Kumppanuus 2020 ohjelma ja Järjestöedustamo

Samankaltaiset tiedostot
Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Tampereen HyTe-malli

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN

YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN -järjestöt kaupungin uudessa osallistumisen toimintamallissa

4 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017 (Yhteistoimintaalueen. Valmistelija / lisätiedot: Savisaari Lauri

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

9 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Valmistelija / lisätiedot: Kristiina Järvelä

K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

JÄRJESTÖEDUSTAMON JÄSENTEN VALINTA KAUDELLE

10 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Valmistelija / lisätiedot: Tirronen Anniina

Lapin sote johdon seminaari

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi näköalojen kaupunki

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

JÄRJESTÖEDUSTAMON JÄSENTEN VALINTA KAUDELLE

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Arjen turvaa kunnissa

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Kansalaisjärjestöt ja tulevaisuuden hyvinvointikunta

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Tampereen palvelumalli 2025

Oulun palvelumalli 2020:

Innostus tarttuu! Varsinais-Suomen järjestötiekartta

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

PERHEENTALO YHTEISTYÖ

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Lape-hankkeen tulokset

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Rovaniemen lapset ja perheet

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

SAKU-strategia

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa -kampanja. Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Oivaltava päivät Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen,

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Palvelualueiden organisointiesitykset Kaupunginhallituksen suunnittelukokous

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

6Aika-strategian esittely

pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Järjestöt ja Satasote

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Transkriptio:

Kumppanuus 2020 ohjelma ja Järjestöedustamo Kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen 1 Hyvinvointipalvelut

Strategia- ja kehittämisyksikkö: Johtamisjärjestelmän kuvaus / Toimintamallin periaatteet 2 Outi Lehtinen

Strategia- ja kehittämisyksikkö: Johtamisjärjestelmän kuvaus / Hyvinvoinnin palvelualueen organisoinnin taustat Palvelualue on organisoitu vastaamaan uuden toimintamallin lähtökohtia ja periaatteita. Sisäisestä tilaaja-tuottaja mallista luovuttaessa tilaajan ja tuottajan tehtävät on täytynyt organisoida uudelleen. Hyvinvoinnin palvelualue muodostuu neljästä entisestä tilaajan ydinprosessista sekä viidestä hyvinvointipalvelujen tuotantoalueesta. Johtamisjärjestelmää sekä johtamismallia on haluttu selkeyttää, toimintaa tehostaa, hallintoa keventää ja organisaatiota madaltaa. Palvelualueen keskeisinä muutosprosesseina on tunnistettu lisäarvon tuottaminen asiakkaalle, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kumppanuuden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, digitalisaation hyödyntäminen, selkeä ja mahdollistava johtaminen sekä henkilöstö kehittäjänä. Lähtökohtana rakenteellisissa muutoksissa ja koko hyvinvoinnin palvelualueen strategisissa valinnoissa on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. 3 Hyvinvointipalvelut

Talousarvion 2017 sitovat toiminnan tavoitteet & toimenpiteet (sikula) Talousarvion 2017 sitova tavoite Toimenpiteet 2017 Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta. Monipuolista liikunnan harrastamista tuetaan kehittämällä liikkumisen olosuhteita (mm. maauimala, Tesoman jäähalli, Kaupin urheilupuiston jalkapallokentät). Palvelumallia toteutetaan alueellisten kehittämissuunnitelmien pohjalta palveluverkkoa tiivistämällä. Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Liikuntaneuvontaa ja liikuntamahdollisuuksista viestintää kehitetään edelleen. Uuden nuorten talon pilotointi käynnistetään. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssin toimintamalli määritellään. Toteutusvaiheeseen siirtymisestä päätetään loppuvuodesta 2017. Hyvinvointikeskuksen yhteisiä palveluja luodaan eri toimijoiden alueellisella kumppanuudella. Uusi alueellinen osallistumisen ja kehittämisen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi alueverkosto toimii jokaisella palvelualueella (pl. keskusta). Sivistys- ja kulttuuripalveluja kehitetään aluekeskuksissa ja kaupunginosissa yhteistyössä asukkaiden ja muiden tuottajien kanssa. Käynnistetään Kumppanuus 2020 -toimintamalli kaupungin ja hyvinvointipalveluja tuottavien järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Vahvistetaan järjestötoimintaa, kansalaisaktiivisuutta ja vapaaehtoistoimintaa tukevaa neuvontaa ja palveluohjausta; järjestöedustamon toiminta käynnistyy. 4 Verkostotoimintaa edistetään koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa yhdessä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tuottavuutta on parannettu hyvinvoinnin palvelualueella digitalisoi-tumista ja Digitaalista viestintää lisätään sivistys- ja kulttuuripalveluissa. toimintamallin uudistusta hyödyntämällä.

