Kuinka hyvä on hyvä Pianonsoiton perustasojen arvioinnista Maria Verronen Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka hyvä on hyvä Pianonsoiton perustasojen arvioinnista Maria Verronen Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijä(t) MariaVerronen Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 15 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka Kuinka hyvä on hyvä Pianonsoiton perustasojen arvioinnista Koulutusohjelma musiikkioppilaitoksen opettajan ko Työn ohjaaja(t) Sirpa Laitinen-Väänänen Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Työn tavoitteena on selvittää mistä vastavalmistunut pianonsoitonopettaja saa perusteet pianonsoiton tasosuoritusten arviointityöskentelyn pohjaksi. Esimerkkioppilaitoksena on käytetty Kuopion konservatorioa. Tekijä on tutustunut Kuopion konservatorion opetussuunnitelmaan, sekä tehnyt kyselyn ko. oppilaitoksen perustason oppilaita opettaville pianonsoiton opettajille. Kuopion konservatorion opetussuunnitelmasta löytyy kirjalliset arviointikriteerit jokaisen perustason tasosuoritusta varten. Kuitenkaan kyselyyn vastanneet opettajat eivät olleet näistä tietoisia, vaan he kertoivat kriteereiden muotoutuvan käytännössä kokemuksen karttuessa, sekä kollegoilta oppimalla. Vasta työssään aloittaneen opettajan olisi arviointityöhön joutuessaan hyvä sekä tutustua oppilaitoksensa opetussuunnitelmaan, että keskustella kollegoidensa kanssa arviointityöskentelyn perusteista. Avainsanat (asiasanat) pianonsoitto, arviointi, arviointikriteerit, opetussuunnitelma Muut tiedot

JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Maria Verronen Type of Publication Bachelor s Thesis DESCRIPTION Date Pages 15 Language Finnish Confidential Title How good is good evaluating basis of piano playing Until Degree Programme Music Instrument Teacher Tutor(s) Sirpa Laitinen-Väänänen Assigned by Abstract Intention of this thesis is to detect where a lately graduated piano teacher gets basis for evaluation working of piano playing level examinations. As an example institute has been Kuopio conservatoire. Author has familiarised herself with curriculum of Kuopio conservatoire and made an inquiry for piano teachers of institute in question. There can be found literary evaluation basis for every basic level examination from curriculum of Kuopio conservatoire. Anyway teachers who answered to the inquiry were not aware of them, but told they have got evaluation basis in practice. Lately graduated piano teachers should both familiarise themselves with curriculum of institute and converse with colleagues of evaluating basis. Keywords piano playing, evaluation Miscellaneous

1 Johdanto...2 2 Työn tavoite ja menetelmät...3 3 Arvioinnista...4 3.1 Arvioinnista... 4 3.2 Tutkintojärjestelmä... 5 4 Arviointityöskentelyn perusteet...6 4.1 SML:n tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet... 6 4.2 Opetussuunnitelman perusteet ja Kuopion konservatorion opetussuunnitelma... 7 4.2.1 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Kuopion konservatorion opetussuunnitelmassa... 8 4.3 Kysely... 12 4.3.1 Yhteiset arviointikriteerit... 12 4.3.2 Arviointitapojen ja -kriteerien muotoutuminen... 12 5 Pohdinta...14 Lähteet...16 Liitteet...17

