Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä SISÄLTÖ 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS 2 JOHTAMINEN 3 HENKILÖSTÖ 4 TALOUS 5 TUTKIMUS 6 KOULUTUS 7 YHTEISTYÖ 8 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS 9 LAATUTYÖ 10 LIITTEET
1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella koulutetaan tutkijoita ja asiantuntijoita biologisissa tieteissä ja ympäristötieteessä. Opetus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen. Laitoksen arvot ovat avoimuus, tasa-arvo, vastuullisuus sekä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen arvostus. Bio- ja ympäristötieteiden laitos toimii Jyväskylän yliopiston strategian ja tavoitteiden mukaisesti osana matemaattisluonnontieteellistä tiedekuntaa. Laitos osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön tiedekunnan laitosten kanssa kuten myös tiedekuntien väliseen yhteistyöhön. Laitos on keskeinen toimija yliopiston määrittelemällä vahvuusalueella luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu Laitoksen sisäinen hallinto jakautuu kahteen osastoon: Biotieteiden osasto (BIO) ja Luonnonvarat ja ympäristö osasto (LY). Lisäksi laitokseen kuuluu Konneveden tutkimusasema. Osa laitoksen tutkimuksesta tapahtuu tiedekunnan yhteisessä Nanoscience Centerissä (NSC). Laitokseen kuuluva koe-eläinyksikkö palvelee koko Jyväskylän yliopiston koe-eläintoimintaa. Laitoksella toimii Suomen Akatemian nimeämä Biologiset vuorovaikutukset huippututkimusyksikkö 2017 loppuun saakka. Laitoksen tutkimuksen vahvuusalat ovat evoluutiotutkimus, luonnonvarojen ja ympäristön tutkimus sekä biologinen nanotiede (tarkemmin laitoksen strategiassa). Tavoite tutkimuksessa on olla kaikilla vahvuusaloilla Suomen kahden laadukkaimman yliopistollisen tutkimusorganisaation joukossa. Laitos kouluttaa tutkijoita, jotka sijoittuvat hyvin kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Perustutkintokoulutuksessa laitoksen visio on tarjota kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvaa opetusta tehokkaasti ja käyttäen monipuolisesti asianmukaisia opetusmenetelmiä. Tavoitteena on olla Suomen laadukkain bioja ympäristötieteiden alojen maisterikoulutusyksikkö, joka kouluttaa itsenäiseen työhön ja tieteellisen tiedon käyttöön kykeneviä maistereita. Laitos on myös tehokas koulutuksen järjestäjä, jonka opettajaresurssit ja osaaminen on hyödynnetty järkevästi. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa laitoksen tavoitteena on olla alueellisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja näkyvä toimija etenkin yhteistyössä koululaitoksen (LUMA-keskus), sektoritutkimuslaitosten (erityisesti Luke ja Syke), yritysten ja bioalan hallinnon kanssa. Työyhteisönä laitos tarjoaa innostavan ilmapiirin, jota kuvaa arvostus, avoimuus ja vastuunkanto. Laitos edistää toiminnassaan työhyvinvointia ja mahdollisuuksia kehittyä asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena on säilyä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana työpaikkana. 2 JOHTAMINEN Laitosta johtavat laitoksen johtaja, kaksi varajohtajaa ja pedagoginen johtaja. Konneveden tutkimusasemalla on oma esimies (asemanjohtaja). Dekaani nimeää johtajan laitoksen henkilöstöstä kuultuaan laitoskokousta. Laitoksen johtajan tehtävät on määrätty yliopiston johtosäännössä. Laitoksen johtaja nimeää kaksi varajohtajaa ja pedagogisen johtajan sekä päättää työnjaosta. Varajohtajat toimivat myös osastojen esimiehinä. Laitoksen johtaja nimeää tuekseen johtoryhmän, johon kuuluvat laitosjohtajien lisäksi Konneveden tutkimusaseman johtaja ja laitoksen johtajan nimeämät muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Laitoksen johtajan, varajohtajien, pedagogisen johtajan ja johtoryhmän toimikausi on neljä vuotta. Tarvittaessa laitoksen johtaja voi kutsua koolle myös laitoskollegion, johon osallistuvat laitoksen professorit, yliopistonlehtorit ja tutkimusryhmien johtajat. Kollegio toimii laitoksella tiedotus- ja keskustelukanavana tärkeissä strategisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä sekä avustaa laitoksen johtoa opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä. Laitoksen johtaja kutsuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa koolle laitoskokouksen käsittelemään laitoksen yleisiä asioita (johtosääntö 17 ). Laitoskokous käsittelee suunnitelmat laitoksen taloudesta, henkilöstöstä ja opetuksesta ja tekee dekaanille ehdotuksen henkilöstä laitosjohtajan tehtävään. Laitoskokous voi tehdä aloitteita laitoksen toiminnan kehittämiseksi. Laitoskokoukseen voivat osallistua laitoksen henkilöstö ja opiskelijat. Toinen laitoksen varajohtajista toimii tohtoriohjelman johtajana ja nimeää myös tohtoriohjelman johtoryhmän. Laitoksen johtajat määräävät päätösvaltaansa kuuluvien asioiden valmistelusta. Valmistelussa avustaa yliopistopalveluiden henkilöstö (Liite 1). Osaston johtajien ja Konneveden tutkimusaseman johtajan tehtävänä on johtaa yksikön toimintaa ja strategista suunnittelua (tutkimus, opetus, tilankäyttö, talous), toimia puheenjohtajana osaston kokouksissa, toimia tiedonvälittäjänä johtoryhmän ja osaston henkilökunnan ja tutkimusprojektien välillä, vastata osaston laskujen hyväksymisestä ja hyväksyä laitoksen johtajan delegoimat osastoa koskevat käytännön asiat, kuten tietokonehankinnoista päättäminen.
