TASA-ARVO- JA 1 YHDENVERTAISUUS Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ahlmanin ammatti -ja aikuisopisto www.ahlman.fi
TASA-ARVO- JA 2 YHDENVERTAISUUS Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteet Ahlmanilla... 1 4 Yhdenvertaisuuden esteet: normit ja valtasuhteet... 2 5 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintamallit Ahlmanilla... 3 5.1 Koulun ilmapiiri... 3 5.2 Opiskelijavalinnat... 3 5.3 Opetus... 4 5.4 Opinto-ohjaus... 6 5.5 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 7 5.6 Tiedonkulku... 7 5.7 Oppimisympäristöt... 8 6 Miten puuttua syrjintään ja kiusaamiseen?... 8 7 Suunnitelman toteutumisen seuranta ja tilastointi, tiedotus... 9
TASA-ARVO- JA 3 YHDENVERTAISUUS 1 Johdanto Tämän suunnitelman tarkoituksena on ohjata Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Tasa-arvoinen oppilaitos rakennetaan kaikkien oppilaitoksen toimijoiden yhteistyöllä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on jokaisen vastuulla. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, tasa-arvolaki), sen uudistus (232/2005) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittavat oppilaitokset laatimaan yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelman yhteistyössä opiskelijoiden edustajien ja henkilöstön kanssa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille. Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu lain asettamiin vaatimuksiin sekä Ahlmanin arvoihin. Tavoitteena on yhdenvertainen koulu, jossa jokaisen on turvallista ja viihtyisää opiskella. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi, saada ystäviä, opiskella rauhassa ja päästä mukaan osallistumaan koulun toimintaan. Jos tämä ei toteudu, tarvitaan toimenpiteitä ja tekoja asioiden muuttamiseksi. Ahlmanin arvot Hyvä tulla ja olla Asiakkaiden ja henkilöstön viihtyminen ja hyvinvointi ovat menestyksemme perusta Parasta osaamista Miksi tyytyisimme vähempään? Rohkea edelläkävijä Kehitys syntyy rohkeudesta ajatella ja tehdä uudella tavalla Vastuulliset valinnat Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävällä Tämä suunnitelma on osa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa, joka on hyväksytty Ahlmanin koulun Säätiön johtokunnassa 6.4.2017. Suunnitelma ohjaa Ahlmanin koulun arkea. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. SIVU 3
TASA-ARVO- JA 4 YHDENVERTAISUUS 2 Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä toimeenpanna tämä suunnitelma. Alla luetellut lait ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lähtökohtana. Perusoikeudet Suomen perustuslaissa (731/1999) Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Lain 6 sisältää yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yleisen syrjintäkiellon. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain mukaan viranomaisella, koulutuksen järjestäjällä ja työnantajalla on velvollisuus arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän sekä työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on laadittava arvioinnin pohjalta suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Laki kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän, kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Myös syrjivä työpaikkailmoittelu kielletään laissa. Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta(609/1986) Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. SIVU 4
