Tieteen ja julkisuuden välisen suhteen tulevaisuus Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt 25.2.15
Muutoksia tiedeviestinnän toimintaympäristössä Viestinnän roolin kasvu tiedeyhteisössä Ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvanut Yliopiston kolmas rooli: yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tiedotuksen uutisoituminen ; tiedeorganisaatioiden ja median viestinnän lähentyminen Digitaalisen viestinnän roolin kasvu Tiedeviestinnän merkityksen kasvu opetuksessa
Muutoksia journalismin toimintaympäristössä Tiedejournalismin muutokset osa journalismin yleistä murrosta Kilpailu yleisöjen ajankäytöstä kovenee koko ajan (Verkko)sisällöistä ei haluta maksaa Journalismin sisällöistä yhä suurempi osa tehdään muualla kuin toimituksissa PR-materiaalin hyödyntäminen Brumfiel 2009, Juntunen 2011, Väliverronen (toim.) 2009
Muutoksia journalismin toimintaympäristössä Median teollinen tuotantotapa Jatkuva deadline Konseptointi Uutisoituminen Monikanavaisuus
Suomalaisten toimittajien arviot muutospaineista Analyyttisyys ja kriittisyys vähenevät (60%) Elämyksellisyys ja viihteellisyys lisääntyvät (90%) Vaikeat ja raskaat aiheet jäävät syrjään (83%) Toimitusten johtaminen liikeyrityksinä lisääntyy (80%) Suurimmaksi koettu ongelma työpaikoilla: kiire Jyrkiäinen 2008
Tiedejournalismin kehitystrendejä USA Sanomalehtien tiedetoimituksia ajettu alas Tiedetoimittajien määrä on vähentynyt, tieteen tiedottajien yms. määrä lisääntynyt Jäljelle jääneiden journalistien työmäärä lisääntynyt Tiedesisältöjä tarjolla enemmän kuin koskaan verkossa ongelmana ansaintalogiikka Suosituimmat tiedeblogit keräävät kuukausittain jopa satoja tuhansia seuraajia Tiedeblogeista tullut tiedonlähteitä journalisteille
Tiedejournalismin kehitystrendejä Eurooppa Ei samanlaista sanomalehtien tiedetoimitusten alasajoa kuin USAssa ainakaan vielä Televisiossa tiede keskittyy julkisen palvelun kanaville Monipuolisin tiedeohjelmien tarjonta maissa, joissa kanavien suuri määrä yhdistyy vahvaan julkiseen palveluun Televisiosisältöjen osto ulkomailta pienissä maissa Lehmkuhl & al 2012
Tiedejuttujen tärkeimmät kriteerit/piirteet eurooppalaisten toimittajien mielestä 1 Relevanssi (jokapäiväisen elämän kannalta) 2 Uutuus 3 Ymmärrettävyys 4 Läheisyys 5 Poliittisuus tai kontroversiaalisuus 6 Sensaatio/omaperäisyys European Research in Media 2007
Tiedejournalismin kehitystrendejä Suomalaisten tiedetoimittajien ammatilliset roolit Valistaja Viihdyttäjä (Vahtikoira) Lampinen & Mörä 2015
Tiedejournalismin kehitystrendejä Suomi Tiedejournalismin kriteerit lähestyvät muun journalismin kriteerejä Laskussa Valistushenkisyys Tiedelähtöisyys Tieteen asialla oleminen Nousussa Puheenaihejournalismi Elämykset, draama, tarina Vastakkainasettelut Mitä tämä merkitsee minulle? Visuaalisuus
Tiede televisiossa Suomi Tiedesisällöt keskittyvät Ylelle Teema-kanavalla periaatteessa runsaasti ohjelmapaikkoja tieteelle (ja kulttuurille) Ohjelmien tekeminen paljon kalliimpaa kuin niiden ostaminen Arjen ilmiöt ja ongelmat, nice to know Karismaattiset juontajat/toimittajat
Tiede sanomalehdissä Yleistajuisella tiedeviestinnällä kysyntää, mutta muodot murroksessa Tieteen erikoistoimittajien määrä tuskin kasvaa HS Panostuksia tieteen erikoissivustoihin Painopisteen siirtoa verkkoon Tiedelähtöisyydestä ilmiölähtöisyyteen
