KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS 20.3.2017 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN ASEMAKAAVA I JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
1 Päivämäärä 20/3/2017 Kuvaus Laatija Tarkastaja Kotakennään asemakaava I ja asemakaavan muutos Ida Montell, Saara Melama, Riku Jalkanen, Tiina Sainio, Eero Salminen Mikko Siitonen
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Nykytila... 5 2.2 Asemakaavan sisältö... 5 2.3 Suunnittelun vaiheet... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 6 3.2 Alueen yleiskuvaus... 6 3.3 Luonnonympäristö... 8 3.4 Liikenne ja tekninen huolto... 10 3.5 Rakennettu ympäristö... 12 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 13 3.7 Maisema... 13 3.8 Palvelut... 15 3.9 Maanomistus... 16 3.10 Ympäristön häiriötekijät... 16 4 SUUNNITTELUTILANNE... 18 4.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet... 18 4.2 Maakuntakaava... 18 4.3 Yleiskaava... 19 4.4 Asemakaava... 21 4.5 Selvitykset ja suunnitelmat... 21 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 22 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 22 5.3 Tiedottaminen... 23 5.4 Luonnosvaihe... 23 5.5 Ehdotusvaihe... 23 5.6 Hyväksyminen... 23 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 30 7.1 Vaikutukset suhteessa suunnittelutilanteeseen... 30 7.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 31 7.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 35 7.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 35 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 37 8 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 37 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 38
3 Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavoittajan vastine (luonnosvaiheen kuuleminen) Liite 3. Havainnekuva Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavaehdotusvaiheeseen kuuluvat kaavaehdotuskartta ja selostus liitteineen sekä havainnekuva. Kaavaan liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä ovat: - Uuden Äänekosken rakennusinventointi, 2006 (Juuso Väisänen) - Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto - Modernin rakennusperinnön inventointi, 2014 (Keski-Suomen museo) - Luontoselvityksiä, (vt 4 suunnitteluhankkeen selvitykset, lisäksi liito-oravaselvitys muilta alueilta Agriporealis Timo Kypärä, 2016) - Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2006) - Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Ympäristövaikutusten arviointimenettely (WSP Finland Oy 2013) - Äänekosken eritasoliittymäalueen kaupallisen kohteen kytkeminen liikenneverkkoon, liikenteellinen toimivuus ja toimenpidetarpeiden arviointi (muistio, WSP Finland Oy, 22.6.2016) - Kotakennään kaupallinen vaikutusarviointi (Ramboll Finland Oy, 9.11.2016) - VT4 Äänekoski Tiesuunnitelma Tieliikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme 16T-5 (WSP Finland Oy, 25.11.2016) - Tiesuunnitelmat (vt 4 suunnittelu, Finnmap Infra, 15.2.2017) - Master Plan Kotakennäs (Ramboll Finland Oy, 9.3.2017) - Hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 24.3.2017) - Tasotakastelu (Ramboll Finland Oy, 24.3.2017)
4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Osaa tiloista 992-402-3-54, 992-402-3-55, 992-402-41-1 ja 992-895-0-4. Asemakaavan muutos koskee: 8. kaupunginosan korttelia 801 (osa), lähivirkistys-, erityis-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: 8. kaupunginosan korttelit 801 (osa), 820 (osa), 831-833 ja 22. kaupunginosan korttelit 2201-2202 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee osittain Laajalahden kaupunginosan (8) alueella sekä siitä länteen päin Kotakennään kaupunginosan (22) alueella noin 1,5 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Äänekosken taajamassa.
Kaavan nimi Kotakennään asemakaava I ja asemakaavan muutos 5 Kaavan päiväys 20.3.2017 Kaavan laatija Projektipäällikkö arkkitehti SAFA Saara Melama (YKS 578) Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, Kaavan tilaaja 33101 Tampere Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 20.6.2016 Ilmoitus vireilletulosta Ilmoitus vireilletulosta 1.7.2016 (Sisä-Suomen lehti) 14.7.2016 (ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos 8.11. 9.12.2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -.. (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..20 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytila Asemakaava-alue on nykyisellään pääosin metsäistä rakentamatonta aluetta, jonka läpi kulkee valtatie 4. Valtatien itäpuolelle jää Äänekosken keskusta-alue palveluineen, työpaikkoineen ja asuinalueineen. Toiminnassa oleva huoltoasematontti keskustaan johtavan kadun pohjoispuolella kuuluu kaava-alueeseen. Länsipuolella metsäinen rinne viettää länteen kohti vesistöä. Rannassa on olemassa oleva uimaranta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 51,8 ha. Alueelle ollaan laatimassa parhaillaan tiesuunnitelmaa, jolla nykyinen valtatie on tarkoitus linjata lännessä suorempaa uuden sillan kautta kohti pohjoista. Muutoksen seurauksena Äänekosken keskustan sisääntuloliittymä muuttuu nykyistä pohjoisemmaksi. Liittymän ja uusien tiejärjestelyjen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavalla mahdollistetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön, liikenneaseman, liike-, toimisto-, teollisuus-, varasto-, huoltoasema- ja palvelurakennusten rakentuminen logistisesti erinomaiselle paikalle sekä alueen tarvitsemat liikennejärjestelyt. Myös päivittäistavarakaupan sekä urheiluun, vapaa-aikaan ja matkailutoimintaan liittyvien tilojen sijoittuminen alueelle sallitaan. Lisäksi rantaan on osoitettu virkistysaluetta ja kevyenliikenteen yhteys. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä noin 32 500 k-m2, mikä vastaa aluetehokkuutta e=0,06. Tarkempi kuvaus kaavaehdotuksen sisällöstä on kohdassa 6 Asemakaavan kuvaus.
2.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavaa laaditaan Äänekosken kaupungin aloitteesta, ja sen vireille tulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 20.6.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Kaavaluonnosvaiheessa laadittiin kaksi vaihtoehtoa, jotka olivat nähtävillä 8.11. 9.12.2016 (MRA 30 ). Luonnosvaiheesta saatu palaute kaavoittajan vastineineen on koottu vastineraportiksi, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä 2. 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa logistisesti erinomaiselle paikalle ohikulkuliikenteen pysäyttävää liike- ja palvelutoimintaa, joka palvelee merkittävästi myös Äänekosken taajaman asukkaita. Alueen liittymiseen nykyiseen taajamarakenteeseen kevyen liikenteen väylillä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueelle kaavoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue ja siihen liittyvien työpaikkojen alue, jonka enimmäiskerrosala vähittäiskaupan osalta täsmentyy suunnittelun yhteydessä. Alueen liike- ja palvelurakentamisessa suunnittelun ja toteutuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu, ettei rakennettava alue vaikeuta merkittävästi Äänekosken ydinkeskustan kehittämistä ja keskustassa toimivien yritysten toimintaa. Kaavoituksella pyritään luomaan edellytykset alueen maankäytön toteuttamiselle siten, että rakentamisen alueet voisivat olla käyttöönotettavissa jo ennen valtatien 4 uusien liikenneratkaisujen valmistumista. Kaavalla pyritään kaupunkikuvallisesti hyvätasoisen ja viimeistellyn kaupallisen alueen ja työpaikkaympäristön luomiseen. Kaavaratkaisun tulee olla myös toteuttamiskelpoinen ja toimiva alueelle sijoittuvien yritysten kannalta. Kaavoituksella on myös tarkoitus mahdollistaa katuyhteys uudelta sisääntuloväylältä Laajalahden asuntoalueen pohjoispuolitse Teollisuuskadulle. Kaavoituksen avulla hyödynnetään alueen maisema- ja ympäristötekijät alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. 3.2 Alueen yleiskuvaus Pinta-alaltaan noin 51,8 ha laajuinen suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa olemassa olevaan junarataan ja etelässä Kuhnamo vesistöön. Suunnittelualueeseen kuuluu nykyisen valtatien 4 itäpuolisia rakentamattomia alueita, pohjoisessa valtatien 4 uuden tiesuunnitelman mukaisen liittymäalueen aluevaraukset sekä kaakossa toiminnassa oleva huoltoasema. Suunnittelualue on tiealueita ja huoltoaseman tonttia lukuun ottamatta pääosin rakentamatonta metsäistä aluetta. Rantaan sijoittuu olemassa oleva uimaranta. Kotakennään alue sijaitsee kiinni Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakenteessa, liikenteellisesti erittäin hyvällä ja näkyvällä paikalla. Kolmen kilometrin säteellä alueesta asui noin 9 000 asukasta vuonna 2014, joten alue on etäisyyden puolesta hyvin saavutettavissa auton lisäksi myös kevyellä liikenteellä. Nykyisin Kotakennään alue ei kuitenkaan ole valtatien 4 sijainnista johtuen osa Äänekosken keskustan yhdyskuntarakennetta, vaan oma erillinen kokonaisuutensa.
7 Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus sinisellä.
8 3.3 Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta, metsävaltaista aluetta lukuun ottamatta suunnittelualuetta halkovaa tietä ja kaakossa sijaitsevaa toiminnassa olevaa huoltoasemaa. Pinnanmuodoiltaan alue on tien ympäristössä suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa, joka laskee kuitenkin voimakkaasti länteen kohti rantaa. Rannassa sijaitsee uimaranta, ja alueella kulkee retkeilyreitti polkuna. Metsät ovat pääosin mustikkatyypin tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä puolukkatyypin kuivahkoja mäntykankaita. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi koivuvaltaisia metsiä, joiden rehevä kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. FCG:n tekemässä luonto- ja ympäristöselvityksessä (2010) suunnittelualueelle osuu Pankkisalmen pohjoisrannan lehto (kuvassa 3 kohde nro 87). Lehtoalueen laajuus on 3,7 ha, ja se on arvoluokiteltu seudullisesti arvokkaaksi. Kuva 3. Ote luonto- ja ympäristöselvityksestä Valtatien 4 kehittäminen välillä Vehniä Äänekoski. (FCG 2010) Suojelualueet Alueen lähistöllä ei sijaitse Natura 2000 alueita eikä luonnonsuojelualueita. Eläimistö Vuonna 2016 laaditussa liito-oravaselvityksessä (FCG) suunnittelualueelle ei osunut liitooravakohteita tai mahdollisia kulkureittejä. Raportin mukaan lähimmät liito-orava-alueet sijaitsevat kaava-alueen luoteispuolella, Koukkuniemen ja Laajalahden välissä nykyisen nelostien länsipuolella sekä kaava-alueen kaakkoispuolella, Laajaniemessä Kuhnamon pohjoisrannalla. Kaava-alueella ei ole havaittu muitakaan uhanalaisia lajeja tai direktiivilajeja.