1 3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteet Ahlmanilla Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää kaikkien samanarvoista kohtelua sekä ennalta ehkäistä syrjintää oppilaitoksessa. Jokainen on yhdenvertainen eli samanarvoinen toisen kanssa sellaisena kuin on. Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston periaatteena on kouluttaa ja kasvattaa oman ammattialansa osaajia ja yhteiskunnan jäseniä, jotka toiminnassaan toteuttavat ja edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittavat Ahlmanilla paitsi fyysisen ympäristön, viestinnän ja työskentelyvälineistön suunnittelemista kaikille käyttäjäryhmille soveltuvaksi, myös ilmapiirin luomista sellaiseksi, että kaikki tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Opetuksessa, opintoohjauksessa ja opiskelijavalinnoissa on erityisen tärkeää huomioida yhdenvertaisuuden edistäminen. Opiskelijoiden asioita koskevassa päätöksenteossa tasa-arvoisuus tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, ettei päätöksillä ole syrjiviä vaikutuksia. Tasa-arvotyön tavoitteena Ahlmanilla on esteetön oppilaitos, jossa edistetään yhdenvertaisia opetus- ja ohjausjärjestelyjä, palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedotuksen ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Yhdenvertaisen oppilaitoskulttuurin luomisessa on hyvä muistaa, että kyse on asenteiden ja toimintamallien jatkuvasta kehitystyöstä. Syrjivät toimintamallit ovat usein tiedostamattomia, syvään juurtuneita eikä niitä saa poistettua kerralla. Vähempään kuin yhdenvertaisuuteen ei kuitenkaan tarvitse tyytyä. Opettajat ja kaikki koulun työntekijät voivat edistää tasa-arvoa ottamalla aktiivisen otteen yhteisen ilmapiirin muuttamiseen. SIVU 1
2 4 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden esteet: normit ja valtasuhteet Syrjintä ei usein ole tietoista tai tarkoituksellista. Monesti syrjinnän taustalla on normi valtarakenne, joka yhteiskunnassa systemaattisesti asettaa tietynlaisia ihmisiä huonompaan asemaan kuin muita. Normit vaikuttavat moniin arkipäivän asioihin, kuten esimerkiksi puhetapoihin, joilla opiskelijoista puhutaan, oletuksiin, joita heistä tehdään ja mahdollisuuksiin, joita heille annetaan. Suurin osa syrjinnän mahdollistavista normeista on sellaisia, joita toistamme huomaamattamme. Emme välttämättä mieti korkeita kynnyksiä syrjintänä ennen kuin joku päivä liikumme itse pyörätuolilla ja huomaamme, ettemme enää pääse samoihin paikkoihin kuin muut. Normit ovat oletuksia siitä, minkälaisia ihmiset ovat ja minkälaisia heidän tulisi olla. Oletukset liittyvät esimerkiksi ihmisen sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen taustaan, uskontoon tai toimintakykyyn. Tässä suunnitelmassa normeilla tarkoitetaan syrjiviä normeja: tiedostamattomia oletuksia ja stereotypioita, jotka vaikuttavat tapaamme ymmärtää ympäröivää todellisuutta ja muita ihmisiä. Normit tulevat näkyväksi, kun tarkastellaan oman oppilaitoksen käytäntöjä ja ilmapiiriä. Normit vaikuttavat siihen, voiko koulussa olla avoimesti omana itsenään joutumatta kiusatuksi tai syrjityksi. Normit säätelevät myös sitä kuka tulee nähdyksi, kuka pääsee ääneen, kuka mahtuu mukaan ja kuka jää ulkopuolelle. Kaikki opiskelijat eivät mahdu normien rajaamiin muotteihin. Kuitenkin nykyisen opetussuunnitelman arvopohjan mukaan kaikkien oppilaiden tulisi olla yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Normit tukevat ja vahvistavat valtasuhteita. Vallankäyttöä voi olla vaikea huomata. Se verhoutuu tapoihin, puhetyyleihin ja hienovaraisiin eleisiin, joilla suljetaan joku ulkopuolelle. Aina ei myöskään huomaa, milloin itse joutuu vallankäytön kohteeksi, vaan oivallus siitä voi tulla paljon myöhemmin. Normien ylläpitämät valtasuhteet eivät kuitenkaan ole pysyviä. Ne vaativat suuren määrän toistoja pysyäkseen voimassa. Hyvä esimerkki tällaisesta toistamisesta ovat mainokset, joissa uskotellaan, että ollakseen hyvännäköinen täytyy näyttää tietynlaiselta. Normikriittisyys on asenne ja ase syrjintää vastaan. Niin opetustilanteita, välitunneilla tapahtuvaa kinastelua kuin opinto-ohjaustakin on hyvä tarkastella normikriittisesti: työntekijöiden on tietoisesti pohdittava (reflektoitava) asenteitaan ja toimintatapojaan. Ilman tätä itsereflektiota opettajat, opinto-ohjaajat ja muut työntekijät saattavat vahvistaa normeja. SIVU 2
