Yritysten strategiasuunnittelu: Tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi Tarja Meristö 10.11.2008 V-S Teknologiateollisuus ry:n kokous
Taustaksi: Tulevaisuudentutkimuksen oletukset TULEVAISUUTTA EI VOI ENNUSTAA ~ (>EI OLE YHTÄ OIKEAA VASTAUSTA) TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY ~ (>MENETELMÄLLINEN FOKUS: VAIHTOEHDOT) TULEVAISUUTEEN VOI VAIKUTTAA OMILLA VALINNOILLA JA TEOILLA ~ (>AKTORINÄKÖKULMA) Tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi yhdistettynä yritysten strategiatyöskentelyyn tekee yrityksistä proaktiivisia tulevaisuuden tekijöitä reaktiivisen seurailun asemesta. Tarja Meristö
Käytännön toteutus tapahtuu skenaariotyöskentelyllä: Skenaario = näytelmän käsikirjoitus, juoniluonnos. Vaihtoehtoinen tulevaisuuden käsikirjoitus, joka on joissakin oloissa mahdollinen, vaikka ei välttämättä todennäköinen kehityskulku. Skenaariotyöskentely = prosessi, jonka aikana luodaan useita, tavallisimmin 2-4 vaihtoehtoista skenaariota tulevaisuuteen, tavallisimmin 10-20 vuoden päähän. Tarja Meristö
Näyttämö ja kulissit skenaarion rakennuspalikoina: kulissit = oma toimintaympäristö, näyttämö = oma toiminta-alue S E T P E EU ja maailma Suomi ja lähialueet Tarkasteltava aihepiiri Oma toiminta-alue Rahoittajat Kuiskaajat Näyttelijät Käsikirjoittajat Katsojat Ohjaajat Kysymys: kuka ohjaa ja käsikirjoittaa yrityksen tulevaisuuden skenaariot? Tulevatko puitteet alan ulkopuolelta vai alalta, maailmalta vai alueelta jne. Tarja Meristö
Muistutus: Jos tulevaisuus olisi tunnettu ja varma, ei skenaariotyöskentelyä tarvittaisi. Skenaariotyöskentely ei poista tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta, mutta se auttaa Tunnistamaan epävarmuuden lähteet Mitoittamaan joustavuuden tarpeet Ajoittamaan toimenpiteet Toimimaan ennakolta yllätystenkin varalta Tarja Meristö
Toimialan kehitys toimintaympäristön antamissa puitteissa TOIMINTAYMPÄRISTÖN SUOTUISUUS IDEAALI- SKENAARIO UUSIN TOIMIN TULEVAI- SUUTEEN ENTISIN EVÄIN EDELLEENKIN UHKASKENAARIO YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA VANHOIN OPEIN HISTORIAAN AIKA Tarja Meristö 1985
Työn eteneminen toimintaskenaariotyöskentelyn prosessin mukaan PESTE Mitkä ovat mahdolliset maailmat? AIHE- SKENAARIOT TOIMINTA- SKENAARIOT SWOT Minne voimme mennä ja kuinka? Visio Minne päätämme mennä? Joustavuus Strategia Kuka ja missä me olemme? Perususkomukset Tabut Ydinpätevyydet Toimenpideohjelma MISSION- SKENAARIOT Reimarit Tarja Meristö 1991
Skenaarion valinta päätöksenteon perustaksi 1. LUOTA TODENNÄKÖISEEN ( ENNUSTAJA ) 2. VALITSE PARAS LOPPUTULOS (RISKINOTTAJA) 3. MUOTOILE STRATEGIA, JOLLA SELVIÄÄ ERI VAIHTOEHDOISTA (RISKINKARTTAJA) 4. KEHITÄ JOUSTAVUUTTA SILTÄ VARALTA, ETTÄ JOKU MUU KUIN VALITSEMASI SKENAARIO TOTEUTUU (REALISTI) 5. VAIKUTA OMILLA TEOILLA NIIN, ETTÄ HALUAMASI VAIHTOEHTO TOTEUTUU (TULEVAISUUDEN TEKIJÄ) 6. ODOTA JA TOIVO (TEURAS) Tärkein kysymys: mitä on tehtävä joka tapauksessa, skenaariosta riippumatta? Tarja Meristö 1991
SKENAARIOTYÖSKENTELYN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET 1. RYHMÄN KOOSTUMUS JA SITOUTUMINEN - vaatii aikaa, on prosessi - ryhmän jäsenten erilaisuus (tausta, koulutus, ikä, sukupuoli jne.) - luottamus osallistujien kesken 2. TIETOTARPEIDEN TURVAAMINEN - kuvitteluun ratkaisu (Nauru!) - myös seuranta jälkeenpäin (reimarit aikaan sidottuja) - tukiprosessit esim. säännölliset PESTE seminaarit (yrityksessä, toimialajärjestössä tai alueella) 3. EI VOI ULKOISTAA KOKONAAN ASIANTUNTIJOILLE - olennainen liiketoiminnalle - johdon tuki ja osallistuminen (sisäistäminen) 4. PROSESSIN VAIHEISTUS JA OHJAUS - kytkentä normaaliin strategiatyöhön, viestintä läpi organisaation - tekniset ratkaisut voivat vaihdella (sopivuus yrityskulttuuriin tärkeä) 5. NÄKÖKULMA ULKOA SISÄLLE - verkostot, analogiamallit muilta toimialoilta - kylähullut kyseenalaistajat mukaan työhön Tarja Meristö
Kun työ on tehty, on vastattu seuraaviin kysymyksiin, jotka ovat samalla tulevaisuuden tutkimuksen tehtävät: Tarja Meristö KUVITTELU Mikä on mahdollista? Esim. Mitä sellaista voi pitkällä aikajänteellä tapahtua, josta ei vielä näy merkkiäkään? Tavoite: kattava vaihtoehtojen kirjo Tietopohjan laajennus: mielikuvitus tosiasioiden rinnalle ANALYYSI Mikä on todennäköistä? Esim. Ketkä kaikki voivat vaikuttaa tarkasteltavan asian tulevaisuuteen? Minkälaiset intressit eri toimijoilla on? Kenellä on valta toteuttaa omaa intressiä? Mistä valta koostuu? OSALLISTUMINEN Mikä on haluttavaa ja toteutettavaa? Esim. Onko todennäköinen kehityskulku myös haluttava? Jos ei, miksi ei? Kenen kanssa yhdessä toimien voidaan lisätä vaikutusvaltaa ja muuttaa kehityksen suuntaa? Mitä valinta tarkoittaa (sitoutuminen yhteiseen visioon, luopuminen jostakin)
Lopuksi: Perinteinen strateginen suunnittelu kysyy: Miten paljon resursseja pitää sitoa määrätyn tavoitteen saavuttamiseksi? Skenaarioavusteinen strateginen suunnittelu kysyy: Miten paljon resursseja pitää jättää sitomatta, jotta tavoitteista luopumatta voidaan vastata uhkaan tai luoda uusia tavoitteita uusien mahdollisuuksien pohjalta? Tarja Meristö
Kiitos Jos kiinnostuit: ota yhteyttä Tarja.Meristo@abo.fi