EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 SWD(2013) 20 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista Oheisasiakirja EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EURON JA MUIDEN VALUUTTOJEN SUOJELUSTA VÄÄRENTÄMISELTÄ RIKOSOIKEUDEN KEINOIN JA NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖKSEN 2000/383/YOS KORVAAMISESTA {COM(2013) 42 final} {SWD(2013) 19 final} FI FI
CONTENTS 1. Ongelman määrittely ja oikeudellinen tausta... 2 2. Perusskenaario... 4 3. Toiminnan oikeusperusta... 4 4. Toissijaisuusperiaatetta koskeva analyysi... 4 5. Tärkeimmät tavoitteet... 5 6. Toimintavaihtoehdot... 5 7. Seuranta ja arviointi... 8 2
1. ONGELMAN MÄÄRITTELY JA OIKEUDELLINEN TAUSTA Rahanväärennys on ongelma kaikkialla Euroopan unionissa. Euron väärentäminen on erityisen suuri huolenaihe euron suuren merkityksen vuoksi. Euro on nykyään maailman toiseksi tärkein kansainvälinen valuutta. minkä vuoksi se on erityisen altis väärentämiselle. Euroopan keskuspankin tietojen mukaan euron väärentämisestä on aiheutunut Euroopassa yli 500 miljoonan euron taloudelliset vahingot sen jälkeen kun euro otettiin käyttöön vuonna 2002. Tästä syystä vaikutustenarvioinnissa käsitellään lähinnä euroa. Väärentäminen on kuitenkin merkittävä ongelma myös muille Euroopassa liikkeeseen laskettaville valuutoille. Euroon liittyviä ongelmia voidaankin pitää yleisluonteisina, ja ne pätevät myös muihin valuuttoihin. EU:ssa on jo hyväksytty erilaisia välineitä erityisesti euron suojaamiseksi väärentämiseltä, esimerkiksi oikeudellinen kehys eurosetelien ja -metallirahojen aitouden tarkistamista varten sekä EU:n toimintaohjelma tietoisuuden ja koulutuksen lisäämiseksi (Perikles-ohjelma 1 ). Erityisesti puitepäätöksellä 2000/383/YOS, joka koskee rahanväärennyksen estämiseksi annettavan suojan vahvistamista rikosoikeudellisten ja muiden seuraamusten avulla euron käyttöönoton yhteydessä, velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tietynlainen toiminta säädetään rangaistavaksi ja että euron tai muiden valuuttojen väärentämiseen liittyvistä rikoksista voidaan määrätä seuraamuksia. Puitepäätös suojaa euron ohella myös muita valuuttoja tasavertaisin edellytyksin. On kuitenkin käynyt ilmi, että kehys euron ja muiden valuuttojen suojaamiseksi rikosoikeuden keinoin sisältää puutteita, joiden vuoksi suojelun taso ei ole asianmukainen ja tehokas. Se ei tarjoa riittävää perustaa, jonka nojalla euroon kohdistuvia väärennysrikoksia voitaisiin ehkäistä, tutkia ja rangaista yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Tämä vaikeuttaa myös yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja saattaa houkutella rikollisia siirtämään toimintansa niihin jäsenvaltioihin, joiden arvioidaan suhtautuvan euron väärentämiseen muita lievemmin. Kolmeen komission kertomukseen perustuvan komission arvion, puitepäätöksen täytäntöönpanotilannetta koskevan kyselyn ja eri asiantuntijaryhmien puitteissa toteutetun sidosryhmien kuulemisen perusteella kehys Euroopan yhteisen rahan suojelemiseksi väärentämiseltä käsittää seuraavat puutteet: Rahanväärennyksestä määrättävien seuraamusten taso ei ole riittävän varoittava ja tehokas o Riittämätön pelotevaikutus Eri jäsenvaltioissa määrättävät seuraamukset eroavat toisistaan merkittävästi, mikä on yksi syy siihen, että pelotevaikutus ei ole riittävän voimakas eikä euroa ja muita valuuttoja pystytä suojaamaan kaikkialla Euroopan unionissa yhtä tehokkaasti. Joissakin jäsenvaltioissa ei ole määritelty lainkaan vähimmäisseuraamuksia, toisissa taas vähimmäisseuraamus voi olla jopa 10 vuotta vankeutta. Käytännössä juuri tieto mahdollisesta vähimmäisseuraamuksesta on se pelote, joka saa väärennystä suunnittelevat 1 Neuvoston päätös 2001/923/EY, tehty 17 päivänä joulukuuta 2001. 3
luopumaan aikeestaan. On selvää, että on suuri ero siinä, onko riskinä joutua tietyksi ajaksi vankilaan vai voiko rikoksesta selvitä esimerkiksi pelkillä sakoilla. o Oikeuspaikkakeinottelun riski Rahanväärennysrikoksiin osallistuu usein huomattavan varakkaita järjestäytyneitä rikollisryhmiä, joiden on helppo siirtää toimintansa toiseen jäsenvaltioon järjestäytyneiden jakeluverkostojen välityksellä. Tällaisilla ryhmillä saattaa jo olla toimintaa useammassa jäsenvaltiossa. Sen vuoksi on olemassa huomattava riski, että rikolliset turvautuvat oikeuspaikkakeinotteluun (forum shopping) eli siirtyvät maihin, joiden rikosoikeuden järjestelmä on tässä suhteessa muita lievempi. Tilastotietojen perusteella näyttää siltä, että jäsenvaltiot, joissa seuraamukset ovat lieviä, todella houkuttelevat väärentäjiä. o Oikeudellisen yhteistyön mureneminen Seuraamusten tason vaihtelu voi hankaloittaa myös oikeudellista yhteistyötä. Jos jäsenvaltion lainsäädännössä määritelty seuraamusten vähimmäistaso on alhainen, myöskään lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset eivät välttämättä ole erityisen kiinnostuneita tutkimaan väärennysrikoksia ja nostamaan niiden perusteella syytteitä. Käytännössä tämä vaikeuttaa rajatylittävää yhteistyötä siinä vaiheessa, kun toinen jäsenvaltio pyytää apua, sillä pyyntöön vastaaminen voi viivästyä. Lisäksi se, että joissain jäsenvaltioissa ei ole lainkaan määritetty seuraamusten vähimmäistasoa, saattaa johtaa alle neljän kuukauden vankeusrangaistusten tai sakkojen määräämiseen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kaikkien väärän rahan valmistamisen tai jakelun perusteella määrättyjen tuomioiden nojalla ei ole mahdollista hakea eurooppalaista pidätysmääräystä. Rajatylittävät tutkinta- ja syytetoimet voivat epäonnistua siksi, että erot tehokkaiden tutkintakeinojen saatavuudessa vaikeuttavat yhteistyötä Vaikka rahan väärentäminen on tyypillisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä rikos, kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ei edelleenkään ole mahdollista soveltaa siihen samoja tutkintakeinoja, joita yleensä käytetään järjestäytyneen rikollisuuden ja rajatylittävän rikollisuuden tutkinnassa (telekuuntelu, tarkkailu, valvottu läpilasku ja peitetoiminta). Väärentäminen liittyy usein samanaikaisesti kahteen tai useampaan jäsenvaltioon, esimerkiksi niin, että valmistus tapahtuu yhdessä jäsenvaltiossa ja levittäminen toisessa. Tällaisen toiminnan paljastamiseen tarvitaan samanlaiset keinot. Vaikka väärennysrikosta olisi alettu tutkia jossakin jäsenvaltiossa erityisten tutkintakeinojen avulla, niitä ei voida soveltaa toisessa jäsenvaltiossa, jos sen lainsäädännössä ei säädetä tällaisten keinojen käytöstä. Tämä saattaa johtaa paitsi tutkinnan pitkittymiseen tai ylimääräisten kustannusten muodostumiseen, myös alkuperäisen tutkinnan keskeyttämiseen. Rahankäsittelylaitteiden mukauttaminen väärennösten tunnistamiseksi viivästyy siksi, että toimivaltaiset viranomaiset eivät saa takavarikoituja väärennöksiä analysoitavaksi jo oikeudenkäyntimenettelyjen aikana Tällä hetkellä ei ole säädetty takavarikoitujen väärennösten toimittamisesta muille viranomaisille oikeudenkäyntimenettelyjen aikana. Käytännössä oikeusviranomaiset joskus kieltäytyvät toimittamasta näytteitä väärennetyistä euroseteleistä ja -metallirahoista 4