3 5 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintamallit Ahlmanilla Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat paitsi arvoja ja tavoitteita myös toimintaa ja tekoja. Laki velvoittaa Ahlmanin koulun säätiön toteuttamaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa oppilaitosyhteisön toiminnassa. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan erityisesti ilmapiiriin vaikuttamista sekä yhdenvertaisuuden edistämistä opetuksessa, opinto-ohjauksessa, opiskelijavalinnoissa, opiskelijan osaamisen arvioinnissa, tiedonkulussa sekä oppimisympäristöissä. 5.1 Koulun ilmapiiri On tärkeää tarkastella, minkälainen ilmapiiri koulussa on. Minkälaista vuorovaikutusta opiskelijoiden välillä on? Entä miten opettaja, opiskelijat ja koulun muu henkilökunta kohtaavat toisensa? Sisäinen turvallisuuden tunne sosiaalisissa tilanteissa muodostuu opiskelijalle, kun hänen kokemustaan kuunnellaan ja arvostetaan ja kaikki koulussa ovat sitoutuneita tällaiseen toimintatapaan. Tällaisessa ilmapiirissä ryhmän tai yksilöiden ristiriitoja uskalletaan käsitellä reflektoivasti ja ratkaisuja etsien ei syyllisiä etsien tai muita selän takana arvostellen. Ryhmän ilmapiiriin vaikuttaminen On erilaisia tapoja edistää ryhmässä toisia kunnioittavaa ilmapiiriä. Hyvän ryhmätunnelman luomisessa tärkeintä on saada opiskelijat miettimään omaa käytöstään. Kokemus ryhmän ilmapiiriin vaikuttamisesta on myös keino luoda yhteisyyden ja osallisuuden kokemusta: kaikki ovat mukana ja vastuussa sosiaalisen tilanteen luomisesta. 5.2 Opiskelijavalinnat Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijavalintaprosessin yhdenvertaisuutta edistetään mm. koulutusalojen markkinoinnilla: tiedottaminen tasapuolisesti eri koulutusvaihtoehdoista mahdollisille hakijoille opiskelijan koulutus- ja ammatinvalinnan tukeminen SORA-säädösten (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta ja lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen ja häntä koskeviin turvallisuuskysymyksiin. Säädösmuutoksilla pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja koulutuksen SIVU 3
4 järjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta parantavia määräyksiä ja valvoa niiden noudattamista. Säädökset koskevat myös aikuiskoulutusta. Tavoitteena on varmistaa opiskelijoiden oikeusturva opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa sekä selkeyttää ja kehittää sääntelyä siten, että menettelyt perustuvat lainsäädäntöön. Koulutuksen järjestäjillä on yhteiset ja ennalta sovitut pelisäännöt, joiden mukaan opiskelijoita pystytään kohtelemaan mahdollisimman yhdenvertaisesti. SORA-lainsäädännöllä määritellään tutkintokohtaiset terveystilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen, jos opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia huumausainetestaus kurinpito Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistossa koskee edellä luetelluista lainsäädännöistä huumausainetestaus ja kurinpito. Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston osaamisaloissa opiskelijan terveydentila ei estä opiskelijavalintaa. Koulutukseen hakeutujan ja opiskelijan on syytä kuitenkin perehtyä ammatillisen perustutkinnon rakenteeseen ja hakemaansa ammattialaan, jonka perusteella hän voi itse pohtia, onko hänellä terveydellisiä edellytyksiä suorittaa alan tutkinto. Erityisesti astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta tasapainoon vaikuttavaa sairautta, sydän- ja verisuonitauteja, allergiaa ja käsi-ihottumaa sairastavien tai mikäli henkilöllä on näön tai kuulon heikkoutta tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, tulisi mahdollisimman tarkoin selvittää etukäteen, miten heidän terveytensä soveltuu suunnitelluille ammattialoille. Yhteishaun hakulomakkeessa kysytään, onko hakijalla ammatinvalintaan ja koulutukseen vaikuttavia sairauksia tai vammoja. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. 5.3 Opetus Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistossa opetuksen yhdenvertaisuus tarkoittaa moninaisuuden huomioimista niin opetusmenetelmissä, opetusmateriaaleissa kuin opiskelijoihin suhtautumisessakin. Opetuksessa pyritään sukupuolisensitiiviseen opetustapaan, jossa tavoitteena on tunnistaa nais- ja miesopiskelijoiden mahdolliset erilaiset tarpeet eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Opettajalla on koulussa kiistämätön valta-asema suhteessa opiskelijoihin. Opettaja rajaa ja määrittelee, miten koulussa käyttäydytään. SIVU 4