2 1 Johdanto Opiskellessani pianonsoiton opettajaksi tulin tietoiseksi asiasta, että joudun tulevaisuudessa työssäni arvioimaan oppilaitani, ja myös toimimaan tasosuoritusten lautakunnissa arvioijana. Koska opintoihimme ei suoranaisesti kuulu tasosuoritusten arvioinnin harjoittelua, aloin miettiä miten sitä voi oppia. Haluaisin tulevaisuudessa toimia arvioijan roolissa oikeudenmukaisena, kannustavana ja tasapuolisena arvioijana. Olisiko kokemus ainoa opettaja? Kuitenkin tuntuisi epäoikeudenmukaiselta oppilaita kohtaan, jos jotkut joutuisivat olemaan harjoituskappaleina, kun yrittäisin ikään kuin kantapään kautta opetella arviointia ja palautteen antamista. Aloin miettiä onko arviointikriteereitä millään tavalla määritelty. Onko opettajakunnan kesken yhdessä sovittu, mitä asioita arvioinnissa on otettava huomioon, ja kuinka hyvä on hyvä. Jotta oppilaat tulisivat kohdelluksi oikeudenmukaisesti, olisi jokaisen, aloittelevankin, arvioijan oltava tietoinen arvioinnin perusteista ja tavoista, jotta oppilaita voitaisiin arvioida samoista lähtökohdista ja arviointi olisi yhtenäistä ja vertailukelpoista. Koska tasosuoritukset kuuluvat yhtenä osana musiikkioppilaitosten työskentelytapoihin, tulisi opettajan ja oppilaan olla tietoisia niistä tavoitteista joihin tasosuorituksissa pyritään. Silloin tasosuoritukset täyttävät tehtävänsä oppimisen ja opettamisen yhtenä motivoijana ollessaan yksi tavoite oppimisessa ja etappi edistymisen seurannassa. Pianonsoiton opettajan työssäni tulen todennäköisesti opettamaan ja arvioimaan perustason oppilaita ja tasosuorituksia, joten aion keskittyä opinnäytetyössäni pääasiassa perustasoihin.

3 2 Työn tavoite ja menetelmät Tämän työn tavoitteena on selvittää mihin pianonsoiton tasosuoritusten arviointitavat ja -kriteerit perustuvat, sekä ovatko ne yhtenäisiä eri arvioijien ja oppilaitosten välillä. Kun vastavalmistunut ja uraansa aloitteleva pianonsoiton opettaja joutuu työssään päättösuoritusten arviointitilanteeseen, on jostakin otettava perusteet arviointityöskentelyn pohjaksi. Selvittääkseni arviointikriteereiden ja -tapojen perusteita tein kyselyn Kuopion konservatorion pianonsoitonopettajille, jotka opettavat musiikin perustason oppilaita. Tutustuin myös Kuopion konservatorion opetussuunnitelmaan, sekä Suomen Musiikkioppilaitosten liiton materiaaliin arvioinnista. Kuopion konservatoriossa toimii musiikkialan ammatillista peruskoulutusta antava konservatorio, musiikkiopisto, joka antaa musiikin perusopetusta, sekä tanssikoulu, joka antaa tanssin perusopetusta.

4 3 Arvioinnista 3.1 Arvioinnista Arviointi liittyy väistämättä musiikin opiskeluun. Sitä tapahtuu jo jokaisella oppitunnilla, kun opettaja ja oppilas yhdessä pohtivat soitettavien kappaleiden myötä miten oppilas onnistui ja miten voisi kehittyä. Myös pitempiaikaista arviointia tehdään, kun mietitään mitä on opittu esimerkiksi yhden lukuvuoden aikana, ja tehdään suunnitelmia miten jatketaan eteenpäin. Musiikkioppilaitosten toimintaan ovat kuuluneet myös päättösuoritukset. Päästäkseen opiskelemaan seuraavalle tasolle, oppilaan tulee suorittaa tutkinto eli päättösuoritus. Päättösuorituksen arvioi lautakunta, ja usein siitä annetaan myös arvosana. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista sekä auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. 1 Arvioinnin tärkein tehtävä on tukea oppimista. Näin tapahtuukin silloin, kun arviointitilanteet koetaan positiivisiksi haasteiksi ja välitavoitteiksi rytmittämässä opiskelua. 2 Arvioinnin tulisi antaa opiskelijalle rehellistä palautetta hänen tasostaan ja antaa ohjeita siihen, mihin jatkossa kiinnittää huomiota opiskelussa. Jotta arviointi tukisi oppimista, se ei saisi olla oppilaiden paremmuusjärjestykseen laittamista. Tällaisen sävyn se kuitenkin saattaa saada, varsinkin jos arviointi tapahtuu päättösuorituksen perusteella ja siitä annetaan numeroarvosana. Oppilaan edistymisen kannalta parempaa olisi, jos arviointi olisi sanallista. Pelkästä numerosta ei voi päätellä, mitkä asiat ovat onnistuneet tai missä olisi parantamisen varaa. 3 Sanallisella arvioinnilla taas voi kertoa juuri sen, mikä meni hyvin ja mikä ei vielä onnistunut. Tällöin opiskelija tietää tarkkaan mihin tarttua seuraavaksi. 1 Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perusteet 2002, Opetushallitus 2 Anttila, Juvonen: Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta, s. 149-152 3 Anttila, Juvonen: Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta, s. 160-161

5 Kaikkeen arviointiin tulisi suhtautua kriittisesti. Arvioija ei voi parhaimmillaankaan esittää absoluuttisia totuuksia. Kyseessä on aina ihmisen toisesta tekemiä tulkintoja. 4 Varsinkin tutkintotilanteessa on pidettävä mielessä, että tilanteessa on loppujen lopuksi kyse muutaman ihmisen mielipiteestä sillä kertaa soitetusta ohjelmasta. 5 Koska lautakunta koostuu yksilöistä, tahtomattaankin arvosanaan saattavat vaikuttaa henkilökohtaiset mieltymykset, lautakunnan jäsenten mielentila (esim. väsymys) ym. inhimmilliset tekijät. 3.2 Tutkintojärjestelmä Musiikkiopistojen pianonsoiton opetus perustuu taiteen perusopetuksen opetussuunitelmien perusteisiin. Oppilaat jaetaan tason ja edistymisen mukaan musiikkikoulutasoon ja musiikkiopistotasoon. Musiikkikoulutasolla voi aloittaa aivan alkeista, opiskellaan perustasoja. Perustasoja on kolme; perustaso 1, perustaso 2 ja perustaso 3. Jokaiselle perustasolle on määritelty kappaleiden vaikeustaso, ja kun oppilas on edistynyt taidoissaan tarpeeksi, hän voi suorittaa tason päättösuorituksen, ja sen jälkeen jatkaa seuraavalle tasolle. Kun oppilas on suorittanut perustaso 3:n päättösuorituksen, hän voi siirtyä opiskelemaan musiikkiopistotasolle. Tasojen päättösuoritukseen kuuluu soittaa ohjelmistona tietty määrä kappaleita sekä asteikkoja. Päättösuoritustilanteessa soitetaan määrätty ohjelma sekä asteikot. Lautakunta arvioi suoritusta ja antaa siitä arvosanan sekä sanallista palautetta suorittajalle. Perustaso 1-2:ssa ei yleensä arvosanaa anneta lainkaan,vaan suoritus arvioidaan hyväksytty/hylätty periaatteella. 4 Anttila, Juvonen: Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta, s. 158 5 Anttila, Juvonen: Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta, s. 151

6 4 Arviointityöskentelyn perusteet 4.1 SML:n tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n julkaisemassa pianonsoiton tasosuoritusten sisällöissä ja arvioinnin perusteissa kirjataan yleisiä tavoitteita kullekin musiikkikoulutason perustasolle sekä musiikkiopistotasolle. Perustaso 1:n tavoitteina ovat mm. että oppilas löytää luontevan soittotavan, oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä, saa valmiuksia fraseeraukseen sekä teknisiin ja taiteellisiin perustaitoihin, kykenee tuomaan esiin kappaleen luonnetta ja tunnelmaa sekä saa valmiuksia yksinkertaisten musiikillisten rakenteiden hahmottamiseen. Perustaso 2:n ja 3:n tavoitteina on pääasiassa kehittää edellisellä tasolla saatuja valmiuksia edelleen niin, että perustaso 3:lla oppilas mm. kykenee ylläpitämään ja harjoittamaan soittotaitoaan itsenäisesti, kykenee hahmottamaan harjoittelemiensa teosten musiikillisia rakenteita ja kokonaisuuksia sekä saa valmiuksia elinikäiseen musiikin harrastamiseen. 6 SML:n ohjeessa listataan myös arviointiperusteita. Arviointia tehtäessä kehotetaan kiinnittämään huomiota teknisten, tulkinnallisten ja taiteellisten asioiden hallintaan, joita ovat mm. soittoasento, esitysmerkkien ja yksityiskohtien huomioonottaminen, dynamiikka ja nyanssit, rytmi, äänen laatu ja sävyt, fraseeraus ja musiikin muotoilu, tunnelma, esiintymistaito. 7 Lista tuntuu hyvinkin kattavalta. Siinä ei kuitenkaan määritellä mitenkään, kuinka suuressa määrin mainitut asiat tulisi hallita milläkin päättösuoritustasolla. Musiikin opiskelussa käsitellään koko opiskelun ajan samoja perusasioita, taitojen karttuessa vaatimustasoa vain syvennetään. Olisikin tärkeää, että opettaja ja arvioija olisivat tietoisia siitä, minkä tasoista osaamista vaaditaan. SML:n ohjeeseen liittyy myös ohjelmistoluettelo, jossa on määritelty sopivia kappaleita kunkin perustason vaatimuksiin. 6 Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry: Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 7 Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry: Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005

