E/72/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006

Transkriptio

1 E/72/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 31 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 32 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 33 4 TASE 34 5 LIITETIEDOT 35 6 ALLEKIRJOITUS 46

3 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus GTK:n toimintaympäristössä tapahtui vuonna 2006 voimakkaita muutoksia. Valtion tuottavuusohjelma, kemian laboratoriotoimintojen yhtiöittämisprosessi, Länsi-Suomen aluetoimiston perustaminen, geotieteenalan arvioinnin jatkotoimet ja sektoritutkimuksen kehittäminen ovat tuoneet haasteita tutkimuslaitokselle. Strategiseen suunnitteluun ja tulevaisuuden kehityksen arvioimiseen panostettu työ on auttanut alan kehityksen ja tulevien tarpeiden arvioinnissa sekä johtamaan hallittua muutosta ja jatkuvaa kehitystä. Kaivannais-, energia- ja ympäristöalan vilkastunut toiminta ja kasvu ovat tuoneet lisää tarpeita ja kysyntää geoalan tiedolle ja palveluille ja osaltaan lisäävät GTK:n toiminnan vaikuttavuuden painoarvoa yhteiskunnassa. Vuonna 2006 GTK:n toiminta oli tuloksellista ja laitos saavutti tulossopimustavoitteensa kokonaisuutena hyvin. Tutkimuskeskuksen suoritteiden ja palveluiden kysyntä oli aktiivista. Kansainvälinen malminetsintä jatkui Suomessa edelleen vilkkaana ja heijastui selvästi tutkimuskeskuksen aineistojen ja palveluiden kysyntään. Aikaisempina vuosina raportoiduista esiintymistä Kittilän Suurikuusikko on edennyt kaivoksen rakentamisvaiheeseen. Kaivostoiminnan aloittaminen on teollisuuden lähivuosien suunnitelmissa myös Sotkamon Talvivaaran nikkeliesiintymällä, Sodankylän Keivitsan nikkeli-platinaesiintymällä, Polvijärven kupari-koboltti-kultaesiintymällä ja Ilomantsin Pampalon kultaesiintymällä. Kaivannaisteollisuuden huippusuhdanne on näkynyt myös GTK:n aiemmissa valtausraporteissa tunnistettujen esiintymien aktiivisina jatkotutkimuksina. Maankäyttö- ja ympäristösektorilla korostuivat luonnonvarojen kestävään käyttöön, geologisten ympäristöriskien arviointiin ja globaalimuutoksen ennakointiin liittyvät kysymykset, joiden ratkaisemiseen tutkimuskeskus osallistui aktiivisesti tutkimusyhteistyössä asiantuntijaverkoston kanssa kotimaisella ja EU-tasolla. Tulokset huomioitiin kansainvälisellä tasolla, kun GTK:n koordinoimat SEAREG ja ASTRA -hankkeet saivat INTERREG-sihteeristön tiedepalkinnon, Merenkurkun saaristo geologisilla kriteereillä maailmanperintöstatuksen UNESCO:ssa ja Euroopan geokemian atlas suurta huomiota EU-komissiossa. GTK kehitti toimintaansa tuontia korvaavien kotimaisten energialähteiden tutkimuksessa. Turvevarojen tuotanto pääosin GTK:n tutkimilla suoalueilla kohosi uuteen ennätykseen ja turpeen ympäristökelpoisuus parani kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n luokiteltua sen tutkimustietoon perustuen omaksi luokakseen. Myös kiviainesten tuotanto GTK:n tutkimissa esiintymissä jatkoi kasvuaan rakennusalan noususuhdanteen siivittämänä. Tuotanto suuntautuu yhä enemmän kalliomurskeisiin ja kierrätysmateriaaleihin kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. GTK jatkoi alueellista verkottumistaan ja yksiköidensä toiminnallista profilointia alueiden tarpeiden pohjalta. GTK edisti toimintavuonna toimenpiteillään hallituksen alueellistamistavoitteiden toteutumista aloittamalla Länsi-Suomen alueyksikön toiminnan Kokkolassa. Yksikön vahvuus kertomusvuoden lopussa oli noin 20 henkilöä. Kaivosteollisuutta edistävää kallioperän raaka-aineiden etsintää ja arviointia vahvistettiin Pohjois-Suomessa alueellistamispäätöksen tavoitteen mukaisesti. Yliopistojen ja tutkimuskeskuksen välistä yhteistyötä tiivistettiin. Geotieteenalan arviointipaneelin suositusten mukaisesti edettiin kohti laajaa yhteistyösopimusta. Myös geologian alan yhteisen isotooppilaboratorion perustaminen varmistui laiteinvestointipäätöksen ja laboratorion kehittämistyön saatua tarpeellisen tuen OPM:ltä ja yliopistojen geologian laitoksilta.

4 2 Tiedonhallinta nivoutuu yhä tiiviimmin osaksi GTK:n ydintoimintoja. Geotiedon verkkojakelu edistyivät GTK:n omia verkkosivuja uudistamalla sekä tieteenalan yhteisen geologia.fi -portaalin avaamisella loppuvuodesta. GTK:n paikkatietojen hallintajärjestelmän rakentaminen on edennyt tuotantovaiheeseen maaperätietojen osalta. Kallioperätietojen osalta järjestelmä saadaan käyttöön vuoden 2007 aikana. Outokummulta siirrettyjen laajojen ja heterogeenisten malmi- ja havaintoaineistojen järjestäminen ja sisällön kuvaamisen vaatima resurssitarve on osoittautunut ennakoitua suuremmaksi. GTK:n verkottunut toimintamalli näkyy sekä tiiviinä sidosryhmätoimintana että monitieteisessä yhteisrahoitteisessa toiminnassa kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus on säilynyt korkealla tasolla. EU-rahoitteisen toiminnan osuus on jonkin verran laskenut, mutta säilynyt kohtuullisella tasolla. Kertomusvuoden päättyessä oli käynnissä 22 eri EUrahoitusjärjestelmiin kuuluvaa hanketta, joiden usealle vuodelle ulottuva kokonaisrahoitus on noin 8,7 milj. euroa. EU-tason tutkimus- ja teknologiarahoitus lisääntyy ja rahoitusmahdollisuudet laajentuvat juuri avautuneessa seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa. Teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä kehittämän laajan EU:n teknologiaohjelman "Sustainable Mineral Resources" odotetaan luovan edellytyksiä kaivannaissektoria palvelevalle tutkimukselle. Maksullisen toiminnan kehitys on jatkunut positiivisena ja tulokehitys on edelleen ylittänyt asetetut tavoitteet sekä tulokertymien että nettotulon osalta. Taloudellinen ylijäämä oli positiivinen ja tulos parani edellisestä vuodesta. Maksullisen toiminnan tuloista lähes puolet kertyi kaivannaisteollisuudelta. Raaka-aineiden hyvänä jatkunut maailmanmarkkinatilanne on heijastunut myönteisesti myös kotimaan pitkän aikavälin toimintaan. Alalle tunnusomainen suhdanneherkkyys on uhkana pitkäaikaiselle myönteiselle kysyntäkehitykselle ja tilanne voi toiminnan luonteesta johtuen muuttua nopeastikin tulevaisuudessa. Ulkomaan projektiviennissä jatkuvuuden riskit painottuvat pitkäaikaisten suurempien projektien saatavuuteen. Uusien yhteisrahoitteisten hankkeiden jakautuminen entistä laajemmin ympäristö-, energia- ja kaivannaisteollisuussektorille tasaa osaltaan riskejä. Valtion tuottavuusohjelmaan liittyen tutkimuskeskus valmisteli KTM:n koordinoimaa kemian analyysipalvelujen yhtiöittämistä. Hanke eteni aikataulun mukaisesti. Henkilöstö on osallistunut yhtiöittämisjärjestelyihin liittyviin kuulemisiin ja YT-toimintaan aktiivisesti. Työhyvinvoinnin edistäminen jatkui tutkimuskeskuksen pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena. Johtamis- ja esimiestoiminnan kehittämistoimenpiteinä toteutettiin uusien esimiesten täsmäkoulutusta ja johdon koulutusohjelmaa suunnitelmallisesti. Alueellistamisen ja voimistuneen tehtäväkierron vaikutukset työhyvinvointiin ja -motivaatioon olivat positiiviset ja loivat uusia haasteita keskeisillä tehtäväalueilla. Henkilöstön lähtövaihtuvuus on pysynyt vuoden 2005 tasolla. Työmarkkinoilla voimistuva kilpailu asiantuntijoista on johtanut vaihtuvuuden lisääntymiseen erityisesti hallintopalveluissa Etelä-Suomessa ja kaivostoimintaan liittyvissä palveluissa. Toiminnan ja talouden ohjauksen vahvistaminen erityisesti maksullisen toiminnan ja EUhanketalouden suunnittelussa ja raportoinnissa on edistänyt resurssien hallintaan ja ennustettavuutta. Taloushallinnon uusien sähköisten järjestelmien ja menetelmien nopeasti lisääntynyt käyttöönotto on vähentänyt työmäärää ja nopeuttanut työprosesseja. Toiminnan kehittämisen keskeiset haasteet kulminoituvat henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja uusiutumiseen, jotka edellyttävät määrätietoista panostusta lähivuosina.

5 3 1.2 Vaikuttavuus GTK:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka osaltaan edistää taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Elinkeinopolitiikan tavoitteisiin liittyen GTK edistää toiminnallaan Suomen ja erityisesti alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointien hankkimiseksi ja muun elinkeinotoiminnan kuten luontomatkailun kehittämiseksi. GTK:lla on vahva rooli kotimaisen energiahuollon tarvitsemien raaka-ainevarojen saannin turvaamisessa ja tähän liittyen kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämän tieteellisen tutkimustiedon tuottajana. Asiantuntemuksellaan ja palveluillaan GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä Toiminnan vaikuttavuus Tulossopimuksessa ministeriö asetti tutkimuskeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen saatavuus paranee ja niiden kestävä käyttö tehostuu. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla vahvistetaan luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä luodaan uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. Edistetään GTK:n aineistojen aktiivista käyttöä, millä parannetaan edellytyksiä luonnonvarojen hyödyntämistä koskevalle päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. GTK on toiminnassaan verkottunut laajasti kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. GTK tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriöitä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä. Maksullisen toiminnan tavoite vuodelle 2006 on 8,2 miljoonaa euroa. GTK:n roolina toiminnan kannalta keskeisellä kaivannaissektorilla on tuottaa Suomen maankamaran geologiasta ja sen luonnonvaroista perustietoa, joka mahdollistaa geologisten luonnonvarojen löytymisen ja luo edellytyksiä niiden kestävälle käytölle. Käytännössä kaikkien geologisten luonnonvarojen malmit, teollisuusmineraalit, luonnonkivet, turve, kiviainekset pohjavedet etsintä ja hyödyntäminen Suomessa perustuvat GTK:n tuottamaan tietoon. Monet seikat, mm. GTK:n aineistojen ja palvelujen suuri kysyntä sekä GTK:n tutkimat ja raportoimat esiintymät kaivannaisteollisuuden jatkotutkimuskohteina, osoittavat GTK:n toiminnan merkittävyyttä kaivannaistoiminnan elinvoimaisuuden kannalta. Vaikka luonnonvarojen hyödyntämiseen vaikuttavat luonnollisesti myös monet GTK:sta riippumattomat seikat, voidaan GTK:n toiminnan merkitystä kaivannaissektorin yleisessä kehityksessä arvioida välillisesti erilaisten vuoriteollisuus- ja luonnonvarojen käyttötilastojen, malminetsintäinvestointien tason, kaivoslainsäädännön mukaisten varausten ja valtausten lukumäärän sekä

6 4 kaivannaisteollisuuden käyttämien GTK:n palvelujen avulla. Niistä keskeisimmät on koottu kuvaan 1. Päättyneenä kertomusvuonna GTK raportoi Himangan Hirsikankaan kultamalmiaiheen myyntikelpoisena esiintymänä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kahden muun myyntikelpoisen malmiaiheen tutkimukset saatiin valmiiksi, mutta raporttien luovutus ministeriölle siirtyi tammikuulle Nyt vallitsevassa hyvässä suhdannetilanteessa lukuisat jo GTK:n kauan sitten raportoimista aiheista ovat osoittautuneet taloudellisesti mielenkiintoisiksi. GTK:n löytämiä ja kehittämiä, tällä hetkellä kaivos- tai etsintäyhtiöiden (n. 40 yhtiötä) jatkotutkimuskohteena tai tuotannossa olevia malmiaiheita on kesäkuussa 2006 tehdyn selvityksen mukaan 159 kpl. Tilasto osoittaa toiminnan pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuuden sopiva tarkastelujakso onkin n. 20 vuotta. On huomattava, että malmiaiheista vain 29 kpl (18 %) on siirtynyt yhtiöille myyntiprosessin kautta. Malmiaiheiden taloudellinen kiinnostavuus riippuu voimakkaasti suhdanteista. Suomessa on vireillä tällä hetkellä toistakymmentä merkittävää kaivoshanketta, joista suurin osa on alun perin GTK:n paikallistamia esiintymiä. GTK:n tutkimista esiintymistä merkittävimmät ovat Kittilän Suurikuusikon kultaesiintymä, Sotkamon Talvivaaran nikkeliesiintymä, Sodankylän Kevitsan nikkeli-platinaesiintymä, Polvijärven Kylynlahden kupari-koboltti-kultaesiintymä ja Ilomantsin Pampalon kultaesiintymä. Kaikissa näissä kohteissa kaivostoiminnan aloittaminen on lähivuosien suunnitelmissa. Kittilässä tuotanto alkaa vuonna luvulla tapahtunut metallien nouseva hintakehitys heijastuu selvästi niin malminetsintäpanostuksiin (kuva 1B) ja tehtyihin varausten sekä valatausten lukumääriin (1C) kuin kaivannaisteollisuuden käyttämiin GTK:n palveluihin (1D). Turveteollisuus käyttää GTK:n turvevarojen kartoituksen tuloksia tuotantoalueiden määrittämiseen ja yksityiskohtaisten inventointitutkimusten tekemiseen. GTK mitoittaa ja kohdentaa vuosittaisen kartoituksensa teollisuuden raaka-ainevaratarpeen mukaisesti. Turve-energian käyttö on viime aikoina ollut vuositasolla Twh (kuva 1E), mikä vastaa kuuden seitsemän prosentin osuutta energian kokonaiskäytöstä. On mahdollista, että osuus nousee edelleen osana bioenergian lisääntyviä käyttötavoitteita. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tieteelliseen tutkimukseen perustuva, vuonna 2006 tekemä päätös muuttaa turve omaksi luokakseen fossiilisista polttoaineiden ja biomassojen väliin edistää turpeen käyttömahdollisuuksia tuontipolttoaineita korvaavana energialähteenä. GTK:n tutkimukset turpeen pintakerroksen nopeasta hiilikierrosta ja soiden turvekerrostumien kartoituksen myötä kerätyt tilastolliset tosiseikat puoltavat vahvasti Suomen näkemystä turpeesta hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena, mihin IPCC viittaa. GTK on aloittanut yhteistyön METLA:n kanssa alueellisten bioenergiataseiden (metsänkorjuutähteet ja turve) laskemiseksi. Ensimmäiset laskelmat valmistuvat vuonna 2008 Luoteis- Pirkanmaalta ja Pohjois-Satakunnasta. Kiviainesten tuotanto ja käyttö lähentelevät jo ennen 90-luvun lamaa vallinneita lukemia (kuva 1F). Kiviaineksia tuotetaan pääosin GTK:n tutkimilla ja arvioimilla muodostumilla, jotka maakuntakaavoissa on myös osoitettu toimintaan soveltuviksi alueiksi. Kiviainesten kartoitus ja arviointi toteutetaan tämän vuoksi yleensä yhteisrahoitteisissa projekteissa, joissa maakunta, alueen kunnat ja/tai tärkeimmät tuottajat ovat osarahoittajina. Kiviainesten kestävään käyttöön ja yhteiskunnan kiviaineshuollon tarpeiden turvaamiseen tähtäävä kiviainesten tilinpitojärjestelmä on rakenteilla GTK:n johdolla yhdessä ympäristö- ja lupaviranomaisten sekä alan tuottajien kanssa. Järjestelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueella v. 2008, jonka jälkeen sen käyttöönotto laajennetaan muille keskeisille kulutusalueille Suomessa. Pohjaveden osuus käytetystä talousvedestä on nykyisellään 60 % tasolla eli noin 250 miljoonassa kuutiometrissä, mikä tekee siitä eniten käytetyn uusiutuvan geologisen luonnonvaran. GTK:n

