Satovahinkovakuutus 2016 Teppo Raininko
Satovahinkovakuuttaminen Valtion satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi Viimeiset korvaukset maksettiin vuodelta 2015 Tilalle vapaaehtoinen, kaupallinen vakuutusjärjestelmä Suomessa ei ole aikaisemmin ollut tarjolla satovahinkovakuutuksia :n satovahinkovakuutus markkinoille vuoden alusta 2016 :n vakuutus on kilpailukykyinen Hinta Korvattavien tapahtumien määritelmä Korvauksen enimmäismäärä Helppous vakuutuksen ottajalle Asiakasystävällinen omavastuu valtion korvausjärjestelmään verrattuna.
Vapaaehtoinen lisäturva Vakuutusmaksuperusteena on tilan hallinnassa oleva peltopinta-ala Omat ja vuokratut Tukikelpoiset ja -kelvottomat Vakuutuksen piirissä olevat kasvustot Vakuutuksen ulkopuolelle jäävät kasvustot Pellon käyttö ja viljelykasvit vaihtuvat Ei tarvitse ilmoittaa Ei vaikuta maksuun.
Vakuutuksen kohde Vakuutetun hallinnassa olevilla pelloilla, vakuutuskirjaan merkityllä peltopintaalalla tuotettujen, seuraavien viljelykasvien sato: Viljakasvit: ohra, kaura, vehnä, ruis, ruisvehnä, speltti ja tattari Öljykasvit: rypsi, rapsi, sinappi, ruistankio, öljypellava, öljyhamppu Kumina Rehu- ja ruokaherne sekä härkäpapu Sokerijuurikas, peruna, porkkana ja punajuuri, sipuli ja kaali Vakuutuksen kohteena ei ole Laidunnurmi, viherlannoitusnurmi, luonnonhoitopelto tai suojavyöhyke Hedelmät, marjat ja puutarhakasvit. Vakuutuksen tulee olla voimassa ennen kasvuston kylvöä. Kvinoa. Heinät, apilat, muut nurmikasvit siemenviljelyssä ja korjattavan rehun tuotannossa. Säilörehuksi korjattava maissi
Satovahingon määrittely Vakuutuksesta korvataan satovahinko, joka johtuu epäsuotuisista, epätavallisista sääilmiöistä Satovahingolla tarkoitetaan Kasvuston täydellistä tuhoutumista Kasvuston tuhoutumista siten, että sen korjuusta aiheutuvat kustannukset ylittäisivät sadon arvon Korjuuolosuhteiden huonontumista niin, että satoa ei päästä lainkaan korjaamaan. Sadon kauppakelpoisuuden menettämistä kokonaan Kauppakelpoisuuden aleneminen ei ole ehtojen tarkoittama satovahinko Esim. leipävilja => rehuvilja. Vakuutuksenantajalla on oikeus tarkastaa vahingoittunut kasvusto Ei saa hävittää ennen kuin on annettu lupa.
Satovahingon määrittely Epätavallisilla ja epäsuotuisilla sääilmiöillä tarkoitetaan seuraavia ilmiöitä: Raesade Harvinaisen: voimakas rankkasade ajankohtaan nähden voimakas halla Poikkeuksellisen: ankara kuivuus suurista sateista tai tulvasta johtuva märkyys. pitkäaikainen ja suuri sadekertymä suuri tulva huonoista talvehtimisolosuhteista johtuva syyskylvettyjen tai monivuotisten kasvien epäonnistunut talvehtiminen. Sääilmiöiden harvinaisuus ja poikkeuksellisuus määritellään meteorologiassa käytettävien määritelmien mukaisesti. Poikkeuksellinen = kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin Harvinainen = harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.
Vahingon arviointi ja korvauksen määrä Vahingon määrä perustuu tuhoutuneen sadon määrään ja arvoon Vahingon arvioinnissa käytetään tarvittaessa yhteistyökumppaneiden apua: ProAgria - vahingon toteaminen, laajuus ja laskelmat Ilmatieteenlaitos sääilmiön luonne Arvio sadon määrästä perustuu alueellisiin keskisatoihin Perustelluista syistä voidaan käyttää myös tilan omaa viljelykirjanpitoa ja asiantuntijalausuntoja. Käypänä arvona pyritään käyttämään pitkän aikavälin keskihintoja Sesonkituotteiden osalta käytetään lyhyempää tarkastelujaksoa Omaan käyttöön tarkoitetun heinän tai säilörehunurmen arvona käytetään tuotantokustannuksia Mikäli sadon hinta on ollut kokonaan tai osittain ennakolta kiinnitetty, otetaan tämä huomioon korvausta määritettäessä.
Vahingon arviointi ja korvauksen määrä Vakuutuksesta korvataan satovahingosta johtuva nettoansion menetys Korvattavan vahingon määrä saadaan, kun menetetyn sadon arvosta vähennetään vahingon johdosta säästyneet puinti-, kuljetus-, kuivaus- ym. kustannukset. Korvauksen ylärajana on 800 euroa kultakin satovahingon kohteena olevalta, vakuutetulta hehtaarilta. Jos kasvusto tuhoutuu ennen peltotukiehdoissa määriteltyä viimeistä kylvöpäivää ja pelto voidaan kylvää jollekin muulle satoa tuottavalle tai tukiin oikeuttavalle kasville, korvaus voi olla enintään menetetyn työ- ja tarvikekustannuksen suuruinen. Jos syysvilja tuhoutuu talven aikana, korvaus voi olla enintään menetetyn työ- ja tarvikekustannuksen suuruinen.
Vahingon arviointi ja korvauksen määrä Vakuutuksenottajalla on kaikissa vahingoissa omavastuu, joka on 20 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 600. Korvausta ei makseta sellaisilta pellonkäyttömuodoilta, joiden kasvustoa ei ole tarkoitettu korjattavaksi hyötykäyttöön Laidun Viherlannoitusnurmi Viherkesanto Maisema- ja luonnonhoitopellot. Jos vakuutusmaksun perusteena oleva, vakuutuskirjassa mainittu peltopinta-ala on todellista peltopinta-alaa pienempi, vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa vahingon määrästä kuin vakuutuskirjassa mainitun peltopinta-alan ja todellisen peltopinta-alan välinen suhde osoittaa.
Satovahingon sattuessa Korvausprosessi 1. Vakuutuksenottaja tekee vahinkoilmoituksen Kuvaa sääilmiön Arvioi vahingon suuruuden. 2. Vakuutusyhtiö selvittää korvattavuuden Onko sääilmiö ehtojen tarkoittama Ilmatieteenlaitos apuna Ylittyykö omavastuu 3. Pro Agria käy toteamassa vahingon ja laskee sen suuruuden 4. Vakuutusyhtiö laskee korvattavan vahingon Laskelma Omavastuu Enimmäiskorvaus. Pro Agrian rooli vahinkojen arvioinnissa Vahingon ja syy-yhteyden toteaminen paikanpäällä Vahingon määrän arvioiminen Pinta-ala Viljelykasvi / kasvit Ha-sato Markkinahinta? Säästyneet kustannukset Laskelman tekeminen vakuutusyhtiön korvauspäätöstä varten.
Satovahinkovakuutus 2017