5 Kun puhutaan toisista ihmisistä, ihmisryhmistä, ihmiskuvasta tai sen osasta kuten sukupuolesta, käytetään määrittelyvaltaa. Se on identiteetin nimeämistä toisen puolesta. Kun opettaja käyttää tätä määrittelyvaltaa, sillä on erityistä painoarvoa, koska opettaja kuvaillessaan ja kertoessaan asioita opiskelijoille on aina valtaasemassa suhteessa opiskelijoihin. Opettaja on myös vastuussa opiskelijaryhmän toiminnan sujumisesta. Opiskelijat mieltävät opettajan ryhmän johtajaksi monille opiskelijoille opettaja on myös tiedollinen auktoriteetti. Opiskelijat odottavat, että opettaja huolehtii oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ryhmässä (ryhmän pelisääntöjen noudattaminen, miten ihmiset kohtelevat toisiaan jne.). Sisäinen yhdenvertaisuuden- ja turvallisuudentunne syntyy siitä, että opettaja takaa jokaisen opiskelijan turvallisuuden ja kuuluvuuden ryhmään. Lisäksi yhdenvertaisuuden kokemusta edistää opiskelijalle syntyvä varmuus siitä, että muut ryhmän osallistujat ottavat huomioon ja että voi olla itse vaikuttamassa ryhmän pelisääntöihin. Haasteena on siirtää painopiste opetustilanteissa auktoriteettijohtoisesta ryhmädynamiikasta ryhmän keskinäiseen, dialogiseen vuorovaikutukseen. Tämä periaate on Ahlmanin pedagogisen mallin ( Oppimisen kulmakivet ) ydinajatus. Ahlmanin koulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden aktiivisuutta, itsenäisyyttä ja muut huomioivaa vuorovaikutustapaa. Vasta kun opiskelijaryhmän yhteisöllisyys toimii ja kaikkien kunnioittaminen on ryhmässä vallitseva periaate, voi opettaja antaa enemmän valtaa opiskelijoille. Tavoitteet: ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja noudattaminen tasa-arvon ja demokratian edistäminen elinikäiseen oppimiseen tarvittavien valmiuksien edistäminen suvaitsevaisuuden edistäminen kansainvälisyyden edistäminen Opetustilanteissa pyritään huomioimaan seuraavia tasa-arvoa edistäviä asioita: syrjinnän ja epätasa-arvoisen toiminnan ehkäiseminen/varhainen puuttuminen kiusaamisen tunnistaminen ja mahdollisimman varhainen lopettaminen seksuaalisen häirinnän tunnistaminen ja mahdollisimman varhainen lopettaminen epätasa-arvoa edistävän piilo-opetussuunnitelman näkyväksi tekeminen ja vähentäminen (esim. opiskelijoiden luokittelu omien ennakkokäsitysten perusteella, syyllistäminen, vallan väärinkäyttö, epäoikeudenmukainen arviointi) yhdenvertaisuuteen perustuvien opetusmenetelmien käyttö oman kulttuurin, kielen ja identiteetin tukeminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustaminen riittävä resursointi opetukseen ja ohjaukseen riittävät ohjaus- ja tukipalvelut opiskelijalle SIVU 5
6 Seuranta, mittarit: Opiskelijan kokemusta opetuksen oikeudenmukaisuudesta seurataan opiskelijakyselyn yhteydessä kerran vuodessa. Toimenpiteet: Tiedottaminen opiskelijoille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmasta. Elinikäisen oppimisen ydintaitojen valmentaminen ja treenaaminen. Vastuuhenkilöt: Rehtori, koulutusalakohtaiset koulutuspäälliköt, One-tiimi, ryhmänohjaajat, opettajat 5.4 Opinto-ohjaus Suomalaisen tasa-arvopolitiikan pitkästä historiasta huolimatta suomalaiset työmarkkinat toimivat vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneinä, ja työelämän käytännöt uusintavat naisten ja miesten erilaisia ja eriarvoisia toimintamahdollisuuksia. Opinto-ohjauksessa Ahlmanilla opiskelijoille esitellään tasapuolisesti eri ammatti-aloja