7 5 harjumuodostumista tuottama geologinen 3D-rakennetieto on olennainen perusta pohjaveden käytön mitoitukselle ja alueiden muun käytön yhteensovittamiselle. Kun edellä kuvattujen seikkojen ohella otetaan huomioon, että GTK on vahvasti verkottunut sekä kotimaisesti että kansainvälisesti, on tukenut ministeriötä monin tavoin kaivostoiminnan kehittämisessä ja GTK:n maksullisen toiminnan tuotot ylittivät tavoitteen yli 50 prosenttiyksikköä, voidaan yhteenvetona todeta, että GTK:n toiminta on kertomusvuonna vastannut hyvin ministeriön asettamia vaikuttavuustavoitteita.

8 6 A. Louhinta Suomessa (milj. tn) B. Malminetsintäpanostus (globaalisti oikealla asteikolla) Metallimalmit Karbonaattikaivokset Teollisuusmineraalit ja muut Yhteensä milj Ruotsi Suomi, teollisuus Suomi, GTK Globaali US $ milj C. Valtausten ja varausten lkm D. GTK:n tulot kaivannaisteollisuudelta Valtauks et Varaukset milj E. Turpeen tuotanto ja kulutus F. Kiviainesten tuotanto (milj. tn) Polttoturve milj. m³ Kasvuturve milj. m³ Kulutus Twh 120 Sora ja hiekka Soramurske Kalliomurske Kuva 1. Keskeisiä kaivannaissektorin aktiivisuutta kuvaavia tilastoja.

9 7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tehokkuuden arviointi perustuu tulosalueiden kustannuskehysten, yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden sekä maksullisen toiminnan tuloksen ja kannattavuuden tarkasteluun Toiminnan taloudellisuus Henkilöstön ja kustannusten jakautumat päätulosalueittain vuosilta 2005 ja 2006 on esitetty taulukossa 1. Vuoden 2006 toteutumaluvut poikkeavat ministeriön vahvistamista tavoiteluvuista kolme - neljä prosenttiyksikköä. Erot selittyvät vuoden 2005 alusta käyttöön otetulla uudella tulosaluerakenteella ja tavoitteiden asettamisajankohdalla. Tavoitteet vuodelle 2006 asetettiin ajankohtana, jolloin vuoden 2005 toteutumalukuja ei ollut vielä käytettävissä. Taulukko 1. Henkilöstö ja kustannukset tulosalueittain vuosina 2005 ja Htv osuus Kustannukset Toteuma osuus Tavoite milj. vrt tavoite muutos Geologinen kartoitus 129,2 135,8 15,8 % 17,1 % 9,0 10,3 16,3 % 18,2 % 1,9 % 22 % -4 % Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 338,1 323,9 41,3 % 40,7 % 22,9 22,5 41,4 % 39,7 % -1,7 % 37 % 3 % Tutkimus ja kehittäminen 241,6 242,7 29,5 % 30,5 % 16,1 17,2 29,2 % 30,4 % 1,2 % 26 % 4 % Tiedonhallinta 108,9 93,4 13,3 % 11,7 % 7,2 6,6 13,1 % 11,6 % -1,5 % 15 % -3 % 817,8 795,9 100 % 100 % 55,2 56,7 100 % 100 % 100 % Päätulosalueiden keskinäisissä suhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuosien 2005 ja 2006 välillä. Geologisen kartoituksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueiden osuudet ovat hieman kasvaneet. Resurssien käytön kannalta merkittävin tulosalue on luonnonvarojen etsintä ja arviointi. Sen osuus GTK:n toiminnasta on noin 40 prosenttia. Kun otetaan huomioon, että myös muiden päätulosalueiden toiminnalla tuetaan merkittävästi luonnonvarojen etsintää ja arviointia sekä kestävää käyttöä, korostuu kaivannaissektorin merkitys GTK:n toiminnassa edelleen Toiminnan tuottavuus Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja sitä tukevien tuottavuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano ovat oleellinen osa GTK:n vuonna 2006 päivitetyn strategian pidemmän aikavälin toteuttamista. Toimintavuonna toteutettiin asetettuja tavoitteita tukevat seuraavat toimenpiteet: 1. GTK:n toimintamenomäärärahalla palkattua henkilöstöä koskeva, KTM:n tuottavuusohjelman mukainen henkilöstön vähentämistavoite vuosille on yhteensä 140 htv. Kertomusvuonna henkilötyövuosien määrä väheni 14:lla. 2. Valmisteltiin KTM:lle päätösehdotus kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä osana tuottavuusohjelmaa; KTM sisällytti esityksen hallinnon-alansa tuottavuusohjelmaan.

