POMARKUN VARHAISKASVATUKSEN TILATARVESELVITYS

15.2.2017 POMARKUN VARHAISKASVATUKSEN TILATARVESELVITYS Jouni Koskinen Minna Nenonen Krkm. vt.varhaiskasvatusjohtaja Puh. 02 5505 652, 040 5649 607 Puh. 044-7501195 e-mail: jouni.koskinen@pomarkku.fi e-mail: minna.nenonen@pomarkku.fi

Pomarkun kunta Päiväkodin tarveselvitys 1. OHJAUSRYHMÄ Jäsenet: Ville Sileäkangas Jussi Heervä Jouni Koskinen Minna Nenonen Susanna Helin-Rauäng Satu Koskela Anna Isoviita Eero Mattsson Tapio Uusitalo Risto Peltomaa puheenjohtaja sivistysjohtaja kunnan rakennusmestari vt.varhaiskasvatusjohtaja kh kh siv. kj. kh kv 2. TARVESELVITYSPROSESSI Ensimmäinen vaihe: Selvityksen taustalla on kunnanhallituksen päätös (18.3.2013) tilatarveselvityksen päivityksestä sekä selvitys, soveltuuko jokin kunnan kiinteistö varhaiskasvatukseen (päiväkodin) käyttöön, tämä asiakirja on luovutettu kunnanhallitukselle syksyllä 2013. Toinen vaihe: Tässä tarveselvityksessä otetaan kantaa siihen miten päivähoito tulevaisuudessa tulisi järjestää Pomarkussa. Tässä asiakirjassa syvennytään myös hankesuunnittelun puolelle, lähinnä tila- kustannuskysymyksissä. Tämän toivotaan tukevan päätöksentekoa kun varsinaisesta hankesuunnittelusta päätetään.

Tilatarveselvityksen laatiminen aloitettiin lokakuussa 2016. Ensimmäisessä kokouksessa 11.10.2016 ohjausryhmän puheenjohtaja, kunnan rakennusmestari, sivistysjohtaja ja vt. varhaiskasvatusjohtaja kävivät läpi tilatarveselvitysprosessia ja sen aikataulua. Tilatarveselvitys eteni seuraavasti: Nykyiseen päiväkotiin tutustuminen ja ohjausryhmän ensimmäinen kokous päiväkodilla 20.10.2016 Tarpeen määrittely, toiminnan kuvaus, nykytilanne, ennuste tulevasta, käytössä olevat tilat, toiminnan muutokset, kiireellisyys 17.11.2016 Ohjausryhmän toinen kokous. Tavoitteiden asettelu, tilojen arvioitu määrä, sijainti, käyttöikä, henkilö-resurssit, kokonaiskustannukset, vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat, yhteiskäyttöisyys 15.12.2016 vierailu Söörmarkun päiväkotiin. 25.1.2016 vierailu Puinnintien ja Koivulan päiväkoteihin Tammikuu 2017, ratkaisumallit, tilanhankintavaihtoehdot, osto, kor jaus-, uudisrakentaminen, rakennuspaikat, alustavat kustannusselvitykset Helmikuu 2017 tarveselvitys valmistui esitettäväksi kunnanhallitukselle

3. TARPEEN MÄÄRITTELY Tarveselvitys Käyttäjähallintokunnan vastuulla on tarveselvitysten laatiminen. Tarveselvityksellä tulee ohjeen mukaan osoittaa palvelujen määrän ja/tai laadun muuttumisesta tai muusta syystä johtuvat tilatarpeet. Selvitys on hallintokunnan tilahanke-esityksen keskeinen perusteluasiakirja, kun hallintokunta esittää hanketta ensimmäisen kerran taloussuunnitelmaan. Tarveselvityksen pohjalta kunnanvaltuusto päättää hankkeen hyväksymisestä kunnan investointiohjelmaan. Tarkastelujakso on normaalisti 5-10 vuotta. Hankesuunnittelu Hankesuunnitelma kartoittaa vaihtoehdot kiinteistön korjaus- tai uudisrakennushankkeelle. Hankesuunnitelma on yksityiskohtainen selvitys korjaus- tai uudisrakennustyön tarvittavasta laajuudesta, laadusta ja käytössä olevista menetelmistä. Hankesuunnittelu on hankkeen toteuttamisen ensimmäinen ja tärkein työvaihe. Hankesuunnitelman tarkoitus on selvittää korjaus- ja uudisrakennustyön sisältö ja laajuus sekä mahdolliset vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat. Hankesuunnittelussa määritetään paitsi tilaajan tarpeet, myös toteutukselle mahdollisesti asetettavat kustannus- ja aikatauluraamit sekä laatu- ja palvelutasovaatimukset. Hankesuunnittelu on itsessään jo hankkeen esisuunnittelua. Tässä vaiheessa tehdään totuttamisen kannalta tärkeimmät ja usein myös kalleimmat ratkaisut. Hankesuunnitelmassa voidaan ja usein myös esitetään vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat. Onko tavoitteena minimoida investointikustannukset vai pitkän aikavälin energiakustannukset ja halutaanko toimenpitein vaikuttaa energiatehokkuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen, ja terveellisyyteen tms. Päätöksenteko onnistuu, kun pöydällä on punnittuja vaihtoehtoja. Perusteellinen hankesuunnittelu tuo esille eri vaihtoehtoja, jotka vaikuttavat koko hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun.

3.1. Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys Kunnalla on velvoite järjestää varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää varhaiskasvatus lain 4 (28.12.2012/909)mukaan. Päiväkodissa hoidetaan 1-6- vuotiaita lapsia. Pomarkun kunnassa on varhaiskasvatuksen henkilökuntaa yhteensä 16 henkilöä, josta 9 työskentelee päiväkodilla ja perhepäivähoidossa 7 henkilöä. Lapsia varhaiskasvatuksen piirissä on 75. Koko kunnassa 0-6 vuotiaita on 139. Perhepäivähoito on vähentymässä kunnassa ja tarve päiväkotihoitoon on kasvamassa. Perhepäivähoitajia eläköityy ja iän tuomat sairaudet tuovat pitkiä sairaslomia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan lapsia syntyy vuosittain Pomarkussa alle 20 lähitulevaisuudessa. 3.2. Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Pomarkussa on etupäässä varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Avointa varhaiskasvatusta ei ole järjestetty ympärivuotisena säännöllisenä toimintana. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodissa ja esiopetusta Vanhantien vuokratiloissa. Kesäisin järjestetty lasten kesäkerho on avointa varhaiskasvatusta. Arvio lasten päivähoidon tarpeesta tulevaisuudessa Varhaiskasvatuksen tarpeen arviointiin vaikuttaa syntyvyyden, muuttoliikkeen ja ikäluokkien koon lisäksi yhteiskunnan työllisyys- ja taloustilanne. Myös kuntarakenteiden muutokset, lasten kotihoidon tuen uudistaminen sekä vuonna 2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki vaikuttavat varhaiskasvatuspaikkojen tarpeeseen. Mikäli varhaiskasvatuksen asiakasmaksut poistuvat tulevaisuudessa kokonaan, nostaa tämä ratkaisu melko varmasti varhaiskasvatuksen tarvetta. Uuden varhaiskasvatuslain uusista muodoista on subjektiivinen päivähoito-oikeus. Tämä tarkoittaa, että jokaisella lapsella on oikeus 20 h /vko saada varhaiskasvatusta eli toinen vanhemmista on jostain syystä kotona eikä työelämän piirissä. Pomarkun varhaiskasvatuspalveluita käyttävistä 75 lapsesta n. 4 lasta on tämän palvelun piirissä.

Varhaiskasvatusikäisistä lapsista (0-6-v.) on tavallisesti varhaiskasvatuksen piirissä hieman yli puolet, valtakunnallisesti prosenttiosuus on noin 67,7 % ja Satakunnan osuus on 62,7 %. Tällä hetkellä kunnassamme tuo osuus on 53,95 %. Lasten määrä Pomarkussa on vähentynyt tasaiseen tahtiin vuodesta 2008 ja lasku näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Syntyneitä lapsia Pomarkussa. 2012 19 2013 21 2014 21 2015 28 2016 13 (vertailu pvm 31.12.2016) Ennuste 0-6 vuotiaat Pomarkussa sekä prosentuaalinen osuus varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista Satakunnassa ja Pomarkussa. Pomarkku 0 1 2 3 4 5 6 YHT Satakunta Pomarkku 2018 16 17 17 19 21 21 22 117 72,54 63,18 2019 16 17 17 18 18 22 20 112 69,44 60,48 2020 16 16 18 17 18 19 22 110 68,2 59,4 2021 16 16 17 18 17 19 19 106 65,72 57,24 2022 16 16 17 17 18 18 18 104 64,48 56,16 2023 16 16 16 18 17 18 19 104 64,48 56,16 2024 15 17 16 17 18 18 17 103 63,86 55,62 2025 15 16 17 17 17 18 18 103 63,86 55,62 2026 14 17 16 17 17 18 19 104 64,48 56,16 2027 14 17 16 17 17 18 17 102 63,24 55,08 2028 14 16 17 16 17 18 18 102 63,24 55,08 2029 14 16 16 17 16 18 17 100 62 54 2030 14 16 16 17 16 18 17 100 62 54

3.3. Käytössä olevat tilat, niiden käyttöaste ja kunto Pomarkun päiväkodin kiinteistö (Heikinpolku1) on kunnan omistama puutalo (472 m). Päiväkodin tilat on remontoitu päivähoitoon soveltuviksi kaksikerroksisesta omakotitalosta. Rakennuksessa on korjattu 1990-luvulla lattiat. Myöhemmin kiinteistöön on tehty pienempiä korjauksia tai muutoksia mm. vesikaton maalaus, takakuistin remontointi, paloilmoitin järjestelmän asentaminen, ulko-ovien ja osittain ikkunoiden uusiminen, hätäpoistumisteiden (2) tekeminen, pihavarasto rakentaminen, parannettu ilmanvaihtoa sekä uusittu aita. Esiopetus on toiminut vuodesta 2014 Vanhantien tiloissa, koska päiväkotiin perustettiin kaksi päiväkotiryhmää. Päiväkodin tiloja on melko helppo muokata tarpeiden mukaan, koska erilaisia tiloja on paljon käytettävissä. Oman haasteensa kuitenkin tuo talon sokkeloisuus sekä kaksi kerrosta, niin käytännön toiminnan kuin turvallisuuden kannalta. Yläkertaa ei voida lainkaan hyödyntää liikuntaesteisten tai pienten lasten kanssa. Selkeitä puutteita on mm. pyykkihuollon ja henkilöstön sosiaalitilojen puuttuminen kokonaan. Päiväkodista puuttuu myös kokonaan pienten lasten pepun pesupaikka. Kiinteistö on toiminut 35 vuotta päiväkotina ja nyt iän tuomat saneeraustarpeet tulee huomioida tulevaisuudessa. Tilat kaipaavat pintaremonttia ja ikkunoiden vaihtamista on syytä pohtia vedon tunteen poistamiseksi. Myös sisäilman tilannetta tulee seurata. Toiminnallisuuden kannalta henkilöstön määrä on tällä hetkellä aivan minimissä, jolla juuri ja juuri saadaan järjestettyä riittävä henkilöstömitoitus kaikkina aukioloaikoina. 3.4. Toiminnan muutokset ja toiminnan tarkoituksen mukainen järjestäminen Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ja toimipisteet Varhaiskasvatuksen tarjonta tulee tulevaisuudessa järjestää pääsääntöisesti päiväkotihoitona. Päivähoidon järjestämiseen vaikuttaa merkittävästi perhepäivähoitajien eläköityminen muutaman vuoden sisällä ja uusien hoitajien rekrytoiminen on haastavaa pienelle kunnalle.