7 4.2 Opetussuunnitelman perusteet ja Kuopion konservatorion opetussuunnitelma Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. 8 Kuopion konservatorion opetussuunnitelmassa määritetään arvioinnin tehtäväksi edistää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista hyvän musiikkisuhteen luomista ja elinikäisen harrastuksen rakentumista. Arvioinnilla pyritään antamaan oppilaalle luotettavaa ja kannustavaa palautetta hänen edistymisestään ja taidoistaan. Arvioinnilla myös tuetaan oppimista, oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja hyvän itsetunnon kehittymistä. Sävyltään myönteinen arviointi tukee oppilaan hyvän itsetunnon ja minäkuvan rakentumista. 9 Jatkuvan palautteen arviointiin liittyy opettajan oppimistilanteessa antama sanallinen palaute. Sen lisäksi lukuvuoden työskentelystä ja opintosuorituksista annetaan myös kirjallista palautetta. 10 Musiikkikoulutason instrumenttitaitojen tasosuoritukset 1 ja 2 arvioidaan asteikolla hyväksytty uusittava. Instrumenttitaitojen päättösuoritus, eli perustaso 3, arvioidaan asteikolla 1-5 ja arviointiryhmässä on kolme jäsentä, joista yksi on oppilaan oma opettaja. Musiikin perustason päättötodistukseen merkittävä päättöarvosana muodostuu päättösuorituksen arvosanan ja opettajan erikseen antaman kokonaisarvosanan keskiarvosta. 11 8 Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, musiikin laaja oppimäärä, opetushallitus 2002 9 Kkops, oppilasarviointi 1.2 arvioinnin tehtävät ja tavoitteet 10 Kkops, oppilasarviointi 1.3 jatkuvan arvioinnin periaate 11 Kkops 2. Arviointikäytännöt

8 Oppilaan itsearviointiin ohjauksella pyritään lisäämään opiskelun omaehtoisuutta ja kehitetään oppilaan kykyä seurata omaa oppimistaan. Itsearviointi vahvistaa oppilaan itsetuntemusta. Kkops:n mukaan Kuopion konservatoriossa instrumenttitaitojen suorituksissa sovelletaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton tasosuoritusohjeita, mutta niihin voidaan tehdä instrumenttikohtaisia tarkennuksia ja muutoksia. Suoritusten toteuttamistavasta, esimerkiksi konserttimuotoinen suoritus tai hajauttaminen, voidaan päättää aineryhmittäin. 12 4.2.1 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Kuopion konservatorion opetussuunnitelmassa Kuopion konservatorion opetussuunnitelman luvussa 4 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit määritellään musiikin perusopetuksen tasosuoritusten arviointikohteita yleisesti instrumenttitaidoissa ja yhteismusisoinnissa soittimittain erittelemättä, musiikin perustasolle ja musiikkiopistotasolle erikseen. Arviointikohteina on kolme pääkohtaa, jotka ovat instrumentin hallinta, musiikillinen ajattelu ja ilmaisu, yhteismusisoinnin perustaidot. Lisäksi otetaan huomioon muita päättöarviointiin vaikuttavia tekijöitä. Instrumentin hallinnassa kohteita ovat äänen laatu, sävelpuhtaus, tekninen valmius ja instrumenttikohtaiset erityisvaatimukset. Musiikillisen ajattelun osiossa arviointikohteina ovat rytmiikka ja fraseeraus, dynamiikka, tyylintuntemus ja -hallinta, ilmaisu sekä musiikillisen suuntautumisen mukaiset arviointikohteet. Yhteismusisoinnin perustaidossa arvioidaan oppilaan musiikillisen kokonaisuuden ja oman soittimen roolin ymmärtämistä, kykyä kuunnella kokonaisuutta ja reagoida kuulemaansa, kykyä toimia ryhmän jäsenenä, vastuullisuutta ja sitoutumista annettuihin tehtäviin sekä aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. 12 Kkops, oppilasarviointi 1.1 Musiikin perustason ja muisiikkiopistotason suoritukset