10 8 GTK neuvotteli henkilöstöjärjestöjen kanssa henkilöstön siirtymistä yhtiöön koskevan esisopimuksen. 3. GTK valmisteli KTM:n palvelukeskushankkeeseen liittyvät tarveselvitykset hallinnon tehtävien osalta. 4. Hallinnon e-järjestelmien käyttöä laajennettiin ja järjestelmämuutoksia toteutettiin tuottavuuden parantamiseksi. Käyttöön otettiin mm. tiliotteiden koneellinen käsittely ja arkistointi sekä matka-asian hallintajärjestelmä Personec travel ASP-sovellus. 5. Osana strategian mukaista toiminnan profilointia ja alueellistamishanketta käynnistettiin Länsi-Suomen yksikön toiminta Kokkolassa. Sen palveluksessa oli vuoden 2006 lopussa 19 henkilöä. Yksikkö resurssoitiin sisäisin siirroin pääasiassa Etelä-Suomen yksiköstä. Vuoden 2006 aikainen työpanos oli 17,5 htv (toimintamenomäärärahalla palkatut). 6. Osaamispotentiaalin vahvistamiseksi käynnistettiin osaamisen kehittämissuunnitelmien valmistelu ja kehitettiin projektihallinnan valmiuksia. 7. Rekrytointeja suunnattiin strategian mukaisiin avaintehtäviin ja avoimeksi tulleita toimia jätettiin täyttämättä strategiaa tukemattomissa toiminnoissa. 8. Tutkimuksen tuottavuuden lisäämiseksi kertomusvuonna kehitettiin projektihallinnan menetelmiä keskeisinä toimenpiteinä hankesuunnittelun ja seurannan terävöittäminen osana suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittämistyöryhmän ehdotuksia Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 12,5 milj. euroa, mikä ylitti ministeriön asettaman tavoitteen 4,3 milj. eurolla ja vuoden 2005 toteutuman 2,8 milj. eurolla (kuva 2). Erinomainen tulos selittyy kaivosteollisuudelta ja -yhtiöiltä, vientiprojekteista sekä lentogeofysiikan palveluista saaduista poikkeuksellisen suurista tuloista. Kaivosteollisuuden ja -yhtiöiden tulot olivat ennätykselliset 6,2 milj. euroa, mikä on 2,2 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vientiprojektien tulot ylittivät 0,9 milj. eurolla edellisen vuoden tason ja olivat vuonna 2006 yhteensä 2,9 milj. euroa. Lentogeofysiikan palvelujen myyntitulot olivat yhteensä 1,3 milj. euroa. Kasvua oli 0,8 milj. euroa vuoteen 2005 verrattuna. Elinkeinoelämä on edelleen selkeästi tärkein asiakasryhmä (kuva 2). Kaivosteollisuuden ja - yhtiöiden osuus asiakasryhmältä saaduista tuloista oli yli kaksi kolmasosaa. Tuloista lähes puolet (5,6 milj. euroa) saatiin luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin tulosalueelta (kuva 3), jonka tulot myös kasvoivat eniten. Metallien etsinnästä saadut tulot nousivat 3,5 milj. euroon ja teollisuusmineraaleista 1,4 milj. euroon. Geologisen kartoituksen tulosalueella sekä kallioperäkartoitus (Afrikan vientiprojektit) että aerogeofysikaalinen kartoitus tuottivat molemmat 1,2 milj. euroa. Myös maksullisen toiminnan kannattavuustavoite ylitettiin selvästi (taulukko 2). Ylijäämää kertyi 1,5 milj. euroa, joka on 1,0 milj. enemmän kuin ministeriön asettama tavoite. Ylijäämäprosentti oli lähes kaksinkertainen tavoitteeseen verrattuna, mihin vaikutti merkittävästi vientiprojektien osatuloutusten kasvaminen 0,9 milj. euroa vuoteen 2005 verrattuna. Kannattavuus parani kaikilla päätulosalueilla tietopalveluja lukuun ottamatta, eniten geologisen kartoituksen tulosalueella.

11 9 Taulukko 2. Maksullisen toiminnan kannattavuus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 2006 (1000 euroa) Toteuma 2004 Toteuma 2005 Toteuma 2005 korj. Toteuma 2006 Suunnitelma 2006 Muutos ed v:n korj.:sta Muutos-% Toteuma vrt. suunn Tot.-% suunnitelmasta TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myy ,0 % ,8 % Maksullisen toiminnan muu ,7 % 4 TUOTOT YHTEENSÄ ,9 % ,8 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % Henkilöstökustannukset ,7 % Vuokrat ,2 % Palvelujen ostot ,9 % Valmistus omaan käyttöön -200 Muut erilliskustannukset ,0 % Erilliskustannukset yhteensä ,2 % KÄYTTÖJÄÄMÄ ,7 % Käyttöjäämä-% 22,7 % 28,6 % 26,6 % 34,4 % 0 29,5 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset ,4 % Poistot ,8 % Korot ,4 % Muut yhteiskustannukset ,3 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä ,1 % KOKONAISKUSTAN- NUKSET YHTEENSÄ ,7 % ,9 % YLIJÄÄMÄ (+) ,6 % ,4 % Ylijäämä-% 0,2 % 4,0 % 2,0 % 12,1 % 7 % 5,5 % Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Maksullisen toiminnan suoritteiden hinnoittelu perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen Geologian tutkimuskeskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista (KTMp 1146/1996). 2) Pitkäaikaisten hankkeiden varainhoitovuoden kustannukset sisältyvät kyseisen vuoden kustannusvastaavuuslaskelmaan. Pitkäaikaisten hankkeiden tuottoina on huomioitu osakohdennuksena valmistuneita vaiheita vastaavasti laskutetut erät. 3) Laajojen vientihankkeiden valmistelukustannukset on huomioitu maksullisen toiminnan erilliskustannuksina ainoastaan maksullista toimintaa palvelevina tukitoimintoina. 4) Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin katettuja palkkauksia 4 669,85 euroa ja näiden laskennallinen osuus poissaoloista 1 182,64 euroa sekä ulkopuolisin varoin palkatun henkilöstön htv-määrän (0,2 htv) mukaan laskettu osuus lomapalkkavelasta ja sairausvakuutus- yms. lakien mukaisista palautuksista. Myös muut kustannukset sisältävät ulkopuolisin varoin palkattujen henkilöiden osuudet. 5) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta. Korkokantana on käytetty nimelliskorkoa.