ja ammatteja sekä tutustutaan alojen vaatimuksiin, opiskelupaikkoihin ja pääsyvaatimuksiin. Opintopolkuja yksilöllistetään ja joustavoitetaan tarpeen mukaan. Tavoitteet: Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sisältö: Tasa-arvon toteutumista tuetaan joustavoittamalla ja yksilöllistämällä opiskelijoiden opintopolkuja tasa-arvo opetuksessa vahvistuu, kun opiskelijoilla on mahdollisuus edetä opinnoissaan omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa mukaisesti. Menetelmät: Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään vähintään kerran lukukaudessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan yhteydessä ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoille erilaisista yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen ja opiskelutapojen mahdollisuuksista. Mikäli opiskelijalla on tarve erityiseen ja tehostettuun tukeen opintopolkunsa aikana, hänelle voidaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Seuranta, mittarit: Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opinto-ohjauspalvelujen toimivuutta arvioidaan joka toinen vuosi toteutettavalla hyvinvointikyselyllä sekä joka toinen vuosi toteutettavalla valtakunnallisella kouluterveyskyselyllä. Toimenpiteet: Hyvinvointikyselyn ja kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään Ahlmanin yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tulosten perusteella tehdään tarvittavat kehittämistoimenpiteet ohjaus- ja tukipalveluihin sekä seurataan kehittämiskohteiden tehostumista. Vastuuhenkilöt: One-tiimi SIVU 6
7 5.5 Oppimisen ja osaamisen arviointi Tavoitteet: Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, tasapuolista ja sen tulee pohjautua riittävän kattavaan näyttöön. Arviointi tulee antaa jokaiselle opiskelijalle motivoivasti ja kannustavasti. Lisäksi jokaiselle opiskelijalle on annettava palautetta siitä, mitä hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia saavuttaakseen asettamansa osaamistavoitteet. Jokaisen opiskelijan osaamisen arviointi perustuu tutkinnon määräysten mukaisiin vaatimuksiin, tavoitteisiin ja kriteereihin. Arvioinnin perusteet tulee kertoa opiskelijoille tutkinnon osan alussa. Seuranta, mittarit: Opiskelijat vastaavat webropol-palautteeseen suoritettuaan pakolliset tutkinnon osat. Kyselyssä selvitetään miten tutkinnon osan keskeiset sisällöt ovat toteutuneet lähiopetuksen ja/tai työssäoppimisen aikana sekä miten pedagogisen mallin, Oppimisen kulmakivien eri osa-alueet ovat edistäneet opiskelijan oppimista. Palautteiden tulokset käsitellään opiskelijaryhmän kanssa. Tulosten perusteella kehitetään toimintaan. Toimenpiteet: Tiedottaminen opiskelijoille osaamisen arviointiperusteista, arvioinnin tavoista ja mahdollisuudesta antaa palautetta arvioinnista. Vastuuhenkilöt: Koulutusalakohtaiset koulutuspäälliköt, ryhmänohjaajat, opettajat, One-tiimi 5.6 Tiedonkulku Tavoitteet: Kaikki Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat ovat tasavertaisesti tietoisia oppilaitoksen menettelytavoista, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista, opetuksen toteutustavoista ja mahdollisuuksista yksilöllistää opintopolkua, oppilaitoksen opiskeluhuollon palveluista, mahdollisuuksista osallistua opiskelijoita koskevaan päätöksentekoon, oppilaskunnan toiminnasta, mahdollisuuksista osallistua oppilaitoksen tapahtumiin. Nykytilan arviointi, mittarit: Opiskelijoiden kokemuksia tiedonkulusta selvitetään joka toinen vuosi toteutettavalla hyvinvointikyselyllä Toimenpiteet: Ahlmanin opettajat ja opiskelijat perehdytetään heti opintojen alussa oppilaitoksen sähköisten hallinto-ohjelmien (mm. wilma) ja tiedotuskanavien käyttöön (wilma, sähköposti, moodle). Opiskelijoille kerrotaan oppilaitoksen käytännöistä ja eri tiedotuskanavista erityisesti ryhmänohjaajan tunneilla, jolloin opiskelijat mm. perehdytetään Ahlmanin nettisivujen Opiskelijalle sivustoon. Tiedonkulkua opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä parantaa myös opiskelijajäsenen osallistuminen Ahlmanin yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksiin sekä vastuuopettajan osallistuminen oppilaskunnan toimintaan. Eri viestintäkanavien käyttö (wilma, tekstiviestit, sosiaalinen media, sähköpostit, WhatsApp) tehokas käyttö edistää tiedottamista ja vuoropuhelua opiskelijoiden kanssa. Vastuuhenkilöt: Rehtori, koulutusalakohtaiset koulutuspäälliköt, One-tiimi, ryhmänohjaajat, opettajat SIVU 7