analysointia varten ennen kuin rikosoikeudenkäyntimenettelyt on saatettu päätökseen, vaikka takavarikoitujen väärennösten määrä ei olisi esteenä. Väärennösnäytteiden toimittaminen muille viranomaisille vasta rikosoikeudenkäyntimenettelyjen päätyttyä ei ole enää kovin hyödyllistä. Saattaa kulua pitkä aika, joskus jopa vuosia, ennen kuin rahalaitosten käyttämiä rahankäsittelykoneita voidaan mukauttaa tunnistamaan kyseiset väärennökset, niin että ne voidaan poistaa rahaliikenteestä. 2. PERUSSKENAARIO Jos jatketaan nykyisen kehyksen pohjalta, voidaan olettaa, että kaikki jäsenvaltiot saattavat puitepäätöksen säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään keskipitkällä aikavälillä. Liikkeeseen laskettavien tai jo laskettujen väärennösten ehkäisemistä ja paljastamista voitaisiin tehostaa äskettäin parannettujen, aitouden tarkistamista koskevien säädösten 2 avulla sekä lisäämällä tietoisuutta ja koulutusta Perikles-ohjelman avulla. Pitkällä aikavälillä myös pelotevaikutus voisi vahvistua, kun valmisteilla oleva horisontaalinen aloite eri rikosten, kuten väärentämisen, avulla saatujen varojen menetetyksi tuomitsemisesta hyväksytään. Edellä mainitut parannukset eivät vaikuttaisi tässä raportissa kuvattuihin ongelmiin. Etenkään pelotevaikutus ei vahvistuisi riittävästi, koska seuraamusten taso ei olisi riittävä. EKP:n tilastoista ilmenevä jatkuva väärentämisen uhka pysyisi luultavasti ennallaan tai todennäköisesti kasvaisi. Myöskään edellä mainitut rajatylittäviin tutkintatoimiin liittyvät ongelmat eivät ratkeaisi, koska kaikki jäsenvaltiot eivät voisi käyttää erityisiä tutkintakeinoja rajatylittävien vakavien väärennysrikosten selvittämiseen. Ratkaisua ei löytyisi myöskään ongelmaan, joka liittyy väärennösten toimittamiseen eri viranomaisille oikeudenkäyntimenettelyjen aikana. Niinpä olisi edelleen mahdollista, että väärennökset jäävät liikkeeseen, koska niitä ei pystytä paljastamaan ajoissa. 3. TOIMINNAN OIKEUSPERUSTA EU:lla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 83 artiklan nojalla toimivalta hyväksyä direktiivejä EU:n rikoslain vähimmäissääntöjen määrittelystä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Maksuvälineiden väärentäminen mainitaan SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa esimerkkinä tällaisesta erityisen vakavasta rikollisuudesta. 4. TOISSIJAISUUSPERIAATETTA KOSKEVA ANALYYSI On olennaisen tärkeää varmistaa, että euroa ja kaikkia muitakin laillisesti liikkeeseen laskettuja valuuttoja suojataan kaikissa jäsenvaltioissa tehokkain ja vaikuttavin rikosoikeudellisin keinoin. Vain EU pystyy antamaan sitovaa yhteistä lainsäädäntöä, joka on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa, ja luomaan siten oikeudellisen kehyksen, joka auttaa ratkaisemaan 3.2.1 jaksossa kuvatut nykytilanteeseen liittyvät ongelmat. 2 Ks. 2.1 jaksossa mainitut asetukset (EY) N:o 1338/2001, 1210/2010 ja 16.9.2010 tehty EKP:n päätös. 5