9 Päättöarviointiin vaikuttavina muina tekijöinä ovat esiintymistaito, työskentelytaidot, kuten motivoituneisuus, aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja kyky arvioida ja kehittää omaa työskentelyä, kehityskaari, monipuolisuus ja erityiset vahvuudet, valmiudet itsenäiseen harrastamiseen ja valmiudet opintojen jatkamiseen musiikkiopistotasolla. Arvioinnin kohteita sovelletaan musiikillisen suuntautumisen (esim. klassinen tai rytmimusiikki) ja instrumentin mukaisesti. Arviointikriteereitä musiikin perustason päättöarviointiin Kuopion konservatorion opetussuunitelmassa määritellään arvosanoille Erinomainen 5, Hyvä 3 ja Hyväksytty 1. Väliarvosanat Kiitettävä 4 ja Tyydyttävä 2 määritellään siten, että oppilas saavuttaa alemman arvosanan ja yltää joillakin alueilla ylempään arvosanaan. Instrumentin hallinnassa oppilas saavuttaa arvosanan Erinomainen 5, kun instrumentin tekninen hallinta palvelee musiikillista ilmaisua, oppilas osaa käyttää instrumentin sävyjä ja sointivärejä musiikillisessa ilmaisussa ja osaa säädellä sävelpuhtautta esityksen aikana. Arvosanaan Hyvä 3 taas vaaditaan, että instrumentin tekninen hallinta vastaa esitettävän musiikin vaatimuksia, oppilas pystyy tuottaman instrumentille ominaisen soinnin ja osaa korjata sävelpuhtautta esityksen aikana. Arvosanan Hyväksytty 1 kriteereinä instrumentin tekninen hallinta riittää päättötason helpon ohjelmiston esittämiseen, oppilas pystyy tuottamaan soivan äänen ja osaa virittää soittimen ja tuntee sävelpuhtauteen vaikuttavia tekijöitä. Musiikillisen ajattelun ja ilmaisun osiossa arvosanan Erinomainen 5 saavuttaakseen oppilaan tulee osata ilmentää sisäistä ajantajua, pystyä käsittelemään tempoa elävästi ja joustavasti, kyetä luontevaan, musikaaliseen fraseeraukseen, käyttää dynamiikkaa musiikillisen ilmaisun välineenä, kyetä musiikin tyylinmukaiseen esitykseen ja persoonalliseen musiikilliseen ilmaisuun sekä osoittaa musiikillisen suuntautumisensa mukaista erityisosaamista. Arvosanassa Hyvä 3 oppilas kykenee joustavaan tempon- ja rytminkäsittelyyn ja fraseeraukseen, osaa käyttää vaihtelevaa dynamiikkaa, hallitsee musiikillisen tyylin keskeisiä piirteitä ja musiikillisen suuntautumisensa mukaisen erityisosaamisen pääperiaatteet. Arvosanaan Hyväksytty 1 vaaditaan, että oppilas pystyy säilyttämään tempon, kykenee musiikin nuottikuvan mukaiseen esittämiseen ja tuntee musiikillisen suuntautumisensa mukaisen erityisosaamisen pääperiaatteet.

10 Yhteismusisoinnin perustaidoissa arvosanan Erinomainen 5 arviointikriteereinä ovat, että oppilas kuulee ja tunnistaa musiikillisia ilmiöitä ja kykenee yhtyeessä reagoimaan niihin tyylinmukaisesti, kykenee musiikilliseen vuorovaikutukseen, osaa toimia rakentavasti ja vastuullisesti ryhmän jäsenenä, osaa toimia aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ryhmän hyväksi ja on luotettava ja täsmällinen. Arvosanan Hyvä 3 saadakseen oppilaan tulee kuulla ja tunnistaa musiikillisia ilmiöitä ja pyrkiä yhtyeessä reagoimaan niihin, ymmärtää musiikillisen vuorovaikutuksen periaate ja osata toimia vastuullisesti ryhmän jäsenenä. Arvosanan Hyväksytty 1 vaatimuksina oppilas pystyy yhtyeessä huolehtimaan omasta osuudestaan harjoitetun tulkinnan mukaisesti, osaa yhtyeessä toimia selkeiden viitteiden mukaisesti ja kykenee sopeutumaan ryhmän toimintaan. 13 13 Kkops 4 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

11 Arvosana Instrumentin hallinta Musiikillinen ajattelu ja ilmaisu Yhteismusisoinnin perustaidot Erinomainen 5 -tekninen hallinta palvelee musiikillista ilmaisua, -oppilas osaa käyttää instrumentin sävyjä ja sointivärejä -osaa säädellä sävelpuhtautta esityksen aikana Hyvä 3 -tekninen hallinta vastaa esitettävän musiikin vaatimuksia -pystyy tuottaman instrumentille ominaisen soinnin -osaa korjata sävelpuhtautta esityksen aikana Hyväksytty 1 -tekninen hallinta riittää helpon ohjelmiston esittämiseen -pystyy tuottamaan soivan äänen -osaa virittää soittimen -tuntee sävelpuhtauteen vaikuttavia tekijöitä -ilmentää sisäistä ajantajua, temponkäsittely elävää ja joustavaa, -luonteva, musikaalinen fraseeraus, -dynamiikka musiikillisen ilmaisun välineenä, -tyylinmukainen esitys -persoonallista musiikillista ilmaisua -musiikillisen suuntautumisen mukaista erityisosaamista -joustavaa tempon- ja rytminkäsittelyä ja fraseerausta -vaihtelevaa dynamiikkaa -hallitsee musiikillisen tyylin keskeisiä piirteitä ja musiikillisen suuntautumisensa mukaisen erityisosaamisen pääperiaatteet -pystyy säilyttämään tempon -kykenee musiikin nuottikuvan mukaiseen esittämiseen -tuntee musiikillisen suuntautumisensa mukaisen erityisosaamisen pääperiaatteet -kuulee ja tunnistaa musiikillisia ilmiöitä ja kykenee reagoimaan tyylinmukaisesti -kykenee musiikilliseen vuorovaikutukseen -rakentava ja vastuullinen ryhmän jäsenen -osaa toimia aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ryhmän hyväksi -luotettava ja täsmällinen -kuulee ja tunnistaa musiikillisia ilmiöitä ja pyrkii reagoimaan niihin -ymmärtää musiikillisen vuorovaikutuksen periaatteen -osaa toimia vastuullisesti ryhmän jäsenenä -pystyy yhtyeessä huolehtimaan omasta osuudestaan harjoitetun tulkinnan mukaisesti -osaa yhtyeessä toimia selkeiden viitteiden mukaisesti -kykenee sopeutumaan ryhmän toimintaan

12 4.3 Kysely Jaoin keväällä 2007 Kuopion konservatorion pianonsoiton opettajille kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, missä ja miten opettajat ovat harjaantuneet päättösuoritusten arviointiin, sekä onko heillä yhteistä näkemystä arviointiperusteista. Kahdeksasta kyselyn saaneesta viisi vastasi siihen. Vastaajat ovat kaikki opettaneet jo pitkään, keskimäärin kolmekymmentä vuotta, ja kaikki opettavat ja arvioivat perustason ja myös sitä korkeampien tasojen oppilaita. 4.3.1 Yhteiset arviointikriteerit Kuopion konservatorion pianonsoitonopettajilla ei ole kyselyn mukaan yhdessä sovittuja paperille kirjattuja arviointikriteereitä. Arvioinnin pääkohdista ja tasojen eroista sekä kriteereistä, joiden pitäisi täyttyä tietyllä tasolla, on muinoin keskusteltu ja jotakin on epävirallisesti saatettu kirjoittaa paperillekin. Myöskään oppilaitosten välisiä yhteisiä kirjattuja arviointikriteereitä ei ole olemassa. On vain kirjoittamaton sääntö, joka vaatii tietyn teknisen osaamisen ja että soiton pitää kuulostaa hyvältä. 4.3.2 Arviointitapojen ja -kriteerien muotoutuminen Kuopion konservatorin pianonsoitonopettajat ovat luoneet arviointikäytäntönsä ja - kriteerinsä työn kautta seuraamalla vanhempia ja kokeneempia kollegoitaan työssään, ja itse työskennellessään arvioijina. Lähtökohtina arviointiin heillä on oma soitto ja suhde soittamiseen, sekä oma opetus. Oman soiton jatkuva kehitys on ratkaisevaa. Eräs vastaajista kertoi didaktiikkaa opettaessaan perehtyneensä arviointityöskentelyyn lukemalla aiheesta, sekä miettimällä asioita. Arviointikriteerit ovat muotoutuneet käytännössä kappalevalintojen ohjaaman vaatimustason mukaisiksi. Koska jokaiselle tasolle on määritelty kappalevaatimukset, niistä löytyvät myös arviointikriteerit. Eri tyylisuunnat vaativat erilaisia taitoja. Soittajan tekniikan tulisi olla kappaleiden vaatimalla tasolla, ja soitosta pitäisi kuulua, että soittaja ymmärtää esittämänsä musiikin sisällön. Oma persoonallinen tulkinta ja ulkoinen