Laitoksen toimintakulttuuriin kuuluu kierrättää johtajan ja varajohtajien tehtävää professorien kesken. Johtajan vaihtuminen luo hyvän perustan kollegiaaliselle johtamiselle. Johtajien vaihtuminen määräajoin asettaa suuria vaatimuksia laitoksen operatiiviselle johtamiselle. Tavoitteena on kehittää johtamisen tukipalveluja ja työkaluja sekä palvelukeskuksen toimintaa niin, että palvelukeskuksen, talouspalveluiden ja koulutuspalveluiden laitoksen toimintaa tukemaan osoitetut henkilöt pystyvät huolehtimaan itsenäisesti rutiinikäytännöistä ja tukemaan uusia johtajia laitoksen käytäntöihin perehtymisessä. Myös laitoksen johtoryhmän merkitys operationaalisten käytänteiden, tiedon ja perinteiden siirtämisessä ja jakamisessa on tärkeä. Laitoksen yhteisten asioiden hoitoa varten on nimetty yhteyshenkilöt seuraaviin vastuisiin: hankinnat, kemikaali/ongelmajätteet, kirjasto, koe-eläimet, kopiokone/monitoimilaitteet, siivous, säteilysuojaus, tiedotus, tietohallinto, tutkimuslaboratoriovastuut, tutkimuksen etiikka, työsuojelu ja alkoholi. Yhteyshenkilöt ja vastuut on listattu liitteessä (2). Rehtori nimittää Jyväskylän yliopiston koe- eläintoiminnasta vastaavan henkilön. 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN Laitoksen tehtävä ja tavoitteet määritellään laitoksen strategiassa sekä talous- ja toimintasuunnitelmassa. Strategia ja TTS valmistellaan laitoksen johtoryhmässä ja käsitellään laitoskokouksessa. Niitä tarkastetaan määrävuosittain. Talousja toimintasuunnittelu tapahtuu yliopistopalvelujen ja tiedekunnan määrittelemien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Osastojen johtajat ja Konneveden asemanjohtaja vastaavat siitä, että henkilökunta pääsee osallistumaan strategian ja TTS:n valmisteluun osasto-/yksikkökokouksissa. 3. HENKILÖSTÖ Laitoksen tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen perustuu osaavaan, motivoituneeseen, viihtyvään ja aktiiviseen henkilöstöön. TTS:n henkilöstösuunnitelmassa linjataan henkilöstön kehittämistarpeet. Tavoitteena on tukea laitoksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja aloja sekä niihin tukeutuvia yhteiskunnan ja tieteen kannalta uusien merkittävien alojen kehittämistä, edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja taata parhaiden tutkijoiden eteneminen akateemisella uralla ja edistää tarkoituksenmukaista henkilöstöyhteistyötä esim. muiden tutkimustahojen kanssa. Rekrytointi ja työhönottaminen Henkilöstön ottamisessa sekä vapautuksen antamisessa noudatetaan rehtorin 17.12.2015 tekemää päätöstä henkilöstöasioista. Laitoksen johtaja tekee henkilöstöä koskevat esityksensä tai päätöksensä TTS:n linjausten sekä asianomaisessa osastossa ja johtoryhmässä tai kollegiossa käydyn valmistelevan keskustelun pohjalta. Ulkopuolisella rahoituksella toimivan henkilöstön osalta rekrytointiin osallistuvat myös hankkeiden vastuulliset johtajat. Esimiestoiminta Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) myötä jokaiselle työntekijälle on määritelty ypj-esimies. Uusien työntekijöiden ypj-esimiehen määrittelee laitoksen johtaja valintapäätöksessään. Laitoksen johtaja nimittää teknisen tukipalvelun henkilöstön esimiehen, koe-eläinyksikön esimiehen ja Ambiotican välinehuollon esimiehen (liite 2). Kehityskeskustelut Henkilökunnan kehityskeskustelut käydään yliopiston hyväksymän aikataulun mukaisesti. Tutkimus- ja opetushenkilöstön kanssa keskustelut käydään joka toinen vuosi (parillisina vuosina) pois lukien jatko-opiskelijat, joiden kanssa kehityskeskustelu tapahtuu vuosittain osana seurantaryhmätyötä (ks kohta 6.2.). Muun henkilökunnan kanssa kehityskeskustelut käydään vuosittain. Keskustelut käydään työntekijän ja lähiesimiehen välillä. Kehityskeskusteluissa lähiesimies on voi olla eri henkilö kuin ypj-esimies, esim. projektin johtaja tai väitöskirjatyön ohjaaja. Ypj-esimies hyväksyy kehityskeskustelulomakkeet sähköisessä järjestelmässä. Palkkausjärjestelmä ja arviointikeskustelut Palkkausjärjestelmään (YPJ) liittyvät arviointikeskustelut toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti kahden vuoden välein (parittomina vuosina). Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuustasosta ja tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Työntekijä voi myös itse kirjallisesti pyytää vaativuustason muuttamista, jos katsoo tehtävän muuttuneen. Päätöksen arvioimisesta tai arvioimatta jättämisestä tekee esimies. Ypj-esimiehen pitää keskustella laitoksen johtajan kanssa ennen tehtävän vaativuustason tai henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin muutosehdotusta. Työsuunnitelmat Opetus- ja tutkimushenkilökunta tekee työehtosopimuksen mukaisen työsuunnitelman SoleTM-järjestelmään toukokesäkuussa. Opetuksen kirjaamisessa työsuunnitelmaan noudatetaan tiedekunnan ohjeita. Osastojen johtajat vastaavat opetuspanoksen kurssikohtaisesta suunnittelusta sekä opetustehtävien ja sisäisten palvelutehtävien jakautumisesta
osaston henkilöstön kesken. Laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelman hyväksyy laitoksen johtaja. Työsuunnitelma on työkalu, jolla voidaan suunnitella opetustehtävissä olevien henkilöiden (professorit, lehtorit, yliopistonlehtorit) tutkimusvapaat. Tutkimusvapaiden ajoittamisessa otetaan huomioon kehityskeskusteluissa esiin tulleet tarpeet tutkimuksen kehittämiseksi, kunkin henkilön ulkopuolisen rahoituksen määrä ja sen hankkiminen sekä osaston opetuksen ja muiden tehtävien sujuva hoitaminen. Työajan kohdentaminen SoleTM-järjestelmässä Henkilöstö kohdentaa työaikansa suunnitellusti joko laitoksen kustannuspaikalle tai projektille. Projektihenkilöstölle kohdennus suunnitellaan työsopimusta tehtäessä. Palvelukeskuksen henkilöstökoordinaattori ylläpitää Solesuunnitelmaa verkkoasemalla, jonka mukaan controller (laitosrahoitus sekä elinkeinotoiminta) sekä hankesihteerit (täydentävä rahoitus) tarkistavat ja hyväksyvät kirjaukset. Projektinjohtajan/esimiehen vastuulla on huolehtia, että työntekijä kohdentaa työaikansa oikealle projektille(eille) tai kustannuspaikalle ja että kaikki mahdolliset muutokset tulevat SoleTM-tarkastajien tietoon ja kirjattavaksi Sole-suunnitelmaan. Perehdyttäminen Laitokselle töihin tulevan henkilön työhön perehdyttämisestä vastaa hänen esimiehensä. Työsopimusehtoihin ja yliopiston käytänteisiin ja järjestelmiin perehdyttäminen on henkilöstökoordinaattorin vastuulla. Laitoksen hallinnollisiin ja muihin käytäntöihin perehdyttämisestä vastaa sihteeri. Yliopistotason ohjeistus löytyy ohjekeskuksesta. Ongelmatilanteet Henkilöstöä koskevista ongelmatilanteista vastaa laitoksen johtaja ja opiskelijoita koskevista laitoksen pedagoginen johtaja. Työsuojelu ja työturvallisuus Työsuojelussa ja työturvallisuudessa noudatetaan yliopiston ja työterveyshuollon ohjeita. Erityistä huomiota kiinnitetään kenttätyö-, laboratorio- ja kemikaaliturvallisuuteen, joista jokainen työntekijä saa ohjeet ennen työn aloittamista. Jokaisen työntekijän ja lähiesimiehen on pidettävä huolta, että laboratorio- tai kenttätöitä ei aloiteta ennen riittävän perehdytyksen saamista. Sama koskee myös erilaisten tutkimuslaitteiden käyttöä. Projektien johtajat, laitteiden nimetyt vastuuhenkilöt ja lähiesimiehet vastaavat käyttökoulutuksen antamisesta. Jos laitteissa on käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja, niiden käyttö kielletään, ja viasta jätetään ilmoitus laitteen viereen ja vastuuhenkilöille, jotka järjestävät laitteen huollon. Työturvallisuuteen kuuluvat myös oikeat turvavarusteet ja suojavarusteet, jotka pitää olla jokaisen saatavilla. Huomiota kiinnitetään myös oikeanlaisiin työasentoihin. Työtuoleja ja kalusteita uusitaan tarvittaessa yhteistyössä tilapalveluiden kanssa. Yliopiston ohjeet ergonomiavälineiden ja -kalusteiden hankintaan. Työterveys Työterveyspalveluista on yliopistotason ohjeet. Yliopiston työterveyspalveluita tarjoava yritys toteuttaa määrävuosittain hyvinvointikyselyn henkilöstölle. 