TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Pois syrjästä - Lasten ja nuorten ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämishanke

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Pois syrjästä hankkeen asiakasraati huoltajille: ehkäisevä päihdetyö (yleinen ja riskiehkäisy) sekä koulupoissaolojen ehkäiseminen Raumalla

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

KOMIASTI KOTONA JA OPINTIELLÄ

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Herttoniemenrannan ala-asteen päihdesuunnitelma 2017

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Turku /Anu Nurmi

Perhekeskukset Suomessa

Osakokonaisuuden toimijat

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

ETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Pois syrjästä -hanke

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

MONIALAINEN YHTEISTYÖ KOULUSSA

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Klaarin kehittämishanke

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke. Ainomaija Rajoo

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

Jyväskylä on nuorten kaupunki

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Toiminnalliset vanhempainillat

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Transkriptio:

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä Kehittämisosio ja Rauman kehittämisosio toiminta-aika Päämäärä Ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Huostaanottojen ja laitossijoitusten vähentyminen. Ehkäistään pitkittyneitä luvattomia koulupoissaoloja sekä nuorten huumeiden käyttöä. Kohderyhmä Lapset ja nuoret sekä heidän huoltajansa. Yhteistyökumppani Rauman katulähetys, seurakunta ja muut yhdistykset t Vastuutaho, Rauman kaupunki, lastensuojelu -henkilö ja Johanna Ylikoski, lastensuojelupäällikkö, yhteyshenkilö talousvastaava Taloussihteeri Auli Leino (koordinoi Rauman kehittämisosion maksuliikennettä) Resurssit Kokonaiskustannus 1 781 150, josta Rauman kehittämisosion osuus 213 700 Työntekijän yhteystiedot Tavoitteet Ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja varhainen puuttuminen alaikäisten päihteiden, erityisesti kannabiksen, käyttöön Marjo Jasu marjo.jasu@rauma.fi p. 02 834 3421 Toimenpiteet Valmistellaan Rauman monialaisen alaikäisten koordinaation tehtävät ja toimintamalli. Kehitetään lasten ja nuorten parissa työskentelevien ja toimivien yhteinen alaikäisten vuosikello. Vuosikello auttaa koordinoimaan ehkäisevää päihdetyötä kouluihin eri toimijoiden kesken esim. nuorisopalvelut, lastensuojelu, seurakunta ja järjestöt. Kehitetään alaikäisten ehkäisevän huumetyön puuttumismalli joka pysäyttää nuoren huumeidenkäytön. Malli on suunnattu nuorille Toimintasuunnitelma Valmistellaan epävirallisessa päihdetyöryhmässä ehdotus Rauman alaikäisten koordinaation tehtävistä ja mallista. Lähteenä käytetään päihdetyöryhmän jäsenten kokemuksen lisäksi mm. voimassa olevaa raittiuslakia, valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirjaa sekä opasta kunnan järjestämiseksi. Esitellään ehdotus tehtävistä ja toimintamallista Onnistuvien Oppien ohjausryhmälle 2015 syksyllä. O-O ohjausryhmä päättää mallin toteuttamistavasta ja resurssoinnista. 1 Lyhyen aikavälin tuotokset ja tulokset Raumalla on määritelty koordinaation tehtävät ja toimintamalli. Tehtävät ja toimintamallin toteuttamistapa ja resurssit on päätetty johtajatasolla. Raumalla on pilotoitu monialaista ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa pilottikoulun oppilashuolossa. Pilotoinnin tulokset on tiedotettu työntekijöille ja johtajatasolle. Johtajataso on päättänyt vuosikellon käyttöönottamisesta ja resurssoinnista. Raumalaiset alaikäiset Pitkän aikavälin vaikutukset Raumalla tehdään hyvin koordinoitua lain suosituksia vastaavaa alaikäisten nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevän päihdetyön tuloksia arvioidaan ja henkilöstöä koulutetaan ajanmukaisesti. Raumalaisilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä on käytössään ehkäisevän päihdetyön vuosikello jota päivitetään vuosittain koordinaatiossa. Raumalla on käytössä alaikäisiin kohdistuva ehkäisevän huumetyön Arviointi ja mittarit Verrataan Rauman ehkäisevää päihdetyötä valtakunnallisesti asetettuihin laatukriteereihin. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. Pilotteihin osallistuvien haastattelut, kyselyt ja palautteet Kohderyhmän parissa työskentelevien haastattelut Asiakasraadit Tilastot: Lastensuojeluilm oitukset aiheena nuoren