13 esiintymistaito pitäisi myös tulla esille. Jokainen arviointitilanne on kuitenkin ainutlaatuinen ja opettajat pyrkivät arvioimaan sen hetkistä esitystä.

14 5 Pohdinta Kuopion konservatorion opettajat ovat yksimielisiä siitä, ettei virallisia kirjattuja kriteereitä ole. Kuitenkin opetussuunnitelmaan tällaisia kriteereitä on kirjattu ylös. Opettajat ovat vuosien kokemuksen myötä kehittäneet arviointikriteerinsä käytännössä kollegoiltaan oppien. Ehkä he eivät ole tietoisia opetussuunnitelmaan sisältyvistä kirjoitetuista säännöistä vaan perustavat kriteerinsä kokemukselleen. Uusien opettajien olisi varmaan helpompi aloittaa arviointityöskentely tutustumalla myös kirjattuihin kriteereihin, sekä keskustella vanhempien ja kokeneiden kollegojen kanssa arviointitavoista ja -kriteereistä, kunnes saavat itse kokemusta työskentelystä. Edeltäjiltä oppimisessa voi olla sellainen huono puoli, että kokemattomampi arvioija ei ehkä uskalla tuoda rehellisesti ilmi omia ajatuksiaan tilanteessa, jossa on vielä ikäänkuin noviisina opettelemassa toimintatapoja kokeneiden konkareiden esimerkistä. Eräs vastaajista mielestäni viittasi tähän toivoessaan, että arviointitilanteessa tulisi olla oikeus sanoa mitä oikeasti ajattelee pelkäämättä muita. Yhdessä työskennellessä keskustellen luodut kriteerit ovat varmasti yhtä toimivat ja hyvät kuin virallisesti kirjatut kriteerit, koska ne perustuvat käytännön vaatimuksiin. Tällaisissa kirjoittamattomissa säännöissä on kuitenkin helposti niin suuri tulkinnanvaraisuuden mahdollisuus, etteivät kriteerit loppujen lopuksi ole samat eri arvioijilla ja eri tasosuoritustilanteissa, mikä saattaa asettaa arvioinnin kohteena olevat soittajat eriarvoiseen asemaan. Jos tasosuorituksen tärkeimpänä tehtävänä pidetään palautteen saamista oppilaan soitosta, tavallaan katsauksena siitä missä ollaan menossa, ei ehkä ole niin suurta merkitystä sillä, onko kaikkien tasosuoritusten arvosanat annettu täsmälleen samalla asteikolla ja vaatimuksilla. Kuitenkin numeroarvosanaan hyvin helposti tartutaan, koska sitä on helppo vertailla muiden arvosanoihin, ja ikäänkuin asettaa suorituksia paremmuusjärjestykseen. Onkin hiukan kyseenalaista voiko ja kannattaako taiteesta, joka kuitenkin perustuu osittain henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja asioihin,