4. TALOUS Laitoksen tilojen ja muiden voimavarojen käytöstä päättää ja vastaa laitoksen johtaja. Osaston johtajat ja Konneveden tutkimusaseman johtaja vastaavat johtamansa yksikön talouden ja tilojen käytön suunnittelusta ja seurannasta. Budjettien laadinta Keskipitkän aikavälin taloussuunnittelu tehdään TTS-prosessin yhteydessä. TTS-prosessissa suunnitellaan myös mahdolliset tilojen käytön muutokset ja investointisuunnitelma. Investointisuunnitelma kattaa kaikki poistojen kautta budjetoitavat hankinnat (hankinta-arvo 0%-alv >10000 ). Vuosittainen taloussuunnittelu tapahtuu loka-marraskuussa sen jälkeen, kun tiedekunta on päättänyt seuraavan vuoden rahanjaon. Laitosbudjetti tehdään kalenterivuodeksi kerrallaan ja tarkennetaan yliopiston budjettitarkistusten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Laitosbudjetti muodostuu laitoksen perusrahoituksesta sekä täydentävästä rahoituksesta. Budjetointi toteutetaan SAP-järjestelmässä. Budjetoinnissa laitosta avustavat talouspalveluiden controlleri ja palvelukeskuksen henkilöstökoordinaattori (Liite 1). Laitos vastaa aiheuttamistaan kustannuksista mukaan lukien tila- ja yleiskustannukset. Ulkopuolisen rahoituksen yleiskulukertymää käytetään tutkimuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen kuten omarahoitusosuuteen, tukipalvelujen ja yleisten hankintojen rahoittamiseen sekä tilakustannusten kattamiseen. Yleiskulukertymän käytöstä päättää laitoksen johtaja. Täydentävän rahoituksen projektit kattavat omat kulunsa rahoittajalta saadulla tulolla. Projektin vastuullinen johtaja vastaa projektin talouden suunnittelusta ja rahoituksen riittävyydestä. Projektin johtaja saa niin halutessaan oikeudet hyväksyä oman projektinsa laskuja. Pyyntö tästä on tehtävä talouspalveluihin. Hankesihteeri avustaa ja ohjeistaa projektien budjetin laadinnassa. Projektin vastuullinen johtaja saa hankesihteeriltä tarvittaessa raportin projektinsa rahoitustilanteesta. Projektin johtajan on keskusteltava laitoksen johtajan kanssa projektin budjetista sekä
suunnitteluvaiheessa että projektin aikana erityisesti, jos rahoituksen käytössä aiotaan poiketa suunnitellusta esimerkiksi kulujen jakautumisen suhteen. Laitoksen johtajalla on lopullinen vastuu ja päätösvalta myös täydentävän rahoituksen projektien taloudesta, koska hän on hyväksynyt hankkeet toteutettavaksi laitoksella ja vastaa kokonaisuudessaan laitoksen taloudesta. Kokonaiskustannusmallisten projektien yleiskustannuskertymän tulisi kattaa projektin omarahoitusosuus sekä hallintoon maksettava yleiskustannuserä henkilöstökuluista (9% vuonna 2016). Lisäksi yleiskustannuskertymästä tulee jäädä laitokselle johtajan kanssa sovittu määrä. Projekteille voidaan kirjata myös vakituisen henkilöstön palkkoja sovitusti. Säätiörahoituksissa lasketaan aina prosentuaalinen yleiskustannus muista kuluista kuin henkilökohtaisista apurahoista (15% vuonna 2017). Mikäli säätiön säännöt mahdollistavat korvauksen laitokselle tila- ja välinekuluista, ne on sisällytettävä rahoitushakemukseen. Muiden projektien osalta sovitaan tapauskohtaisesti budjetoinnista rahoittajan ohjeiden puitteissa. Rehtorin strategisen rahoituksen projekteista pidätetään 6-10 %:n yleiskustannusosuus, jonka tulee olla suurempi kuin projektin henkilömenojen perusteella yliopistolle maksettava yleiskustannusosuus. Hankinnat Hankintoihin kuuluvat sekä tavarat että palvelut. Laitoksella ja osastoilla on nimetyt hankintayhteyshenkilöt, jotka vastaavat laitoksen hankinnoista. Muut eivät saa tehdä hankintoja. Laboratoriotarvikkeiden ja -välineiden hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan toimittajilta saatujen voimassaolevien tarjouksien puitteissa. Talouspalvelut vastaa laitoksen hankintaohjeistuksesta, ohjeistuksesta tiedottamisesta, hankintakilpailutusten hallinnosta sekä hankintapäätösten valmistelusta johtajalle päätöksen tekoa varten. Hankintoja tekevät vastaavat omalta osaltaan siitä, että laitoksen ja yliopiston hankintaohjeistusta noudatetaan. Laitoksen johtaja hyväksyy menojen ja tulojen hyväksymisoikeudet. Laitoksen talousasioista vastaavat sihteerit vastaavat ostolaskujen asiallisesta tarkistamisesta ostolaskujen kierrättämisjärjestelmässä (Martti) ja laitoksen matkasihteerit vastaavat matkalaskujen (SAP Travel) asiallisesta tarkastamisesta. Matkustaminen Laitoksella noudatetaan Jyväskylän yliopiston matkustusohjetta. Laitoksen matkustusasioista vastaavan matkasihteerin tavoittaa osoitteesta bioenv-travel-servicecentre@jyu.fi. Ajolupa Työmatkaa varten on myös mahdollista saada käyttöön laitoksen auto. Autoa saa kuljettaa henkilö, jolla on voimassa oleva ajolupa. Matkustajana voi olla vain yliopistolla työskenteleviä ja henkilöitä, joiden kuljettaminen on opetuksen tai tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Autoja saa käyttää vain työhön liittyviin ajoihin. Autojen varausjärjestelmään ja ohjeisiin pääset laitoksen kotisivuilta linkistä Varauskirja (ks. Pikalinkkejä). Edustuskulut Kun yliopiston varoilla (perusrahoitus sekä täydentävä rahoitus) tarjotaan lounaita, illallisia, kahvia joko vieraille tai henkilökunnalle, puhutaan edustamisesta. Tällöin tulee ilmoittaa tilaisuuden aihe ja osallistujat laskun liitteeksi. Parhaiten ilmoittaminen käy täyttämällä edustuskululomake. Lomake löytyy laitoksen nettisivuilta. Täytä ja lähetä lomake sähköisenä palvelukeskukseen osoitteella bioenv-finance-servicecentre@jyu.fi. Kohtuullinen vieraanvaraisuus pitää sisällään pääsääntöisesti illallisen alku- ja jälkiruokineen ja 1-3 ravintola-annosta alkoholia per osanottaja. Tilauksissa pitää noudattaa myös hintatason suhteen kohtuullisuutta. Väitöskulut Yhteisistä käyttömenoista varataan 1000 väittelijää kohti käytettäväksi ensisijaisesti vastaväittäjän matka- ja majoituskuluihin. Tämän lisäksi laitos voi kustantaa väitöksen yhteydessä tarjottavan kahvin/kuohuviinin 150 :oon saakka. Muut väitöksestä aiheutuvat kulut kuten vastaväittäjän päivällinen voidaan haluttaessa maksaa ryhmän tai osaston rahasta. Laitoksen laskutusosoitteeseen pyydetään vastaväittäjän matkaa ja majoitusta koskevat laskut. Jos summasta jää jäljelle, väittelijä voi tehdä laitokselle kuluveloituksen esim. kahvituksista tai kuohuviineistä. Liitteeksi tarvitaan alkuperäinen maksukuitti. Projektien talousseuranta Projektin vastuullinen johtaja vastaa projektinsa taloussuunnittelusta ja -seurannasta. Hankesihteeri auttaa taloussuunnittelussa ja tekee projektiseurannan projektin vastuulliselle johtajalle kolme kertaa vuodessa tai sovitusti. Projektien taloutta seurataan talouspalveluiden hankesalkku-työkalulla. Laitoksen talous osana yliopiston taloutta on yliopiston tilintarkastuksen ja yliopiston sisäisen tarkastuksen arvioitavana.