Kaikkia rikosoikeudellisia toimenpiteitä on arvioitava ja ne on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon niiden mahdolliset vaikutukset perusoikeuksien suojaan. Tähän vaikutustenarviointiraporttiin sisältyy tällainen arviointi. 5. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET Edellä kuvattujen ongelmien pohjalta on määritetty seuraavat yleiset ja erityiset tavoitteet: Yleiset tavoitteet: ehkäistään euron ja muiden valuuttojen väärentämistä lujittamalla rikosoikeudellista suojaa ja rajatylittävää oikeudellista ja lainvalvontayhteistyötä EU:n perusoikeuskirjaa täysimääräisesti noudattaen pidetään yllä ja lujitetaan luottamusta Euroopan yhteisen rahan ja muiden valuuttojen aitouteen Erityistavoitteet: vahvistetaan asianmukaisella tavalla toimien tehokkuutta ja pelotevaikutusta suhteessa väärentämiseen (väärän rahan valmistamiseen ja levittämiseen) ja poistetaan kannustimet oikeuspaikkakeinotteluun eräissä jäsenvaltioissa helpotetaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen oikeasuhteista soveltamista suhteessa väärentämiseen (väärän rahan valmistamiseen ja levittämiseen) helpotetaan rahanväärennysrikosten rajatylittäviä tutkintatoimia ja nopeutetaan yhteistyöpyyntöjen käsittelyä lujitetaan rahanväärennysrikosten ehkäisemistä parantamalla mahdollisuuksia paljastaa väärennetyt setelit ja metallirahat soveltamalla aitouden varmistamiseen tähtääviä menettelyjä oikea-aikaisesti. 6. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Harkittavana on ollut kolme vaihtoehtoa: Toimintavaihtoehto 1: Nykytilanteen säilyttäminen EU:n tasolla ei toteutettaisi muita toimia kuin ne, joista säädetään voimassa olevassa kehyksessä, eli jatkettaisiin toimia puitepäätöksen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä tietoisuuden, koulutuksen ja neuvonnan lisäämistä alan tutkijoiden ja syyttäjien parissa. Toimintavaihtoehto 2: Direktiivi, jolla korvataan vuoden 2000 puitepäätös ja säädetään tutkintakeinoista ja takavarikoitujen väärennösten toimittamisesta muille viranomaisille 6
Tässä toimintavaihtoehdossa siirrettäisiin voimassaolevan puitepäätöksen sisältö direktiiviin, jossa lisäksi säädettäisiin tutkintakeinoista ja takavarikoitujen väärennösten toimittamisesta muille viranomaisille, jotta voitaisiin ratkaista ongelmat 2 ja 3. Toimintavaihtoehto 3: Direktiivi, jolla korvataan vuoden 2000 puitepäätös ja säädetään rikosoikeudellisten seuraamusten vähimmäis- ja enimmäistasosta, tutkintakeinoista ja takavarikoitujen väärennösten toimittamisesta muille viranomaisille Tämä toimintavaihtoehto sisältää toimintavaihtoehdon 2 (tutkintakeinot ja väärennösten toimittaminen muille viranomaisille), minkä lisäksi siinä säädetään rahanväärennösten valmistamisesta ja levittämisestä määrättävien seuraamusten vähimmäis- ja enimmäistasosta (kun nyt on säädetty ainoastaan väärennöksen valmistamisesta määrättävästä enimmäisseuraamuksesta). Tämän vaihtoehdon mukaisesti vähimmäisseuraamuksena otettaisiin käyttöön vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus ja enimmäisseuraamuksena vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistus. 