12 10 6) Vaihto-omaisuuden korot on laskettu vaihto-omaisuuden jälleenhankintahinnasta, korkokantana reaalikorko. 7) Vuoden 2005 laskelmaan sisältyi valmistus omaan käyttöön euroa, joka on nyt siirretty yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmalle. Muutoksen johdosta maksullisen toiminnan kannattavuus heikkeni 2 %- yksikköä. Yllä esitetään sekä alkuperäinen että korjattu laskelma vuodelta ) Muutoksena aiempaan poissaolojen osuus on vuoden 2006 laskelmassa laskettu painotettuna: kunkin yksikön maksullisen toiminnan teholliseen työaikaan on lisätty kunkin yksikön oman poissaoloprosentin mukainen osuus poissaoloista. Aiemmin on käytetty GTK:n keskimääräistä poissaoloprosenttia. Menettelytavan muutos lisäsi erilliskustannuksia (henkilöstökustannuksia) n eurolla. 9) Muutoksena aiempaan maksullisen toiminnan osuudet svl- yms. lakien perusteella työnantajalle maksettavista palautuksista on sisällytetty vuoden 2006 laskelmaan myös muiden kuin tukipalvelujen osalta. Menettely vähentää erilliskustannuksia n eurolla. 10) Muutoksena aiempaan vuoden 2006 laskelmalla on muihin yhteiskustannuksiin sisällytetty maksullisen toiminnan osuus yksikön yhteiskustannuksista myös niiden vastuualueiden osalta, jotka eivät tuota tukipalveluita. Menettely lisää muita yhteiskustannuksia n eurolla. Lisäksi jo aiempina vuosina noudatetuissa laskentaperusteissa muihin yhteiskustannuksiin sisällytetyt Espoossa toimivan ylintä johtoa edustavan toimintayksikön osuus maksullisen toiminnan kustannuksista ja tilakustannukset ovat mukana luvussa pienin htv-tarkistuksin. 11) Muutoksena aiempaan vuoden 2006 laskelmassa lomapalkkavelan muutoksen ja yhteiskustannusten laskennassa jakoperusteena käytettiin työaikaa, johon sisältyvät aiemmasta poiketen myös työllisyysvaroin ja muulla ulkopuolisella rahoituksella palkattujen henkilöiden htv:t. Menettely vähentää kustannuksia yhteensä n eurolla (lomapalkkavelan, poistojen, korkojen, johdon ja vyörytettyjen kiinteistömenojen osalta). Yhteensä laskentaperusteiden muutokset tarkentavat aiheuttamisperiaatteen toteutumista ja heikentävät kannattavuutta n eurolla, 1,1 % -yksiköllä. Ilman muutoksia ylijäämä olisi ollut tuhatta euroa, 11,0 % Maksullisen toiminnan erilliskustannusten 1,0 milj. euron nousu johtuu henkilöstökustannusten ja palvelujen ostomenojen kasvusta. Maksullisen toiminnan volyymin lisääntyminen kasvatti henkilötyövuosia noin 11 prosentilla. Palkkausmenoja on käsitelty kohdissa (Talousarvion toteutuminen) ja (Tuotto- ja kululaskelma). Aerogeofysiikan suuren tilaustyövolyymin johdosta lentomittauspalveluihin käytettiin 0,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2005, mikä selittää palvelujen kasvun lähes kokonaan. Yhteiskustannukset kasvoivat hieman. Niiden laskentaperusteisiin tehtiin joitakin muutoksia, joista on kerrottu kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedoissa. Maksullisen toiminnan hinnoittelua tarkistetaan vuonna 2007, ja kustannuslaskennan kehittäminen käynnistetään.

13 ,2 milj ,7 milj ,5 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 2. Maksullisen toiminnan tuotot vuosina asiakasryhmittäin Geologinen kartoitus Tutkimus ja kehittäminen Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Tiedonhallinta Tukipalvelut Kuva 3. Maksullisen toiminnan tuotot (1000 euroa) tulosalueittain vuosina 2005 ja Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tulotavoite sisältyi v talousarvion muun toiminnan tulotavoitteeseen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 3,2 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa (47,1 %) tavoitetta enemmän kuin talousarvioon sisältynyt tavoite. Vuoteen 2005 verrattuna tuotot kuitenkin pienenivät 0,1 milj. eurolla. Kustannukset pysyivät lähellä vuoden 2005 tasoa.

14 12 Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 2006 (1000 euroa) Toteuma 2005 Toteuma 2005 korj. Toteuma 2006 Suunnitelma 2006 Muutos ed v:n korj.:sta Muutos-% Toteuma vrt. suunn Tot.-% suunnitelmasta TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoi ,4 % EU:lta saatu rahoitus ,6 % Muu valtionhallinnon ulkopuolinen ,0 % Yhteisrahoitteisen toiminnan muut t ,6 % TUOTOT YHTEENSÄ ,5 % ,1 % KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Henkilöstökustannukset ,9 % Vuokrat ,5 % Palvelujen ostot ,1 % GP:n sisäiset palvelut 112 Valmistus omaan käyttöön Muut erilliskustannukset ,8 % ERILLISKUSTANNUKSET YHT ,3 % KÄYTTÖJÄÄMÄ ,1 % Käyttöjäämä-% -17,6 % -8,1 % -12,3 % -4,2 % 52,5 % Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset ,2 % Poistot ,9 % Muut yhteiskustannukset ,6 % OSUUS YHTEISKUSTAN- NUKSISTA YHTEENSÄ ,8 % KOKONAISKUSTANNUKSET ,1 % KUSTANNUSVASTAAVUUS ,9 % Kustannusvastaavuus-% 65,5 % 69,9 % 66,6 % -3,2 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman liitetiedot: 1) Käyttöomaisuuden korot on laskettu alkuperäisestä hankintahinnasta nimelliskorkoa käyttäen. 2) Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin katettuja palkkauksia 1631,30 euroa, määrärahasta EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin maksettuja palkkauksia ,56 euroa ja toiselle tilivirastolle siirretyin talousarviovaroin maksettuja palkkauksia ,25 euroa, näiden htv-määrän (2,3) mukaan laskettu laskennallinen osuus poissaoloista, lomapalkkavelasta ja sairausvakuutus- yms. lakien mukaisista palautuksista. Myös muut kustannukset sisältävät ulkopuolisin varoin palkattujen henkilöiden osuudet.

15 13 3) Vuoden 2005 maksullisen toiminnan laskelmaan sisältynyt valmistus omaan käyttöön euroa on siirretty yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmalle. Sisäisten palvelujen kustannukset on poistettu. Muutosten johdosta yhteisrahoitteisen toiminnan ylijäämä parani 9,5 % -yksikköä. Yllä esitetään sekä alkuperäinen että korjattu laskelma vuodelta ) Muutoksena aiempaan poissaolojen osuus on vuoden 2006 laskelmassa laskettu painotettuna: kunkin yksikön maksullisen toiminnan teholliseen työaikaan on lisätty kunkin yksikön oman poissaoloprosentin mukainen osuus poissaoloista. Aiemmin on käytetty GTK:n keskimääräistä poissaoloprosenttia. Menettelytavan muutos vähensi erilliskustannuksia (henkilöstökustannuksia) n euroa. 5) Muutoksena aiempaan yhteisrahoitteisen toiminnan osuudet svl- yms. lakien perusteella työnantajalle maksettavista palautuksista on sisällytetty vuoden 2006 laskelmaan myös muiden kuin tukipalveluiden osalta. Menettely vähentää erilliskustannuksia n eurolla. 6) Muutoksena aiempaan vuoden 2006 laskelmalla on muihin yhteiskustannuksiin sisällytetty yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yksikön yhteiskustannuksista myös niiden vastuualueiden osalta, jotka eivät tuota tukipalveluita. Menettely lisää muita yhteiskustannuksia n eurolla. Muuten muut yhteiskustannukset erän sisältö koostuu aiemmissa laskentaperusteissa noudatetuista eristä (Espoossa toimivan ylintä johtoa edustavan yksikön kustannukset ja tilakustannukset yhteisrahoitteisen toiminnan osalta). 7) Muutoksena aiempaan vuoden 2006 laskelmassa lomapalkkavelan muutoksen ja yhteiskustannusten laskennassa jakoperusteena käytettiin työaikaa, johon sisältyvät myös työllisyysvaroin ja muulla ulkopuolisella rahoituksella palkattujen henkilöiden htv:t. Menettely lisää kustannuksia yhteensä n eurolla (lomapalkkavelan, poistojen, johdon ja vyörytettyjen kiinteistömenojen osalta). Yhteensä kohtien 4) 7) muutokset tarkentavat aiheuttamisperiaatteen toteutumista ja lisäävät kustannuksia n eurolla. Ilman muutoksia kustannusvastaavuus olisi ollut tuhatta euroa, 67,8 % Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista), joka kertoo viraston oman rahoitusosuuden ja riippuu saadun rahoituksen säännöistä, mm. kustannusten tukikelpoisuudesta sekä vaadittavasta omasta rahoitusosuudesta, oli 66,6 prosenttia. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 1,6 milj. euroa. Vuoteen 2005 verrattuna kustannusvastaavuus heikkeni hieman: GTK:n oma rahoitus kasvoi 0,2 milj. eurolla (3,2 %). Yhteisrahoitteiselle toiminnalle ei asetettu kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tehdyssä tulossopimuksessa tulostavoitetta vuodelle Yhteisrahoitteinen toiminta on viime vuosina laajentunut ja sen osuus GTK:n toiminnassa kasvanut strategisten tavoitteiden mukaisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli n. 55 htv vuonna 2006, mikä vastaa noin seitsemän prosentin osuutta GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymästä (kuva 6). Keskeisiä yhteistyöalueita ovat luonnonvarojen tutkimus, luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät ympäristöteknologiat sekä erilaiset ympäristömuutoksiin ja maankäyttöön liittyvät tutkimukset. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot sisältävät 0,2 milj. euroa GTK:n koordinoiman EU:n Life-hankkeen Tampereen alueen arseeniriskin arviointi ja hallinta RAMAS tuloja, jotka on kirjattu käyttötalouden tuotoiksi EU:lta (yhtä suuria menoja vastaan). Vuonna 2004 saatiin käyttötalouden tuottona EU:lta 0,3 milj. euroa samaan hankkeeseen. Rahoitusrakenteessa tapahtui vuonna 2006 muutos niin, että valtion virastoilta ja laitoksilta saadut tuotot kasvoivat merkittävästi ja nousivat 1,4 milj. euroon. Niiden osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista nousi 45,3 prosenttiin, joka osoittaa 15,8 prosentin kasvua vuoteen 2005 verrattuna. EU:lta saatujen tuottojen osuus väheni vastaavasti (14,8 %:lla). EU:lta saadut tuotot, RAMAS-Life-hankeessa saadut käyttötalouden tuotot mukaan lukien, olivat yhteensä 0,7 milj. euroa; EU:lta saadut tulot vähenivät yhteensä 0,5 milj. eurolla. EU-rahoitteisille hankkeille kirja-

16 14 tut työajat vähenivät 2,8 htv:llä (10,5 % vuodesta 2005). Muut kuin valtionhallinnon ja EU:n tulot säilyivät ennallaan 1,1 milj. eurossa ja muodostivat edelleen n. kolmanneksen yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista. Pääosa tuloista (72,7 %) saatiin edelleen tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueen hankkeista. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin tulojen osuus kasvoi vuoteen 2005 verrattuna. GTK osallistui kertomusvuonna 81 yhteisrahoitteiseen hankkeeseen, joista EU-rahoitteisia oli 27 (26 kpl vuonna 2005) ja 54 muita yhteisrahoitteisia (edellisvuonna 38 kpl). Yhteisrahoitteista toimintaa on käsitelty myös kohdissa (Rahoituksen rakenne) ja (Tuotto- ja kululaskelma) muut yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta EU:lta elinkeinoelämältä Kuva 4. Yhteistoiminnan tuotot sektoreittain (1000 euroa) vuosina V EU:lta saadut tulot sisältävät 0,5 milj. euroa yhteistoiminnan tuottoja EU:lta ja 0,2 milj. euroja käyttötalouden tuottoja (RAMAS) EU:lta. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritemäärien tarkastelu perustuu ministeriön tulossopimuksessa vahvistamien tavoitteiden sekä muiden keskeisille suoritteille asetettujen tavoitteiden toteutumavertailuun (taulukot 4 ja 5). Taulukossa 5. esitetään vertailutietoina myös toteutumaluvut kahdelta edeltävältä vuodelta. Taulukko 4. GTK:n tulossopimuksen tavoitteiden ja toteutumien vertailu. TAVOITTEET 2006 TOTEUMA 2006 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Luonnonvarojen etsintää ja arviointia suunnataan strategisten painotusten mukaisesti jalo- ja perusmetallien, teollisuusmineraalien, luonnonkivien sekä turve-, ki- Toteutunut tavoitteen mukaisesti.