Ennen projektin aloittamista projektin johtaja tekee hankeilmoituksen Converis-järjestelmään. Hankeilmoitus tehdään kaikkiin rahoitushakemuksiin, myös tilaustutkimushankkeisiin, palvelun myyntiin ja henkilökohtaisiin apurahoihin, ei kuitenkaan alle vuoden mittaisiin henkilökohtaisiin apurahoihin tai alle 20000 :n matka-apurahoihin. Jokaiseen rahoitushakemukseen tehdään oma hankeilmoituksensa. Hankekoordinaattori ohjeistaa hankeilmoituksen teossa sekä tarkistaa hankeilmoituksen budjetin. Kansainvälisten rahoitushankkeiden sopimukset allekirjoittaa dekaani, jos yliopiston hankebudjetti on alle 30.000 euroa, tai rehtori, jos yliopiston hankebudjetti on yli 30.000 euroa. Talouspalveluiden controlleri tekee projektien maksatushakemukset rahoittajalle. Projektin vastuullinen johtaja tekee rahoittajille projektin sisällöstä väli- ja loppuraportit. Niiden perusteella rahoittajat arvioivat projektin talouden onnistumista. Rahoituksen seurantaa kehitetään, jotta projektinjohtajat pystyvät suunnittelemaan projektin toiminnan selkeämmin ja jotta projektityöntekijät pystyttäisiin palkkaamaan koko projektin ajaksi. Vastuu rahoituksen seurannan kehittämisestä on talouspalveluilla. Erityisenä kehittämiskohteena on projektinjohtajien, palvelukeskuksen hankesihteerin ja talouspalveluiden controlerin välisen työnjaon selkeyttäminen. Projektijohtajille tehdään kirjalliset ohjeet projektin talouden suunnittelua ja seurantaa varten. Controller vastaa käytäntöjen kehittämisestä. 5 TUTKIMUS Laitoksen tutkimuksen vahvuusalueet määritellään laitoksen strategiassa. Laitoksen tavoitteena on tehdä kansainvälisesti korkeatasoista, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta kaikilla valituilla vahvuusalueilla, vahvistaa edelleen johtavien alojen toimintaa ja tukea strategisesti tärkeitä uusia nousevia aloja. Konkreettisina tavoitteina on lisätä ja edelleen vahvistaa eri uravaiheissa olevista tutkijoista koostuvia tutkimusryhmiä, lisätä EU:n rahoittamia hankkeita ja verkostoja sekä lisätä ja jäntevöittää jatkokoulutusta ja kurssitarjontaa. Lisäksi pyritään lisäämään osastojen/tutkimusryhmien välistä yhteistyötä tutkimuksessa ja jatko-opiskelijoiden koulutuksessa. Tutkimusryhmien johtajat ja tutkijat suunnittelevat tutkimusta laitoksen määrittämien tutkimuksen vahvuusalueiden puitteissa ja hakiessaan tutkimusrahoitusta. Vahvuusalueiden määrittely ei kuitenkaan ole poissulkevaa vaan tutkijoita kannustetaan luovuuteen ja löytämään uusia nousevia tutkimuksen vahvuusaloja. Tutkimusta tehdään tutkimusryhmissä, joiden johtajat vastaavat tutkimuksesta sekä tutkimuksen tekemiseen haettavasta rahoituksesta. Tutkimusryhmää johtaa professori tai laitoksella työskentelevä senioritutkija (esimerkiksi akatemiatutkija tai yliopistonlehtori) ja ryhmässä voi toimia myös useita varttuneita tutkijoita tutkimusryhmän johtajan tukena. Tutkimusryhmän johtaja toimii lähiesimiehenä tutkimusryhmässä toimiville tutkijoille, tohtorikoulutettaville ja tutkijatohtoreille. Suurin osa laitoksen julkaisuista julkaistaan kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Laitoksen kannustaa julkaisemaan julkaisufoorumin JUFO3 ja JUFO2-tason sarjoissa sekä edellyttää rinnakkaisjulkaisemista yliopiston ohjeiden mukaan (http://openaccess.jyu.fi/en/self_archiving). Laitos voi myös tukea taloudellisesti julkaisujen avointa saatavuutta (ohjeet: https://www.jyu.fi/bioenv/en/for-personnel/guidelines/guidelinesfor%20publishing). Kirjasto vastaa tutkimusjulkaisujen kirjaamisesta tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmään, TUTKAan. Laitoksella toimivien tutkijoiden tulee noudattaa kansainvälisesti ja kansallisesti sovittuja sääntöjä hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja tutkimuksen etiikasta. Näiden sääntöjen loukkaamista havaitsevan tai epäilevän on välittömästi ilmoitettava asiasta kirjallisesti laitoksen johtajalle tai pedagogiselle johtajalle, jos asia koskee opinnäytetöitä. Johtaja vastaa siitä, että tutkimuseettiset loukkaukset käsitellään asianmukaisesti yliopiston ohjeiden mukaisesti ja niistä ilmoitetaan rehtorille. Jokainen on myös oikeutettu ilmoittamaan epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta kirjallisesti suoraan yliopiston rehtorille. Tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen tukipalvelut koostuvat - Tekninen tukipalvelu; tukipalvelun laboratoriomestarit, laboratorio- ja tietokoneteknikko - Koe-eläinyksikkö; koe-eläinhoitajat - Välinehuoltopalvelut; välinehuoltajat - Konneveden tutkimusaseman tukipalvelut; keittiö, siivous, tekninen tukipalvelu - Hallintotukipalvelut; yliopistopalvelut ja palvelukeskus Lisäksi osastoilla ja tutkimusryhmillä on tukipalveluhenkilökuntaa, jonka työpanoksesta päätetään osasto- ja projektikohtaisesti. Tutkimusta arvioidaan laitoksella jatkuvasti perustuen rahoituksen määrään ja tieteellisten julkaisujen määrään ja laatuun. Itsearviointia toteutetaan jatkuvasti myös osastoilla sekä tutkimusryhmissä. Tutkijat raportoivat tehdystä työstään säännöllisesti rahoittajille ja rahoittajat arvioivat heidän työtään rahoitushakujen yhteydessä. Väitöskirjatyön seurantaryhmä, väitöskirjan esitarkastajat ja vastaväittäjä arvioivat kukin jatko-opiskelijoiden tutkimusta. Arviointia tehdään myös valtakunnallisissa tieteenalakohtaisissa arvioinneissa. Tutkimuksen korkean kansainvälisen tason ylläpitämiseksi laitoksen tukipalveluja kehitetään tutkijoiden konkreettisia tarpeita palvelevaksi, rekrytoitavan henkilön tieteellistä vaikuttavuutta korostetaan opetusansioiden ohella, palkitaan
