Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön



Samankaltaiset tiedostot
Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputken torjuntaohje

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Agrimarket- Viljelijäristeily

Biologinen kasvinsuojelu

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Kurtturuusun torjuntaohje

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kuminan kasvinsuojelu

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Betanal Progress SE/ (5)

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Myyntipäällyksen teksti. MAATILAN ETOFUMESAATTI Rikkakasvien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: Etofumesaatti 500 g/l. Valmistetyyppi: SC

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Agil 100 EC/ (7) Vaara

Modduksen vaikutus kasviin

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Ei rikkoja puutarhassa MAX

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Käyttötarkoitus: Rikkakasvien torjuntaan sokeri-, rehu- ja punajuurikasviljelyksiltä.

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Littoistenjärven lammikkikartoitus

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Glypper/ (7)

Roundup Ace/ (9)

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminan kasvinsuojelua

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

Avomaan vihannesviljely

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Transkriptio:

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja raportoija erikoistutkija Kari Tiilikkala MTT, tarkastuksen vastaava johtaja Pentti Ruuttunen MTT Tarkastuspäivämäärät Haapajärven Kuusaan kylän koepaikalla: 23.5. 2011, 11.7.2011, 1.7.2011, 28.9. 2011, 14.5. 2012, 7.6.2012, 12.7.2012, Toholammilla havaintokokeita oli kaksi kesällä 2011 ja ne tarkastettiin 6.7. 2011, 2.7. 2011, 21.7. 2011, 27.9. 2011. Koealueiden/2011 jälkitarkastus tehtiin 14.6.2012 1 Tarkastuspa CFF Oy tekemät ruiskutukset ja putkien injektoinnit valvottiin jokaisella koepaikalla vähintään yhden kerran ja työmenetelmät kuvattiin. Kesän 2011 injektoinnin tulokset arvioitiin luokittelemalla kaikkien käsiteltyjen kasvien vioitus asteikolla 1-5 (1 täysin terve, 5 täysin kuollut). Kokeissa oli 4 kerrannetta/käsittelyväkevyys. Tulokset on tässä raportissa esitetty kahden kokeen keskiarvoina. Kesän 2012 kokoalaruiskutuksessa laskettiin käsitellylle alueelle jääneet (12.7.2012) kasvit lukuun ottamatta siementaimia, joita oli useita satoja per neliömetri. Taimet olivat muun kasvillisuuden alla joten niiden täsmällinen laskenta oli mahdotonta ja tarpeetonta, koska käsittelyjen kohteena olivat juurakkoina talvehtineet kasvit. Verrokkialue oli täysin jättiputken peitossa ja yksittäisten kasvien laskenta mahdotonta. Tulos näkyy raportin kuvassa Syksyn 2011 viimeisessä ja kevään 2012 jälkitarkastuksessa kaivettiin käsiteltyjen ja käsittelemättömien jättiputkien juurakot esiin ja kuvattiin. Kaikkien edellisenä kesänä kukkineiden kasvien juurakot (joihin oli tehty reikä tyveen) olivat mädäntyneet talven aikana käsittelystä (kontrolliin vain reikä)riippumatta. Yrityksen edustajien selostukset ja työnäytöt kirjattiin ja kuvattiin, samoin koetoiminnassa käytetyt välineet. Kesän 2011 annosvastekokeessa tutkittavat aineet annosteltiin lääkeruiskulla valvotusti. Kesän 2012 injektoinnit tehtiin CFF OY:n kehittämällä injektioruiskulla

2 Tulokset vuodelta 2011: Menetelmä 1, Taimen lehtiruiskutus kaksi kertaa: 23.5. ja 1.7. 2011 Tulos kuviss 1 ja 2. Kuva 1. 1.7.2011 nuori kasvi heti toisen ruiskutuksen jälkeen Kuva2 11.7. 2011 Varsi kaatunut, juuren niska mätänemässä, ei uutta sivuversoa näkyvissä Menetelmä 2. Koivutisleen injektio onttoon kukkavarteen (annosvaste ja aikakoe) Haapajärvellä sekä Toholammilla 1 käsittely 1.7. 2011 Tulos 11.7. 2011 Kuva 3. Käsittelemätön (reikä tehtiin varteen) yli 2 metrin kasvi, kukkii Kuva 4. EcoKOivu 5 ml putkeen, kukkii hyvin

Kuva 5. 10 ml, lehdet vioittuneet, kukkavarsi on pystyssä ja kukkii Kuva 6.20 ml, kaatoi kukkavarren, tyvellä uusi verso Kuva 7. Kahden kokeen tarkastustulos 11.7. 2011., Pystyakselilla viotusluokka, vaaka-akselilla injektoitu tislemäärä (1.7. 2011), kerranteet värinä 1-4. Vioituksen luokittelu, 1= terve, 5 on täysin kuollut. Tulokset ovat kahden kokeen kokeen keskiarvoja.

3 Tulokset vuodelta 2012 Kuva 8 Kevään ensimmäinen ruiskutus 14, toukokuuta 2012 Kuva 11. Kuvannut Erkki Pyy 24 kesäkuuta 2012 Kuva 9 Kuva 10. Kuvannut Erkki Pyy 24. kesäkuuta 2012

Kuva 12. Koivutisleellä ruiskutettu koealue kuvattu 8.6. 2012 Kuva 13. Jättiputken peittämä verrokkialue kuvattu 8.6. 2012 Kuva 15. Torjuntatulos 2012-07-12 koealueella, jossa jättiputket on ruiskutettu kolme kertaa. Alueella oli vain edellisvuoden varsia (kuivat tapit) ja maassa siementaimia, jotka ovat taimettuneet viimeisen ruiskutuksen jälkeen. Koepaikan rehevä kasvusto peitti tehokkaasti alla olleet siementaimet, jotka kärsivät valon puutteesta. Kuva 14. Verrokkialue 2012-07-12 jossa jättiputket ovat kasvaneet noin 3 metrin korkeaksi. Kolmeen kertaan EcoKoivu valmisteella ruiskutettu alue on Erkki Pyyn selän takana.

