SUMMASSAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SUMMASSAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Selostus, valmisteluvaihe Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavatunnus: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29921

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 1 (23) Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 2 Tiivistelmä... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan tarkoitus... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 Lähtökohdat... 6 3.1 Selvitys alueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Muinaisjäännökset... 8 3.1.5 Maanomistus... 8 3.1.6 Palvelut... 8 3.1.7 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet... 9 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 3.2.2 Keski-Suomen maakuntakaava... 9 3.2.3 Yleiskaava... 13 3.2.4 Asemakaava... 14 3.2.5 Pohjakartta... 15 3.2.6 Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat... 15 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 15 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 15 4.2 Vuorovaikutus sekä yhteistyö viranomaisten kanssa kaavaprosessin aikana... 16 4.3 Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe... 16 4.4 Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe... 17 5 Asemakaavan kuvaus... 17 5.1 Kaavan rakenne... 17 5.2 Mitoitus... 18 6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 18 7 Kaavan vaikutukset... 19 7.1 Kaavan vaikutukset... 19 7.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 19 7.1.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 20 7.1.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 20

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 2 (23) 7.1.4 Asemakaavan suhde maakuntakaavaan... 21 7.1.5 Kaavan suhde sisältövaatimuksiin... 21 7.1.6 Asemakaavan sisältövaatimukset... 23 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 Liitteet: 1. Osallistumis ja arviointisuunnitelma 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 3. Luonto- ja maisemaselvitys 15.12.2005, Suunnittelukeskus Oy 4. Muinaisjäännösinventointi 2007, Mikroliitti Oy / Timo Jussila

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 3 (23) SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Summassaaren ranta-asemakaavan laajennus Kaavan päiväys: luonnos Alueen määrittely: Ranta-asemakaavan laajennus koskee osaa tilasta RN:o 729-409-1-352 Saarijärven kaupungin Summasjärven kylässä. Kaavan laatija: Susanna Paananen, Ins. Amk Osoite: Puistokatu 2A, 40100 Jyväskylä Sähköposti: susanna.paananen@fcg.fi Projektinumero: P29921 Vireilletulo: 16.5.2016 91 Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: Kaupungin yhteyshenkilö: Kaavoitusarkkitehti: Ulla-Maija Humppi puh. 044 4598 405, ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 4 (23) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Summasen rannalla noin 6 kilometrin etäisyydellä Saarijärven keskustasta. Kaava-alue rajautuu Summasjärveen. SUMMASSAARI Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti suhteessa Saarijärven keskustaan (Kartta: Maanmittauslaitos) Suunnittelualueella sijaitsee matkailupalveluihin liittyviä toimintoja. Alue on muutoin tavanomaista muokattua maa- ja metsätalousmaata. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka eri-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 5 (23) tyisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kunnan internet-sivuilla. Kaavaprosessi Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. 2.2 Asemakaavan tarkoitus Ajankohta Vireilletulo 16.5.2016 91 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 12.2.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 9-24.2.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo 1-2/2017 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo 4-5/2017 Asemakaavan hyväksyminen 8/2017 Saarijärven kaupunki päätti keväällä 2016 Summassaaren Mertaniemessä sijaitsevan Saarijärven Urheilutarvike ja Eräpalvelut Ky:n vuokra-alan myymisestä uudelle yrittäjäpariskunnalle. Kaupungin tahto oli, että kyseinen rakennuspaikka säilyy edelleen matkailupalvelukäytössä. Tämän varmistamiseksi Summassaareen laadittua rantaasemakaavaa tulee laajentaa siten, että se käsittää myös Mertaniemen matkailupalvelualueen. Kyseinen alue on tällä hetkellä kaavoittamatonta aluetta. Kaavoitettava alue (eli ranta-asemakaavan laajennusalue) sijoittuu Saarijärven kaupungin omistamalle tilalle Mertaniemi 729-409-1-352. Summassaaren ranta-asemakaavaa laajennetaan vähintään n. 1 hehtaarin suuruiselle myytäväksi tarkoitetulle alueelle. Tavoitteena on alueen toiminnan kehittäminen alueen arkeologiset arvot huomioiden. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 6 (23) 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Summassaari kuuluu osalta itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Keski-Suomen järviseutuun. Maisemalle tyypillisiä ovat polveilevien järvialtaiden, vesireittien ja kumpuilevien metsämaiden vaihtelu. Järvien selät, saaret ja harjut noudattelevat kallioperän luode-kaakko- ja pohjois-eteläsuuntaista kuviointia. Metsät ovat valtaosin mäntyvaltaisia, rannat ruovikkoisia. Summassaaren metsät ovat vaihtelevasti havu- ja lehtipuuvaltaisia. Haikanniemessä vallitsevat mäntykankaat, alueen keskiosissa koivikot ja pohjoisosassa kuusikankaat. Luonnonmaisemaltaan arvokkainta aluetta on Summassaaren halki kulkeva harjujakso Haikanniemi, joka päättyy kapeaan Haikankärkeen. Summassaaressa risteilee runsaasti ulkoilureittejä, kuntopolkuja sekä muinaispolku, joka esittelee alueen esihistoriallisia kohteita. Kuntopolut ovat tiiviissä käytössä liittyen Kylpylähotelli Summassaaren toimintaan. Summassaaren itärannalla on yleinen uimaranta. 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Mertaniemen tilan alueella maaperä on hiekkaa. Kuva 2 Mertaniemen maaperä ( Paikkatietoikkuna) Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kuvaan likimääräisesti sinisellä rajauksella. Rakentamisessa hiekka kestää painoa, mutta valuu paljon. Hiekka vaatii vaihtelevan koostumuksen, jotta siitä tulee kestävä rakennuspohja. Hiekka on altis sortumiselle, jos vesi pääsee vaikuttamaan siihen. Summassaaren ranta-asemakaavaa varten Suunnittelukeskus Oy on laatinut vuonna 2005 alueen luontoselvityksen. Summassaaren alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 27.9.2005, minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 7 (23) Työ perustui biotooppikartoitukseen. Maastossa alue kuvioitiin ja kultakin kuviolta kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin alueiden luonnontilaisuutta. Inventointi kohdistettiin putkilokasvilajistoon. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Työ ei sisällä erillistä linnustoselvitystä eikä erillisiä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisselvityksiä. Eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Selvityksen mukaan alueelle ei sijoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluetta tai kohdetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osittain rakennettu. Alueella sijaitsee matkailupalvelujen toimintaan liittyvää rakennuskantaa, kuten majoitus- ja saunatiloja. Suunnittelualueen rakentamaton osa on tavanomaista metsätalousmaata. Alueen rakentamista rajoittaa kaavoitettavan alueen keskivaiheille sijoittuva muinaismuistoalue. Kuva 3 Mertaniemen alueen rakennuskantaa Mertaniemen päärakennuksen kerrosluku on ½kIu½. Muutoin rakennukset alueella ovat yksikerroksisia. 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 8 (23) 3.1.4 Muinaisjäännökset Summassaaren rantakaava-alueen muinaisjäännösinventointi on suoritettu vuonna 2007. Selvitystyön on tehnyt Mikroliitti Oy. Inventointi suoritettiin kolmen maastotyöpäivän aikana lokakuun alussa 2007 kahden arkeologin voimin. Sitä ennen oli syyskuussa käyty läpi perusteellisemmin Summassaaren hotellin alue, harjun etelä-lounaispuolella. Syyskuussa inventoitiin puolen päivän ajan myös saaren länsiosassa Saarijärven pienvesien rantayleiskaavoitukseen liittyvän inventoinnin osana. Tuo inventointi jatkuu vielä keväällä 2008. Maastotyön aikana tehtiin koekuoppia tunnettujen asuinpaikkojen ulkopuolisia alueita. Koko alue tutkittiin silmänvaraisesti. Tunnettuihin muinaisjäännöksiin ei kajottu ja niihin pidettiin kohtuullinen turvaetäisyys koekuoppia tehtäessä. Tarvittaessa kuoppien seinämiä ja pohjaa vielä pengottiin lastalla. Ennestään tunnettujen muinaisäännösten rajoina pidettiin Museoviraston syksyllä 2007 lausunnossaan Saarijärven kunnalle antamia rajauksia. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuva 4 Mertaniemen alueelle sijoittuva muinaisjäännösalue ( Mikroliitti Oy) 3.1.5 Maanomistus Kaavoitettava maa-alue on kaupungin omistuksessa. Vesialueen omistaa Summasjärven osakaskunta. 