rahoituksen saanutta tutkijaa/ryhmää täydentävän rahoituksen hankkimisesta, rekrytoidaan aktiivisia, urallaan eteneviä, tieteellisesti päteviä post doc -tutkijoita, tiivistetään ja lisätään osastojen välistä yhteistyötä. Koko laitoksen yhteisenä tavoitteena on luoda korkeatasoisen tutkimuksen teolle innostunut ja palkitseva ilmapiiri. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelmia ja työnjakoa laadittaessa on varmistettava, että tutkimukseen on käytettävissä merkittävästi työaikaa. 6 KOULUTUS Laitos vastaa akvaattisten tieteiden, ekologian ja evoluutiobiologian, solu- ja molekyylibiologian sekä ympäristötieteen perus- ja jatkokoulutuksesta Jyväskylän yliopistossa. Laitoksen koulutusvastuulle kuuluu myös sairaalasolubiologian ammatillinen erikoistumiskoulutus, jonka jatkamisesta on sovittava muiden yliopistojen kanssa vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämän lisäksi laitos kouluttaa biologian opettajia yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen (OKL) ja normaalikoulun kanssa. Biologian opettajankoulutus lakkautetaan syksystä 2017 lähtien, mutta laitos tarjoaa mahdollisuuden suorittaa biologian aineopinnot toisena opetettavana aineena. Yliopiston hallitus päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä. Rehtori päättää tiedekuntaa kuultuaan tutkintoohjelmista, mikäli ne sisältyvät yliopiston koulutusvastuuseen. Tiedekuntaneuvosto päättää opetussuunnitelmista laitoksen esitysten perusteella. Dekaani päättää opetusohjelmasta laitoksen esityksen perusteella. Koulutusasioissa laitoksen vastuuhenkilöt ovat laitoksen johtaja ja laitoksen pedagoginen johtaja, koulutusohjelmien nimetyt vastuuprofessorit, tohtoriohjelman koordinaattori, opintoneuvojat, sekä koulutussuunnittelija. Jokainen opettaja vastaa opetuksen laadusta ja sen kehittämisestä omalta osaltaan. Koulutukseen liittyviä asioita käsitellään laitoskokouksessa, johtoryhmässä, tohtoriohjelman johtoryhmässä, opetuksen kehittämistyöryhmässä ja osastojen kokouksissa. Laitoksen johtoryhmässä käsitellään mm. opetussuunnitelma ja opetusohjelma. Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee tohtorikoulutuksen opetussuunnitelman, tohtorikoulutukseen varattujen varojen käytön sekä tohtorikoulutettavien valinnan ja ohjauksen periaatteet. Osastojen kokoukset käsittelevät omalta osaltaan koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia Laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmä toimii pedagogisen johtajan apuna. Opetuksen kehittämistyöryhmään kuuluvat opintoneuvojat, muut osastojen edustajat, koulutussuunniitelija, sekä opiskelijoiden keskuudesta nimetyt neljä laatuhemmoa. Laatuhemmot nimeää pedagoginen johtaja opiskelijajärjestöjen ehdotusten pohjalta. Laatuhemmot toimivat yhteyshenkilöinä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Laatuhemmot ja muut opiskelijat myös järjestävät kaksi kertaa vuodessa opetuksen iltapäivä -tapahtuman, jossa käsitellään yhteisesti mm. opetukseen ja oppimiseen liittyviä asioita. Opetussuuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi, mutta siihen voidaan tehdä vuosittain korjauksia. Opetussuunnitelman valmistelusta vastaa pedagoginen johtaja apunaan koulutusohjelmittain nimetyt vastuuprofessorit/vastuuopettajat. Opetussuunnitelma käsitellään laitoksen johtoryhmässä ja tohtorikoulutuksen osalta tohtoriohjelman johtoryhmässä. Mikäli opetussuunnitelmissa on suuria muutoksia, ne käsitellään myös laitoskokouksessa. Pedagoginen johtaja vastaa opetussuunnitelman lähettämisestä tiedekuntaan hyväksyttäväksi. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelman tai siihen tehdyt muutokset maaliskuun loppuun mennessä. Opetusohjelma valmistellaan osastoilla maaliskuussa ja opetusohjelma julkaistaan toukokuun loppuun mennessä. Opinto-ohjauksen periaatteena on auttaa opiskelijoita suunnittelemaan omaa opiskeluaan heti opintojen alusta lähtien mahdollisimman itsenäisesti. Kandidaattivaiheen opiskelijoiden kanssa HOPS-keskustelu käydään ensimmäisen syyslukukauden aikana. Maisterivaiheen opiskelijoiden tulee itsenäisesti hakeutua HOPS-ohjaukseen kolmannen lukuvuoden keväällä tai neljännen lukuvuoden syksyllä. Liitteenä on opinto-ohjauksen suunnitelma ja aikataulu (Liitteet 5 ja 6). Opiskelijoille toimitetaan hyväksymiskirjeen mukana lehtinen Opiskelu bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, joissa annetaan selkeä kuva laitoksen käytänteistä ja laitoksella annettavasta opetuksesta. Heille järjestetään heti opiskelun alussa informaatiotilaisuuksia sekä ns. Lentävä lähtö, jossa opiskelijat tutustuvat toisiinsa, laitoksen henkilökuntaan, laitoksella tehtävään tutkimustyöhön, ja laitoksen toimintatapoihin sekä käydään läpi opinto-ohjaukseen ja opiskelutekniikkaan liittyviä asioita. Opinto- ohjaukseen osallistuvat kaikki laitoksella opetusta antavat henkilöt kertomalla opiskelijoille opintokokonaisuuksien tavoitteista ja motivoimalla opiskelijoita ko. aineiden opiskeluun. Opiskelijan oman ammattikuvan ja työelämävalmiuksien kehittäminen on tärkeä osa koulutusta koko opintopolun ajan. Laitoksella toimii lisäksi kolme Hyvistä eli opiskelijoiden hyvinvointineuvojaa. Hyvis-toiminnan tarkoitus on edistää ja tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintaa. Perustutkintokoulutuksen onnistumista arvioidaan seuraamalla tutkintojen ja 55 op vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrää, Luk-tutkinnon 3 vuodessa ja FM-tutkinnon tämän jälkeen 2 vuodessa suorittaneiden osuutta, työllistymistä, kansainvälisyyttä sekä opiskelija- ja opettajapalautetta. Opiskelijapalautejärjestelmää kehitetään jatkuvasti tehokkaammaksi ja helpommaksi käyttää. Lisäksi opiskelijoilta kerätään palautetta laitoksen yleisestä toiminnasta. Kansainvälistymisen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraamalla ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden ja laitoksen opiskelijoiden opiskelijavaihtoon osallistumisen määrää. Opetuksen kehittämiseksi ja ongelmakohtien tunnistamiseksi opiskelijapalautteen hyväksikäyttöä tehostetaan. Opiskelijapalautteen painopiste on oppimisen arvioinnissa, mitä tukevat selkeät kurssikohtaiset osaamistavoitteet. Opettaja saa tietoa oppimisprosessin onnistumisesta lisäksi tenttien ja muiden
opintosuoritteiden kautta sekä kollegoilta saadun palautteen kautta. Oppimisprosessia pyritään parantamaan sekä monipuolisilla opetusmenetelmillä että opastamalla opiskelijoita erilaisten opiskelutekniikoiden käytössä. Peruskoulutuksen kehittämisen erityisiä painopisteitä ovat: - Opiskelijoiden tiedonhankinnan ja ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen tähtäävien työmenetelmien käytön lisääminen - Opiskelutaitojen ja -motivaation parantamiseen tähtäävät toimenpiteet - Syventävien opintojen ja englanninkielisen opetuksen kehittäminen - Opettajien työn tukeminen ja opettajien omaehtoinen kehittyminen - Valmistuneiden työllistymisen seuranta - Koulutuksen kansainvälistyminen - Opiskelijarekrytointi Tohtorien koulutuksessa tavoitteena on tutkimuksen korkea kansainvälinen taso ja sellaisten valmiuksien lisääminen, jotka auttavat tohtoreita siirtymään post doc -vaiheen jälkeen itsenäisiksi tutkijoiksi ja/tai sijoittumaan yhteiskuntaan. Tällaisia valmiuksia ovat mm. projektien hallinta, verkostojen luominen, tutkimussuunnitelmien ja -hakemusten teko, korkeatasoinen tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä erilaisten opetusmenetelmien hallinta. Kaikille tohtorikoulutettaville nimetään seurantaryhmä, jonka tarkoituksena on tukea ja seurata väitöskirjaprojektin edistymistä. Laitos osallistuu täydennyskoulutukseen etenkin osana LUMA-Keski-Suomi toimintaa. 