9 Kuva 4. Ote Kotakennään kehittämissuunnitelman aineistosta. (Ramboll 2016) Vesiolosuhteet Kaava-alue rajautuu eteläosastaan Kuhnamojärveen. FCG:n vuonna 2010 laatiman luonto- ja ympäristöselvityksen mukaan Kuhnamojärvessä vedenlaatu on selvästi heikompi kuin alueen muissa vesissä. Kuhnamo on luonteeltaan läpivirtausjärvi, jossa veden teoreettinen viipymä on noin kolme vuorokautta. Kuhnamo on veden fosforipitoisuuden perusteella arvioituna kohtalaisen rehevä. Kuhnamon kuormitusta aiheuttavat Äänekoskella puunjalostusteollisuuden jätevedet, Äänekosken kaupungin käsitellyt asumajätevedet, yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus sekä lähivalumaalueelta tuleva hajakuormitus. Kuhnamon järvisedimenteistä on löydetty vesieliöille haitallisinta tributyylitinaa (TBT). Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Maaperä ja topografia Suunnittelualue on enimmäkseen moreenimaata. Alueen laitamilla esiintyy kuitenkin etenkin pohjoisosassa myös hietamaata sekä kaakossa täytemaata ja suunnittelualueen keskellä on kalliomaata. Alue soveltuu maaperäolosuhteiltaan pääosin hyvin rakentamiseen. Maastomuodoiltaan alue on suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa lukuun ottamatta lounaaseen vesistöä kohti laskevaa rinnealuetta. Korkeuserot suunnittelualueen sisällä muodostuvatkin paikoin suuriksi: nykyisen valtatien 4 ja rantaviivan välillä korkeusero kasvaa paikoin 20 metriin ja tiesuunnitelman mukaisen eritasoliittymän kohdalla jopa 30 metriin.
10 Kuva 5. Ote maaperäkartasta (1:20 000) ja selitteestä (GTK). Suunnittelualueen likimääräinenrajaus on osoitettu punaisella. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Suunnittelualueen läpi kulkee luoteis-kaakkosuuntaisesti valtatie 4:n nykyinen linjaus 1+1- kaistaisena. Kotakennääntien (katu) liittymässä on kääntyvien kaistat länteen keskustan ja Suolahden suuntaan. Kotakennääntien liittymästä hieman pohjoiseen päin, eroaa lännen suuntaan oma hiekkapäällysteinen katuyhteys entiselle leirintäalueelle ja uimarannalle. Suunnittelualueen itäreunassa kaava-alue rajautuu junaradan suuntaiseen Teollisuuskatuun, ja pohjoisessa länteen kääntyy ajoyhteys kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle muuntamoalueelle. Kaava-alueen pohjoispuolella nykyinen valtatie 4 ja rautatie sekä rautatien suuntainen Äänekoskentie risteävät eritasossa. Tierekisterin mukaan valtatien 4 keskivuorokausiliikenne oli vuonna 2016 noin 10 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä oli noin 13 %. Nopeusrajoitus valtatiellä on keskusta-alueen kohdalla 60 km/h, mutta muuttuu pohjoisessa asuinalueen jälkeen ensin 80 km/h ja sitten 100 km/h. Keskustaan johtavalla nykyisellä Kotakennääntiellä nopeusrajoitus on 40 km/h. Kotakennääntiellä kulkee nykyisin suuri osa Metsä Groupin tehtaiden raskaasta liikenteestä. Lisäksi nykyisen sellutehtaan alueelle rakennettava uusi biotuotetehdas tulee lisäämään Kotakennääntien raskasta liikennettä huomattavasti. Valtatie 4:n kohdalla alueen jalankulku- ja pyöräväylästö kulkee ajoneuvoliikenteestä erillään pois lukien Vaasantien silta, jossa liikennemuotoja ei ole eroteltu. Kaava-alueen eteläpuolella Vaasantien sillan jälkeen jalankulku- ja pyöräväylä haarautuu, ja toinen väylistä jatkuu valtatien ali luoteeseen rantaan suunnittelualueelle toisen haaran kaartuessa keskustaan ennen Kotakennääntien liittymää. Suunnittelualueella jalankulku- ja pyöräväylä kulkee entiselle leirintäalueelle asti, jonka jälkeen se jatkuu rannassa polkuna.
11 Kuva 6. Tarkastelualueen nykyliikenneverkko.
Tekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon. Alueen itäpuolella kulkevat vesijohto- ja jätevesiverkostot. 12 Kuva 7. Karttaote kunnallisteknisistä verkostoista alueella. Oranssilla on osoitettu jätevesi-, sinisellä vesijohto- ja vihreällä sadevesiverkostot. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella. (Lähde: Äänekosken kaupunki) 3.5 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Äänekosken yhdyskuntarakenteen kehitykseen ovat vaikuttaneet sijainti vesistöjen äärellä, junarata sekä vahvat perinteet teollisuuspaikkakuntana. Suunnittelualue sijaitsee nykyisen valtatie 4:n molemmin puolin, ja alueen itäpuolelle jää Äänekosken keskustaajama. Keskustaan johtavan Kotakennääntien risteyksen tuntumassa sijaitsee Laajalahden pientaloalue, ja valtatie 4:n ja kaakko-luoteissuuntaisen junaradan välissä radan suuntainen Teollisuuskadun pienteollisuusalue. Junaradan takana koillisessa ja pohjoisessa levittäytyvät laajat pientalovaltaiset asuinalueet. Suunnittelualue lähiympäristöineen on keskeinen saapumisen paikka Äänekoskelle niin nykyään kuin suunnitteilla olevan valtatie 4:n uuden linjauksen rakentamisen jälkeenkin. Kaupunkikuva Suunnittelualueen kaupunkikuva muodostuu maantieympäristöstä sekä metsäisestä luonto- ja virkistysympäristöstä. Kotakennäänsalmi (Pankkisalmi) siltoineen tuo vesielementin voimakkaasti osaksi alueen identiteettiä. Suunnittelualueen itäpuolelle jäävän Äänekosken keskustaajaman kaupunkikuvassa näkyvät alueen perinteet teollisuuspaikkakuntana.
13 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä tai muitakaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuitenkin kaksi vuonna 2006 (Keski-Suomen museo) inventoitua kohdetta. Kohde 206 on Kotakennään sillat: paikallisesti maisemallisesti merkittävät kaksi siltaa Äänekosken teollisuus- ja kaupunkimaisemassa. Kohde nro 213 on Laajaniemi: paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja historiallisesti merkittävä kartanotyyppinen ja huvilamainen päärakennus. Kuva 8. Kulttuurihistorialliset kohteet. (Maanmittauslaitos 2008) 3.7 Maisema Alueelta on laadittu Äänekosken kaupungin toimesta maisemaselvitys vuonna 2006, jossa alueen maisemakuvaa kuvaillaan seuraavasti: Suunnittelualue kuuluu maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen järviseudun maisemamaakuntaan ja sen Keski-Suomen järviseudun osa-alueeseen. Suunnittelualue on osa koillis-kaakko suuntaista, pitkänomaista ja kapeaa Kuhnamon järveä reunustavaa moreeniselännettä. Metsäinen rinne laskee melko loivana lounaaseen kohti järveä. Kallio työntyy lähelle maanpintaa korkeimmassa kohdassa. Ranta on paikoin kivikkoinen. Ranta on tärkeä osa Kotakennään sillalta avautuvaa Äänekosken sisääntulonäkymää. Kotakennäänsalmen pohjoisranta on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa. Rannassa kulkee polku, ja alueella on retkeilyreitti. Metsät ovat pääosin tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä kuivahkoja mäntykankaita. Lehtokasvillisuutta esiintyy paikoin. Rakennettua on ainoastaan aluetta halkova tie, toiminnassa oleva huoltoasema sekä rannassa uimaranta. Ranta-alueella on sekä maisemallista arvoa että virkistysarvoa. Maisemaselvityksessä suunnittelualue on osoitettu rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Selänne laskee mitä parhaaseen ilmansuuntaan eli lounaaseen. Valtatien varren kalliohuippu ja hiesualue suositeltiin jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi ranta suositeltiin varattavaksi virkistyskäyttöön.