8 5.7 Oppimisympäristöt Tavoite: Ahlmanin koulun oppimistiloissa on opiskelijoilla asianmukaiset kalusteet ja välineet. Toimenpiteet: Ajanmukaisia kaluste- ja välinehankintoja resursoidaan talousarviossa riittävästi. Huolehditaan, että kalusteiden ja välineiden käyttö on asianmukaista. Vastuuhenkilöt: Rehtori, koulutusalakohtaiset koulutuspäälliköt, puutarhuri, kiinteistövastaava 6 Miten puuttua syrjintään ja kiusaamiseen? Yhteiskunnassa norminmukaisuutta suositaan, useimmiten tiedostamatta. Saatamme itsekin huomata toimivamme niin, että suosimme ja palkitsemme normit täyttäviä ihmisiä ympärillämme. Vallitsevat normit tekevät muutamasta olemisen tavasta niin itsestään selviä, että normeja ei kyseenalaisteta. Usein syrjintä ja kiusaaminen ei ole avointa ja tarkoituksellista vaan suuri osa siitä on välillistä ja piilevää. Kiusaamisen taustalla voi olla opiskelijoiden tieto siitä, että kiusattu ei ole aivan kuin muut. Kiusaaminen on vallankäyttöä, joka kohdistetaan usein siihen osaan opiskelijan minuutta, joka poikkeaa yleisestä normista. Opiskelija, joka poikkeaa jotenkin ryhmän oletuksista, joutuu kohtaamaan normista poikkeamisen seuraukset yhä uudestaan. Valtasuhteiden ja etuoikeuksien tarkastelu on avain syrjintään ja kiusaamiseen puuttumiseen. Normikriittisyyden avulla havaitaan, miten syrjintä muodostuu normatiivisten käytäntöjen kautta. Näin on helpompi huomata syrjintä, joka ei ole niin ilmeistä kuin avoin, tarkoituksellinen syrjintä. Normikriittisyys ja syrjinnän lopettaminen voi joskus tuntua vaikealta ja monimutkaiselta. Silloin on hyvä huomata, että oikeastaan kyse on perusasioista, kuten tilanteen pysäyttämisestä, kuuntelemisesta ja kunnioituksesta. Syrjintään puuttuminen kannattaa aloittaa selkeistä tilanteista. Jos törmäät kiusaamistilanteeseen koulussa, pysäytä tilanne. Sano seis: ennen kuin teet muuta, pysäytä tilanne Normeista seuraa usein nimittelyä, kiusaamista, ulkopuolelle jättämistä ja syrjimistä. Kun tällaisen tilanteen kohtaa, on ensimmäinen ja tärkein teko vain sanoa seis. Myös tekemättä jättäminen on tekemistä. Monet normien takia ulkopuolelle joutuneet kertovat, että pahalta tuntui myös se, kun kukaan ei puuttunut tilanteeseen. Normien aktiivinen haastaminen voi joskus tuntua ylivoimaiselta sille, joka joutuu jatkuvasti kohtaamaan niitä. SIVU 8
9 Kuuntele: tärkeä keino normien havainnoimiseen on toisten kokemusten kuunteleminen On hyvä aloittaa kuuntelemalla itseään mistä normeista minulla on kokemusta? entä mistä ei? tuntuuko siltä, että joihinkin normeihin on vaikea mahtua? Kun tunnistaa kokemuksen normeihin törmäämisestä, on helpompi kuunnella ja ymmärtää toisten kokemuksia, vaikka ne koskisivat eri kysymyksiä kuin mistä itsellä on kokemusta Ymmärtääkseen tietyn normin toimintaa ja sen syrjiviä vaikutuksia, on tärkeää kuunnella herkällä korvalla niitä, joilla on omakohtaista kokemusta juuri tämän normin toiminnasta. Kunnioita: yhdenvertaisuus on kunnioitusta Kaikilla on oikeus siihen, että heidän olemassaoloaan, ajatuksiaan, rajojaan ja unelmiaan kunnioitetaan. Kunnioitusta ei tarvitse ansaita olemalla hyvä jossain tai muutoin suorittamalla kunnioitus kuuluu jokaiselle automaattisesti. On tärkeää kunnioittaa myös toisen kokemusta normeista ja niihin törmäämisestä jos joku kertoo, että normiin mukautuminen tuntuu hänestä Toimi Koulun normatiivisten käytäntöjen tiedostamisen jälkeen käytäntöjä on myös muutettava. Tarvitaan toimintaa, tekoja! Hyvin pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Älä kuitenkaan pety, jos asiat eivät muutu kerralla. Monet normit voivat olla hyvin vahvoja, ja niitä uusinnetaan kaikkialla yhteiskunnassa, ei vain koulussa. Vaikka esimerkiksi tiukat sukupuolinormit tuntuvat hyvin pysyviltä, voi opettajan erilainen asenne olla kullanarvoinen yksittäiselle opiskelijalle, joka pohtii miten navigoida opiskelukaverien asenteiden seassa ja miten tulla hyväksytyksi. 