jotka jäävät kiinni ensimmäisen kerran huumeiden käytöstä. Järjestetään ehkäisevän huumetyön tapahtumia ja koulutusta raumalaisille 6-9- luokkalaisille nuorille. Tavoitteena vaikuttaa erityisesti kannabismyönteisiin asenteisiin. Järjestetään ehkäisevän huumetyön tapahtumia ja koulutusta lasten ja nuorten vanhemmille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville ja toimiville. Tavoitteena vaikuttaa erityisesti kannabismyönteisiin asenteisiin. Kuvataan alaikäisen nuoren päihdepalvelupolkua Raumalla kun nuori käyttää huumeita. Arvioidaan monialaisesti ja nostetaan esille mahdolliset kehittämiskohteet. Luodaan toimintaedellytykset NA (Nimettömät Narkomaanit) vertaistukiryhmän toiminnan käynnistämiseen Raumalla. Omin jaloin mallin (=yksilötyöskentelyväline jonka avulla nuoren kuva omasta elämästä selkiytyy) juurruttaminen ja vahvistaminen. Aloitetaan aikuispartio toiminta koulunpäätös viikonloppuisin Projektityöntekijä kartoittaa vuosikelloja ja etsii Raumalle sopivan mallin syksy 201 Kutsutaan päihdetyöryhmään koulun edustaja kertomaan koulussa tehtävästä päihdekasvatuksesta ja ehkäisevästä päihdetyöstä Maaliskuussa 201 Valitaan 2015 Innokylässä oleva Seinäjoen ehkäisevän päihdetyön vuosikellomalli. Valitaan pilottikoulu. Pilotoidaan vuosikelloa lukuvuonna 2015 2016 osana pilotikoulun oppilashuollon kehittämistä. Pilotointi arvioidaan ja mikäli pilotti on onnistunut tehdään juurruttamissuunnitelma. Projektityöntekijä kartoittaa malleja Suomesta ja Ruotsista. Pilotoidaan ehkäisevän päihdetyön puuttumismalli joka pysäyttää alaikäisen nuoren päihteidenkäytön. Mallissa tulee huomioida vanhempien osallistaminen ja tuki. Mallia pilotoidaan keväällä 2015 ja tulokset arvioidaan. Mikäli tulokset ovat hyviä tehdään puuttumismallista juurruttamissuunnitelma kesällä 201 Alkukartoitus ja vaikuttavien mallien ja menetelmien kartoittaminen laajasti Suomesta ja Ruotsista. Pilotoidaan 7-9-luokkalaisille sellaista ehkäisevää huumetyötä joka vaikuttaa voimakkaasti nuorten nuoret saavat varhaisessa vaiheessa apua päihteidenkäytön lopettamiseen ja heidän vanhempansa saavat tukea ja toimintaohjeita. Alaikäisten nuorten luotettava tieto huumeiden ja muiden päihteidenkäytön vahingollisuudesta lisääntyy. Tieto kemiallisen riippuvuuden kehittymisestä lisääntyy. Nuorten kielteiset asenteet erityisesti kannabiksen kokeiluun ja käyttöön vahvistuvat. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien sekä lasten ja nuorten vanhempien salliva asenne kannabista kohtaan vaihtuu ja vahvistuu ei sallivaksi. Työntekijöiden sekä vanhempien varmuus puuttua nuoren kannabis tai muiden päihteiden kokeiluun ja käyttöön vahvistuu. Huumeita kokeilleen ja käyttäneen nuoren palvelupolku selkiytyy ja varhainen puuttuminen tehostuu. Polun kehittämiskohteet on nostettu esiin ja ne on viety tiedoksi lasten ja nuorten parissa työskentelevien johtotasolle. Raumalla aloittaa NA vertaistukiryhmä toimintansa. Omin jaloin menetelmä on kirjattu lasten- ja nuorten puuttumismalli, jonka avulla voidaan puuttua tehokkaasti ja oikea aikaisesti alaikäisen nuoren huumeidenkäyttöön. Nuori ja hänen koko perheensä saa riittävästi intensiivistä tukea vaikeaan tilanteeseen. Alaikäisten kannabiksen ja muiden huumeiden kokeilu ja käyttö on vähentynyt reilusti alle maan keskitason. Alaikäisten nuorten huumeidenkäyttöön puututaan tehokkaasti ja intensiivisesti jo varhaisessa vaiheessa. Huostaanotot, joiden yhtenä syynä on nuoren huumeidenkäyttö, vähenevät. Huumeita kokeilleen ja käyttäneen nuoren palvelupolku on selkeä ja aukoton. Nuori ja hänen perheensä saavat intensiivistä tukea nopeasti ja riittävästi. Nuoret jotka käyttävät huumeita voivat saada vertaistukea huumeidenkäytön lopettamiseen NA vertaistukiryhmän kautta. Toipuvien ja raittiiden narkomaanien määrä lisääntyy ja käyttävien narkomaanien määrä vähentyy Raumalla. Nuorten riski aloittaa huumeidenkäyttö vähenee koska huumeiden myynti vähenee käyttävien päihteiden käyttö vrt. vuoteen 2012 Huostaanotot joiden yhtenä syynä on huumeiden käyttö vrt vuoteen 2012 Alaikäiset päihdeasiakkaat päihdeklinikka vrt vuoteen 2012 2