Kaupungin rajapinnat kansalaistoiminnan tukemisessa Aluetoimijaverkostot Palvelukumppanuus Kehittämistyön ja strategiatason järjestökumppanuuden koordinointi (Järjestöedustamo, strateginen kehittäminen, hyvinvointitieto) Kunta -laiset Kansalaistoiminnan tuki (yhteisten tilojen käyttö, koulutukset, kaupungin avustustoiminnan koordinointi, omaehtoinen toiminta/neljäs sektori) Järjestö-, kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan tuki (toimii resurssina ja koordinoivana tahona kaupungin yksiköille sekä palvelupisteenä rajapintoihin) Lähitorit Hyvinvointikeskukset Palvelualueiden yksiköt Vapaaehtoistoiminnan koordinointi (Luotsitoiminta, Valikkovapaaehtoistoiminnan verkosto, palveluohjaus vapaaehtoistoiminnan piiriin) Järjestöt Muualla toteutettavat sisällöt/ kiinteä yhteistyö Palvelujen sisällöllisen kehittämisen sektorikohtaiset foorumit, verkostot ja toimintaryhmät toimivat jatkossa osana palveluryhmien toimintaa (esim. Perheverkko, Seuraparlamentti, Elonpolkuja, Arkeen voimaa) / palvelutuotanto Osallisuus ja vaikuttaminen, kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan liittyvät sisällöt /? Yrityskumppanuus ja hankintojen kehittäminen / Kehittämisyksikkö

Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä käynnistämä kehittämiskokonaisuus kaupungin ja järjestöjen keskinäisen yhteistyön edistämiseksi ja mallintamiseksi Mukana ollut Tampereen kaupungin edustajia sekä yli 60 eri hyvinvointialan järjestöä, vuoden 2016 aikana useita työpajoja ja tilaisuuksia Ohjelmatyön tavoitteena on ollut selkiyttää rakennetta, jolla toiminnallista yhteistyötä järjestöjen kanssa tehdään sekä ottaa koko laaja toimijakenttä mukaan strukturoidusti Kaupungilla on ollut tarve ottaa aktiivisempi rooli yhteistyössä, hyödyntää järjestökentän tietotaitoa paremmin, antaa myös syötteitä järjestökentälle ja suunnitella palveluita yhdessä Tavoitteena toimijoiden välisten päällekkäisyyksien välttäminen, pienenevien resurssien yhdistäminen kaupungin ja järjestöjen yhteistyön selkeyttäminen ja roolitus yhteisten tavoitteiden löytäminen, kokoaminen, priorisointi ja linjaaminen yhdessä tiedon ja kehittämistarpeiden kokoaminen, yhteistyön toteutumisen arvioiminen ja toiminnasta viestiminen sekä kaupungin että järjestöjen suuntaan 6 Hyvinvointipalvelut

Esitys järjestöedustamon käynnistämisestä 7 Hyvinvointipalvelut

Järjestöedustamon käynnistyminen Perustamiskokous järjestettiin ke 14.12.2016 valtuustosalissa, paikalla n. 100 henkilöä Tamperelaiset hyvinvointialan järjestöt asettivat ehdokkaansa Järjestöedustamoon, ehdokkaita 41 Valittiin 15 edustajaa vaalilla (järjestöjen edustajalla tulee olla valtakirja äänestääkseen järjestön puolesta), kaksi eri kierrosta niin että eri kategorioihin saatiin riittävä edustus Yleisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestöt, Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusjärjestöt, Omaisjärjestöt, Sairaus- ja vammajärjestöt, Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön järjestöt, Ikääntyneiden järjestöt, Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt, Monialajärjestöt, Kulttuurialan järjestöt, Muut järjestöt, Liikuntaseurat (ei saatu ehdokkaita) Kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa Koolle kutsumisesta ja valmistelusta vastaavat koordinaattorit, joista järjestöjen puolelta tulee Kumppanuustalo Artteli ry:stä, työparina kaupungin puolelta Susanna Lundström Kumppanuus 2020 ohjelman raportti ym. sisältöjä www.tampere.fi/kumppanuus2020 Järjestöedustamon toiminta: www.tampere.fi/jarjestoedustamo 8 Hyvinvointipalvelut

Järjestöedustamon tavoitteet V. 2017: Maakunta- ja soteuudistusnäkökulma! Ohjelma-asiakirjaan kirjattu seuraavia tavoitteita: 1. Edelleen kehitetään olemassa olevia ja tarvittaessa ideoidaan uusia asiakaslähtöisiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jonne kaupunki ja järjestöt voivat sijoittaa omia toimintojaan ja palveluja. 2. Lisätään kaupungin sekä muiden järjestöjen tietoisuutta kolmannen sektorin mahdollisuuksista toimia hyvinvoinnin ja arjessa pärjäämisen tukena. 3. Tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään järjestöjen avustuspolitiikkaa ja käytäntöjä. 4. Kehitetään kaupungin ja järjestöjen yhteistä hyvinvoinnin ja arjessa pärjäämisen tietopohjaa. 5. Vahvistetaan ja monipuolistetaan tamperelaisten järjestöjen roolia ja tehtäviä sekä näihin liittyviä mahdollisuuksia toimia ihmisten hyvinvoinnin ja arjessa pärjäämisen tukemisessa. 9 Hyvinvointipalvelut