Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)
Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti Moisio (VATT) 2
Vahvojen peruskuntien Suomi - kommentteja kuntauudistukseen (1/2): Valtion johdolla toteutettu kuntauudistus on tarpeellinen Kestävyysvaje ja väestön ikääntyminen Kokonaisnäkemys ja koordinaatio Vahvan kunnan määrittely riippuu ennen kaikkea paikallistason tehtävistä Terveydenhuolto Kuntauudistus tulisi toteuttaa erittäin huolellisesti, jotta ns. common pool ongelmilta vältytään (Ruotsin, Tanskan esimerkit) Kuntatalouden FIPO-säännöt 3 Antti Moisio (VATT)
Vahvojen peruskuntien Suomi - kommentteja kuntauudistukseen (2/2): Tärkeintä olisi varmistaa, että kuntapäättäjillä on kannustimet tehokkaaseen palvelutuotantoon ja verotuksen kurissapitämiseen: paikallisdemokratia heterogeenisuus, kuntien välinen hyödyllinen kilpailu paikallisen päätöksenteon autonomia rahoitusjärjestelmä (ei pehmeää budjettirajoitetta) Kuntien määrää ei pitäisi supistaa liian radikaalisti, koska em. kannustinvaikutukset voisivat heikentyä, eikä skaalaeduista ole vakuuttavaa näyttöä 4
Työssäkäyntialue ja kuntauudistus* Kuvan lähde: VM Antti Moisio (VATT) 5
Riittävä väestöpohja Liitokset (+) Liitos sisäistää palvelutuotannon ulkoisvaikutuksia Mittakaavahyödyt Liitoksella aikaansaatu koordinaatio voi olla hyödyllistä (kilpailun sijaan), esim. maankäytössä/kaavoituksessa Kuntayhtymien päätöksenteko epädemokraattista Ylhäältä johdetun kuntauudistuksen puolesta puhuu se, että paikallispoliitikkojen itsekkäät kannustimet voivat ajaa liitospäätöksiä 6
Liitokset (-) Liitosten hyödyistä ei ole selvää näyttöä Poliittinen vastuu voi heikentyä Suuressa kunnassa vaikeampaa saada tietoa paikallisista preferensseistä ja olosuhteista Kuntien yhteistyöllä voidaan ratkaista mittakaava- ja ulkoisvaikutuskysymyksiä osin jopa paremmin kuin kuntaliitoksella Liitokseen liittyvät common pool ongelmat Liitostukia tai pakkoliitoksia ei pitäisi käyttää liitoksille, joissa tuottavuustutkimusten optimikoot selvästi ylittyy Vapaaehtoisuuteen perustuvia liitoksia puoltaa kuntien parempi informaatio, keskusvalta ei myöskään vapaa poliittisista kannustimista 7
Kuntatalouden olennaisia kysymyksiä (kuntauudistuksen lisäksi) Kuntien uusien tehtävien rahoitus Kuntien tulopohja: Tulopohjan suhdanneriippuvuuden vähentäminen Valtionosuusjärjestelmä Budjettikuria lisäävät ja velkaantumista rajoittavat säännöt 8
Lähtökohdat: Kommentteja metropolialueen hallintomalleihin Metropolialueita koskeva taloustieteellinen tutkimus HeVa-selvitykset, kaksiportaisen hallintomallin selvitys Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimukset OECD Territorial Review: Helsinki Antti Moisio (VATT) 9
Metropolialueen hallintomallien vertailu: taloustieteellinen lähestymistapa Ulkoisvaikutukset Palvelujen ns. ylikunnalliset vaikutukset Mittakaavaedut Kuntien tehtävät, aiempi yhteistyö, Tasa-arvo Äänestäjä-veronmaksajien heterogeenisuus Osallistuminen ja demokratia Läheisyysperiaate Käytännössä ei ole mahdollista määritellä kunnille yhtä optimikokoa, koska ulkoisvaikutukset, mittakaavaedut ja preferenssit usein tuntemattomia Antti Moisio (VATT) 10
Metropolihallinnon vaihtoehdot Hajautettu malli Kuntien välinen yhteistyö Kuntaliitos Helsinki-Vantaa Espoo-Helsinki-Kauniainen-Vantaa Kaksiportainen hallintomalli Jokin näiden yhdistelmä Antti Moisio (VATT) 11
Yleiset havainnot Kaikki kolme hallintomallivaihtoehtoa voisivat ratkoa metropolialueen ongelmia Kullakin hallintomallilla hyviä ja huonoja puolia Käytössä ei ole tutkimustietoa eri vaihtoehtojen mittakaavahyödyistä tai ulkoisvaikutuksista Helsingin metropolialueelta Antti Moisio (VATT) 12
Kuntaliitos Pääkaupunkiseudulla Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan liitos olisi nopein ja yksinkertaisin tapa ratkaista metropolialueen eräitä keskeisiä ongelmia: Palvelujen ylikunnalliset vaikutukset Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen tasa-arvo Kuntien välinen haitallinen kilpailu Mittakaavahyötyjen saavuttaminen haasteellista Riskinä kustannusten kasvu Antti Moisio (VATT) 13
Kaksiportainen hallintomalli Seutuhallinnon päätösvalta maankäyttöä, asumista, ja elinkeinopolitiikkaa koskien vaatisi kuntien välistä tasausjärjestelmää ja/tai seutuveroa Tällainen hallintomalli olisi ylimitoitettu vain näiden tehtävien hoidon näkökulmasta => myös terveydenhuolto ja toisen asteen koulutus seutuhallinnolle? Riskinä hallinnollinen mutkikkuus ja siitä aiheutuva tehottomuus ja kustannusten kasvu Tanskan ja Norjan kokemukset huonoja maakuntatasolla järjestetystä terveydenhuollosta Antti Moisio (VATT) 14
Kuntien yhteistyö Kunnat tekevät Helsingin seudulla jo nyt merkittävää yhteistyötä Yhteistyön lisääminen maankäyttöön ja suuriin liikenneratkaisuihin liittyen Eräs vaihtoehto yhteistyöelimelle voisi olla OECD:n jo vuonna 2003 ehdottama metropolialueen yhteinen supervirasto Päättäjinä alueen kuntien johtavat paikallispoliitikot Valmistelisi ja koordinoisi metropolialuetta koskevia kysymyksiä Riskinä epäselvistä vastuusuhteista ja hallinnon heikosta läpinäkyvyydestä seuraavat ongelmat Antti Moisio (VATT) 15
Kiitos! Antti Moisio antti.moisio@vatt.fi Antti Moisio (VATT) 16