17 15 viaines- ja pohjavesivarojen kartoitukseen. GTK tuottaa kaivannaissektorin yritystoiminnan tarvitsemaa perustietoa ja raportoi esiintymiä teollisuuden jatkotutkimuksia varten. Tavoitteena on raportoida kauppa- ja teollisuusministeriölle vuosittain kahdesta viiteen taloudellisesti merkittävää kohdetta. GTK tukee ministeriötä malmiesiintymien markkinoinnissa kansainväliselle teollisuudelle mm. osallistumalla kaivannaisalan merkittävimpään vuotuiseen promootiotapahtumaan Torontossa (PDAC) ja joka toinen vuosi järjestettävään Fennoscandian Exploration and Mining (FEM) -konferenssiin. Suomen nikkeliesiintymien tietokanta valmistuu 2006 ja julkaistaan internetissä. Turvevaroja kartoitetaan noin 300 km²:n suoalalta kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston teettämän selvityksen mukaisesti. Uutta teknisesti käyttökelpoista turvevaraa raportoidaan 100 milj. m³. Raporttiin alkuvuoden toiminnasta sisällytetään tiedot elokuun loppuun mennessä tuotetun turpeen määrästä. Vuonna 2006 saadaan valmiiksi kehitystyön kohteena olevasta kiviainesten tilinpitojärjestelmästä maaaineslain ottoilmoitustietoja koskeva osa. Kiviainesrekisteritietojen täydennys jatkuu keskeisillä kulutusalueilla tilinpidon edellyttämälle tasolle tavoitteena nostaa täydennyksen kattavuus 100 prosenttiin kallion kiviaineksen osalta ja 22 prosenttiin maaainesten osalta. Geologinen kartoitus Maa- ja kallioperäkartoitusta kehitetään nykyaikaisen tietoyhteiskunnan lähtökohdista ja ottamalla huomioon kansallisen paikkatietostrategian tavoitteet. Kartoitusta ohjataan raaka-ainehuollon ja yhdyskuntasuunnittelun tarpeisiin. Kallio- ja maaperäkartoituksen palvelukykyä parannetaan kehittämällä tiedonhallintaa. Kallioperäkartoituksessa alueellisen aineiston kattavuus nousee 75 prosenttiin. Kittilän Sodankylän malmipotentiaalisten liuskevyöhykkeen kohteellinen kartoitusaineisto valmistuu etsintäfirmojen käyttöön. Yleismittakaavaisen digitaalisen maaperäaineiston tuottamista jatketaan yhteistyöhankkeena MTT:n ja MET- LAn kanssa tavoitteena saada ensimmäinen versio jakelukuntoon vuoden 2008 loppuun mennessä. Aineiston kattavuus nousee 55 prosenttiin Internet-pohjainen Helsingin seutukunnan geotietojärjestelmä valmistuu kuntien käyttöön. GTK:n toiminnasta pääosa on kohdistunut kaivannaissektorin yritystoiminnan tarvitseman perustiedon tuottamiseen. Perustiedon kysyntä oli vilkasta. Raportointitavoite ei toteutunut täysin. - Ministeriölle raportoitiin yksi taloudellisesti merkittävä kohde (Hirsikangas). Kahden malmiaiheen (Someron Satulinmäen ja Sodankylän Sakiatievan kulta-aiheet) raporttien luovutus ministeriölle siirtyi tammikuulle Toteutunut tavoitteen mukaisesti. - GTK:n oma näyttelyosastotoronton promootiotapahtumassa. Lisäksi GTK organisoi yhdessä Invest in Finlandin ja Ruotsin Ministry of Enterprise, Energy and Communications kanssa Fennoscandian Luncheon tapahtuman, johon osallistui noin 70 johtotason henkilöä alan etsintä- ja rahoitusalalta. PDAC kongressissa kaikkiaan osallistujaa. Toteutunut tavoitteen mukaisesti. Toteutunut tavoitteen mukaisesti (ks. myös taulukko 5). Toteutui vain osittain ympäristöhallinnon tiedonhallintaja siirtoratkaisujen vuoksi. Ei vaikuta järjestelmän käyttöönoton aikatauluun (käytössä v. 2008). Toteutunut tavoitteen mukaisesti. Toteutunut tavoitteen mukaisesti: - jatkettu kallio- ja maaperätiedonkeruun ja -hallinnan kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on GTK:n palvelukyvyn parantaminen - toimintaa suunnattu raaka-ainehuollon ja yhdyskuntasuunnittelun tarpeisiin Toteutunut tavoitteen mukaisesti, ks. ed. Alueellisen kartoituksen tavoite toteutui. Kittilän-Sodankylän aineiston (digitaalinen tietopaketti, jossa hyödynnetään Outokumpu OY:ltä GTK:lle siirtyvät aineistot) valmistuminen viivästyi kevääseen Syynä päätutkijan siirtyminen kesken vuoden yksityisen yhtiön palvelukseen. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. - toukokuussa valmistuneessa geotietojärjestelmässä

18 16 Aerogeofysikaalisen mittausohjelman kattavuus nousee 93 prosenttiin. Lentomittausohjelma saadaan päätökseen vuonna Tutkimus ja kehittäminen Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella aloitetaan jalo- ja perusmetallipotentiaalisten kohteiden yksityiskohtainen seisminen heijastusluotaustutkimus Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa edellyttäen, että valtioiden välinen velkakonversiosopimus saadaan aikaan. GTK osallistuu noin 50 yhteisrahoitteiseen tutkimushankkeeseen, joista viidesosa on EU-tutkimushankkeita ensisijaisena aihepiireinä ympäristöteknologia ja ympäristömuutokseen liittyvät kysymykset. GTK julkaisee yhteensä noin 220 geologista artikkelia, raporttia ja yleistajuista kirjoitusta, joista 60 tieteellisesti referoiduissa sarjoissa. Tiedonhallinta Käynnistetään GTK:n paikkatietoaineistojen hallintajärjestelmän jatkokehitys. yli 5000 käyntiä v Toteutui osittain. - Mittausohjelman tavoitteesta toteutui 73% ja kattavuus nousi 92 prosenttiin (ks. myös taulukko 5). Syynä tavanomaista runsaammat maksulliset työt. Ei vaikutusta lento-ohjelman valmistumiseen: valmis koko maasta v Valtioiden sopimus allekirjoitettiin loppuvuodesta Heijastusluotaustutkimus alkaa v Määrätavoite ylittyi. - GTK osallistui 81 yhteisrahoitteeseen hankkeeseen, joista kolmasosa (27) oli EU-rahoitteisia. Hankkeiden aihepiirit tavoitteen mukaisia. Tavoite ylittyi: - julkaistiin yhteensä 406 geologista artikkelia, raporttia ja yleistajuista kirjoitusta - vertaisarvioituja kansainvälisiä julkaisuja 58 kpl. Tavoitteen mukainen toiminta. Taulukko 5. Keskeiset suoritetavoitteet ja toteutumat vuonna 2006 sekä vertailutiedot vuosilta 2005 ja 2004 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Raportointi kauppa- ja teollisuusministeriölle Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma taloudellisesti merkittävät malmiaiheet - valtaukset Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suo-ala, km² - raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä, Mm³ Geologinen kartoitus Kallioperäkartoitus - yleiskartoitusaineiston kattavuus - % - julkaistut kallioperäkartat, kpl Maaperäkartoitus - peruskartoitus 1:20 000, km 2 - yleiskartoitusaineiston1.version kattavuus, %

19 17 Merigeologinen kartoitus - km 2 - luotauskm Aerogeofysikaalinen kartoitus - kotim. mittausohjelma, linjakm - kattavuus maa-alueista, % - tihennyslennot, linjakm Tutkimus ja kehittäminen - Vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut - Muut julkaisut, raportit ja artikkelit Tukipalvelut: mittaus, testaus, näytteenotto Kemiallisesti analysoidut näytteet, lkm Maakairaukset, m Poraukset, m Kairaukset ostopalveluina, m GTK on saavuttanut tulossopimuksessa määritellyt ja muut keskeiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet kokonaisuutena hyvin. Merkittävimmät tavoitteista jäämiset koskevat ministeriölle raportoitavia taloudellisesti merkittäviä esiintymiä (ns. myyntiraportit) ja lentogeofysikaalisen kartoitusohjelman toteutusta. Ministeriölle luovutettiin yksi myyntiraportti, kun tavoite oli 2-5. Kahden raportin luovuttaminen ministeriölle siirtyi tammikuulle GTK panosti toimintakertomusvuonna keskeneräisten valtaustyömaiden raportointiin poikkeuksellisen paljon, mikä näkyy tavoitteen yli kaksinkertaisena ylittymisenä (taulukko 5.) ja selittää osaltaan myyntiraporttitavoitteesta jäämistä. Kun otetaan huomioon GTK:n ministeriölle raportoimat taloudellisesti merkittävät esiintymät myös kahdelta viime vuodelta (taulukko 5), nousee keskiarvo tavoitetasolle 2-5 esiintymäraportointia vuodessa. Lentogeofysiikan kotimaan mittausohjelmasta kyettiin toteuttamaan reilu kaksi kolmasosaa vuoden tavoitteesta runsaiden tilaustöiden vuoksi. Tavoitteena on kuitenkin kuroa kotimaan lentoohjelmaa kiinni siten, että ohjelma saadaan valmiiksi koko maasta vuonna Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu GTK:n palvelukyvyn ja suoritteiden laadun kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja pohjautuu sekä aktiiviseen asiakas- ja sidosryhmätoimintaan että laitoksen toiminnan kattavaan laatujärjestelmään. Ydin- ja tukitoimintaprosessien laadunvarmennuksesta huolehditaan auditointien ja tulosalueittaisten laatukatselmusten avulla laatujärjestelmän mukaisesti. Toimintaprosessien laatuvastaavien tehtävänä on koota vuosittain asiakaspalaute prosessien laadun ja palvelukyvyn edelleen kehittämiseksi. Lukuisat sidosryhmä- ja asiakastapaamiset toimivat jatkuvana asiakaspalautekanavana. GTK:n palvelujen ja aineistojen kysyntä jatkoi kasvuaan edelliseen vuoteen verrattuna ja maksullinen toiminnan tuotoissa saavutettiin ennätyksellinen 12,5 miljoonan euron taso. Erinomainen tulos kertoo osaltaan maassamme vallitsevasta poikkeuksellisen aktiivisesta malminetsintätilanteesta, mutta osoittaa myös GTK:n palvelukykyisyyttä. Asiakasryhmien keskinäisissä osuuksissa ei ole tapahtunut viime vuosien kuluessa merkittäviä muutoksia. Elinkeinoelämä on säily