14 Kuva 9. Ote Taajamien laajennusalueiden maisemaselvityksestä. (Äänekosken kaupunki 2006)
15 3.8 Palvelut Julkiset palvelut Lähimmät julkiset palvelut sijaitsevat Äänekosken ydinkeskustassa, noin 1,5 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaupalliset palvelut Äänekosken kaupallinen tarjonta sijaitsee nykytilanteessa pääosin kaupungin ydinkeskustassa, jossa merkittävimpiä kaupan toimijoita ovat mm. päivittäistavarakaupat Citymarket, S-market ja Lidl, Tokmanni-halpatavaratalo sekä kodintekniikkaa ja urheiluvälineitä myyvä Niskanen. Keskustassa sijaitsee myös muita pienempiä keskustahakuisen erikoistavarakaupan toimijoita sekä kaupallisia palveluita. Äänekosken keskustan ulkopuolella lähimmät kaupalliset keskittymät ovat Kotakennään ja Äänekoskentien km-merkityt alueet. Kotakennään alueella sijaitsee nykytilanteessa pääasiassa tilaa vievän kaupan toimintoja kuten rauta- ja autokauppaa sekä varaosamyyntiä. Äänekoskentien alueella puolestaan sijaitsee Ale-Makasiini halpatavaratalo. Lisäksi Äänekoskella sijaitsee Suolahden taajama lähipalveluineen ja Hirvaskankaan ABC:n alue, jossa toimii mm. kauppakeskus Spektri. Äänekoski on pohjoisen Keski-Suomen merkittävin kaupallinen keskittymä. Vuonna 2014 vähittäiskaupan liikevaihto Äänekoskella oli 111 miljoonaa euroa, josta lähes 3/4:a tuli päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen toimialaryhmästä. Erikoistavarakaupan tarjonta on maakunnassa keskittynyt voimakkaasti Jyväskylään, minkä vuoksi sekä tilaa vievässä että keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa ostovoimaa virtaa voimakkaasti Äänekoskelta ulos. Kuva 10. Kaupan sijoittuminen alueella. (Ramboll Finland Oy: Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi 9.11.2016)
16 3.9 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Äänekosken kaupungin omistuksessa. Yksityinen omistaa nykyisen Kotakennääntien alkupäässä sijaitsevan huoltoasemakiinteistön, valtatie 4:n liikennealueet ovat valtion omistuksessa. 3.10 Ympäristön häiriötekijät Melu Alueelle aiheutuu melua kaava-alueen läpi kulkevan nykyisen valtatien 4 liikenteestä. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 45 db. Nykytilanteessa kaava-alueella ei sijaitse em. meluherkkiä toimintoja, mutta kaava-aluetta lähimpänä olevilla asuinpientalotonteilla ohjearvot ylittyvät jonkin verran nykytilanteessa. Kuva 11. Päivämelun (vasemmalla) ja yömelun (oikealla) nykytilanne. (WSP Finland Oy: VT4 Äänekoski Tiesuunnitelma Tieliikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme 16T-5, 25.11.2016)
Pilaantuneet maat Kaava-alueeseen kuuluvalla toiminnassa olevan huoltoaseman tontilla on pilaantuneita maita Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan. Myös kaava-alueen lähistöltä löytyy jonkin verran pilaantuneiden maiden kohteita. 17 Kuva 12. Pilaantuneet maat - Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet kaava-alueella ja sen lähistöllä. Kohteet on esitetty sinisellä ja kaava-alueella sijaitseva kohde on ympyröity punaisella. (Lähde: Ympäristökarttapalvelu Karpalo 17.10.2016)
4 SUUNNITTELUTILANNE 18 4.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet vaikuttavat ylempien kaavatasojen taustalla, ja ne ohjaavat pääosin sitä kautta asemakaavasuunnittelua. Tämän alueen kannalta keskeisimpiä tavoitteita ovat ohjelmakohdat 1 ja 2. 4.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu varsinaista aluevarausmerkintää. Alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle (punainen paksu viiva kk2). Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu taajamatoimintojenaluetta (A). Työpaikka-aluetta (TP) on osoitettu suunnittelualueen pohjoispuolelle junaradan taakse. Junarata on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä pääratana/runkoratana. Ohjeellinen moottoritie (mo) kulkee suunnittelualueella, ja uusi eritasoliittymä on osoitettu punareunaisella ympyrällä. Suunnittelualuetta sivuaa harmaa pistekatkoviiva osoittaa suojavyöhykkeen (sv) alueen, jolla osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Kuva 13. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella nuolella. Suunnittelualueella vaikuttaa neljäs vaihemaakuntakaava. Vaihemaakuntakaavassa on suunnittelualueelle merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km) merkintä. Kotakennäs-risteysalueelle on määritelty vähittäiskaupan enimmäiskerrosalaksi 20 000 k-m2.
19 Kuva 14. Ote Keski-Suomen 4. maakuntakaavasta ja km-merkinnästä. 4.3 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen on kuitenkin vireillä Äänekosken taajamassa, ja kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 11.10. 12.11.2007 välisen ajan. Yleiskaavaa on voitu viedä ehdotuksena eteenpäin pitkän tauon jälkeen, koska valtatien 4 suunnittelu on edennyt ja sen vaikutukset Äänekosken kaupunkiin voidaan huomioida. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 27.1. 27.2.2017, ja se on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi toukokuussa 2017. Osayleiskaavaehdotuksessa kaava-alue on osoitettu suurelta osin Kaupallisten palvelujen alueeksi Pkm sekä pienemmältä osin elinkeinoelämän alueeksi TY. Rannan puoleinen osa alueesta kuuluu myös kehittämisalueeseen 4. Kotakennäs, jota koskien on annettu yksityiskohtaisempia suunnitteluohjeita. Lisäksi alueella on lähivirkistysaluetta VL, kaupallisten palvelujen aluetta P, suojaviheraluetta EV, uusi eritasoliittymä sekä eritasoliittymä ilman liittymää, ohjeellinen ulkoilureitti, uimaranta ja venesatama/venevalkama. Alueen läpi kulkee Moottori- tai moottoriliikennetie ja pääkatu sekä seututie/pääkatu, ja etelässä sitä sivuaa kehitettävä kevyen liikenteen väylä. Valtatien 4 parantamisen suunnittelussa laadittuja taustaselvityksiä käytetään osayleiskaavan lähtöaineistona.
20 Kuva 15. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavaehdotuksesta sekä Pkm- ja TY-merkinnöistä. Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty marraskuussa 2008. Suunnittelualueelle sijoittuu kehitettävä kaupunkimainen alue merkintä (sininen leveä katkoviiva) ja tiivistyvä kaupunkikeskusta merkintä (punainen ruuturasteri). Kuva 16. Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta ja yhdestä merkinnästä.
4.4 Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 801 (LH), liikennealueita (LT), lähivirkistysalueita (LV) ja suojaviheralueita (EV). 21 Kuva 17. Otteita ajantasa-asemakaavasta (ei mittakaavassa). 4.5 Selvitykset ja suunnitelmat - Uuden Äänekosken rakennusinventointi, 2006 (Juuso Väisänen) - Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto - Modernin rakennusperinnön inventointi, 2014 (Keski-Suomen museo) - Luontoselvityksiä, (vt 4 suunnitteluhankkeen selvitykset, lisäksi liito-oravaselvitys muilta alueilta Agriporealis Timo Kypärä, 2016) - Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2006) - Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Ympäristövaikutusten arviointimenettely (WSP Finland Oy 2013) - Äänekosken eritasoliittymäalueen kaupallisen kohteen kytkeminen liikenneverkkoon, liikenteellinen toimivuus ja toimenpidetarpeiden arviointi (muistio, WSP Finland Oy, 22.6.2016) - Kotakennään kaupallinen vaikutusarviointi (Ramboll Finland Oy, 9.11.2016) - VT4 Äänekoski Tiesuunnitelma Tieliikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme 16T-5 (WSP Finland Oy, 25.11.2016) - Tiesuunnitelmat (vt 4 suunnittelu, Finnmap Infra, 15.2.2017) - Master Plan Kotakennäs (Ramboll Finland Oy, 9.3.2017) - Hulevesisuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 24.3.2017) - Tasotakastelu (Ramboll Finland Oy, 24.3.2017)
22 Kuva 18. Suunnitelmakartta tiesuunnitelmasta (25.11.2016). 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on edennyt tiesuunnitteluvaiheeseen. Valtatien 4 siirron seurauksena on tarpeen luoda edellytykset tiesuunnitelmien toteuttamiselle ja sitä kautta mahdollisuuksia koko ympäristön maankäytön suunnittelulle. Asemakaavaa on suunniteltu tiesuunnitelmien laadinnan rinnalla. Näin myös tuleva maankäyttö on voitu paremmin huomioida tiesuunnitelmia laadittaessa, ja saada koko aluetta parhaiten palveleva lopputulos. Valtatien 4 uuden linjauksen myötä on tullut tarpeelliseksi tarkastella teiden ympäröimäksi jäävän alueen maankäyttöä. Kaavan vireille tulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 20.6.2016 160. Kaavaan saattaa liittyä maankäyttösopimuksia, mikäli kaavoituksen yhteydessä nostetaan yksityisen omistuksessa olevan alueen rakennusoikeuksia. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä yritykset ja muut toimijat ja asianosaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen pelastuslaitos Äänekosken tekninen lautakunta Äänekosken ympäristölautakunta Äänekosken Energia Oy TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj Äänekosken yrittäjät ry Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 28.6.2016 Keski-Suomen ELY-keskuksessa.