Laki ja asetus lasten päivähoidosta edellyttävät, että päiväkodissa tulee olla vähintään yksi kelpoisuusehdon täyttävä työntekijä / seitsemän lasta (yli 3 v) tai yksi työntekijä / neljä lasta (alle 3v) ja vähintään joka kolmannen kasvatushenkilöstöön kuuluvan työntekijän tulee olla lastentarhanopettaja. Esiopetus Kunnan esiopetusta järjestetään Vanhantien vuokratiloissa ja siellä on 15 esikoululaista päivittäin klo 8.30 12.30. Pomarkussa esiopetukseen osallistuu vuosittain kaikki esiopetusikäiset lapset. Henkilöstöön kuuluu kasvatustehtävissä toimivat päiväkodin johtaja (jonka työaika jakaantuu johtajan ja lastentarhaopettajan tehtäviin 40-60), lastentarhan opettaja 100 %, 2 lastenhoitaja, joista toisen työaika on 60% sekä 4 tuntinen laitosapulainen. Tulevaisuudessa esiopetusikäisten määrä pysyy 21 lapsen molemmin puolin, poikkeuksena vuonna 2015 syntyneet, joita on 28 lasta. Suunnittelussa tulee huomioida myös kahden esiopetusryhmän jakaminen, koska toiminnan kannalta iso esiopetusryhmä ei ole tarkoituksenmukaista oppimisen kannalta. Päiväkotihoito Päiväkodissa on lukuvuonna 2016-2017 kaksi ryhmää. Alakerrassa toimii 1-3v. ryhmä, jossa on tällä hetkellä 14 lasta. Yläkerran tiloissa toimii 3-5v. ryhmä. Lapsia on 21. Perhepäivähoidon varahoito järjestetään päiväkodilla. Avoin varhaiskasvatus Lasten kesäkerho on toiminut Pomarkussa varhaiskasvatuksen muiden resurssien puitteissa muutaman viikon koulujen kesäloman aikana. Osapäivähoidon tarvetta voitaisiin osittain korvata toimivalla kokovuotisella avoimella varhaiskasvatuksella, esimerkiksi avoimella päiväkodilla, jos siihen löytyisi resursseja. Varhaiskasvatuksen tiloja suunniteltaessa on hyvä huomioida myös avoimen päiväkodin mahdollisuus ja vaikutukset päivähoidon tarpeeseen.

Perhepäivähoito Valtakunnallisesti perhepäivähoidon osuus kunnan tuottamista päivähoitopalveluista on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana tasaisesti. Pomarkussa varhaiskasvatusikäisiä lapsia on perhepäivähoidossa 33%. Perhepäivähoito koetaan työnä raskaaksi ja kuormittavaksi työn vastuullisuuden, yksinäisyyden ja pienten lasten hoidon fyysisten vaatimusten vuoksi. Perhepäivähoitajien ikä vaikuttaa työn luonteen vuoksi työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Perhepäivähoitajalla saa lain mukaan olla hoidossa samaan aikaan neljä päivähoitoikäistä lasta kokopäivähoidossa sekä yksi esikoululainen tai kouluikäinen lapsi osapäivähoidossa. Tästä suhdeluvusta laki ei anna mahdollisuutta poiketa missään olosuhteissa. Perhepäivähoitajilla on tällä hetkellä 26 hoitopaikkaa, joista käytössä ovat kaikki paikat. Perhepäivähoitajien määrä Pomarkussa on vähentynyt vuoden 2005 14 hoitajasta nykyiseen 7 hoitajaan. Nykyisistä perhepäivähoitajista työikäisiä on enää 4 vuonna 2020. Uusia hoitajia on vaikea saada tilalle. Perhepäivähoidon houkuttelevuus hoitomuotona on väistämättä vähentynyt viime aikoina. Osin työaikamuutoksen takia, mikä on lisännyt lapsen varahoidon tarvetta ja osin nykyajan odotusten ja vaatimusten vuoksi. Perheet haluavat laadukasta varhaiskasvatusta ja toimintaa lapsilleen ja yleinen käsitys on, ettei näitä saavuteta perhepäivähoidossa. Tämä on valitettavaa, koska perhepäivähoitokin on kehittynyt. Nykyinen perhepäivähoito on laadultaan hyvää varhaiskasvatusta siinä missä päiväkodin tarjoama päivähoitokin. Perhepäivähoidon kysyntä ja tarjonta vähenevät tulevina vuosina. Perhepäivähoito ei hoitomuotona jousta varhaiskasvatuspaikkojen tarpeen muuttuessa yhtä hyvin kuin ryhmämuotoinen varhaiskasvatus. Perhepäivähoidon kustannukset ovat nousseet aiemmista vuosista työaikamuutoksen seurauksena. Perhepäivähoidon varahoito Perhepäivähoidon varahoito hoitajan poissaolojen aikaan on järjestetty pääsääntöisesti päiväkodissa, jossa on varattuna tätä varten 4 hoitopaikkaa ja yhden työn tekijän palkkakustannukset on kohdistettu perhepäivähoitoon. Perhepäivähoitajalla on keskimäärin 1-6 työaikaa tasoittavaa vapaapäivää kuukaudessa riippuen lapsiryhmän lasten hoitoajoista. Lisäksi hoitajalle kuuluu työehtosopimuksen mukainen vuosiloma ja mahdolliset muut poissaolot. Varahoidon järjestäminen päi-

