Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
VILJOJEN KASVITAUDINAIHEUTTAJIEN YLEISYYS Ohran verkkolaikku: 90 % pelloista Vehnän ruskolaikku: 98 % pelloista Vehnän pistelaikku: 94 % pelloista
TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohrakokeet 2005-2010 8000 6 37 17 22 0 0 11 8 51 23 10 39 64 2 30 19 7000 6000 5000 4000 3000 2005 Saana 2005 Arve 2005 Kunnari 2006 Arve 2006 Kunnari 2006 Saana 2006 Voitto 2007 Prestige 2007 Kunnari 2007 Voitto 2008 Prestige 2008 Voitto 2009 Voitto 2009 Olavi 2010 Voitto 2010 Edvin 2000 1000 0 Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine 2011 MTT
8000 7000 6000 5000 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet 2005-2010 29 14 17 0 32 29 35 27 25 15 23 19 8 2005 Tjalve 2005 Mahti 2006 Tjalve 2006 Anniina 2007 Tjalve 2007 Kruunu 2007 Anniina 2008 Tjalve 2008 Amaretto 2009 Tjalve 2009 Kruunu 2010 Tjalve 2010 Kruunu 4000 3000 2000 1000 0 Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine 2011 MTT
TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Tautimäärä vs. sadonlisä Sadonlisä (k kg/ha) 1500 1250 1000 750 500 250 0-250 -500 y = 18.872x + 12.777 R 2 = 0.7117 0 10 20 30 40 50 60 70 Tautimäärä (verkkolaikku + rengaslaikku, %) Laine MTT
TAUDINAIHEUTTAJILLA ERI YMPÄRISTÖVAATIMUKSET 35 OIREIDEN ETENEMINEN ERI LÄMPÖTILOISSA mm 30 VERKKOLAIKKU DTR-LAIKKU 25 20 15 10 5 0 2-3C 4-5C 6-7C 8-10C 18-23C Jalli 2011 MTT
TAUDINAIHEUTTAJILLA ERI YMPÄRISTÖVAATIMUKSET 14 vrk 12 ITIÖIDEN TUOTANTO ERI LÄMPÖTILOISSA Verkkolaikku Ruskolaikku Pistelaikku 10 8 6 4 2 0 3 8 12 20 LÄMPÖTILA C Jalli 2011 MTT
ESIKASVI VAIKUTTAA LAIKKUTAUTIEN RUNSAUTEEN 80 % 70 60 50 40 30 20 10 0 rypsi sinilupiini härkäpapu hamppu kaura pellava tattari vehnä Keskitalo, Jalli 2011 MTT
3 2 1 0 LAJIKEKESTÄVYYS VAIKUTTAA TAUDIN ETENEMISEEN Fairytale Elmeri Justina Streif Conchita Alina Eerik Edvin Tolkien Tolar Cruiser Margret JB Maltasia Einar Harbinger Maaren Wikingett Minttu Jyvä Publican Beatrix Rambler Kunnari Erkki Amber Olavi Ingmar Artturi Marthe Tocada Quench Eliseta Rolfi Vilde Optima Auriga Edel Gaute Pilvi Tiril Voitto Arve MTT Viralliset lajikekokeet 2011 Jalli
MAAN MUOKKAUS VAIKUTTAA TAUDINAIHEUTTAJAN ELINKYVYN SÄILYMISEEN Verkkolaikkusienen elinvoiman säilyminen maan eri kerroksissa Jalli 2008 MTT
TYÖKALUJA KASVINSUOJELUN PÄÄTÖKSENTEKOON Kasvitautihavainnot Kansalaishavainnot kasvitautien esiintymisestä Torjuntatarve Kasvitautien ennustemallit Perustuvat lohkokohtaiseen viljely- ja säätietoon Reaaliaikainen, lohkokohtainen säätieto Torjunnan optimaalinen toteutus
KASVITAUTIHAVAINNOT Tiedon kerääjinä kansalaiset tutkijat, neuvojat, viljelijät Havaintoja viljojen lehtilaikkutaudeista kasvilaji, tauti, taudin määrä aika, paikka Työkaluna VTT:n kehittämä Enviobserver matkapuhelinsovellus tulokset avoimella web-sivulla https://knowledge.vtt.fi/mtt/ Hyödyt paikkakuntakohtainen tieto kasvitautien esiintymisestä tietokanta tutkimuskäyttöön
KASVITAUTIEN ENNUSTEMALLI Ilmoittaa lohkokohtaisen kasvitautiriskin viljely- ja säätietojen perusteella WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS LAJIKE
MALLIN TESTAUS 2010-2011 WebWisu-pohjaisen kasvitautien ennustemallin testaus 9 PesticideLife-hankkeen tilaa 10 koulutilaa Lohkotiedot WebWisusta, säätiedot IL / sääasema Kasvitautien etenemisen seuran kasvustonäytteiden avulla Tulosten pohjalta ennustemallin hionta (ProAgria & MTT) DTR-LAIKKU RUSKOLAIKKU VERKKOLAIKKU
100 OHRAN VERKKOLAIKKU 2011 20.6.2011 4.7.2011 28.7.2011 80 60 40 20 0
100 VEHNÄN PISTELAIKKU 2011 15.6.2011 30.6.2011 14.7.2011 80 60 40 20 0
PISTELAIKKUMALLI 28 % 61 % 9 %
UUDET TYÖKALUT APUNA IPM-VILJELYSSÄ Puitedirektiivi (2009/128/EY) edellyttää, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun torjunnan yleisiä periaatteita (viim. 1.1.2014) 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta)