Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014
www.stm.fi
} kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää } aikuinen voi määritellä esim. hoitotahdon
} Potilaalla vakituinen osoite Oulussa samoin kuin perusterveydenhuollon palvelut (valinta) } Kotikunta Tampere, jossa tilapäinen osoite. } Tampereen asunnossa alivuokralainen. } Potilas joutuu tehohoitoon Oys:n. Potilasta ei voida kuulla hoitopaikan suhteen. } Potilas olisi siirtokuntoinen Tays } Minne siirtyy? } Onko valinnanvapautta?
} Pot. ei voi vaihtaa hoitopaikkaansa toiseksi kesken hoitojakson, koska hoito voi vaarantua. } Kun kiireellinen hoito päättyy ja hoito muuttuu kiireettömäksi, pot. (tai hänen puolestaan omaisilla tai lääkärillä, kuten potilaslaissa todetaan) on siinä kohden mahdollisuus käyttää valintaoikeutta ja säilyttää hoitopaikka nykyisellään. Tämä ei vaaranna hoitoa. } (lähde: Kuntaliitto Tero Tyni sähköposti)
} Oikeus valita perusterveydenhuollosta vastaava terveyskeskus } Kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnanterveyskeskukselle. } Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. } Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja asemaan.
} Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. } Jokaisesta perheenjäsenestä oma ilmoitus } Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa muu hoito kuuluu valintaan } Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle
} Pot esh kiireellisessä hoidossa hoito annetaan siellä missä tarve syntyy } Hoito muuttuu kiireettömäksi pot. haluaa hoitonsa jatkuvan samassa esh yksikössä } Hänellä on oikeus valita ei kiireellisen hoidon esh yksikkö ja voi jäädä samaan hoitopaikkkaan myös ei kiireettömään hoitoon Tk-hoitopaikka määräytyy sen mukaan minkä tk:n pot on valinnut valinta voimassa vuoden huom: Kesken hoidon ei voi valita toista hoitopaikkaa.
} Lääkärin tai hammaslääkärin arvioi erikoissairaanhoidon tarpeesta } Potilas voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön ei oikeutta valita yksityisiä palveluja } Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
} Potilaalla ei ole oikeutta valita hoidon porrastusta, vaan sen tekee aina lääkäri. } Potilas ei voi valita itsenäisesti erikoissairaanhoidon yksikköä, koska tarvitaan tietoa missä ao. hoito voidaan antaa } Ei voi valita sairaalaa, jossa tarvittavaa hoitoa ei ole tarjolla. } Lääkärin tehtävänä on informoida potilasta, missä hoidon tarvetta vastaavaa hoitoa on saatavilla
} Terveydenhuoltolain perusteella erikoissairaanhoidon hoitopaikan valinta tapahtuu lähettämisen yhteydessä. } Hoitojakson ollessa kesken, ei lähettämisen aihetta ole eikä näin ollen lain perustetta toiseen sairaalaan lähettämiseen. } Suositeltavaa on kuitenkin, että hoitovastuussa oleva erikoissairaanhoidon lääkäri selvittää erityisen huolellisesti potilaan toiveen perusteet ja huolehtii siitä, että mahdollisen tyytymättömyyden aiheuttavat tekijät korjataan. } Hoitopaikan vaihtamishaluun voi olla myös hoidon lääketieteellisestä laadusta tai kohtelusta riippumattomia käytännöllisiä syitä ja tällöin on suositeltavaa toteuttaa potilaan hoidon kannalta toimivin ratkaisu. } Potilaalla on aina mahdollisuus hakea myös uusi lähete erikoissairaanhoitoon silloin kun tarve on olemassa. www.kunnat.net
jatkuu. -Matkakustannukset korvataan KELA:n taksojen mukaan eli ikään kuin olisi käynyt lähimmässä asianmukaisessa hoitopaikassa -Lähete käsitellään samoin perustein joka paikassa
} Mikäli potilas on saanut lähetteen ja on jonossa erikoissairaanhoitoon, katsotaan, että hän on jo valinnut hoitopaikkansa. } on mahdollista, että potilas hakee toiselta lääkäriltä uuden lähetteen toiseen sairaalaan. } Tätä ei voi estää, mutta olisi hyvä, jos potilas itse ilmoittaisi aikaisempaan sairaalaan, että on valinnut toisen hoitopaikan. Lähde: www.thl.fi
} asuminen tai oleskelu säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikunnan ulkopuolella esim. työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen takia } oikeus käyttää hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteuttamiseen myös oleskelupaikkakunnan terveyskeskuksen palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. } Tehtävä ilmoitus kuten muustakin valinnasta
} Oikeus myös hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon oleskelukunnan erikoissairaanhoidon yksikössä hoitovastuun siirtymättä. } Erikoissairaanhoidon hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.