Tiede aikakauslehdissä Tiede-lehdessä ja Tieteen Kuvalehdessä jo tehty suuret uudistukset Tiede-lehden ja HS:n tiedetoimituksen yhdistymisen seuraukset? Yleisaikakauslehdissä tieteeseen ja tutkimukseen perustuvat jutut säilyvät osana muuta journalismia Verkon ja printin suhteen tulevaisuus hämärän peitossa verkon rooli joka tapauksessa kasvaa
Tiede verkossa Digitaalisen viestinnän merkityksen kasvu jatkuu Tiedeorganisaatioiden roolin kasvu? Viestintä- ja PR-organisaatioiden roolin kasvu? Innokkaiden yksityishenkilöiden/tutkijoiden roolin kasvu? Tutkimustiedon kanssa kilpailevat erilaiset kenttäasiantuntijat, painostusryhmät ja ihmisten henkilökohtaiset kokemukset
Mitä median ja tiedeyhteisön väliselle suhteelle tapahtuu? Toimintalogiikoissa, arvoissa ja periaatteissa eroja Tiedeyhteisön tarve saada julkisuutta näyttäisi olevan kasvussa samaan aikaan kun perinteisen tiedejournalismin asema näyttäisi vaikeutuvan Medialle tiede yksi aihe muiden joukossa Tiedeyhteisö tarvitsee mediaa enemmän kuin media tiedeyhteisöä?
Journalistien ehdotuksia suhteiden parantamiseksi Tutkijoiden kykyjä olla kanssakäymisessä median kanssa pitäisi parantaa Tutkijoiden pitäisi ymmärtää paremmin miten media toimii Tutkijoiden pitäisi olla paremmin median käytettävissä Tutkimustuloksista kertovan materiaalin pitäisi olla mediaystävällisempää
Summa summarum Perinteisen median tiedesisällöillä pyritään yhä useammin viihdyttämään ja antamaan ratkaisuja arjen ongelmiin Verkko on mahdollisuus ja haaste Vakavammat tiedesisällöt siirtyvät yhä enemmän verkkoon; tietoa tuottavat tiedeorganisaatiot ja tutkijat Verkossa tieteellä ei ole erikoisasemaa huomiosta kilpailee kirjava joukko sisällöntuottajia Ongelmia: Verkon tiedesisällöt tavoittavat vain ne, jotka niitä etsivät ja jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita Mistä löytyy kriittinen ja tutkiva tiedejournalismi?
Kiitos!
Lähteet Brumfiel, Geoff (2009): Science journalism: Supplanting the old media? Nature 458, 274-277 (2009) European research in media (2007): What do the media professionals think? European commission. http://ec.europa.eu/research/conferences/2007/bcn2007/journalists_en.pdf Juntunen (2011): Leikkaa-liimaa journalismia? Tutkimus uutismedian lähdekäytännöistä. http://www.helsinki.fi/crc/julkaisut/leikkaaliimaa_raportti.pdf Jyrkiäinen (2008): Journalistit muuttuvassa mediassa. Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö, Sarja B. Lampinen & Mörä (2015) Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira. Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammatti-identiteetti. Kasvatus & Aika 1/2015 (ilmestyy keväällä) Lehmkuhl, Karamadiou, Mörä, Petkova & Trench (2012): Scheduling science on television: A comparative analysis of the representations of science in 11 European countries. Public Understanding of Science Nov. 2012. Lewis, Williams, Franklin, Thomas & Mosdell (2008): The quality and independence of British journalism. Tracking the changes over 20 years. Journalism & public trust project. Cardiff University: Cardiff. Väliverronen (toim.) (2009): Journalismi murroksessa. Gaudeamus.