv 4,5 4,1 4,7 4,8 - vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %- osuus 38,7 41,9 47,7 40 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - lähtövaihtuvuus, % 0,9 1,4 1,4 <0,7 - työhakemukset/avoin työpaikka 34 22 16 >34 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) - tiedon jakaminen ja hyödyntäminen (1-5) - 3-3 - organisaation kannustavuus (1-5) - 3-2,9
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 1.6 Tulosanalyysi GTK saavutti kertomusvuonna keskeiset tulossopimustavoitteensa hyvin. Voimavarojen käyttö ja saavutetut tulokset vastaavat tavoitteenasettelua, mikä kertoo hallitusta ja tasapainoisesta toiminnasta. GTK jatkoi verkostoitunutta toimintatapaansa ja kertomusvuonna yhteistyö tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa vahvistui erityisesti sektoritutkimuksen kestävän kehityksen aihealueella sekä geoenergiaan liittyvissä tutkimuksissa. Yhteisrahoitteisia hankkeita oli lukumääräisesti enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta toimintaan käytetty htv-määrä laski. Syynä on ennen kaikkea EU-rahoitusohjelmakausien vaihtumisen aiheuttama tilapäiseksi arvioitu notkahdus. Maksullisen toiminnan tulokertymä säilyi korkealla tasolla ja tulotavoite ylittyi reilusti. Tulokertymä oli kuitenkin pienempi kuin edellisenä vuonna. Erityisesti timantinetsintään liittyvien palvelujen kysyntä väheni toimijakentän uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Vientiprojektien valmistelujen osalta vuosi oli menestyksellinen. Ugandassa aloitettiin loppuvuodesta monivuotinen kartoitushanke IDA:n rahoittamana ja NDF:n rahoittaman kartoitushankkeen sopimusneuvottelut olivat meneillään vuoden päättyessä. Ulkoministeriön rahoituksella valmisteltiin projektisuunnitelma ministeriön ICI-ohjelmaan Keski-Aasian maiden tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmien kehittämiseksi. Suunnitelma sai ministeriöltä myönteisen vastaanoton. GTK jatkoi toimintansa kehittämistä aktiivisesti. Tärkeänä osana kehittämistyötä tutkimusohjelmarakenne uudistettiin keskeisenä lähtökohtana varmistaa tutkimustoiminnan entistä parempi ohjaus kehittyvien sidosryhmätarpeiden pohjalta. Geologinen kartoitus Tulosalue jakautuu kallioperäkartoituksen, maaperäkartoituksen, merigeologinen kartoituksen, taajamageologinen kartoituksen ja alueellinen painovoimakartoituksen ohjelmiin. Tulosalueen osuus oli viidesosa laitoksen kokonaiskustannuksista. Asetetut suorite- ja kehittämistavoitteet saavutettiin vähäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Pääosa resurssien käytöstä kohdistui maa- ja kallioperäkartoitukseen ja prosessien uudistamiseen sekä taajamageologiseen ja merigeologiseen kartoitukseen. Maa- ja kallioperäkartoituksen uudistaminen nykyaikaisiksi paikkatiedon keruun, hallinnan ja tuotteistuksen prosesseiksi jatkui kertomusvuonna monivuotisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on GTK:n palvelukyvyn parantaminen huomioimalla sekä kansainväliset tarpeet (mm. EU:n INSPIRE-direktiivi) että IT- ja paikkatietotekniikoiden sekä -ohjelmistojen antamat uudet mahdollisuudet. Uudistamiseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö oli kertomusvuonna aktiivista ja GTK liittyi partneriksi mm. aiheeseen liittyvään Euroopan kattavaan EUrahoitteiseen OneGeology_Europe-hankkeeseen. Valmistumisvaiheessa olevat prosessien uudistamiseen liittyvät valtakunnalliset karttatietokantojen 1. versiot luovat hyvä pohjan palvelukyvyn varmistamiseen myös pitkällä aikavälillä. Uudet vientiprojektit mm. Ugandaan ja Keski-Aasian maihin (valmisteilla) asettavat haasteita kehittämissuunnitelmien läpiviemiselle. Yhdyskuntarakentamisen tueksi kaavaillun valtakunnallisen maakairaustietojen hallintajärjestelmän kehittäminen on haasteellinen tehtävä. Kertomusvuonna toteutettu laaja sidosryhmäkysely osoittaa järjestelmästä saatavan merkittävää kustannushyötyä infrakohteiden suunnittelukustannuksissa, mutta mm. keskeneräiset tuotemallit ja vakiintumattomat tiedonsiirtostandardit aiheuttavat merkittävää lisätyötä järjestelmän rakentamiselle. Konkreettiseen rakentamisvaiheeseen päästään työn edellyttämien kumppanuus- ja rahoitusjärjestelyjen selvittyä. Tampereen kasvualuetta palvelevan alueen viiden kunnan, tielaitoksen, maakuntaliiton sekä ympäristökeskuksen kanssa toteutettavan kartoitushankkeen 1. osa saatiin onnistuneesti raportointivaiheeseen. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus testata maakairausjärjestelmän toimivuutta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Merigeologisessa kartoituksessa pinta-alatavoite jäi lähes kolmanneksen tavoitteesta, mutta vastaavasti luotaustavoite ylittyi lähes kaksinkertaisesti ennakoituun nähden tilaustöiden kasvun seurauksena. Kertomusvuonna tehtiin mm. ensimmäinen merkittävä luotaustyö ulkomailla Viron merenkulkulaitoksen tilauksesta sekä nykyaikaiset standardit täyttävä kaapelireittitutkimus Ahvenanmaa - Naantali välillä. Tutkimus ja kehittäminen GTK:n tieteellinen tutkimus ja kehittämistoiminta jakautui v. 2008 neljään tutkimusohjelmaan: geologisten luonnonvarojen kestävä käyttö, geologisen mallinnus, maankäyttö ja ympäristö sekä geoinformaatio. Tulosalueen osuus oli kertomusvuonna edellisen vuoden tapaan hieman vajaa kolmannes GTK:n kokonaiskustannuksista vastaten hyvin asetettua tavoitetta. Kustannuksista pääosa kohdistui kolmen ensin mainitun tutkimusohjelman alueelle. Kertomusvuoden toimintaa voidaan pitää kokonaisuutena onnistuneena. GTK:lle tulossopimuksessa asetetut julkaisu- ja muut toiminnalliset tulos- ja julkaisutavoitteet saavutettiin. T&ktoiminnalla edistettiin osaltaan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista ja luotiin valmiuksia uusille tutkimushankkeille. Kertomusvuonna toteutettu tutkimusohjelmien uudistus luo entistä paremmat mahdollisuudet vastata yhteiskunnan erilaisiin tutkimus- ja innovaatiotarpeisiin. GTK osallistui kertomusvuonna aktiivisesti sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kestävän kehityksen jaoksen tutkimuksen aihepiirien valmisteluihin. Jaoston tutkimustoimintaa valmistelevista esiselvityskokonaisuuksista kaksi kuului teemaan Luonnonvaratiedon hyödyntäminen politiikan päätöksenteon tukena. GTK veti toista esiselvitystä. GTK:n vetämään konsortioon kuuluivat lisäksi METLA, GL, CSC (Tieteen tietotekniikan keskus) ja MML. SYKE:n johtaman toisen konsortion kanssa laadittiin yhteinen tutkimusohjelmaehdotus. Tuloksia hyödynnetään mm. Sitran käynnistämässä kansallisen luonnonvarastrategian laadinnassa, johon myös GTK osallistuu. GTK osallistui lisäksi ITL:n johtamaan Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien arviointi ja vertailu -esiselvityksen ja sen pohjalta muotoillun tutkimusohjelmaehdotuksen laatimiseen. Maa- ja kalliolämmön hyödyntämiseen ja teknologian kehittämiseen tähtäävä tutkimus vahvistui kertomusvuonna edelleen. GTK:n koordinoimana aloitettiin geoenergian hyödyntämistä palveleva laaja hanke Tekesin Kestävä yhdyskunta tutkimusohjelmassa yhteistyössä korkeakoulujen ja alan teknologiayritysten kanssa. Maksullisina hankkeina toteutettiin useita kohdekohtaisia selvityksiä. Lisäksi osallistuttiin hiilidioksidin talteenottoa ja varastointimahdollisuuksia geologisiin rakenteisiin ja muodostumiin selvittävään VTT:n vetämään Tekes-hankkeeseen. Merkittäviä tuloksia saavutettiin asiakasrahoitteisissa kotimaisten malmien rikastusteknisissä tutkimuksissa, jotka ovat avainasemassa kaivoshankkeiden kannattavuusarvioinneissa. Malmivyöhykkeiden mallinnuksen kannalta tärkeän velkakonversiona toteutetun maankuoren seismisen luotaushankkeen tulokset luovat pohjaa vyöhykkeiden jatkotutkimuksille malmivarojen ja potentiaalin selvittämiseksi. Kertomusvuonna GTK oli pääjärjestelijänä asiantuntijaseminaareissa, joiden teemoina olivat Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos ja Geoenergia. Edelliseen osallistui yli 150 alan asiantuntijaa, jälkimmäiseen yli sata. GTK oli näkyvästi esillä myös Oslossa järjestetyssä geoalan maailmankongressissa (33. IGC). Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuuteen liittyvä kalliopohjaveden tutkimus jatkui kansainvälisessä yhteistyöverkostossa, jossa valmisteltiin kairausprojektia Grönlannin mannerjäätikön alle ydinvoimateollisuuden rahoituksella.