väkodissa on ehdottomasti paras ratkaisu, jolloin se joustaa kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Varahoidon tarpeen kasvua ei ole näkyvissä. 4. TAVOITTEIDEN ASETTELU Tämä nyt laadittu tilatarveselvitys tarkastelee kokonaisuutta osittain myös hankesuunnittelun näkökulmasta. Tilatarveselvityksen tavoitteena on antaa selkeä kokonaiskuva varhaiskasvatuksen tulevaisuuden näkymistä, eri tilaratkaisuvaihtoehdoista sekä mitä vaatimuksia taloudellisesti ja toiminnallisesti laadukkaiden varhaiskasvatuksen palveluiden tuottaminen asettaa tilaratkaisulle. Tilatarveselvityksen yksi tärkeimmistä huomioista on se että, päiväkoti pitäisi olla aina yksikerrosratkaisuna toteutettuna. Nykyinen päiväkoti, joka sinällään ikäänsä nähden on hyvässä kunnossa, ei kriteeriä täytä. Tämä aiheuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia haasteita päiväkodin käytössä. Nykyiseen päiväkotiin ja sen viihtyvyyteen on satsattu taloudellisesti viime vuosien aikana paljon, kuten edellä on jo kerrottu. 4.1. Tarvittavien tilojen arvioitu määrä Uusi päiväkoti suunnitellaan 70 paikkaiseksi, jossa jokaisella lapsella tulisi olla tilaa vähintään 7 m 2 /per lapsi. Päiväkodissa olisi 4 osastoa, jossa olisi kaksi alle 3v ryhmää, yksi yli 3v. ryhmä ja esiopetusryhmä. Tarpeen mukaan järjestetään osapäiväryhmä. 4.2. Tilojen suunniteltu käyttöikä Päiväkoti rakennetaan tai peruskorjataan muu kiinteistö siten, että se tulee toimimaan mahdollisimman pitkään. Jos päiväkodin kiinteistö tulee Kirkonkylän koulun viereen, silloin voidaan käyttää koulun tiloja esim. liikuntasalia. Ruoka voidaan tuoda koululta tai esioppilaat voivat käydä koululla syömässä. Myös yhteisiä oppitunteja voidaan pitää. Aamu-ja iltapäivätoimintaa voidaan käyttää joustavasti sekä tilojen että henkilökunnan osalta. 4.3. Arvioidut henkilöstöresurssit uudessa päiväkodissa Päiväkodissa kokopäivähoidossa olevien alle kolme vuotiaiden ryhmässä voi olla enintään12 lasta kolmea työntekijää kohden ja kolme vuotiaiden ryhmässä 21 las-

ta kolmea työntekijää kohden. Esiopetusryhmä, jossa on vain esiopetuksessa olevia (eivät tarvitse täydentävää varhaiskasvatusta) voi olla 13 lasta ja henkilökuntaan kuuluu silloin lastentarhanopettaja ja avustaja. Yllämainitun perusteella henkilöstötarve neljä osastoiselle päiväkodille olisi 12-13 hoitajaa ja yksi laitosapulainen. Se olisi kolme-neljä henkilöä vähemmän kuin, mitä tällä hetkellä työskentelee Pomarkun varhaiskasvatuksessa. Vuotuinen säästö olisi noin 75 000-100 000. Varhaiskasvatuksen henkilökunnasta eläköityy 4 henkilöä vuoteen 2021 mennessä. 4.4. Vaihtoehtoiset palveluntuottajat Kunta voi tuottaa palvelut omana toimintana tai ostaa yksityiseltä toimijalta. Tarkempi tarkastelu tämän osalta tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. Ostopalvelu Nykyisin yksityisten päiväkotien kustannustaso on samaa luokkaa kuin kunnallistenkin. Yksityisen hoidon tuen kuntalisäjärjestelmällä yksityiset päivähoidon tuottajat voivat valita päivähoitolapsen itse. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa varhaisen, erityisen tuen tarpeessa olevat lapset eivät välttämättä sijoittuisi yksityisiin päiväkoteihin, siksi toimintaa varsinkaan Pomarkussa ei voida jättää pelkästään yksityisten palvelujen varaan. Oma toiminta Pomarkun päiväkoti on ollut kunnallinen päiväkoti. Oma toiminta on varmin tapa hoitaa laadukas niin päivähoito kuin muukin toiminta. Muut vaihtoehdot On mahdollista myös hoitaa varhaiskasvatus omana toimintana vuokrakiinteistössä. Tämä on tyypillistä silloin kuin pääomat itsellä ovat vähissä ja/tai korkokanta on korkealla tasolla. Tyypillisesti tämänkaltainen toiminta on isommissa kasvukeskuksissa joissa on ennakkoon nähtävillä, että alueellinen varhaiskasvatuksen tarpeiden heilahtelu on suurta. 4.5. Yhteiskäyttöisyys Tiloja voidaan käyttää päivähoito- ja esiopetustoimintaan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan ja myös muuhun alueen asukkaiden ilta- ja viikonloppukäyttöön. Yhteis- ja yleistilojen osalta pyritään monikäyttöiseen.