7 Suunnitelman toteutumisen seuranta ja tilastointi, tiedotus Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta Ahlmanin koulussa on selvitetty erilaisten opiskelijakyselyjen yhteydessä lukuvuosittain. Opiskelijoiden hyvinvointikyselyssä 2013-2014 selvitettiin mm. miten opiskelijat ovat kokeneet vaikutusmahdollisuutensa koulun toimintaan sekä onko opiskelijoiden yksilöllisyys huomioitu riittävästi opetuksessa ja ohjauksessa. Ahlmanilla on myös toteutettu kestävän kehityksen (KEKE) teemoihin liittyviä kyselyjä lukuvuosittain kyselyissä on selvitetty mm. opiskelijoiden kokemuksia tasapuolisesta kohtelusta, häirintään ja kiusaamiseen puuttumisesta sekä yksilöllisyyden huomioimisesta. Ahlmanin koulun tasa-arvotyön tärkeimpänä kehittämiskohteena on suunnitella, miten opiskelijoiden kokemuksia yhdenvertaisuudesta aletaan seurata vuosittain toistuvien, vakioitujen mittarien avulla. Lukuvuosittain toistuvat, samoja yhdenvertaisuuden teemoja mittaavat SIVU 9
10 kysymykset mahdollistavat eri vuosien tulosten vertailun. Samalla ne luovat kokonaiskuvaa oppilaitoksen yhdenvertaisen kohtelun ja ilmapiirin kehityksestä pitkällä aikavälillä. Opiskelijoiden kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta koulutuksen aikana selvitetään Ahlmanilla seuraavan kerran kevätlukukaudella 2017 toteutettavalla valtakunnallisella kouluterveyskyselyllä. Kyselyssä selvitetään yhdenvertaiseen/tasa-arvoiseen kohteluun liittyen mm. opiskelijoiden kokemuksia kiusaamisesta, tiedottamisesta, osallistumisesta oppilaitoksen toimintaan, opiskeluhuollon toimivuudesta, ja oppilaitoksen ilmapiiristä. Tulevina lukuvuosina opiskelijoiden kokemuksia yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta aiotaan kartoittaa joka toinen vuosi toteutettavalla valtakunnallisella kouluterveyskyselyllä ja joka toinen vuosi toteutettavalla Ahlmanin koulun hyvinvointikyselyllä. Kyselyiden tulokset käsitellään Ahlmanin yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä ja niiden pohjalta tehdään päätökset tarvittavista kehittämistoimenpiteistä sekä seurannasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on saatavilla Ahlmanin nettisivuilla. Ryhmänohjaajat käsittelevät suunnitelmaa opiskelijoiden kanssa opintojen alkuvaiheessa. Ahlmanin uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmaan. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Ahlman tiedottaa aktiivisesti opiskelijoille ja henkilökunnalle tasa-arvotyöstä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Tasa-arvotyön tiedottamisen välineenä käytetään kaikkia oppilaitoksen käytössä olevia tiedotusvälineitä. Tiedottamisvastuu on ensisijaisesti rehtorilla ja koulutusalakohtaisilla koulutuspäälliköillä. Tarvittaessa järjestetään koulutusta yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä aiheista. Lisätietoja Perusoikeudet Suomen perustuslaissa (731/1999) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Hallintolaki 6.6.2004/434 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta (801/2014) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Lähteet Huhta, L., Kolehmainen, S., Lavikka, R., Leinonen, M., Rissanen, T., Uosukainen, K ja Ylöstalo, H. 2006. Tasaarvosta lisäarvoa. Käsikirja työpaikkojen tasa-arvotyöhön. Tampere: Vastapaino. Seta ry. 2013. Älä oleta normit nurin! Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry, Seta ry. Printon, Tallinn: Kirjapaino. SIVU 10