6.1. Toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointi Toimintavaihtoehdon 1 vaikutukset: Nykytilanteen säilyttäminen Tämä toimintavaihtoehto edistäisi tavoitteiden toteutumista hyvin vähän tai ei lainkaan. Komission seuranta- ja täytäntöönpanovaltuudet tällä hetkellä puitepäätökseen sisältyvien säännösten suhteen vahvistuvat 1 päivän joulukuuta 2014 jälkeen (Lissabonin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan nro 36 mukaisesti). Täytäntöönpanon tehostuminen voisi vahvistaa luottamusta rahan aitouteen ja edistää yleiseen kaupankäyntiin kielteisesti vaikuttavien väärennösten estämistä. Nämä edut jäisivät kuitenkin rajoitetuiksi, koska edellä mainitut oikeudellisen kehyksen puutteet eivät korjaantuisi. Pelotevaikutusta koskevaan ongelmaan ei voitaisi puuttua, koska seuraamusten taso ei olisi riittävän tiukka. Myöskään edellä mainitut rajatylittäviin tutkintatoimiin liittyvät ongelmat eivät ratkeaisi, koska kaikki jäsenvaltiot eivät voisi käyttää erityisiä tutkintakeinoja rajatylittävien vakavien väärennysrikosten selvittämiseen. Ratkaisua ei löytyisi myöskään väärennösten toimittamiseen muille viranomaisille oikeudenkäyntimenettelyjen aikana, minkä vuoksi enemmän väärennöksiä voisi jäädä liikkeeseen siksi, että niitä ei pystyttäisi paljastamaan ajoissa. Tämän toimintavaihtoehdon ei odoteta vaikuttavan perusoikeuksiin, kansallisiin oikeusjärjestelmiin eikä talouteen tai rahoitusalaan enempää kuin voimassa oleva oikeudellinen kehys. Toimintavaihtoehdon 2 vaikutukset: Direktiivi, jolla korvataan vuoden 2000 puitepäätös ja säädetään tutkintakeinoista ja takavarikoitujen väärennösten toimittamisesta muille viranomaisille Tämä toimintavaihtoehto helpottaisi väärennysrikosten rajatylittäviä tutkintatoimia ja tehostaisi väärennysten ehkäisemistä, kun takavarikoidut väärennökset voitaisiin toimittaa hyvissä ajoin tekniseen analyysiin paljastamista varten jo oikeudenkäyntimenettelyjen aikana, mikä parantaisi mahdollisuuksia havaita liikkeeseen lasketut väärennetyt setelit ja metallirahat. Tämä toimintavaihtoehto vaikuttaisi jossain määrin euron väärentämiseen kohdistuvaan jatkuvaan uhkaan ja erityisesti väärennösten laadun viimeaikaiseen paranemiseen. Euron suojaamista koskeva lisäarvo jäisi kuitenkin rajoitetuksi. 7
Vaihtoehdon vaikutus perusoikeuksiin olisi vähäinen tai keskivahva, sillä nykyisten tutkintakeinojen laajentaminen rahanväärennyksen piiriin ja väärennösten toimittaminen tutkittavaksi jo oikeudenkäyntimenettelyjen aikana saattaisivat vaikuttaa välittömästi tiettyihin perusoikeuksiin. Ehdotetun toimenpiteen seurauksena voitaisiin odottaa taloudellista hyötyä, kun voitaisiin välttyä väärennösten aiheuttamilta vahingoilta. Toimintavaihtoehdon toteuttamiskustannukset olisivat vähäiset, koska ne rajoittuisivat kansallisen lainsäädännön muuttamiseen ja joihinkin vähäisiin teknisiin laitekustannuksiin erityisten tutkintakeinojen ja väärennösten toimittamisen osalta eräissä jäsenvaltioissa. Toimintavaihtoehdon 3 vaikutukset: Direktiivi, jolla korvataan vuoden 2000 puitepäätös ja säädetään rikosoikeudellisten seuraamusten vähimmäis- ja enimmäistasosta, tutkintakeinoista ja takavarikoitujen väärennösten toimittamisesta muille viranomaisille Toimintavaihtoehdon 2 avulla saavutettavien etujen lisäksi tämä vaihtoehto edistäisi euron suojelua väärentämiseltä tehostamalla pelotevaikutusta, vähentämällä oikeuspaikkakeinottelua ja lisäämällä mahdollisuutta soveltaa eurooppalaista pidätysmääräystä suhteessa väärentämiseen liittyviin päärikoksiin (väärän rahan valmistaminen ja levittäminen). Ottamalla käyttöön väärän rahan valmistamisesta ja levittämisestä määrättävän seuraamuksen vähimmäistaso ja ulottamalla nykyinen väärän rahan valmistamisesta määrättävän