Havainto kokeet 2012 Injektiot varteen 2012 Kuva 18. Injektiokokeen käsittelemätön verrannekasvi 2012.07.12 Kuva 16. Jättiputki 2012 7.12. eli 6 vrk EcoKOivuvalmisteella tehdyn käsittelyn jälkeen, aine oli ruiskutettu lehdille sekä injektoitu (n 30 ml) varteen tehtyyn reikään, ks. seuraava kuva Kuva 17. Injektioreikä, josta koivutisle saatu putken sisään

4 Yhteenveto CCF OY:n koetoimintaluvalla tehtyjen kenttäkokeiden tarkastuksista. Ecokoivu- valmisteella voidaan torjua jättiputkia kahdella eri menetelmällä tai niiden yhdistelmällä Kukkavarret voidaan poistaa putken tyveen tehdyllä injektiolla. Hyvään tehoon tarvitaan vähintään 20 ml nestettä. Ruiskutusten jälkeen pitää tehdä tehotarkastus 3 viikkoa käsittelyn jälkeen jotta havaitaan mahdollinen jälkiversonta. Versonta on mahdollista, jossa juurakko on erityisen suuri ja kasvaa kosteassa ja ravinnepitoisessa maassa. Versot voidaan torjua tehokkaasti EcoKoivu valmisteella tehdyllä lehdistöruiskutuksella. Toinen tehokas tapa on torjua jättiputkien kehitys lehdistöruiskutuksilla. Siemenrikkakasvit tuhoutuvat yhdellä ruiskutuksella, toisen vuoden kasvit kahdella ruiskutuksella. Kolme vuotta ja sitä vanhemmista juurakoista kasvavien kasvien täydellinen torjunta edellyttää kolmea ruiskutusta kasvukauden aikana. Torjuntojen uusinnoissa voidaan samalla torjua siementaimia, joita tulee näkyviin jatkuvasti koko kasvukauden ajan. Lehdistö- ja injektiokäsittelyiden yhdistelmällä saadaan paras torjuntatulos. Muut tarkastushavainnot: 1. Lehdistöruiskutuksen jälkeen välittömästi tullut sade heikensi koivutisleen tehoa olennaisesti. Vastaavasti ruiskutus kovalla helteellä tuottaa erittäin hyvän tehon. 2. Menetelmien käytännön vertailussa olennaista oli ero työturvallisuudessa. Rehevissä kasvustoissa olleiden putkien injektoinnissa pitää olla hyvät suojaimet, joilla estetään kasvin aiheuttamat polttovioitukset. Tiheissä kasvustoissa olevat haihtuvat yhdisteet voivat olla haitallisia allergisille työntekijöille. Matalien ja juuri taimettuneiden kasvien varhaisissa lehdistöruiskutuksissa ei ole vastaava työsuojeluriskiä ja alkukevään viileydessä työ teko on helpompaa kuin liikkuminen heinäkuun helteessä ja yli metrin korkuisissa kasvustoissa 3. Kontrollikasveista tehdyt havainnot osoittivat, että kaikkien injektiokokeissa olleiden ja kukinnon muodostaneiden kasvien juurakot mätänivät seuraavan talven aikana. On mahdollista, että normaalistikin kukintavaiheeseen pääsyt kasviyksilö kuolee tai mätäneminen johtui tyven tehdystä reiästä (oli myös verrannekasveissa, joihin ei injektoitu mitään. Tämä havainto on syytä varmistaa pikaisesti, sillä havainnon varmistus muuttaisi juurakoiden kaivamiseen ja nostoon liittyvän työn merkityksen kokonaan. 4. EcoKoivu -valmisteen injektiot ja ruiskutukset voidaan tehdä tehokkaasti hyvin edullisilla käsi- tai reppuruiskuilla. Injektioruisku voidaan valmistaa korvaamalla ruiskun suutinosa litistetyllä ja reijitetyllä putkella. Torjuntatyötä voi tehdä yksikin henkilö (sekä injektiot että lehdistöruiskutus) sillä torjuntavälineet ovat keveitä ja kasvinosia eri tarvitse kerätä eikä siirtää kohdealueelta. Kasvien ruiskutus/injektiotorjunnassa vältytään maan ja siinä olevien siementen siirrolta kokonaan.

5. Jättiputkikasvussa tarvittavat suojaimet riittävät hyvin myös koivutisleen käytössä tarvittaviksi suojaimiksi 6. Ecokoivu- valmisteella kuten muillakin aineilla ja menetelmillä tehtävää torjuntaa tulee jatkaa 5-8 vuotta jotta kaikki maassa olevat siemenet ja niistä kasvavat taimet on tuhottu. Torjunta-aineiden käyttöön perustuvissa teknologioissa on syytä harkita toistuvien käsittelyjen ympäristövaikutukset, koska pääosa jättiputkiesiintymistä on vesistöjen varrella taipiha-alueilla. Koepaikka on Haapajärven Kuusaan kylässä olevan puron rantaa. Vesi valuu Kuusaan järveen ja sitä kautta Kalajokeen. Siemenlevintä on jatkunut jo monia vuosia ja yksittäisiä kasveja on Kuusaan järven rannalla.