myönteisiin asenteisiin kannabiksen ja muiden huumeiden käyttöä kohtaan. Pilotoidaan kaikille Rauman 8- luokkalaisille vuorovaikutteisia päihdekasvatustunteja riippuvuuksista. Pilotoidaan nuorisovaltuuston tekemää päihdevalistusvideota 7- luokkalaisten ryhmäytyksissä. Järjestetään Puhutaan huumeista Raumalla tilaisuus 22015 huomioiden erityisesti asenteisiin vaikuttaminen. Järjestetään riippuvuuskoulutusta 12015 ammattilaisille jotka kohtaavat työssään päihteiden käyttäjiä ja heidän perheenjäseniään. Järjestetään yksi monialainen Kannanbis case tapaaminen syksy 2014 jonka avulla saadaan kartoitettua prosessi, tiedonkulku ja viranomaisyhteistyö. Projektityöntekijä kuvaa keväällä 2015 olemassa olevan päihteitä käyttävän palvelupolun monialaista yhteistyötä hyväksi käyttäen. Kuvataan myös palvelupolun arvioitu hinta/ nuori. Vertailukohteeksi kuvataan polku jossa satsataan ehkäisevään työhön ja lisäksi sille hinta. Palvelupolku viedään Ankkuri työryhmän, tukiryhmän ja keskeisten työntekijöiden kommentoitavaksi kevät/kesällä 201 Projektityöntekijä kirjaa 3 hyvinvointisuunnitelmaan. Omin jaloin mallin koordinointiin on nimetty organisaatio ja koordinoinnin käytännön työ on kirjattu työntekijän toimenkuvaan. Aikuispartiotoimintaa on pilotoitu kolmena koulunpäätösviikonloppuna. Toimintaa on arvioitu ja toiminnan jatkumisesta ja juurruttamisesta päätetään syksyllä 201 Vanhemmat saavat enemmän tietoa nuorten koulunpäätösjuhlinnasta ja tätä kautta pääsevät ennalta ehkäisemään alaikäisten nuorten päihteidenkäyttöä ja luomaan päihteetöntä koulupäätösjuhlinnan kulttuuria. Alaikäisten nuorten päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ovat vähentyneet ja nuorten on mahdollista saada nopeammin apua jos ongelmia ilmaantuu kun aikuisia on paikalla. narkomaanien määrän vähentyessä. Omin jaloin mallia toteutetaan Raumalla. Omin jaloin työmalli on tuttu raumalaisille työntekijöille. Uusia ammattilaisia koulutetaan koordinoidusti. Omin jaloin toimintaan osallistuneen nuoren kuva omasta elämästä selkiytyy. Rauman koulunpäätösjuhlinnasta aiheutuvat ongelmat ovat vähäiset. Aikuispartiotoiminta on poliisin kanssa luonteva yhteistyömuoto. Nuoret kokevat olonsa turvalliseksi kun paikalla on turvallisia aikuisia.

kommentit ja lopputuotos viedään Onnistuvien Oppien ohjausryhmään käsiteltäväksi syksyllä 201 Projektityöntekijä käy tutustumassa Turun NA ryhmään ja pyytää sitä kautta NA infoa Raumalle. 2015 Suomen NA järjestää NA info Raumalla johon kutsutaan ja sitoutetaan osallistumaan työntekijät ja toimijat jotka kohtaavat työssään huumeiden käyttäjiä. PS Rauman kehittämisosio auttaa kutsuttavien listan laadinnassa ja tilajärjestelyissä. Projektityöntekijä osallistuu omin jaloin pankin työkokouksiin jossa työstetään omin jaloin mallin juurruttamista ja vahvistamista. Hankkeen avulla markkinoidaan omin jaloin toimintaa vanhemmille. Tehdään ehdotus nuorisopalveluille että omin jaloin mallin koordinointi määriteltäisiin osaksi nuorisopalveluiden tehtäviä syksyllä 201 Projektityöntekijä käynnistää aikuispartio toiminnan. Sitoutetaan toimintaan Nanun koti- ja kouluyhdistys, poliisi, seurakunta ja nuorisopalvelut ja vanhemmat. Pilotoidaan toimintaa 2014 koulunpäätösviikonloppuna. Pidetään tammikuussa 2015 aikuispartio kokous johon osallistuu srk nuorisopalvelut, 4