5.3 Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin kotisivuilla, kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin ilmoituslehdessä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken kaupunkisanomat) ja erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. 23 5.4 Luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan luonnosaineisto asetettiin kuulutuksella nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluihin (kaupungintalon 3. krs.) ja kaupungin kotisivuille (www.aanekoski.fi) 8.11. 9.12.2016 väliseksi ajaksi. Luonnosvaiheen aikana osallisille varattiin mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisesti kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydettiin myös tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 2 kpl ja lausuntoja 8 kpl. Lausuntoja saatiin Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Äänekosken yrittäjiltä, ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta, ja niissä kiinnitettiin huomiota erityisesti tiesuunnitelman ja kaavan yhteensovittamiseen, kaavaehdotuksen suunnittelun ja toteuttamisen teknisiin yksityiskohtiin, vaikutusten arvioinnin tarkentamistarpeisiin yms. Mielipiteitä saatiin Keskimaalta ja yhdeltä yksityishenkilöltä, ja niissä korostettiin mm. maanomistajien tasapuolista kohtelua, kaupunkikuvan merkitystä sekä kaavan mahdollistamia käyttötarkoituksia. Lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 2. 5.5 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti..-..2016 välisen ajan Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa. Ehdotusvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamiseen. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot: - Keski-Suomen ELY-keskukselta - Keski-Suomen liitolta - Äänekosken ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta ja vapaa-aikalautakunnalta - Äänekosken Energia Oy:ltä - Äänekosken Yrittäjät ry:ltä 5.6 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan..20. Hyväksymispäätöksestä kuulutettiin paikallislehdessä ja kaupungin kotisivuilla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
24 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kuva 19. Kaavaehdotuskartta (20.3.2017)
Mitoitus 25 kaavaehdotus pinta-ala m2 rak.oik. k-m2 e= EV-4 86 856 0 0,00 KLH-2 28 600 3 000 0,10 KM-5 38 466 9 200 0,24 KP-1 64 644 16 161 0,25 Katu 83 482 0 0 LH 6 331 1 266 0,20 LT 166 592 0 0,00 TKL 11 463 2 866 0,25 VL 32 503 0 0,00 yht. 518 937 32 493 0,06 Korttelialueet KORTTELI 2202: KLH-2 Liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa liikenneaseman sekä siihen liittyviä ravintola- ja liiketiloja. Lisäksi liikenneaseman yhteyteen saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätilaa enintään 500 k-m2. Kortteliin 2202 on osoitettu korttelialue, jolle on mahdollista rakentaa liikenneasema sekä siihen liittyviä ravintola- ja liiketiloja. Toiminnoille osoitettua rakennusoikeutta on 3000 k-m2, josta 500 k-m2 saa käyttää päivittäistavarakaupan myymälätilaksi. Kerrosluku on tontilla yksi (I), ja rakennusalan LT-alueen puoleiselle sivulle sijoittuvien rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan edellytetään olevan vähintään 25 db. Tontin pohjoispuolelta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä tontille. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti, ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin enintään 40 autopaikan kokonaisuuksiin. Tontin koilliskulmassa on osoitettu alueen osa liityntäpysäköinnille. Korttelin pohjoisreunalle on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa, jolle saa sijoittaa hulevesien viivytyspainanteita. Tontin länsi- ja eteläreunoille on osoitettu istutettavat alueen osat, jotka tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin siten, että ne muodostavat metsäisiä istutusryhmiä. Rannan puoleinen istutettavista alueen osista on lisäksi varattu tontin tasoerojen vaatimaa luiskaa varten. Luiskan yläpuolelle sijoittuvalle istutettavalle alueen osalle puolestaan saa sijoittaa hulevesien viivytyspainanteita. Istutusalueiden rajat on osoitettu ohjeellisina, joten niiden tarkka laajuus on ohjeellinen. Kortteliin on lisäksi osoitettu myös sijainniltaan ohjeellinen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattu alueen osa, johon ei liity erikseen määriteltyjä istutusvelvoitteita.
26 Kuva 20. Havainnekuva monitoimihallin sijoittumisesta kortteliin 2202 KP-1-alueelle. KORTTELI 2202: KP-1 Liike- ja toimistorakennusten sekä palveluiden korttelialue, jolle saa sijoittaa myös urheiluun, vapaa-aikaan ja matkailutoimintaan liittyviä tiloja. Korttelin 2202 eteläisempi osa on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä palveluiden korttelialue, jolle saa sijoittaa myös urheiluun, vapaa-aikaan ja matkailutoimintaan liittyviä tiloja. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuina e=0,25. Kerrosluvuksi on määrätty enintään kaksi (II) liike-, toimisto- ja palvelurakennuksille, ja enintään kuusi (VI) urheiluun, vapaa-aikaan ja matkailutoimintaan liittyville tiloille. Rakennusalat on osoitettu ohjeellisina, joten korttelialue mahdollistaa tarvittaessa myös kookkaan monitoimihallin toteutumisen. Kaavassa ohjeelliset rakennusalat on osoitettu liike- ja toimisto sekä palvelurakentamista ajatellen useampana pienenä rakennuspaikkana, jolloin pysäköintiä sijoittuisi kunkin rakennuksen välittömään läheisyyteen. Mikäli alueelle kuitenkin toteutuisi kookas monitoimihalli, voi hallin vaatimat autopaikat sijoittaa koko muulle KP-1-korttelialueelle aina Liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialueen (KLH-1) rajalle asti. Kaava mahdollistaa myös alueen tarvitsemien muuntamotilojen sijoittamisen rakennuksen yhteyteen katutasoon. Ajoneuvoliittymän sijaintia Kotakennääntien puolella on rajoitettu liittymäkieltomerkinnällä.
27 Korttelialueen keskivaiheille on osoitettu sitovana aluevarauksena alueen osa, joka on varattu alueellisten hulevesien kokoamista, viivyttämistä ja käsittelyä sekä tulvareittiä varten. Alueen tulee olla ilmeeltään vehreä, ja se tulee suunnitella kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, joka liittyy luontevasti siihen rajautuvaan lähivirkistysalueeseen. Istutuksissa tulee käyttää suurikokoisia runkopuita ja pensaita. Alueen osan läpi on osoitettu sitovana yhteystarpeena kevyen liikenteen reitti, jonka sijainti on ohjeellinen sekä ohjeellinen muuntamolle varattu alueen osa. Korttelin Kotakennääntien puoleisille rajoille on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa, jolle saa sijoittaa hulevesien viivytyspainanteita. Tontin länsi- ja eteläreunoille on osoitettu istutettavat alueen osat, jotka tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin siten, että ne muodostavat metsäisiä istutusryhmiä. Rannan puoleinen istutettavista alueen osista on lisäksi varattu tontin tasoerojen vaatimaa luiskaa varten. Luiskan yläpuolelle sijoittuvalle istutettavalle alueen osalle puolestaan saa sijoittaa hulevesien viivytyspainanteita. Istutusalueiden rajat on osoitettu ohjeellisina, joten niiden tarkka laajuus on ohjeellinen. Kortteliin on lisäksi osoitettu myös sijainniltaan ohjeellinen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattuja alueen osa, johon ei liity erikseen määriteltyjä istutusvelvoitteita. Korttelialueen eteläosassa hule-1-osa-alueelta on osoitettu ohjeellinen tulvareitti virkistysalueelle ja edelleen sen läpi vesistöön. Tulvareitin toteuttamisesta on annettu lisäksi määräyksessä yksityiskohtaisempia ohjeita. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin enintään 40 autopaikan kokonaisuuksiin. KORTTELI 2201: KM-5 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa enintään kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 1750 k-m2 ainoastaan yhteen yksikköön. Kortteliin 2201 on osoitettu kaksi tonttia liikerakentamiselle. Rakennusoikeutta pohjoisemmassa tontissa on 6000 k-m2 ja eteläisemmässä 3200 k-m2. Kerrosluku on molemmilla tonteilla enintään kaksi (II). Tonteille ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä Kotakennääntien puolelta, ja uuden Kieppi-kadun puolellakin liittymien paikat on rajattu enintään kolmeen liittymäkieltomerkinnöillä. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin enintään 40 autopaikan kokonaisuuksiin. Kiertoliittymän ja Kotakennääntien puoleinen sivu korttelialueesta on osoitettu alueen osaksi, jolle tulee muodostaa aitarakenteista ja istutuksista kaupunkikuvallisesti yhtenäinen kokonaisuus Kotakennääntien suuntaan. Aitarakenteiden tulee olla puuta, ja niiden enimmäiskorkeus saa olla 150 cm. Istutuksiin tulee sisältyä puu- ja pensasryhmiä. Aitarakenteiden ja istutusten sijoittelussa tulee huomioida, että ne eivät aiheuta näkemäestettä risteysalueelle. Kortteliin on osoitettu myös kaksi hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattua alueen osaa, jotka ovat sijainniltaan ohjeellisia. Korttelin pohjoisosaan on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 45 metriä korkean mainostornin. KORTTELI 831: KP-1 Liike- ja toimistorakennusten sekä palveluiden korttelialue, jolle saa sijoittaa myös urheiluun, vapaa-aikaan ja matkailutoimintaan liittyviä tiloja. Kortteli 831 on osoitettu Liike- ja toimistorakennusten sekä palveluiden korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös urheiluun, vapaa-aikaan ja matkailutoimintaan liittyviä tiloja. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 2000 k-m2 ja kerrosluvuksi on määrätty enintään kuusi (VI). Rakennusala on osoitettu korttelin pohjoispuolelle, ja eteläosa on varattu pysäköintialueeksi. Ajoneuvoliittymiä tontille ei saa järjestää Kotakennääntien puolelta. Korttelin rajoille on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa ja itäkulmaan hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn varattua alueen osaa, joka on sijainniltaan ohjeellinen. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja
28 ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin enintään 40 autopaikan kokonaisuuksiin. KORTTELIT 820, 832, 833: TKL Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue. Korttelit 820, 832 ja 833 on osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueiksi. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuina e=0,25, ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelissa 832 on ajoyhteys osoitettu suojaviheralueen kautta. Kortteleiden 820 ja 832 alueella kulkee sähkölinjoja, joille on osoitettu aluevaraus kaavassa. Mikäli johdot tulevaisuudessa siirrettäisiin, sallii kaavamääräys johdolta vapautuvan alueen käyttämisen kaavan mukaiseen rakentamiseen, mikäli muita rajoitteita ei ole. Kortteleihin on osoitettu katualueisiin ja virkistysalueisiin rajautuville reunoille puin ja pensain istutettavat alueen osat, joilla hulevesien viivyttäminen on sallittu. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin enintään 40 autopaikan kokonaisuuksiin. KORTTELI 801: LH Huoltoaseman korttelialue. Kortteli 801 on osoitettu huoltoaseman korttelialueeksi. Olemassa olevalle 801 huoltoaseman korttelille on osoitettu laajennusta länteen ja etelään päin. Korttelin tehokkuudeksi on osoitettu e=0,20 ja kerrosluku on kaksi (II). Korttelialuetta koskee myös velvoite selvittää alueen maaperän pilaantuneisuus ja tarvittaessa kunnostaa maaperä ennen rakentamisen aloittamista. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja ne tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Pysäköintialueet on jäsennettävä puu- ja pensasistutuksin enintään 40 autopaikan kokonaisuuksiin. Kaikkia korttelialueita koskevat yleismääräykset RAKENNUKSET JA RAKENTEET Rakennusten julkisivujen tulee olla kaupunkikuvallisesti laadukkaita. Sisäänkäynnit tulee kattaa, ja niitä tulee korostaa arkkitehtuurin keinoin. Rakennusten yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 40 metriä. Tätä pidempi julkisivu tulee jäsennellä syvennyksillä, ulokkeilla, väreillä tai materiaaleilla. Katolla sijoittuvat tekniset tilat tulee integroida rakennuksen arkkitehtuuriin siten, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti laadukkaan ja yhtenäisen kokonaisuuden varsinaisen rakennuksen arkkitehtuurin ja julkisivulinjojen kanssa. Erillisiä vesikaton yläpuolelle nousevia konehuoneita ei sallita. Mainoslaitteet julkisivuissa tulee sijoittaa keskitettyinä kokonaisuuksina vain niille erikseen varatuille selkeästi määritellyille mainosalueille. Jätehuolto-, huolto- ja lastaustilat tulee kattaa ja rajata muusta ympäristöstä seinällä, muurilla, aidalla tai vastaavalla rakenteella siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Palomääräykset naapuritonttiin nähden tulee huomioida tontin rajan läheisyyteen rakennettaessa. PIHA-ALUEET Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä liikenteeseen tai muille toiminnoille, on istutettava. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita käytetään liikenteeseen, on toteutettava jäsentelyltään ja pintamateriaaleiltaan kaupunkikuvallisesti laadukkaana kokonaisuutena. Korttelin sisäisiä jalankulkuyhteyksiä on korostettava valaistuksen keinoin, ja ne on pinnoitettava kiveyksellä tai muulla ympäröivästä pintamateriaalista poikkeavalla tavalla. Avoin varastointi alueella on kielletty.