3.1.6 Palvelut Summassaaressa sijaitsee kylpylähotelli, jonka rakennukset on rakennettu 60 70 lukujen taitteessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 9 (23) Kuva 5 Kylpylähotellin päärakennus ( Tuomo Järvinen, FCG) Summassaaren alueen muinaisarvoa on hyödyntänyt alueella toimiva Kivikauden kylä - matkailuyritys. Kaavoitettava alue tukeutuu muilta osin Saarijärven keskustan palveluihin. 3.1.7 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Vesijohto- ja viemäriverkosto kattaa nykyisellään suunnittelualueen ympäristön. Suunnittelualue on liitetty olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Kaavoitettava alue on helposti saavutettavissa Summassaarentieltä, josta kulku kiinteistölle toimii edelleen Kivikirveentien kautta. Summassaarentie sekä Kivikirveentie ovat yksityisteitä. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon. 3.2.2 Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 10 (23) Kuva 6 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti punaisella nuolella kartalla. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk). Alueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ( Tarvaala). Summassaaren alueelle on osoitettu maakuntakaavassa myös matkailupalvelujen alueen kohdemerkintä sekä luonnonseuojelualueen kohdemerkintä, sl. Suunnittelualueelle sijoittuu myös pohjavesialuetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 11 (23) 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Kaava ei koske Saarijärveä. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maaainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 12 (23) 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Korkein hallinto-oikeus on antanut 9.3.2016 päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskevassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv-, tu- ja tu1 -merkintöjen osalta ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin, eikä päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava syksyllä 2017

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 13 (23) Kuva 7 Ote maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnoksesta Maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnoksessa suunnittelualueet sijoittuvat maakuntakeskus (karttamerkintä) alueelle. Summassaaren alueelle on osoitettu matkailupalvelujen alue (kohdemerkintä). Koko suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle. Summassaareen on osoitettu myös pohjavesialue. 3.2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Saarijärven kunnanvaltuuston 29.11.14982 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava, Tarvaalan yleiskaava. Kuva 8 Ote Tarvaalan yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan likimääräisellä aluerajauksella. Suunnittelualue on osoitettu kaavassa matkailupalvelujen alueena, KM. Alueelle on myös osoitettu muinaismustoalue, SM.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 14 (23) 3.2.4 Asemakaava Ranta-asemakaava koskee Saarijärven kaupungin Summasjärven kylän tiloja RN:o 1:200,1:216, 1:217, 1:220, 1:235, 1:351, 1:352, 1:353 ja 1:484. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 25.8.2008 46. Kuva 9 Ote Summassaaren ranta-asemakaavasta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 15 (23) Kuva 10 Suunnittelualueen likimääräinen rajaus suhteessa voimassa olevaan kaavaan. 3.2.5 Pohjakartta Pohjakartta täyttää sille MRL 54 mukaan asetetut vaatimukset. Pohjakartan täydennysmittaukset on suoritettu vuoden 2016 aikana. 3.2.6 Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Luonto- ja maisemaselvitys 15.12.2005, Suunnittelukeskus Oy Muinaisjäännösinventointi 2007, Mikroliitti Oy / Timo Jussila Saarijärven Kalmari, Ranta-Hännilä ja Summassaari modernin rakennusperinnön inventointi (Aada mustonen, 2013) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös Summassaaren ranta-asemakaavan laajentamisesta: KH 16.5.2016 91 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: 12.2.2017