15 joita ei pystytä tarkasti mittaamaan, antaa matemaattisesti mitattavissa olevaa arvosanaa. Uutena opettajana työtä aloittaessa ja tasosuoritusten arviointitilanteeseen joutuessa täytyy lähteä jostakin liikkeelle. Etukäteen asiaan voi valmistautua tutustumalla oppilaitoksen mahdollisiin kirjattuihin ohjeisiin ja vaatimuksiin arvioinnista. Parhaiten kuitenkin arviointikäytännöt tuntevat oppilaitoksen muut opettajat, ja heiltä saa suoran käden tiedon arviointikriteereistä ja tavoista. Jokaisella muusikolla on myös omaa kokemusta hyvästä ja huonosta soitosta, ja omista tasosuoritustilanteista ja niiden arvioinnista. Näitä tietoja ja kokemuksia yhdistelemällä voi ajan kanssa kehittyä arviointiin. Työn aihe lähti liikkeelle omasta epävarmuudestani kohdata arviointitilanne, jossa itse olisin arvioijana. Työstäessäni aihetta, ja lukiessani opettajien vastauksia, olen tutustunut tarkemmin arviointiin ja saanut paremman käsityksen arviointiperusteista. Olen saanut eväitä omaa tulevaa opettajan työtäni varten. Olen myös entistä tietoisempi siitä, millainen arvioija haluaisin olla, ja mistä tietoa arvioinnin perusteista kannattaa hakea. Opinnäytteen työskentelyprosessini on ollut katkonainen. Välillä olen käynyt innolla työstämään aihetta, joka oli minulle alusta asti tärkeä, mutta välissä on ollut pitkiä taukoja, jolloin en ole aktiivisesti työskennellyt aiheen kanssa. Kuitenkin taukojen aikana työ on kypsynyt, ja usein on löytynyt jokin uusi näkökulma tai innoittava ajatus, josta on ollut hyvä jatkaa työskentelyprosessia eteenpäin.

16 Lähteet Anttila, Mikko - Juvonen, Antti 2002; Kohti kolmannen vuosituhannen musiikkikasvatusta. Saarijärvi: Gummerrus Kirjapaino Oy Kuopion konservatorio 2007: Opetussuunnitelma Kysely Kuopion konservatorion pianonsoitonopettajille. Kevät 2007. Kuopio. Opetushallitus 2002: Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet musiikin laaja oppimäärä SML Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry: Pianonsoiton tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

17 Liitteet Liite 1 Hei! Opiskelen Kuopion Musiikki- ja tanssiakatemiassa pianopedagogiksi. Teen pedagogista opinnäytetyötä, jossa käsittelen pianon tasosuoritusten arviointia ja lautakuntatyöskentelyä ja pohdin miten siihen voi oppia. Pyytäisin apuasi, ja toivon että vastaisit seuraavaan kyselyyn. Olethan ystävällinen ja palautat vastauksen 04.05.2007 mennessä lokerooni Musiikkikeskuksen alakertaan. Kiitos avustasi! t. Maria Verronen Kysely 1. Kuinka kauan olet toiminut pianonsoiton opettajana? 2. Minkä tason oppilaita pääasiassa opetat? (perustaso1, 2 jne.) 3. Minkä tasoisia tasosuorituksia pääasiassa arvioit? 4. Missä ja miten olet oppinut lautakuntatyöskentelyä? 5. Oliko koulutuksessasi ohjausta lautakuntatyöskentelyyn tai arviointiin yleensä? Millaista? 6. Mikä on ollut tärkein opettava tekijä ltk-työskentelyyn ja arviointiin? 7. Onko lautakuntatyöskentelysi muuttunut urasi aikana? Miten? 8. Mitä ovat mielestäsi tärkeimmät arvioinnin kohteet tasosuorituksissa? 9. Onko oppilaitoksessasi kollegojen kesken yhdessä sovittuja arviointikriteerejä? 10. Entä onko oppilaitosten välisiä yhteisiä kriteerejä? 11. Ovatko arviointiperusteet muuttuneet urasi aikana? Miten? 12. Mikä on mielestäsi tasosuoritusten arvioinnin tehtävä? 13. Miten kehittäisit arviointia? 14. Mitä ajattelet numeroarvosanasta? 15. Entä sanallisesta palautteesta? 16. Pitäisikö mielestäsi itsearvioinnin olla osana tasosuorituksen arviointia? Kiitos vastauksistasi!