} Jokainen voi valita itsenäisesti } Kela korvaa osan - suurin osa jää itselle maksettavaksi } Lääkärin arvioiman tarpeen perusteella oikeus saada lähete yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa sovittuun julkisen erikoissairaanhoidon yksikköön
Direktiivi 2011/24/EU Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa tuli voimaan 24.4.2011 } Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. } Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen potilaan kotimaalla.
} Suomessa Laki 1201/2013 rajat ylittävästä terveydenhuollosta vahvistettiin 30.12.2013 ja astui voimaan 1.1.2014 } Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan
} Jokainen voi ostaa hoitoa omalla rahalla mistä tahansa } Ulkomailla terveyspalvelujen käyttämiseksi ei tarvita ilmoituksia tai lupia } Ulkomailla annettavaa hoitoa varten maksusitoumus, jos tarpeellista hoitoa ei voida järjestää Suomessa.
} EU-valtioiden on otettava vastaan toisista EUvaltioista hoitoon hakeutuvat potilaat. } Sosiaaliturvasopimusvaltiot (Australia, Kanadan Quebec) hoitavat suomalaispotilaita sopimusten mukaisesti.
} EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä lääketieteellisesti välttämättömän hoito: korvaukset maksetaan kuten jos hoito olisi annettu kotikunnan julkisessa terveydenhuollossa. } Terveyspalvelujen käyttö toisessa EU- tai Etavaltiossa tai Sveitsissä muussa tilanteessa: sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia (nk. Kela-korvauksia).
Jos lääketieteellisesti perusteltua hoitoa ei voida järjestää julkisessa terveydenhuollossa hoitotakuu-lainsäädännön määräaikojen mukaisesti, niin oikeus: } saada ennakkolupa hoidon saamiseksi toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä } Lupaa voi hakea muulloinkin, mutta se voidaan jättää antamatta, jos julkinen terveydenhuolto voi järjestää tarvitsemasi hoidon hoitotakuulainsäädännön mukaisesti
} KELA myöntää pyytää lausunnon shp:ltä } Kela maksaa hoitokustannukset hoidon antajalle } Kela laskuttaa hoitokustannukset lausunnon antaneelta shp:ltä
} Ennakkoluvan saanut asiakas maksaa itse hoitoa antavan valtion lainsäädännön mukaisen asiakasmaksun + muut kulut } Matkojen, yöpymisten ja lääkkeiden kustannuksista voi saada jälkikäteen korvausta Kelasta.
} Matkakustannukset korvataan siten kuin matka olisi tehty Suomessa lähimpään hoitopaikkaan, jossa saisit tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon. } Hoidosta ilman ennakkolupaa muualla kuin EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, ei makseta KELA:n korvauksia. } Luvan hoitoon hakeutumisesta voi hakea KELA:lta myös jälkikäteen
} Toisesta EU-maasta tullut potilas otetaan kiireellisen hoidon takia sairaalaan. Hän tarvitsee kiireellisen hoidon jatkoksi ei kiireellistä - hoitoa sairaalassa. Onko potilaalla oikeus jäädä hoitoon kiireellistä hoitoa antaneeseen sairaalaan jos, niin kuka maksaa? Jos ei, niin kuka vastaa siirtokustannuksista?
} Potilas voidaan siirtää toiseen sairaalaan jatkohoitoon tilapäinen oleskelu (1v) oikeus hoitoon } Jos sisäänkirjoitettuna sairaalassa, saa siirron maksutta ja julkinen terveydenhuolto on oikeutettu valtion korvaukseen sairaalasiirron kustannuksista. } Jos ei ole sisäänkirjoitettuna, kun hänet siirretään toiseen hoitolaitokseen, pot. vastaa itse sairaalasiirron kustannuksista ja voi hakea jälkikäteen korvausta Kelasta. } Vakuutusyhtiö voi em. tulla vastuuseen riippuen pot. vakuutuksen ehdoista ja kattavuudesta.
} Toisessa EU-maassa vakituisessa asuva ja kirjoilla oleva eläkkeellä oleva potilas sairastui Suomessa oleskelunsa aikana ja on saanut erikoissairaanhoidon osastolla kiireellisen ja tarpeellisen hoidon. Lääkärin arvion mukaan hän tarvitsee vielä lisätutkimuksia terveyskeskuksessa erikoissairaanhoidosta uloskirjoittamisen jälkeen. Lääkäri on tehnyt lähetteen terveyskeskukseen. - Onko oikeus ja kuka maksaa?
} Jos pot. on Kelan myöntämä eläkeläisen eurooppalainen sairaanhoitokortti, hänellä on oikeus kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon Suomessa kuntalaisen asiakasmaksulla. - Pot. maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kuntalaiset ja hänelle annetaan kaikki tarpeelliseksi todettu hoito kuten muillekin kunnan asukkaille. - Tällaisten henkilöiden (esim. suomalaiset eläkeläiset, jotka asuvat toisessa EU-maassa) hoito-oikeus Suomessa laajeni 1.1.2014 kattamaan kaiken tarpeellisen hoidon (aikaisemmin oikeus koski vain lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa) - Kortin kääntöpuoli on limenvihreä. - Hoidon kustannuksista voi hakea valtion korvausta Kelasta. - Korvaus maksetaan kunnalle tai shp.
} Jos pot. on EU-maan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti, hänellä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon oleskellessaan Suomessa tilapäisesti. } Lääkäri päättää tapauskohtaisesti, mikä on lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa ottaen huomioon oleskelun arvioidun keston. Hoito tulee saada kuntalaisen asiakasmaksulla. Kustannuksista voi hakea valtion korvausta Kelasta, joka laskuttaa kustannukset edelleen kortin myöntäneeltä valtiolta. } Jos henkilöllä ei ole jompaakumpaa em. korttia, eikä kotikuntaa Suomessa, tulee selvittää henkilön oikeus hoitoon Suomessa. Kelan kansainvälisten asioiden keskus auttaa tarvittaessa asian selvittämisessä (p. 020 635 1808, kymenlaakso.kv(at)kela.fi).
} Psykiatrinen sairaanhoito sekä huumekorvaushoito ovat terveydenhuoltoa, jonka hoitopaikka määräytyy hoidon porrastuksen mukaan joko pth tai esh } Kiireettömän hoidon hoitopaikan voi valita. } Päihdepalvelut ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltoa ja kyseiset palvelut on hankittava henkilön kotikunnasta. } Selviämisasematoiminta voi kuulua joko sosiaalihuollon tai terveydenhuollon piiriin. Selviämisaseman hoitoon hakeudutaan / joudutaan kuitenkin yleensä päivystysluonteisesti eikä se siten kuulu valinnanvapauden piiriin. Lähde: www.thl.fi
} Etuusasia esim. korvaukset tai ennakkolupahakemus: Kelan kansainvälisten asioiden keskus p. 020 634 0200. } Tietoa hoitoon hakeutumiseen liittyvistä asioista: rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste p. 020 634 0400 tai yhteyspiste(at)kela.fi.