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 16 (23) Asemakaavan valmisteluvaiheen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo: Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolo: 9-24.2.2017 Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan: Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.2 Vuorovaikutus sekä yhteistyö viranomaisten kanssa kaavaprosessin aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 9-24.2.2017. Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely kuvataan kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunitelmassa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin sähköpostitse. Sähköposti liiteaineistoineen on toimitettu 24.1.2017 ja palautetta pyydettiin 5.2.2017 mennessä. Aineisto toimitettiin kommenteille Keski-Suomen museoon, Keski-Suomen ELY-keskukseen, Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Keski-Suomen liittoon sekä Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötarkastajalle. Kutsutuilla oli kommenteilla kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan alustavaa luonnosaineistoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettiin lausuntojen perusteella. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.3 Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä 2017. Kaava-alueella toimintaa harjoittavan yrityksen edustajien kanssa on käyty neuvottelua kaavan sisällöstä ja tavoitteista. Summasjärven osakaskunnan kanssa on käyty neuvottelu helmikuussa 2017 kaavaalueen laajentamisesta vesistön alueelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 17 (23) Kuva 11 Summassaaren ranta-asemakaavan laajennus, luonnosvaihe. 4.4 Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Asemakaavalla osoitetaan matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-2). Kerrosluku RM-2 korttelissa on ½ k II. Rakennusoikeutta kortteliin on osoitettu 1200 kerrosneliömetriä. Vesialueelle W-1 on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 120 k-m 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 18 (23) 5.2 Mitoitus Asemakaavan myötä rakennusoikeutta on osoitettu alueelle seuraavasti: Aluevarausalueet : Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] RM 1,4545 1200 0,08 W-1 0,6840 120 0,02 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kaikki 2,13185 ha RM-2 alueella kokonaiskerrosalasta tällä hetkellä on käytetty 510 kem 2. Matkailupalvelualueella lisärakentamista mahdollistetaan siten 690 kem 2. 6 Kaavamerkinnät ja määräykset Seuraavassa on kuvattu perustelut merkittävimmille asemakaavassa käytetyille merkinnöille. Loma- ja matkailualueet: Laajennusosan osoittaminen RM-alueeksi mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen alueella. Rakentamista on ohjattu rakennusaloin sekä kerroslukumerkinnöin. Muut alueet: Vesialueen kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa alueella ponttonien varaan rakennettavaa majoitusta. Rakentamista ohjataan tarkemmin wv-1 määräyksellä:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 19 (23) 7 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi seuraa kaavan laatimista koko laatimisprosessin ajan. Keskeisesti se kertoo, kuinka hyvin lopputulos vastaa MRL:n sisältövaatimuksia sekä niitä valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia tavoitteita, jotka kaavalle on työn alussa ja sen kuluessa asetettu. 7.1 Kaavan vaikutukset 7.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Taajamakuva Asuminen Palvelut ja työpaikat Voimassa olevan asemakaavan laajennus RM-alueella vaikuttaa olemassa olevaan väestön rakenteeseen hyvin marginaalisesti. Vaikutus on aluetta tukeva. Suunnittelualue sopii nykyiseen aluerakenteeseen erinomaisesti. RM-alue täydentää aluerakennetta Summassaaressa hyvin luonnollisesti ja vaikutus on positiivinen. Summassaareen sijoittuu useita matkailu ja majoituspalveluiden tuottajia. Alue on liitetty jo rakennettuun kunnallistekniikkaan, joten merkittäviä kustannuksia ei synny. Ympäröivä aluerakenne on muodostunut melko väljällä rakentamisen ohjauksella luonnollisen jäsentämättömäksi. Kaava mahdollistaa kohtuullisen lisärakentamisen alueella. Taajamakuvaan ei katsota aiheutuvan merkittäviä muutoksia. Kaavan laajennusalueelle ei osoiteta asumiseen aluevarauksia. RM-1 alueen perustaminen mahdollistaa matkailupalvelujen jatkumisen alueella. Loma-asukkaat tukeutuvat samoihin palveluihin kuin ympäröivä asutus, Saarijärven keskustassa. Liikenne Alue on helposti saavutettavissa Summassaaren tieltä. Ranta-asemakaavan laajennuksesta ei aiheudu uusien liikenneväylien rakentamistarvetta. Alueen päätiet (Summassaarentie ja