20 18 nyt tulokertymän kannalta merkittävimpänä asiakasryhmänä (maksullinen toiminta, ks. lähemmin luku ). GTK:n verkkopalvelujen ulkoinen käyttö jatkoi kasvuaan myös kertomusvuonna (kuva 5). Kokonaiskäyntien määrä saavutti lähes miljoonan käynnin rajan, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen lähes 20 prosenttia. Erityisen paljon lisääntyi GTK:n exploration-sivujen käyttö (yhteensä lähes käyntiä, vuoteen 2005 lisäys 69 %) sekä GTK:n informaatiotietokantojen käyttö (yli käyntiä, lisäystä 29 %). Osa kasvusta selittynee yleisellä verkkopalvelujen lisääntyvän käytön trendillä, mutta käytön lisäyksen painottuminen erikoissivustoihin kertoo asiantuntijakäytön merkittävästä lisäyksestä. Tutkimuskeskus on jatkanut verkostomaista toimintatapaansa ja samalla suunnannut toimintaansa verkoston yhteisesti määrittelemiin tutkimusaiheisiin. Tämä heijastuu myös yhteisrahoitteiseen toimintaan, joka on pysynyt kertomusvuonna usean vuoden nousun jälkeen korkealla tasolla (kuva 6). Yhteisrahoitteinen toiminta kuvastaa osaltaan GTK:n palvelukykyä ja sen kehittymistä. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus henkilötyövuosien kokonaiskertymästä oli 7 % vuonna Vierailut tärkeimmillä ulkoisilla sivuilla Geokartta Info Exploration www Kuva 5. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN HENKILÖTYÖVUOSIKERTYMÄT VUOSINA (ml. ei-tehollisen työajan osuus) htv Kuva 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-määrän kehittyminen GTK:n ei ole kertomusvuonna mitannut asiakastyytyväisyyttä erilliskyselyin tai haastatteluin. Laatujärjestelmään liittyen ja suorissa palvelutilanteissa GTK on saanut palautetta niin maksullisista palveluistaan, tuotteistaan kuin verkkopalveluistaankin. Palaute on lähes yksinomaan ollut myönteistä. Eräissä huomattavien kansainvälisten malminetsintäyhtiöiden antamissa palautteissa GTK:n tarjoamia aineistopalveluja ja mm. exploration-sivustoa pidetään jopa maailman parhai-

21 19 na. Niin ikään kemian ja mineraalitekniikan merkittävien tilaustöiden asiakaspalautteet olivat kauttaaltaan hyvin positiivisia. GTK:n palvelujen kehittämiseen liittyvät toivomukset ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet tavanomaisesti jotakin palvelukokonaisuuden osatekijää. Palautteet on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon toiminnan kehittämiseksi. GTK:n palvelukykyä ja sen kehittymistä kuvaa myös GTK:n asiantuntemuksen lisääntyvä käyttö yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kytkeytyvissä tehtävissä kuten erilaisten säädösten ja ohjeiden valmistelutöissä. Kertomusvuodelta esimerkkeinä voidaan mainita mm: osallistuminen kaivoslainsäädännön uudistamiseen (KTM) malminetsintää ja kaivostoimintaa luonnonsuojelualeilla koskevan laajan opaskirjan laadinta kansainvälisten etsintäyritysten ja kotimaisten lupaviranomaisten käyttöön (KTM, YM) pilaantuneiden maiden tutkimusta ja kunnostamista koskevan valtioneuvoston asetuksen valmistelu (YM) osallistuminen Euroopan paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) sekä vesipuitedirektiivin sisällölliseen ja niiden kansallisten sovellusten valmisteluun. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Kauppa- ja teollisuusministeriö ja tutkimuskeskus sopivat vuodelle 2006 seuraavat tulostavoitteet: Henkilöstö- ja osaamisrakennetta kehitetään GTK:n profiloitumisen ja strategisen henkilöstösuunnitelman painopisteiden mukaisesti ottaen huomioon hallituksen tuottavuusohjelman vähennystavoitteet. Laaditaan tuloksellisuutta tukevat johtamis- ja esimieskäytäntöjä koskevat ohjeet ja vakiinnutetaan ne käyttöön. Johtamiskoulutuksen jatkotoimenpiteenä toteutetaan uusien ja potentiaalisten esimiesten perusvalmennus. Tulossopimukseen sisältyvät seurantaindikaattorit täydennettyinä valtionkonttorin toimintakertomuksen ohjeessa (dnro 407/03/2006) mainituilla indikaattoreilla esitetään taulukossa 6. GTK:n strategisissa tavoitteissa vuoteen 2015 korostuvat henkilöstön huippuosaamisen kehittäminen, innovatiivisen ja hyvän työyhteisön merkitys sekä kansainvälinen verkostoituminen. Tutkimuskeskus on jatkanut henkilöstö- ja osaamisrakenteensa kehittämistä laitoksen profiloitumisen ja strategisen henkilöstösuunnitelman painopisteiden mukaisesti rekrytointien, henkilökierron ja koulutuksen avulla. Koulutuspäivien lukumäärä/henkilötyövuosi jatkoi kasvuaan, samoin kuin vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä (taulukko 6). Vuoden 2006 alusta käynnistettiin Kokkolassa Länsi-Suomen alueyksikön toiminta osana alueellista profiloitumista ja hallituksen alueellistamistavoitteiden toteuttamista. Valtion tuottavuusohjelman mukaisesti valmisteltiin GTK:n kemian analyysilaboratorion yhtiöittämistä ja hallinnonalan palvelukeskushanketta. Sekä yhtiöittäminen että tiettyjen hallinnollisten toimintojen siirtäminen palvelukeskuksen hoidettavaksi tulevat muuttamaan GTK:n henkilöstörakennetta. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus GTK:n henkilöstöstä tulee kasvamaan merkittävästi.