5. RATKAISUMALLIT Tulevaisuudessa päivähoidon järjestäminen Pomarkussa näyttää olevan taloudellisista ja toiminnallisista näkökulmista katsoen järkevintä toteuttaa päiväkoti muodossa. Perhepäivähoidosta luovutaan vaiheittain henkilöstön eläköitymisen tahdissa. Selvityksen teon yhteydessä on kartoitettu useita eri vaihtoehtoja. 1. Kirkonkylän koulun asuntolan saneeraus ja osittainen laajennus tai asuntolan purku ja uusi päiväkoti ko. rakennuspaikkaan. 2. Pomarkun terveysasema, tilan nykyinen käyttö vuoden 2021 jälkeen on vaakalaudalla, mikäli Sote uudistus menee nykyisellä aikataulutuksella maaliin. Rakennus on valmistunut 1990 luvulla ja se on suhteellisen hyvässä kunnossa. Myös tilojen koko 652 m 2 olisi lähes optimaalinen päiväkodiksi Pomarkussa. Myös sijainti ja tilat yhdessä kerroksessa puoltaisivat tätä vaihtoehtoa. Tilojen uusiokäyttöä muuhun tarkoitukseen tulee kuitenkin miettiä hankesuunnitteluvaiheessa. 3. Nykyisen päiväkodin tilalle rakennetaan uusi päiväkoti. 4. Uusi päiväkoti rakennuspaikka avoin. Seuraavassa on pohdittu hyvin lyhyesti yllämainittujen tilavaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. 5.1 Rakennuspaikat ja tilahankintavaihtoehdot Nykyinen päiväkoti + Infra ja liittymät valmiina + ulkoalue ja varastotilat valmiina + keskuskeittiö lähellä + rakennuspaikkana hyvä - nykyisen rakennuksen purkukustannukset - väistötilakustannus 9 kk - nykyinen rakennus jonka käyttöikää on vielä jäljellä häviää omaisuusluettelosta

Kirkonkylän koulun asuntola + infra ja liittymät valmiina + koulun ulkoalueita käytössä + ei väistötilakustannuksia + kynnys siirtymisestä ala-asteelle pieni + saadaan nykyinen kustannuksia aiheuttava kiinteistö pois tyhjäkäytöstä. - nykyisen rakennuksen purkukustannukset - ruokakuljetuskustannus (tosin pieni) - lisää ajoneuvoliikennettä alueella - nykyisen päiväkodin tulevaisuus kiinteistönä Palvelutalon ja Wiron välissä oleva tontti + osa infrasta valmiina + ei väistökustannuksia + rakennuspaikkana hyvä - alueella jonkin verran lämmöntuotannosta aiheutuvaa traktori liikennettä - nykyisen päiväkodin ja ala-asteen asuntolan tulevaisuus kiinteistönä Terveysaseman saneeraus päiväkodiksi + infra valmiina + edullisin vaihtoehto + paikkana hyvä - nykyisen päiväkodin ja Kirkonkylän koulun asuntolan tulevaisuus kiinteistönä - saneerauksen tuomat haasteet (korjaustarveselvitys tärkeä) korjaustarveselvityksellä määritettään ja varmistetaan ne olemassa olevat rakenteet, jotka on korjattava sisäilman laadun ja energiatalouden parantamiseksi. Korjaustarveselvitys toimii myös kustannusarvion ja korjaussuunnitelman lähtötietoina. Korjaustarveselvityksen yhteydessä tehdään asbesti- ja haitta-ainekartoitus. 5.2. Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi Valtionosuutta päiväkotirakentamiseen ei ole enää saatavilla.