7 YHTEISTYÖ Laitos kehittää painopistealojensa paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Paikallisella tasolla keskeisiä yhteistyömuotoja ovat yliopiston poikkitieteelliset hankkeet kuten nanotiedekeskus (NSC) ja Sustainability Science Center (SSC). Kansallisessa yhteistyössä korostuvat strateginen yhteistyö koulutus- ja tutkimusyhteistyön sekä henkilöstö- ja tutkimusinfratehokkuuden kehittämiseksi. Suunnitteluyhteistyötä tehdään muiden yliopistojen kanssa yliopistojen välisten yhteistyösopimusten mukaisesti. Strategisesti tunnistettuja yhteistyökumppaneita ovat sektoritutkimuslaitokset kuten Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Käytännössä laitoksen jokainen osasto tekee aktiivisesti yhteistyötä ja myös suunnittelee yhteistyön omien yhteistyökumppaniensa kanssa. Asiantuntijaorganisaatiolle tyypillisellä tavalla jokainen projektinjohtaja vastaa omista yhteistyökumppaneistaan ja -verkostoistaan toiminnan tasolla. Koulutuksen yhteistyötahoja ovat laitoksella toimivat opiskelijoiden ainejärjestöt, tiedekunnan muut laitokset, yliopiston muut tiedekunnat ja laitokset, Avoin yliopisto ja muiden yliopistojen vastaavat laitokset. Laitoksen tiloja ja resursseja vaativista yhteistyösopimuksista neuvotellaan etukäteen osastoilla ja laitoksen johtajan kanssa. Yhteistyösopimukset allekirjoittaa dekaani, dekaanin estyneenä ollessa varadekaani tai hallintokeskus yliopiston sopimuspolitiikan mukaisesti. Allekirjoitusta varten tarvitaan laitoksen johtajan sitoumus (voidaan tehdä hankearviointilomakkeella). Yhteistyösopimuksissa nimetään vastuuhenkilö/tutkimuksen vastuullinen johtaja, joka vastaa sopimuksen seurannasta ja raportoinnista. Nanotiedekeskuksessa (NSC) tapahtuvaa, fysiikan ja kemian laitosten kanssa harjoitettavaa poikkitieteellistä nanotieteen tutkimusta ja koulutusta suunnitellaan NSC:n johtoryhmässä, jossa on laitoksen edustus. NSC:llä on tutkimustoiminnan arvioimiseksi kansainvälinen ohjausryhmä. Tutkimusprojekteja ja oppiaineita kannustetaan tekemään aktiivisesti yhteistyötä. Yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota kumppanuudesta saatavaan hyötyyn laitoksen omalle opetus- ja tutkimustoiminnalle. Yhteistyössä vältetään sellaisia valintoja, jotka ohjaavat laitoksen voimavaroja pois tutkimuksen pääaloilta. 8 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on laitokselle tärkeää ja monet laitoksen vahvuusaloista liittyvät voimakkaasti yhteiskunnan perustoimintoihin ja hyvinvointiin sekä ihmisten arkipäivän ympäristöön. Laitoksen pitkäjänteisen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkittävyys perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen ja kehittyvään tutkimukseen ja koulutukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa. Tutkimuksen ja koulutuksen odotetaan tuottavan osaajia ja osaamista, jotka vaikuttavat suoraan yhteiskuntaan. Laitoksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen käytännössä vaikuttavia tekijöitä suunnittelevat pääasiassa oppiaineiden edustajat ja Konneveden tutkimusaseman johtaja. He tekevät esityksiä laajemmista hankkeista, joita käsitellään laitoksella ja tiedekunnassa esim. TTS -prosessissa ja/tai mahdollisen rahoitusinstrumentin edellyttämässä järjestyksessä. Pienimuotoisempia hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan suoraan toimijoiden tasolla. Laitos kannustaa henkilökuntaa osallistumaan alojensa merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Osallistumisesta täytyy sopia esimiehen kanssa ja tästä aiheutuva työmäärä tulee ottaa huomioon työsuunnitelmassa.
Laitoksen henkilökunta osallistuu useisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin mm. ministeriöiden, aluehallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen puitteissa. Henkilökunnan jäsenet esitelmöivät eri yhteistyötahojen ja omien alojensa yleisötilaisuuksissa ja kirjoittavat alansa yleistajuisiin julkaisuihin. He ovat alansa asiantuntijoina myös yleisesti median käytettävissä. Laitoksen useissa tutkimushankkeissa on myös yritysosapuolia. Osa hankkeista on suurehkoja hankkeita (esim. Tekeshankkeet), joissa on mukana alan paikallisia ja kansallisia yrityksiä. Osa yrityshankkeista on pienehköjä, mutta perusteltuja niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tieteellisen tiedon kartuttamisen kannalta. Osa pro gradu töistä tehdään yritysten, hallinnon tai yhteiskunnan muiden toimijoiden esittämistä aihepiireistä ja osin niiden rahoittamalla työpanoksella. Laitos toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta myös henkilöstö- ja muussa resurssiyhteistyössä muun muassa Luke:n, SYKE:n, VTT:n ja JAMK:n kanssa. Laitos toteuttaa palvelututkimuksena mm. eräitä muuten Suomessa vaikeasti toteutettavia analyyseja ja testejä. Lisäksi laitoksella on merkittäviä tutkimuslaitteistoja, joita käytetään yhteishankkeissa yritysten kanssa esimerkiksi opinnäytetöissä. Konneveden tutkimusasemalla on erityisasema yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Aseman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat kolme vuorovaikutuksen tasoa, kansainvälinen ja kansallinen korkeatasoinen tutkimus ja opetus, toimiminen koko yliopiston työpajojen ja kokousten tukikohtana ja näyteikkunana yhteiskuntaan sekä kiinteä vuorovaikutus välittömään ympäristöön ja maakuntaan. Konneveden tutkimusasema on laitoksen osa, jossa tutkimusja opetustoiminnan lisäksi käy paljon vieraita tutustumassa asemalla tehtävään ekologian ja vesien luonnonvarojen tutkimukseen. Tutkimusasema on myös laitoksen ainoa osio, jonka toiminnasta merkittävä osa on maksullista palvelutoimintaa, mikä edellyttää johdolta ja henkilökunnalta hyviä vuorovaikutussuhteita, jopa markkinointia, ympäröivään yhteiskuntaan. Laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan TTS-prosessin yhteydessä tulosraportoinnin muodossa. Talousjohtamisessa seurataan sektorin rahoituksen määrää ja kehittymistä. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta pyritään lisäämään olemalla aloitteellisia yhteistyössä sektoritutkimuslaitosten ja yritysten kanssa sekä kehittämällä koulutusta vastaamaan paremmin yhteiskunnan haasteita. Maisteri- ja jatkokoulutukseen pyritään lisäämään projektinjohtamis- ja liiketaloudellista osaamista, minkä odotetaan lisäävän valmistuneiden vaikuttavuutta työelämässä. Alueellisen vaikuttavuuden kannalta merkittävien pienten yrityshankkeiden hallinnon sujuvuutta pyritään parantamaan yksinkertaistamalla niiden toimistohallinnointia. Laitos kehittää ja vahvistaa näkyvyyttään ja yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan suunnitelmallisella tiedottamisella toiminnastaan kansallisissa ja alueellisissa tiedotusvälineissä. Konneveden tutkimusaseman strategisena tavoitteena on tasapainoisesti kehittää edellä mainittuja kolmea päätoimintasuuntaansa, tutkimusta ja opetusta, koko yliopiston käyttöä sekä yliopiston ulkopuolelle suuntautuvaa vuorovaikutusta. Vaikka ensiksi mainittu tehtävä selkeästi priorisoituu tärkeimmäksi koko bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kannalta, niin jo aseman toimintojen vuodenaikainen tasapainottaminen edellyttää kaikkien toimintasuuntien kehittämistä. 9 LAATUTYÖ Laitoksen laatutyötä johtaa laitoksen johtaja ja sitä koordinoi palvelukeskuksen kanssa sovitusti henkilöstökoordinaattori. Laatutyöryhmänä toimii laitoksen johtoryhmä. Pedagogisen toiminnan osalta laatutyötä johtaa laitoksen pedagoginen johtaja ja opetustyöryhmä, jossa on myös opiskelijaedustus. Laatukoordinaattori kokoaa ja ylläpitää laitoksen toimintakäsikirjaa sekä tiedottaa siitä. Toimintakäsikirja määrittelee laitoksen ydin- sekä muut prosessit, jotka kuvataan toiminnan kehittämiseksi. Laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä on kirjattu laitoksen toimintakäsikirjaan liitteineen. Toimintakäsikirja hyväksytään seuraavasti: 1) koordinaattori valmistelee 2) johtoryhmä ja laitoskokous käsittelee ja 3) johtaja hyväksyy. Toimintakäsikirjan muutokset pyritään tekemään vuosittain TTS prosessin yhteydessä. Vähäiset ja tekniset muutokset toimintakäsikirjaan tekee laatukoordinaattori. 10 LIITTEET 1. Laitoksen toimintaa palvelevat yliopistopalveluiden henkilöt 2. Laitoksen yhteyshenkilöt/vastuuhenkilöt 3. Laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma
LAATUKÄSIKIRJA Hyväksytty 15.06.2017 LIITE 1 Laitoksen toimintaa palvelevat yliopistopalveluiden henkilöt Palvelukeskus https://uno.jyu.fi/en/instructions-and-services/service-centre/henkilosto Palvelukeskuksen henkilöt, jotka pääsääntöisesti palvelevat Bio- ja ympäristötieteiden laitosta: Nimi Nimike Puhelinnumero Sähköposti Koivula Jaana projektisihteeri +358 40 8053893 bioenv-projects-servicecentre@jyu.fi Kotiranta Anna Liisa sihteeri +358 40 8053896 bioenv-secretaries-servicecentre@jyu.fi Levänen Heli henkilöstösihteeri +358 40 8053135 bioenv-hr-servicecentre@jyu.fi Roisko Jaana matkasihteeri +358 40 8053923 bioenv-travel-servicecentre@jyu.fi Sarkkinen Paula henkilöstökoordinaattori +358 50 5164401 bioenv-hr-servicecentre@jyu.fi Tarvainen Tarja taloussihteeri +358 40 8053907 bioenv-finance-servicecentre@jyu.fi Lähipalvelut: Jaana Koivula ja Anna-Liisa Kotiranta työskentelevät laitoksen tiloissa (YAC321.1). Paula Sarkkinen on paikalla laitoksella tiistaisin ja keskiviikkoisin (YAC321.1). Jaana Roisko on paikalla laitoksella torstaisin (YAC321.1). Tehtävänkuvat: Jaana Koivula - hankkeiden taloushallinnon tukipalvelut Anna-Liisa Kotiranta - yksikön johdon asiakaspalvelutehtävät, kokousjärjestelyt, toimistotarvikkeiden hankinta, puhelinasiat, kulkuluvat Heli Levänen - palvelussuhteen ylläpitoon ja päättämiseen liittyvät tehtävät, vuosilomat, poissaolot, palkkiot Jaana Roisko - matkalaskujen ja kuluveloitusten käsittely, matkojen varaamisessa avustaminen, junasarjaliput Paula Sarkkinen - rekrytoinnissa avustaminen, palvelussuhteen perustaminen Tarja Tarvainen - ostolaskujen asiatarkastus, myyntilaskutus, avoimien saatavien valvonta, tullaus Talouspalvelut Taimi Närhi, Controller, YNC 311 +358 40 805 4957, taimi.narhi@jyu.fi Yksikön johdon talouden suunnittelun, raportoinnin ja päätöksenteon lähituki ja asiakaspalvelu. Talouden seuranta, raportointi ja analysointi, taloussuunnittelu, yksikön perusrahoituksen jakoperustelaskenta, kokonaistuottojen ja -kulujen budjetointi ja HR-budjetointi. Talouden pidemmän aikavälin suunnittelu, hankesalkun hallinta, raportointi ja ennakointi, käyttöomaisuuden ja poistojen seuranta ja raportointi. Työajan kohdennuksen hyväksyminen: perusrahoitus ja edm. rahoitukset/hankkeet Koulutuspalvelut Tiina Hakanen, Koulutussuunnittelija, +358 40 805 3856, tiina.m.hakanen@jyu.fi, YAC 311.1 Opetussuunnitelmatyöhön osallistuminen ja opetusohjelman laatiminen, tähän liittyvät tuntiopetusjärjestelyt, koulutusta koskevien asioiden valmistelu, päätösten toimeenpano ja tiedottaminen, opintoneuvonta, Hyvis, opintokokonaisuuksien rekisteröinti ja tutkintohakemusten käsittely, AHOT-valmistelu, Pro gradujen arvosteluprosessi: päätösten valmistelu ja toimeenpano, opiskelijarekrytointiin osallistuminen, opiskelijavalinnoissa avustaminen, työharjoittelu: harjoittelusopimukset, em. asioihin liittyvä verkkosivupäivitys. Sari Eronen, Koulutussuunnittelija, +358 40 805 3457, sari.eronen@jyu.fi, YNC 312 Tohtorikoulutus, väittelylupa-asiat
LAATUKÄSIKIRJA Hyväksytty 15.06.2017 LIITE 2 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen erikseen nimetyt vastuuhenkilöt: Alkoholivastaava Hankintavastaava Kemikaali/ongelmajäteasiat Kirjastoasiat Koe-eläinasiat ja -tilat Kopiokone/monitoimilaiteasiat Mikrobiturvallisuus Siivousasiat Säteilysuojavastaava ja ydinturvallisuusvastaava IT-yhteyshenkilö ja tutkimuslaitteiden tietokoneet Teknisen palvelun esimies Tiedotusasiat ja laitoksen www-sivut Turvallisuusasiat Tutkimuksen etiikka Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut Laboratoriot: Akvaattisten tieteiden laboratorio DNA-laboratorio Solu- ja molekyylibiologian laboratoriot Ympäristötieteen laboratorio Laboratoriokeskus ja sen kasvihuoneet Ambiotican kasvihuoneet Nina Honkanen Taimi Närhi ja Petri Papponen Alli-Mari Liukkonen Tiina Hakanen Esa Koskela vahtimestarit ja Anna Liisa Kotiranta Varpu Marjomäki Juha Ahonen Jari Ylänne (varalla Anna Karjalainen) Harri Kovanen Jari Ylänne Anna-Liisa Kotiranta, Elina Leskinen Juha Ahonen Mikko Mönkkönen Olli-Pekka Laakso Heli Niskanen ja Jorma Lind Nina Honkanen Elina Virtanen Alli-Mari Liukkonen, Petri Papponen, Laura Pitkänen Leena Siitonen Minna-Maarit Kytöviita Kaisa Suisto