poliisi ja Nanun koti- ja kouluyhdistys. Rauman kehittämisosio koordinoi toimintaa hankkeen ajan. Hankkeen lopussa yhteistyötahot tekevät juurruttamissuunnitelman jolla juurrutetaan toiminta osaksi kaupungin peruspalveluja. Yläkoulujen pitkittyneiden ja luvattomien koulupoissaolojen ehkäisemismallin kehittäminen Monialaisen ja yhteisen toimintamallin kehittäminen luvattomiin ja pitkittyneisiin koulupoissaoloihin. Tuetaan vanhempien kasvatustehtävää erityisesti yläkouluikäisten lasten vanhempia joiden lapsilla on pitkittyneitä koulupoissaoloja tai päihteidenkäyttöä Tuen muotojen kehittäminen määräaikaisesti peruskoulusta erotetuille Projektityöntekijä kartoittaa malleja Suomesta ja Ruotsista. Järjestetään yksi monialainen koulupoissaolo case-tapaaminen kesä 2014 jonka avulla saadaan kartoitettua prosessi, tiedonkulku ja viranomaisyhteistyö. Perustetaan työrukkanen kehittämään koulupoissaolojen ehkäisemismallia. Työrukkaseen kutsutaan käytössä olevien koulupoissaolomallien Komiasti opintiellä sekä Takaisin tulevaisuuteen mallien kehittäjät kertomaan omista malleistaan marraskuussa 201 Projektityöntekijä koordinoi työrukkasen toimintaa työparinaan verkostomaisen yhteistyön kehittämisosion projektityöntekijä. Valitaan pilottikoulu keväällä 201 Pilottikoulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä valitsee poissaolomallin jota pilotoidaan lv 2015-201 Pilotointi toteutetaan yhtenä osana oppilashuollon kehittämishanketta. Pilotin jälkeen malli arvioidaan ja Valittua mallia on pilotoitu ja arvioitu. Pilottiin osallistuneiden nuorten koulupoissaolot ovat vähentyneet tai loppuneet. Kasvamme yhdessä vanhempain iltoja on pilotoitu Uotilan yläkoulun 8- luokkalaisille. Pilotin jälkeen on sovittu vanhempain iltojen jatkuminen ja juurruttaminen. Raumalla on käynnistynyt vanhempien vertaisryhmä joka on tarkoitettu vanhemmille joiden lapsilla on huume- tai koulu poissaolo ongelmaa. Rauman yläkouluilla on käytössä tehokas pitkittyneiden ja luvattomien koulupoissaolojen ehkäisemismalli. Nuorten pitkittyneet ja luvattomat koulupoissaolot ovat vähentyneet huomattavasti. Huostaanotot joiden yhtenä syynä on koulupoissaolot ovat vähentyneet huomattavasti. Yhteistyö vanhempien ja yläkoulujen välillä on lisääntynyt merkittävästi. Kasvamme yhdessä vanhempain iltoja järjestetään joka yläkoululla. Kasvamme yhdessä vanhempain iltojen avulla pystytään tukemaan ja lisämään vanhemmuustaitoja. Vanhempien valmiudet ja tieto koulupoissaolojen puuttumiseen lisääntyy. Pilotteihin osallistuvien haastattelut, kyselyt ja palautteet Kohderyhmän parissa työskentelevien haastattelut Asiakasraadit Tilastot: Lastensuojeluilm oitukset aiheena koulupoissaolo vrt. vuoteen 2012 Huostaanotot joiden yhtenä syynä on koulupoissaolo vrt. vuoteen 2012 Koulupoissaolotil astot yläkoulut vrt vuoteen 2013 5

tehdään juurruttamissuunnitelma. Pilotoidaan Kasvamme Yhdessä vanhempain iltoja Uotilan yläkoulun 8- luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen syksyllä 2015 ja keväällä 201 Aiheeksi valitaan murrosikäisen kehitys ja keinoja murrosikäisen tukemiseen sekä verkostokartasta nouseva huolenaihe koulukohtaisesti. Sitoutetaan yhteistyöhön kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit ja nuorisoohjaajat. Koulutetaan perhekeskuksen ja lastensuojelun työntekijöitä vanhemmuusryhmien ohjaajiksi Ihmeelliset vuodet menetelmällä syksyllä 201 Keväällä 2016 perustetaan 3-7-vuotiaiden vanhemmuusryhmiä ja 7-12- vuotiaiden vanhemmuusryhmiä. Hanke osallistuu katulähetyksen unelmista totta ryhmään osallistuneiden lasten vanhempien Nuotta- (=vanhempien vertaistukiryhmän niille vanhemmille joiden lapsilla on kouupoissaoloja ja/tai päihteidenkäyttöä) kehittämiseen ja käynnistämiseen. Koulusta erotettuja ei ole vuonna 2014 6