29 HULEVEDET Hulevedet tulee viivyttää ja puhdistaa siten, että alapuolisten vesistöjen vedenlaatu ei vaarannu. Kiinteistöille on varattava viivytystilavuutta 1 m³ jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Muiden kuin kattopinta-alaa sisältävien alueiden osalta vähintään viidennes viivytystilavuudesta on toteutettava avoimina, kasvipeitteisinä viherpainanteina tai biosuodattamoina. Viivytystilavuuden tulee tyhjentyä vähintään kaksi tuntia, mutta enintään 12 tuntia. Hulevesijärjestelmille tulee järjestää hallittu ylivuoto. Velvoite koskee myös rakentamisen aikaisia järjestelyjä. Polttoaineen jakeluaseman ja liikenneaseman pysäköintialueen kuivatus tulee varustaa öljynerotusjärjestelmällä. Muut alueet VL Lähivirkistysalue. Nykyinen rannan viheralue sekä alueen itäosat eli Teollisuuskadun vastaiset alueet osoitetaan lähivirkistysalueiksi. Lähivirkistysalueen halki nykyiseltä Peltokadulta uudelle Kotakennääntien haaralle sekä rannan viheralueella pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatut alueen osat. Rannan jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa yhdistyy uudelle kokoojakadulle Kieppi korttelialueen 2202 läpi osoitettuna kevyenliikenteen yhteytenä, jonka sijainti on ohjeellinen mutta yhteystarve sitova. Lisäksi rantaan on osoitettu ohjeellisena uimaranta-alue sekä venesatama. Korttelista 2202 on hule-2 ja hule-1 osa-alueilta osoitettu ohjeelliset tulvareitit virkistysalueen läpi vesistöön. Tulvareitin toteuttamisesta on annettu lisäksi määräyksessä yksityiskohtaisempia ohjeita. EV-4 Suojaviheralue, jolle saa sijoittaa meluesteen sekä läjittää kaava-alueelta tulevia maamassoja. Meluesteet ja läjitetyt maamassat tulee maisemoida. Kotakennääntien pohjoispuoli kaava-alueella on osoitettu suojaviheralueeksi, jolle saa sijoittaa meluesteen ja läjittää kaava-alueelta tulevia maamassoja. Läjitykset ja meluesteet tulee maisemoida. Katualueet Uusien kokooja- ja tonttikatujen edellyttämät alueet osoitetaan katualueiksi. Tonttikatujen leveys on noin 20 22 metriä, ja kokoojakatuna toimiva Kotakennääntien katualue on huomattavasti leveämpi, ja leveys vaihtelee paljon eri kohdissa. Katualueen likimääräiseksi korkeusasemaksi on osoitettu +109.0 uuden kokoojakadun pohjoisemmalla risteysalueella ja +102.0 eteläisemmällä risteysalueella. Lisäksi likimääräiset kadun korkeusasemat on osoitettu uuden kadun puoleenväliin (+105.0) ja hule-2-alueen kohdalle (+101.0), jotta voidaan varmistua hulevesien hallitusta virtaussuunnasta, sekä +111,0 nykyiselle valtatien linjaukselle pohjoisemman risteysalueen eteläpuolelle. Kieppi-kadun katualueelle on osoitettu myös muuntamon sijainti ohjeellisella merkinnällä et. Lisäksi yleismääräyksissä on määrätty, että Kiepin katualueelle tulee toteuttaa istutusryhmiä, joissa käytetään sekä pensaita että runkopuita. Istutusryhmien sijoittelussa tulee huomioida liikenneturvallisuus ja esteettömät näkemät erityisesti liittymien kohdalla. Kotakennääntien varteen on osoitettu istutettavia puurivejä. Vanhan valtatien linjauksen eteläosaan, Vaasantieltä rannan virkistysalueelle, on osoitettu kadun alittava kevyen liikenteen väylä. LT Yleisen tien alue. Kaava-alueelle sijoittuva yleisen tien alue on osoitettu uuden valtatien linjauksen mukaisesti. Ajoneuvoliittymiä yleisen tien alueelta katualueille on osoitettu kaksi. Aluevarauksella on osoitettu myös eritasoristeys katualueiden risteyskohtaan.
30 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Vaikutukset suhteessa suunnittelutilanteeseen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tätä kaavahanketta koskevat tavoitteet, jotka on kuvattu seuraavassa kappaleessa. Asemakaava-alue sijoittuu maakunnallisesti keskeiselle risteysalueelle Äänekosken ydinkeskustan läheisyyteen (ohjelmakohta 1). Kaavamuutos mahdollistaa liike- palvelu-, toimitilarakennusten ja virkistyspalveluiden aluekokonaisuuden toteutumisen hyvin saavutettavalle paikalle osaksi Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakennetta, mikä eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa elinympäristön laatua erityisesti aiempaa monipuolisempien palvelutarjonnan näkökulmasta (ohjelmakohta 2). Asemakaavamuutos mahdollistaa myös ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamisen laajentamalla kevyenliikenteen yhteysverkostoa ja lisäämällä sitä kautta rantaalueen saavutettavuutta ja käytettävyyttä (ohjelmakohta 3). Kaava-alueen sijainti mahdollistaa myös olemassa olevien ja lähitulevaisuudessa toteutuvien (vt 4 uusi linjaus) yhteysverkostojen hyödyntämisen erityisesti liikenneverkon osalta (ohjelmakohta 4). Maakuntakaavan tavoitteet Asemakaava noudattaa maakuntakaavan tavoitteita. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu varsinaista aluevarausmerkintää, vaan alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle. Lisäksi suunnittelualueella kulkee ohjeellinen moottoritie, johon liittyy uusi eritasoliittymä. Vireillä on myös neljäs vaihemaakuntakaava, jossa suunnittelualueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikön KM-merkintä. Vaihemaakuntakaavassa Kotakennäs-risteysalueelle on määritelty vähittäiskaupan enimmäiskerrosalaksi 20 000 k-m2. Keski- Suomen liiton lausunnon mukaan kaavan luonnosvaiheessa kauppaa koskeva mitoitus ei ole ristiriidassa vaihemaakuntakaavan kauppaa koskevan ratkaisun kanssa. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen on vireillä Äänekosken taajamassa. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä alkuvuodesta 2017 ja on tarkoitus viedä hyväksymiskäsittelyyn toukokuussa 2017. Ehdotuksessa kaava-alue on osoitettu suurelta osin Kaupallisten palvelujen alueeksi Pkm sekä pienemmältä osin elinkeinoelämän alueeksi TY. Rannan puoleinen osa alueesta kuuluu myös kehittämisalueeseen 4. Kotakennäs, jota koskien on annettu yksityiskohtaisempia suunnitteluohjeita. Osayleiskaavaehdotusta on kuvailtu tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 4.3 Yleiskaava. Vuonna 2008 hyväksytyssä Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 suunnittelualueelle sijoittuu kehitettävä kaupunkimainen alue merkintä ja tiivistyvä kaupunkikeskusta merkintä. Kumpikaan yleiskaavoista ei kuitenkaan ole oikeusvaikutteinen, joten asemakaavan vaikutuksia tarkastellaan myös suhteessa MRL 39 :n mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavalla muodostetaan toimivaa, taloudellista ja ekologisesti kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen on valmisteilla olevan Äänekoski 2030 osayleiskaavan kokonaisrakenteen tarkoittamaa alueidenkäyttöä ja nivoutuu Äänekosken kaupungin kehittämislinjauksiin. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaava-alue sijoittuu maakunnallisesti keskeiselle risteysalueelle, ja on luonteva Äänekosken kaupungin laajenemisalue kytkeytyessään olemassa olevan liikenneverkon kautta kaupungin ydinkeskustaan. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Suunnittelualueelle ei osoiteta asumista haastavista liikennemeluolosuhteista johtuen. Sen sijaan kaavamuutoksen mukainen rakentaminen mahdollistaa liike- palvelu-, toimitilarakennusten ja virkistyspalveluiden aluekokonaisuuden toteutumisen, joka sijoittuu hyvin saavutettavalle paikalle