seuraamuksen enimmäistaso koskemaan myös väärän rahan levittämistä saadaan aikaan hyvin suuri pelotevaikutus. Nämä vähimmäisseuraamusta koskevat yhteiset säännöt myös parantavat seuraamusten yhdenmukaisuutta eri puolilla EU:ta ja lujittavat siten oikeusviranomaisten keskinäistä luottamusta. Tämä helpottaa lainvalvontaa rajatylittävissä tapauksissa. Koska tämä toimintavaihtoehto tehostaa huomattavasti pelotevaikutusta ja lainvalvontaedellytyksiä, sen tehokkuus arvioidaan keskivahvaksi tai suureksi. Vaihtoehdon vaikutus perusoikeuksiin olisi keskivahva, koska vähimmäis- ja enimmäisseuraamusten yhdenmukaistaminen, uudet tutkintakeinot ja ehkäisevät toimenpiteet saattavat vaikuttaa välittömästi tiettyihin perusoikeuksiin. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan saavuttaa unionin asettamat yleiset tavoitteet (ks. perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohta) ja erityisesti säätää euron suojaamiseksi tehokkaita ja varoittavia toimenpiteitä, joissa ei mennä pidemmälle kuin tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen. Toimintavaihtoehtoon 2 verrattuna voidaan saavuttaa enemmän taloudellista hyötyä voimakkaamman pelotevaikutuksen ja lainvalvonnan ansiosta, jolloin väärentäjien aiheuttamat vahingot jäävät vähäisemmiksi. Jäsenvaltioille aiheutuisi jonkin verran kustannuksia erityisesti lainsäädännön muuttamisesta. 6.2. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto Parhaaksi arvioidaan toimintavaihtoehto 3. 8
Parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon tiivistelmä Parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto muodostuisi seuraavien toimenpiteiden yhdistelmästä: Vuoden 2000 puitepäätöksen sisältö säilytettäisiin uudessa ehdotuksessa vähäisin muutoksin, Lissabonin sopimus huomioon ottaen. Seuraamuksia koskevia puitepäätöksen säännöksiä muutettaisiin ottamalla käyttöön kuuden kuukauden vähimmäisrangaistus väärän rahan valmistamisesta ja levittämisestä sekä vähintään kahdeksan vuoden enimmäisrangaistus väärän rahan levittämisestä. Otetaan käyttöön uusi säännös, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan säätämään mahdollisuudesta käyttää tiettyjä tutkintakeinoja rahanväärennysten tutkinnassa. Otetaan käyttöön uusi säännös, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan säätämään mahdollisuudesta toimittaa takavarikoituja väärennöksiä muille viranomaisille myös oikeudenkäyntimenettelyjen aikana. 7. SEURANTA JA ARVIOINTI Direktiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden on raportoitava sen tehokkaasta täytäntöönpanosta. Jäsenvaltioiden toimittamien määrällisten tietojen lisäksi direktiivin säännösten noudattamisesta kerätään laadullisia tietoja oikeusalan foorumilta (Justice Forum), OLAFilta ja Eurojustilta. Komissio seuraa direktiivin täytäntöönpanoa säännöllisesti ECEGin asiantuntijakokousten yhteydessä. Komissio aikoo myös toteuttaa erillisen empiirisen tutkimuksen, jossa pääpaino on tietojen keräämisellä 1 3 vuoden kuluttua ehdotuksen täytäntöönpanosta. Tietojen avulla komissio voi arvioida sekä sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat tätä lainsäädäntöä, että EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden noudattamista. Kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt, komissio tekee tarvittavat tarkistukset ja käynnistää tarvittaessa rikkomismenettelyjä SEUTsopimuksen mukaisesti. 9