LAATUKÄSIKIRJA Hyväksytty 15.06.2017 LIITE 3 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma 1. Opinto-ohjauksen periaatteet sekä opinto-ohjauksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet Opinto-ohjauksen perimmäisenä tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan heti opintojen alusta lähtien mahdollisimman itsenäisesti. Periaatteena on, että jokainen opiskelija saa asiantuntevaa ja henkilökohtaista ohjausta. Jokaisen opiskelijan opintojen suunnittelutyö kirjataan henkilökohtaisena opintosuunnitelmana, HOPSina. HOPS on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. HOPS pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. HOPSia tehdessään opiskelijan tulee miettiä, mihin hän opiskelullaan tähtää, ja kuinka hän voi saavuttaa asettamansa tavoitteet. Päävastuu suunnitelman laatimisessa on aina opiskelijalla itsellään, jotta hän tulisi konkreettisesti ja kriittisesti pohtineeksi omaa rooliaan yliopistoyhteisössä sekä omia valintojaan ja asiantuntijaksi kehittymistään. Opintosuunnitelman käsittelyn ja ohjauskeskustelujen avulla opiskelijaa rohkaistaan myös tekemään innovatiivisia valintoja omalle opiskelu-uralleen (esim. ottamalla tieteenalojen rajoja ylittävässä tutkimuksessa ja asiantuntijatehtävissä tarvittavia aineyhdistelmiä). Määrälliset tavoitteet: Opinto-ohjauksella pyritään tukemaan opiskelua erityisesti kandidaattiopintojen aloitusvaiheessa, jolloin tiedotustilaisuuksien lisäksi tarjotaan ryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta (tutortoiminta, HOPS-ohjaus, opintoneuvojien antama opastus) 2 op:n laajuisena HOPS ja työelämä -kurssina. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä ja toisena opiskeluvuotena tarjotaan ryhmäohjausta vähintään kerran lukukaudessa ja henkilökohtaista ohjausta tarvittaessa koko opintojen ajan. Seuraava tehostetun opinto-ohjauksen vaihe on kolmantena opiskeluvuotena tai maisteriopintojen alussa. Tällöin tarkastellaan jo tehtyjä opintoja ja kandidaatintutkintoa kokonaisuutena sekä suunnitellaan maisterivaiheen opintoja. Laadulliset tavoitteet: Opinto-ohjauksen laadullisena tavoitteena on saada opiskelija pohtimaan tulevaisuuttaan, miettimään perusteita omille valinnoilleen sekä rakentamaan omaa ammatti-identiteettiään ja työelämässä tarvittavia valmiuksia. Käytännön tavoitteena on saada opiskelu sujumaan alusta lähtien niin, että opiskelija osaa hakeutua oikeille kursseille oikeaan aikaan ja että hänen opintonsa muodostavat kokonaisuuden, jolla on kysyntää myös työelämässä. Opiskelijan on pystyttävä hahmottamaan kokonaisuuksia, yhdistämään teoreettisissa opinnoissa saatu tieto käytännön tason ongelmien ratkaisuun ja ymmärtämään mitä hyötyä eri asioiden opiskelusta on esim. tutkijan, opettajan tai hallintovirkamiehen työssä. Näiden asioiden pohtiminen opintoja suunniteltaessa vähentää opiskelijan huolta tulevaisuudesta ja siitä millaisiin tehtäviin hän voi valmistuttuaan sijoittua. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa myös siinä tilanteessa, jos hän jostain syystä muuttaa alkuperäisiä suunnitelmiaan. Tällöin ohjauksella tuetaan opiskelijan omia valintoja ja autetaan suunnittelemaan opinnot niin, että muutoksista huolimatta valmistuminen tavoiteajassa on mahdollista. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös auttaa ongelmiin joutuvaa opiskelijaa ja estää opintojen tarpeeton pitkittyminen tai keskeytyminen. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata erityisavun piiriin (mm. opiskelijoiden terveydenhuolto, yliopiston rekrytointipalvelut, hyvistoiminta). 2. Opinto-ohjaukseen vastuuhenkilöt Opinto-ohjauksen järjestämisestä ja tiedotuksesta vastaa laitoksen pedagoginen johtaja yhdessä opetusasioiden amanuenssin ja opetuksen kehittämistyöryhmän kanssa. Opetuksen kehittämistyöryhmän jäsenten, erityisesti opintoneuvojien, tehtävänä on opetuksen suunnittelun ja kehittämisen lisäksi toimia linkkinä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Yleistä opinto-ohjausta antaa opetusasioiden amanuenssi, joka ohjaa opiskelijoita tarvittaessa opintoneuvojien, kurssien vastuuopettajien tai koulutusohjelmista vastaavien opettajien puheille. Opinto-ohjaukseen osallistuvat kaikki laitoksella opetusta antavat henkilöt kertomalla omien kurssiensa osaamistavoitteista ja motivoimalla opiskelijoita opettamansa alan opiskeluun. Varsinaisessa opastus- tai ohjaustyössä toimivat opiskelijatutorit, HOPS-ohjaajat, opintoneuvojat, opetusasioiden amanuenssi, opetus- ja tutkimushenkilökunta ja pedagoginen johtaja. Opinto-ohjaus vaatii sekä opintoneuvojilta että HOPS-ohjaajilta runsaasti aikaa, mikä otetaan huomioon ohjaajien työsuunnitelmissa (ts. ohjaajien jaksaminen varmistetaan). Tämän asian toteutumista seuraavat esimiehet ja viime kädessä laitoksen johtaja. 3. Opinto-ohjauksen aloitus Uusille kandidaattiohjelmien opiskelijoille järjestetään ensimmäisenä päivänä tervetulotilaisuus, jossa kerrotaan yleisesti bio- ja ympäristötieteiden laitoksella annettavasta opetuksesta sekä opiskelun aloittamiseen liittyvistä käytännön asioista. Tilaisuuden vetäjänä toimii laitoksen pedagoginen johtaja, ja kaikkien uusien opiskelijoiden tulee osallistua tähän tapahtumaan. Tervetulotilaisuudessa opiskelijat jaetaan HOPS- ja tutor-ryhmiin. Tavoitteena on, että nämä ryhmät ovat samoja. Ensimmäisten päivien ohjaus painottuu opiskelijatutorin johdolla tehtävään toimintaan. Heti alussa järjestetään erillistä ohjausta niille opiskelijoille, joilla on aikaisempia korkeakoulu opintoja. Varsinainen HOPS-työ alkaa syyslukukauden ensimmäisellä tai toisella viikolla Konneveden tutkimusasemalla järjestettävässä Lentävä Lähtö - tilaisuudessa, jossa opiskelijat tutustuvat toisiinsa, laitoksen henkilökuntaan ja laitoksella tehtävään tutkimustyöhön. Lentävässä Lähdössä käydään HOPS-ohjaajan johdolla ryhmäkeskusteluja, annetaan ehops-neuvontaa ja aloitetaan HOPSien teko. Maisterivaiheen opiskelijoille nimetään omat HOPS-ohjaajansa ja muista yliopistoista siirtyneille maisteriopiskelijoille (mukaan lukien laitoksen kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijat) järjestetään oma tutustumistilaisuus, jossa HOPStyö aloitetaan.