31 osaksi Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakennetta ja lisää näin palveluiden saatavuutta alueella. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Suunnittelualue sijoittuu olemassa olevan liikenneverkon yhteyteen, ja kaavamuutoksella mahdollistetaan kevyenliikenteen yhteysverkoston laajentaminen alueelle. Lisäksi katualueiden mitoituksessa on huomioitu joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Olemassa olevia kunnallisteknisiä verkostoja alueella ei juurikaan ole, vaan asemakaavan toteuttaminen edellyttää niiden rakentamista alueelle. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Alueelle ei osoiteta toimintoja, joilla olisi suoria ja välittömiä vaikutuksia ympäristön turvallisuuteen tai terveyteen. Suunnittelualueen ratkaisuissa on huomioitu liikenneturvallisuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset sekä esteettömyys maasto-olosuhteiden sallimissa rajoissa. Asemakaavalla parannetaan myös alueen virkistysmahdollisuuksia osoittamalla ranta-alue yleiseen virkistykseen. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavamuutos lisää kaupan ja toimitilojen pinta-alaa ja työpaikkoja alueella, jonka sijainti on myös seudullisesti merkittävä. Näin ollen toteutuessaan muutos parantaa kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, mutta lisää samalla myös kilpailua. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen Valtatien 4 linjauksen muutos vähentää merkittävästi valtakunnallisen liikenteen liikennemääriä Kotakennääntiellä ja parantaa siten keskustan puoleisen pientaloalueen meluolosuhteita. Toisaalta biotuotetehtaan raskas liikenne lisääntyy merkittävästi. Asemakaavalla mahdollistetaan myös meluvallin rakentaminen. Lisäksi asemakaava velvoittaa hulevesien käsittelyyn siten, ettei alapuolisten vesistöjen laatu vaarannu. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen Kaava-alueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön arvoja. Luontoarvot heikkenevät jonkin verran seudullisesti arvokkaan Pankkisalmen pohjoisrannan lehdon jäädessä käytännössä uuden valtatien ja sen eritasoliittyväjärjestelyiden alle, mutta asia on ratkaistu ennen asemakaavan suunnittelua jo tiesuunnitelmassa. Maisema muuttuu merkittävästi, kun nykyinen metsäalue muuttuu voimakkaasti rakennetuksi, ja mittavien maarakennustoimenpiteiden takia olemassa olevaa puustoa säilyy lähinnä rantaan osoitetulla virkistysalueella. Maisemavaikutuksia on pyritty lieventämään asemakaavassa määrätyillä maisemointitoimenpiteillä. MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavan toteutumisen myötä virkistyskäyttöön sinänsä soveltuvan alueen pinta-ala pienenee oleellisesti, ja vesistön yli kantautuva liikenteen melu valtatien 4 uudelta sillalta heikentää viihtyisyyttä. Nykyisen valtatien 4 länsipuolinen alue ei kuitenkaan ole ollut erityisen merkittävä kaupunkilaisten virkistysmahdollisuuksien kannalta. Kaavan toteutumisen myötä rantareitti on kuitenkin tarkoitus toteuttaa laatutasoltaan nykyistä polkua huomattavasti korkeatasoisempana yhteytenä, mikä parantaa virkistysalueen käytettävyyttä. Myös olemassa oleva uimaranta säilyy. Johtopäätös: Yleiskaavallisen tarkastelun perusteella asemakaavalla osoitettu muutos on mahdollinen. Lisäksi kaavaluonnos noudattaa hyvin Äänekoski 2030 osayleiskaavaehdotuksen tavoitteita ja oikeusvaikutuksettoman Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 linjauksia. 7.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Nykyisin täysin rakentamattomalle alueelle syntyy seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, jolla tavoitellaan alueelle ohikulkuliikenteen pysäyttävää liike- ja palvelutoimintaa, jonka on tarkoitus palvella myös paikallisia asukkaita. Muutoksen taustalla on valtatien 4 uusi linjaus, jonka mukaisesti vt 4 tulee kulkemaan nykyistä etäämmällä kaupungin keskustaan johtavasta risteysalueesta. Asemakaavan ja tiesuunnitelman yhteisvaikutusten Äänekosken kaupungin yhdyskuntarakenteeseen valtatie 4:n tuntumassa voidaankin arvioida olevan merkittäviä.
32 Alue muodostaa liike-, palvelu- ja toimitilarakennusten kokonaisuuden, joka sijoittuu hyvin saavutettavalle paikalle osaksi Äänekosken keskustaajaman yhdyskuntarakennetta. Äänekosken kaupalliseen keskustaan on matkaa noin 1,5 kilometriä. Kotakennään alueen liike- ja palvelurakentamisessa suunnittelun ja toteutuksen tavoitteeksi on asetettu, ettei rakennettava alue merkittävissä määrin kilpaile kaupallisesti Äänekosken ydinkeskustan kanssa, vaan Kotakennäälle muodostuu oma, kaupallista rakennetta täydentävä ja Äänekosken vetovoimaa lisäävä roolinsa. Kotakennään alueen keskeisenä tarkoituksena on palvelutarjonnallaan pysäyttää ohikulkuliikenne ja ohjata asiakkaita käyttämään myös keskustan palveluita. Keskustaan kohdistuvaa kilpailuvaikutusta on kaavoituksessa pyritty ehkäisemään erityisesti rajoittamalla kaavamääräyksillä päivittäistavarakaupan myymälätilojen kokoa alueella. Alueelle osoitetaan asemakaavalla rakentamista yhteensä noin 32 500 k-m2, ja alueen kehittäminen on pääosin linjassa ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden kanssa. Kaavan mahdollistama vähittäiskaupan kerrosala on kuitenkin suurempi kuin 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön (km) enimmäiskerrosala 20 000 k-m 2. Lisäksi maakuntakaavassa kaupan sisältö on rajattu koskemaan vain tilaa vievän kaupan toimialoja, kun kaavaluonnoksessa sallitaan myös esim. päivittäistavarakaupan yksiköiden sijoittuminen alueelle. Näiltä osin asemakaava ei ole voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Lisäksi tulevassa MRL:n muutoksessa lakiesityksen mukaan kaupan laatua ei enää tarvitse ottaa huomioon, mikäli kaupan suuryksikkö sijoittuu keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle; merkittävimmäksi sijaintia ohjaavaksi kriteeriksi on muodostumassa kaupan palveluiden saavutettavuus. Päivittäistavarakaupan mitoitus perustuu suunnittelutyön pohjaksi laadittuun kaupallisten vaikutusten arviointiin (Ramboll 2016), jonka mukaan alueelle voi sijoittaa 4000 k-m2 päivittäistavarakaupan myymäläalaa aiheuttamatta merkittävää haittaa Äänekosken keskustassa toimiville päivittäistavarakaupan yrityksille. Kaavaehdotusvaiheessa päivittäistavarakaupan tilojen määrä vähennettiin vielä luonnosvaiheesta, ja se on nyt yhteensä 2250 k-m 2 koko kaava-alueella. Merkittävin päivittäistavarakaupan mitoitus kohdistuu KM-5 -korttelialueelle, johon saa sijoittaa enintään 1 750 k-m2 päivittäistavarakaupan myymälätiloja yhteen yksikköön. Kyseisen korttelialueen lisäksi päivittäistavarakaupan myymälätiloja on mahdollista sijoittaa enintään 500 k-m2 liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialueelle. Kaavaehdotusvaiheen mukainen päivittäistavarakaupan mitoitus turvaa Äänekosken keskustan kaupallisen vetovoiman säilymisen; päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijainti tulee jatkossakin olemaan Äänekosken keskusta, jossa nykyisellään sijaitsee jo noin 2/3 koko kaupungin päivittäistavarakaupan pinta-alasta. Kotakennäälle sijoittuvat uudet palvelut kuitenkin monipuolistavat koko Äänekosken keskustaajaman kaupallista tarjontaa niin päivittäistavara- kuin erikoistavarakaupassakin. Monipuolistuva ja laajeneva kaupan tarjonta pienentää ostovoiman virtausta naapurikuntiin, erityisesti Jyväskylään. Tällä on positiivinen vaikutus koko Äänekosken vetovoiman kehittymiseen, vähittäiskaupan saavutettavuuteen sekä kaupan asiointimatkojen pituuteen. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse nykyisin rakennuksia lukuun ottamatta toiminnassa olevaa huoltoasemaa, eikä kaavalla ole siten merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan toteutuminen muuttaa alueen kaupunkikuvaa merkittävästi, kun nykyisin rakentamattomalle metsäiselle alueelle rakennetaan suurikokoisia hallimaisia rakennuksia laajoine pysäköintialueineen. Alue muodostaa käytännössä Äänekosken kaupungin julkisivun valtatie 4:n suuntaan, joten alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla. Tärkeimmät näkymät alueelle avautuvat vesistön yli sekä nykyiseltä että tulevalta sillalta. Säilyvä puustoinen vyöhyke pehmentää kaupunkikuvaa vesistön tuntumassa, mutta uuden kaupallisen keskittymän vaikutus näkymässä on dramaattinen. Alue jää valtatietä jonkin verran alemmaksi, mistä johtuen kattomaisemaan ja pysäköintikentille avautuvien näkymien voidaan arvioida olevan suhteellisen avoimia, mikä asettaa rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliselle laadulle odotuksia. Alueen käyttötarkoituksesta johtuen rakentaminen tulee olemaan mittakaavaltaan suurikokoista ja kustannuksiltaan luultavasti suhteellisen edullista, minkä voidaan arvioida olevan kaupunkikuvallisen laadun kannalta haasteellista. Ottaen huomioon alueen näkyvän sijainnin ja merkityksen Äänekosken kaupungin saapumisjulkisivuna, on asemakaavalla pyritty varmistamaan tärkeimpien kaupunkikuvallisten laatutavoitteiden toteutuminen rakennuksia, rakenteita ja piha-alueita koskevilla yleismääräyksillä. Muita merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ei ole toistaiseksi todennettu. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen
Liikenne Henkilöautoliikenne Alue on hyvin saavutettavissa autoliikenteellä sekä Äänekosken keskustaan suunnasta että seudullisesti valtatieltä 4, joka parannetaan moottoritieksi Äänekosken kohdalla uudelle tielinjaukselle. Nykyinen valtatie 4 linjaus muuttuu Kotakennääntien jatkeeksi ja muuttuu kaduksi, jonka tavoitenopeusrajoitus on 40 km/h. Suurin osa nykyisestä läpikulkuliikenteestä siirtyy uudelle valtatielle 4 ja ohittaa kaava-alueen. Liittyminen katuverkolta uudelle valtatielle tapahtuu Kotakennääntien jatkeelle rakennettavan uuden eritasoliittymän kautta noin kilometrin päässä nykyisen Kotakennääntien liittymästä pohjoiseen. Liittymäjärjestelyt on suunniteltu osana vt4:n tiesuunnitelmaa, jossa on huomioitu riittävät tilavaraukset liittymien parantamiseen ja väistötiloihin ennustetun liikenteen kasvun vaatimusten mukaan. Moottoritie ja uusi eritasoliittymä on tarkoitus ottaa käyttöön samanaikaisesti kaava-alueen uusien rakennusten kanssa. Nykyisen ns. leirintäalueen liittymä parannetaan ennen kaava-alueen käyttöönottoa. Liittymä voidaan rakentaa lopputilanteen mukaiseksi jo ennen valtatien linjauksen muutosta aiheuttamatta merkittävää haittaa valtatien liikenteelle. Kotakennään kaupallisen alueen liittymismahdollisuuksia liikenneverkkoon on tarkasteltu erillisenä työnä, jonka keskeinen sisältö on raportoitu muistiossa (Äänekosken eritasoliittymäalueen kaupallisen kohteen kytkeminen liikenneverkkoon, liikenteellinen toimivuus ja toimenpidetarpeiden arviointi, WSP 22.6.2016). Selvityksen mukaan Kotakennääntien ja kaava-alueen uusittu kolmihaaraliittymä välittää liikennettä erittäin hyvin. Liikenneselvityksessä on varauduttu uuden biotuotetehtaan takia 15 % liikenteen kasvuun vuoden 2035 iltahuipputunnin aikana. Pysäköintitilaa alueelle on kaavassa käyttötarkoituksesta johtuen mahdollistettu runsaasti. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen toimintaedellytykset on huomioitu alueen suunnittelussa varmistamassa katualueille riittävät tilavaraukset. Kaupan alueen läpi kulkevalla uudella liityntäkadulla bussipysäkit on suunniteltu ajoratapysäkkeinä. Kiertoliittymän tuntumaan varataan tilaa valtatien 4 tiesuunnitelman mukaiselle kaukoliikenteen liityntäpysäköintialueelle sekä järjestetään turvalliset jalankulkuyhteydet uuden eritasoliittymän pikavuoropysäkeille. Liityntäalue sijoittuu osaksi kaavassa suunniteltua liikennemyymälän pysäköintialuetta, joten kaava luo edellytykset myös tiesuunnitelmaa laajemman pysäköintimahdollisuuden toteuttamiselle. Kävely ja pyöräily Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet on osoitettu keskustan suunnasta rantaan ja uudelle kaupan alueelle Teollisuuskadulta, Kotakennääntieltä keskustan suunnasta ja Vaasantien suunnasta. Vaasantien nykyiseltä sillalta poistetaan autoliikenne ja väylä osoitetaan vain jalankululle ja pyöräilylle Kierälahden asutusalueen ja Laajaniemen välillä. Rantaan on osoitettu jalankulun ja pyöräilyn reitti koko suunnittelualueen halki. Kotakennääntien jatkeelle valtatien 4 nykyisen linjauksen varteen ei ole tarkoitus rakentaa tässä vaiheessa jalankulku- ja pyöräily-yhteyttä Teollisuuskadun ja kaavan liityntäkadun välille, mutta katualueen tilavaraukset mahdollistavat kevyen liikenteen väylän rakentamisen myöhemmin. Kaduksi muuttuvalle nykyiselle valtatielle 4 sijoitettavaa suojatietä ei rakenneta ennen kuin uusi valtatielinjaus on otettu käyttöön. Suojatien rakentamista ennen jalankulku ja pyöräily alueelle tapahtuu nykyisen alikulun kautta. 33
34 Kuva 21. Kaava-alueen liikenneverkko tavoitetilanteessa. Tekninen huolto Kaava-alueella ei nykyisellään sijaitse teknisen huollon verkostoja lukuun ottamatta aivan Teollisuuskadun tuntuaan jäävää kulmaa, jonka kautta kulkee vesihuoltolinjoja, joten kunnallistekninen verkosto tulee laajenemaan asemakaavan toteutumisen myötä. Olemassa olevat vesihuoltoverkostot tullaan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan uudelle alueelle, mutta nykyisten putkien koko ja mitoitus on liian pieni rakennettavalle alueelle, ja siinä tapauksessa sille jouduttaisiin toteuttamaan erilliset tasausaltaat jätevedelle. Alueen korkeuseroista johtuen jätevedet jouduttaneen pumppaamaan. Myös sammutusveden saanti alueelle tulee turvata. Sammutusvesi voidaan ottaa järvestä tai palopostista/palovesiasemasta. Asia ratkaistaan tarkemmin myöhemmin laadittavan vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä. Koko alueen toteutuessa kaukolämmön tehon tarve olisi noin 2,5 MW. Varavoiman riittävyyden turvaamiseksi sitä joudutaan luultavasti rakentamaan lisää, koska nykyinen varakapasiteetti riittäisi ainoastaan uuden asemakaava-alueen lämmittämiseen poikkeustilanteissa. Kaavassa ei edellytetä rakennusten liittämistä kaukolämpöverkkoon. Alueelle tarvitaan myös 0,4 ja 20 kv jakeluverkosto. Lisäksi kaavassa on varauduttu muuntamotilojen rakentamiseen. Muita merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen ei ole toistaiseksi todennettu.
7.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Luonto Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta metsäaluetta, joten alueen rakentumisen myötä nykyinen metsäinen ympäristö muuttuu rakennetuksi ja suurelta osin päällystetyksi ympäristöksi. Kaava-alueen länsiosassa osittain sijaitseva seudullisesti arvokas Pankkisalmen pohjoisrannan lehto jää suurelta osin uuden valtatien ja sen eritasoliittyväjärjestelyiden alle, mutta asia on ratkaistu ennen asemakaavan suunnittelua jo tiesuunnitelmassa. Lisäksi teollisuuskadun läheisyydessä sijaitseva kosteikko jää osittain Teollisuuskadulle johtavan uuden kadun varteen osoitettujen korttelien alle, mutta tärkeä valtaoja jää korttelialueen ulkopuolella olevalle virkistysalueelle. Uhanalaisia tai direktiivilajeja alueella ei ole todettu. Uuden valtatien rakentamisella saattaa olla vaikutusta myös pohjaveden pinnan tasoon paikallisesti, sillä se voi alentua maaleikkausten kohdalla jonkin verran. Uuden valtatien ja sen eritasoliittymän rakentamisella tulee olemaan myös monenlaisia rakentamisen aikaisia vaikutuksia, kuten mm. kiintoaineskuorman lisääntymistä vesistöissä, veden samentumista, kalastohäiriöitä, vaikutuksia linnustoon ja lintujen pesimiskäyttäytymiseen sekä muidenkin eläinten liikkumiseen. Haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran kuitenkin lieventää rakennustavan ja töiden oikealla ajoituksella sekä joillakin suojaustoimenpiteillä. Rakentamisen aikaisten vaikutusten voidaan kuitenkin arvioida olevan suurelta osin tilapäisiä. Vuonna 2013 WSP Finland Oy:n laatimassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa uuden valtatien rakentamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia ja niiden haittojen vähentämistä on arvioitu yksityiskohtaisemmin (Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Ympäristövaikutusten arviointimenettely). Rakentaminen ja laajat pysäköintialueet vaikuttavat alueen pintavesiolosuhtaisiin merkittävästi läpäisemättömän pinnan lisääntyessä, ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi asemakaavaan liittyen on laadittu hulevesisuunnitelma. Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritäänkin varmistamaan, ettei alapuolisten vesistöjen vedenlaatu vaarannu. Tästä syystä viivyttämisessä ja puhdistamisessa tulee suosia erityisesti avoimia kasvipeitteisiä painanteita ja biosuodattamoita, ja velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia järjestelyitä. Lisäksi liikenneaseman tontti tulee varustaa öljynerotusjärjestelmällä. Tulvareitit on suunniteltu kulkemaan pääosin katualueilla ja viheralueilla. Kiertoliittymän alueen hulevedet on suunniteltu pieneltä osin johdettavaksi katualueelle rakennettavaan hulevesiviemäriin sekä katu- ja viheralueen muodostamia tulvareittejä pitkin. Tulvareittien huomioiminen kadun toteutussuunnittelussa onkin tärkeää. Tonttien sisäinen tulvareititys puolestaan on otettava huomioon piha-alueiden tarkemmassa suunnittelussa. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa vaarallisten aineiden kulkeutuminen Kuhnamojärveen saadaan pääsääntöisesti estettyä hulevesijärjestelmän patoamisella/katkaisuilla. 35 Maisema Alueen maisemakuva muuttuu merkittävästi kaavan toteutumisen myötä, kun vesistön yli näkyvällä paikalla olevan alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä metsäalueesta voimakkaasti rakennetuksi. Alueen toteuttaminen tulee vaatimaan laajoja maatäyttöjä ja muita mittavia maarakennustoimenpiteitä, joten nykyisen puuston säilyttäminen alueella ei ole käytännössä mahdollista korttelialueilla, vaan olemassa olevaa puustoa säilyy lähinnä rantaan osoitetulla virkistysalueella. Ajan mittaan rantametsän vyöhyke täydentyy kuitenkin jonkin verran korttelialueiden vesistön puoleiseen reunaan osoitettujen laajahkojen metsäisten istutusryhmien kasvillisuuden kasvaessa. Myös Kotakennääntien itäpuolinen maisema muuttuu jonkin verran paitsi rakentamisen seurauksena myös suojaviheralueille mahdollisesti rakennettavien meluesteiden ja kaava-alueelta rakentamisen seurauksena syntyvien ylijäämä maamassojen läjittämisen seurauksena. Asemakaavalla on kuitenkin määrätty, että sekä meluesteet että läjitetyt maamassat tulee maisemoida. Muita merkittäviä vaikutuksia luontoon ja maisemaan ei ole toistaiseksi todennettu. 7.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Terveys ja turvallisuus Kotakennääntien kautta kulkee paljon raskasta liikennettä, ja lisäksi kaavan mahdollistamat kaupalliset palvelut aiheuttavat Kotakennään alueelle suuntautuvaa uutta asiointiliikennettä. Nykyisen valtatien muuttuessa kaupungin kaduksi liikennemäärät vähenevät sen osalta kuitenkin merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, mutta samalla asiointiliikenteen osuuden kasvaessa korostuu alueen liikenneturvallisuuden merkitys aikaisempaa enemmän. Tästä syystä katusuunnitelmien laadinnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuutta lisääviin suunnitteluratkai-