5.3. Alustavat kustannusselvitykset (2016 kustannustaso) Uudisrakennuksen hinta on noin 2 000 2 200 /m 2 Peruskorjauksen hinta on noin 1 100-1 300 /m 2 Kirkonkylän koulun asuntolan purkukustannus on noin 80 000 100 000. Päiväkodin purkukustannus on noin 30 000 50 000. Väistötilakustannus on suuruusluokkaa 5 000 10 000 /kk riippuen perhepäivähoitajien määrästä sekä väistötilojen saatavuudesta kyseisenä ajankohtana. Lisäksi tulee irtaimiston hankintakustannus. Vanhaa irtaimistoa voidaan käyttää tarvittavin osin. 5.4.Tilahankintavaihtoehtojen alustava kustannusvertailu Terveyskeskuksen tilat peruskorjaus 900 000 Uudisrakennus noin 650-700 m 2 1 500 00 YHTEENVETO Varhaiskasvtuksen tarpeen arviointi täsmällisesti on haastavaa. Pitkällä tähtäimellä vaikuttaisi varhaiskasvatusikäisten lasten määrän pysyvän lähes samalla tasolla kuin nyt. Merkittävämpää on kehittää joustavat palvelut, jotka vastaavat kulloiseenkin varhaiskasvatuksen tarpeeseen lyhyellä tähtäimellä. Pomarkun kokoisessa kunnassa päiväkotihoito on tällä hetkellä kattavin hoitomuoto. Perhepäivähoito tulee valitettavasti vähenemään ja mahdollisesti loppumaan eläköitymisten ja rekrytöinnin haasteellisuuden vuoksi. Pomarkussa tarvitaan lisää varhaiskasvatuspaikkoja jo vuonna 2020 jolloin perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt kolmella. Pienetkin muutokset hoitopaikkojen tarpeessa vaikuttavat palvelujen täyttöasteeseen merkittävästi. Täyttöaste on tällä hetkellä päiväkodissa n. 100 %, esiopetuksessa100 % ja perhepäivähoidossa 80 %. Selvityksen perusteella varhaiskasvatukseen tullaan tarvitsemaan lisää hoitopaikkoja ja kustannuksiltaan edullisinta näyttäisi olevan hoidon järjestäminen päiväkodissa. Myös toiminnallisesti hoitopaikkojen lisääminen päiväkotiin olisi perus-

teltua. Näin voidaan myös tarjota kuntalaisille entistä monipuolisempia ja joustavampia varhaiskasvatuspalveluja. Nykyiseen päiväkodin kiinteistöön ei ole mahdollista lisätä hoitopaikkoja, joten lisätilan tarpeeseen pitää löytää jokin toinen ratkaisu. HANKEPÄÄTÖSESITYS Edellä mainituin perustein työryhmä esittää, että Pomarkun päivähoidon perustan tulevaisuudessa luo päiväkotihoito. Uudisrakennukseen pohjautuvista tilaratkaisuvaihtoehdoista ensisijainen on uudisrakennuksen rakentaminen Kirkonkylän koulun asuntolan paikalle. Olemassa olevista tiloista saneerattavaksi päiväkodin käyttöön sopii parhaiten nykyinen terveysaseman kiinteistö. Työryhmä esittää hankesuunnittelun käynnistämistä viimeistään siinä vaiheessa kun mahdollisen Sote -ratkaisun vaikutuksista kunnan kiinteistöihin on olemassa nykyistä luotettavampaa tietoa. Työryhmä edellyttää, että hankesuunnitteluvaiheessa tehdään eri tilaratkaisuvaihtoehdoista tarkemmat laskelmat ja selvitetään perusteellisesti eri palveluntuotantovaihtoehdot. Lisäksi työryhmä esittää, että nyt käytössä olevaan päiväkotiin tehdään vielä vuoden 2017 aikana työergonomian kannalta välttämättömät korjaukset ja remontoidaan henkilöstölle sosiaalitilat.