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 20 (23) Kivikirveentie) ovat rakennettuja tieyhteyksiä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alue on huomioitu kaavassa sm-merkinnällä. Merkinnän todetaan olevan alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava museovirastoa tai maakuntamuseota. Suunnitelma edistää olemassa olevien teknistenverkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla valmiiksi rakennettuun ympäristöön, johon mm. johtoliittymät ovat helposti toteutettavissa. Kelluvat loma-asunnot liitetään vesihuoltoverkkoon, mikäli siihen on tarvetta. Kaavoituksella ei ole tässä tapauksessa vaikutusta ympäröiviin virkistysalueisiin. Summassaareen sijoittuu useita polkuja ja myös ohjattu reitti, jotka palvelevat virkistyskäyttöä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Summassaaren alueelle ei ole odotettavissa ympäristöhäiriöitä. Ei vaikutusta. 7.1.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Ei olennaisia vaikutuksia. Rakentamisen määrä suhteutettuna jo rakentuneeseen alueeseen on pieni. Kelluvien ponttonirakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon jää- ja tuulikuorman vaikutukset. Alue on pieni ja liittyy osaksi suurempaa kokonaisuutta. Ei olennaisia vaikutuksia. Ei vaikutusta. Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Kaavamuutosalue ei ole luonnontilainen. Kaavamuutos eivät heikennä suojeluarvoja tai muita luontokohteita. Alueelle laaditaan liito-oravaselvitys keväällä 2017. 7.1.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Ei vaikutusta. Kaavan laajennus juuri vaikuta ihmisten elinoloihin, sillä alueella on jo nyt matkailupalvelutoimintaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 21 (23) 7.1.4 Asemakaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk). Alueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ( Tarvaala). Summassaaren alueelle on osoitettu maakuntakaavassa myös matkailupalvelujen alueen kohdemerkintä sekä luonnonsuojelualueen kohdemerkintä, sl. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu myös pohjavesialuetta. HUOMIOIMINEN ASEMAKAAVASSA Ranta-asemakaavan laajennus ei vaikuta Tarvaalan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakentaminen toteutetaan alueen muinaismuistoalue huomioiden. Kaavan laajentaminen mahdollistaa matkailupalveluiden jatkumisen alueella. 7.1.5 Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa taulukossa on esitetty asemakaavan suhde yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimuksiin. Asemakaavan suhde kaavojen sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Palvelujen alueellinen saatavuus. Edellytykset liikenteen järjestämiselle. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä Otettu kaavassa huomioon Kaavan sisältö vastaa maakuntakaavaehdotuksen tavoitteita ja merkintöjä. Ei oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaava ei heikennä alueen ekologista kestävyyttä. Kaava ei heikennä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kaava liittyy olemassa olevaan rakenteeseen ja verkostoihin. Ei juuri vaikutusta. Kaavalla osoitetaan yksi RM-1 alue, jolla turvataan alueen jo olemassa olevat palvelut. Kaava tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Energia-, vesi- ja jätehuolto tuketuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Uudisrakentaminen sovitetaan maisemaan ja ympäröivään rakennus-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 22 (23) elinympäristö. elinympäristö. kantaan. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Kaavalaajennus ei juuri vaikuta kunnan elinkeinoelämään. Suunnittelualueella ei ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja. Alueella ei ole odotettavissa erityisiä ympäristöhaittoja. Liito-oravaselvitys laaditaan keväällä 2017. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaavalla ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Täydennysrakentamisessa otetaan rakennettu ympäristö huomioon. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Liito-oravaselvitys laaditaan keväällä 2017. Summassaaressa on riittävät virkistysmahdollisuudet. Alueelle sijoittuu polkuja ja reittejä, jotka palvelevat virkistyskäyttöä. Kaavoitettava alue on kaupungin omistuksessa. Ranta-asemakaavan laajennus ei heikennä kenenkään elinympäristön laatua. Kaava mahdollistaa alueen nykyisenkäyttömuodon tulevaisuudessakin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 23 (23) 7.1.6 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon MRL 54 :n mukaisesti: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Summassaaren ranta-asemakaavan laajennuksessa on otettu huomioon MRL 54 :n mukaiset sisältövaatimukset. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Saarijärven kaupungin rakennusvalvonta valvoo rakennuslupien kautta, alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Susanna Paananen, Ins. Amk YKS-585