36 suihin, kuten keskisaarekkeisiin ja hidasteisiin. Myös rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen turvallisuudesta tulee varmistua. Tiesuunnitelmaan laadinnassa tehtyjen meluselvityskarttojen perusteella voidaan arvioida, että kaava-alueelle kulkeutuu melua sekä viereiseltä Kotakennääntien katualueelta että vesistön yli uudelta valtatieltä, eivätkä melun ohjearvot vuoden 2035 ennustetilanteessa pääosin täyty rannan virkistysalueella. Virkistysalueen suojaaminen melulta on käytännössä vaikeaa vesistön suunnasta, joka on rannassa päämelun lähde. Kaavassa osoitettu uimaranta on kuitenkin jo olemassa alueella, ja muu kaavassa osoitettu virkistyskäyttö rajoittuu alueen läpi johtavaan ulkoilureittiin. Sen sijaan jos suunnitellut melusuojaustoimenpiteet toteutetaan, paranee kaava-alueen itärajalla sijaitsevien pientalotonttien melutilanne ohjearvojen tasolle vuoden 2035 ennustetilanteessa, mikä on parannus jopa nykytilanteeseen verrattuna. Kuva 22. Päivämelun (vasemmalla) ja yömelun (oikealla) vuoden 2035 ennustetilanne meluntorjunnalla. (WSP Finland Oy: VT4 Äänekoski Tiesuunnitelma Tieliikennemeluselvitys välillä Kannelsuo Mämme 16T-5, 25.11.2016) Kotakennään alue sijoittuu myös maakuntakaavassa osoitetun suojavyöhykkeen reunamalle. Suojavyöhykkeen tarkoituksena on osoittaa alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Osoitettu suojavyöhyke liittyy kaupungin keskustaalueen kaakkoispuolella sijaitseviin teollisuustoimintoihin, eikä sen siten arvioida asettavan merkittäviä reunaehtoja Kotakennään alueen käyttötarkoitukselle ottaen huomioon paitsi alueiden välisen etäisyyden, niin myös sen tosiseikan, että kaupungin ydinkeskusta sijaitsee alueiden välissä. Lisäksi Äänekoski 2030 osayleiskaavassa on osoitettu maakuntakaavaa tarkemmin teollisuuslaitosten konsultointivyöhykkeet, eivätkä ne osayleiskaavassa ulotu Kotakennään alueelle saakka. Eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet lähiympäristössä Asemakaavan toteutumisen mahdollistama palveluntarjonnan lisäys keskusta-alueen läheisyydessä sekä uusien työpaikkojen syntymisellä voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään ja sitä kautta myös ihmisten elinoloihin. Alueelle suuntautuvan asiointiliikenteen voidaan kuitenkin arvioida olevan sijainnista, toimintojen laadusta ja yhteyksistä johtuen pääosin moottoriajoneuvoliikenteeseen perustuvaa. Kotakennään alue on kuitenkin saavutettavissa myös esim. kevyen liikenteen keinoin ja alueelle suunnitellaan lisäksi linja-autoliikenteen pysähtymispaikkaa. Kotakennään ja Äänekosken keskustan erilaisten roolien perusteella voidaan niiden arvioida palvelevan osittain myös eri väestöryhmiä.
37 Virkistysmahdollisuudet alueella säilyvät jokseenkin entisellään tai osittain jopa paranevat kaavan toteutumisen myötä, koska rannassa nykyisin kulkeva polku on tarkoitus rakentaa kevyenliikenteenyhteydeksi, ja nykyinen uimaranta on tarkoitus säilyttää. Alueiden virkistysarvoa heikentää kuitenkin rantaan vesistön yli kantautuva liikenteen melu, joka ennustetilanteessa ylittää ulkooleskelualueiden ohjearvot lähivirkistysalueella (VL). Alueen maastonmuodot ovat esteettömän jalankulkuympäristön kannalta haastavat, mutta korttelialueille ja bussipysäkeille pyritään järjestämään esteettömät yhteydet. Sen sijaan rannan virkistysalueelle johtavaa esteetöntä yhteyttä kaava-alueen läpi ei välttämättä pystytä tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollistamaan. Sosiaaliset olot ja kulttuuri Uusi palvelukeskittymä ja työpaikka-alue mahdollistavat myös uusien kohtaamispaikkojen syntymisen sekä paikallisille ihmisille että alueen sijainnista johtuen myös kauttakulkijoille. Erityisesti liikenneasemien merkitys tärkeinä sosiaalisten kohtaamisten ympäristöinä on kasvanut viime vuosina. Äänekoskelle syntyvä kaupan lisätarjonta luo kaupungin asukkaille myös uusia mahdollisuuksia viettää aikaa ja käyttää lähellä sijaitsevia palveluita sen sijaan, että kaupan palveluita pitää hakea Jyväskylästä saakka. Tällä kaupan palveluiden koetun saavutettavuuden parantumisella on merkittävä positiivinen vaikutus asukkaiden arkielämän sujuvuuteen ja toisaalta Äänekosken imagoon asuinpaikkana. Muita merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ei ole toistaiseksi todennettu. 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Uuden valtatien rakentaminen tuo kustannuksia sekä valtiolle että Äänekosken kaupungille. Muutokset ovat kuitenkin tarpeen sujuvan turvallisen liikkumisen toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi nykyinen valtatie 4:n linjaus muuttuu katualueeksi, jolloin sen ylläpitovastuu siirtyy kustannuksineen Äänekosken kaupungille. Alueelle rakennetaan myös uutta katuverkkoa sekä teknisen huollon verkostoja, mistä kaikista aiheutuu kustannuksia kaupungille. Teknisen huollon verkostojen rakentamisen kustannukset saattavat olla poikkeuksellisen suuria erityisesti alueelle osoitetun rakentamisen suuresta volyymista sekä maastonmuodoista johtuen. Äänekosken kaupunki saa kuitenkin tuloja asemakaavan mahdollistamista tonttikaupoista. Kaavan mukaisen rakentamisen toteutuessa alueelle syntyy myös uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja, jotka tuovat kaupungille uusia asukkaita, verotuloja ja elinvoimaisuutta. Kotakennään kehittymisen myötä Äänekoskesta on mahdollista kehittyä pohjoisen Keski-Suomen merkittävin kaupallinen keskittymä, mikä vetää puoleensa asiointeja myös naapurikunnista. Vaikutuksen merkittävyyteen koko kaupungin mittakaavassa vaikuttaa kuitenkin myös se, lisääntyykö kaupungin taloudellinen toimeliaisuus kokonaisuudessaan vai keskusta-alueen nykyisen elinkeinoelämän kustannuksella. 8 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Asemakaavasta on valmisteluvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta, jotka asetettiin molemmat nähtäville. Merkittävimmät erot kaavaluonnosvaihtoehdoissa olivat seuraavat: Vaihtoehdossa 1 osoitettiin asuinkortteli Kotakennääntien varteen, ja vaihtoehdossa 2 osoitettiin ohjeellinen pysäköintialue virkistysalueelle kaava-alueen eteläosaan. Muut kaavaluonnosten väliset erot liittyivät lähinnä länsipuolen suuren kauppa- ja työpaikka-alueen toimintojen sijoitteluun. Rakennusoikeutta versiossa 1 oli yhteensä noin 31 500 k-m2, josta 9000 k-m2 oli osoitettu asumiselle, ja loput kaupalle, toimitilarakentamiselle, liikenneasemalle ja huoltoasemalle. Versiossa 2 rakennusoikeutta oli yhteensä 29 500 k-m2 ja se oli kokonaisuudessaan osoitettu kaupalle, toimitilarakentamiselle, liikenneasemalle ja huoltoasemalle.
38 Kuva 23. Kaavaluonnosvaihtoehto1 (vasemmalla) ja vaihtoehto 2 (oikealla). Kaavaehdotusvaiheessa suunnitelmaa kehitettiin edelleen kaavaluonnosvaihtoehdon 1 pohjalta poistamalla asuinrakentamisen mahdollisuus ja sallimalla sen sijaan urheiluun, vapaa-aikaa ja matkailuun liittyvien tilojen toteuttaminen. 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava on tarkoitus viedä hyväksymiskäsittelyyn toukokuussa 2017. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Alueen suuresta koosta johtuen teknisen huollon verkostojen suunnitteluun tulee kuitenkin varata riittävästi aikaa. Kaupunki valvoo rakennuslupien kautta rakentamisen soveltumista alueelle. Saara Melama, arkkitehti SAFA (YKS 578) Kaavan laatija Ida Montell, insinööri (AMK) Nuorempi suunnittelija