Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä LAATUKÄSIKIRJA. Versio 1.1. SISÄLTÖ

Transkriptio

1 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä Versio 1.1. SISÄLTÖ 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS JOHTAMINEN STRATEGINEN JOHTAMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN TALOUSJOHTAMINEN LAATUTYÖN JOHTAMINEN TUTKIMUS KOULUTUS PERUSKOULUTUS JATKOKOULUTUS TÄYDENNYS- JA AIKUISKOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS LIITTEET

2 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS Bio- ja ympäristötieteiden laitos (BYTL) on yksi Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan neljästä laitoksesta. Laitos on laaja-alainen kansainvälisesti korkeatasoinen laitos ja yksi yliopiston suurimpia laitoksia. Laitoksen henkilökunnan määrä on 170, joista yliopiston budjettirahoituksella palkattuja 70. Laitoksessa opiskelee perustutkintotasolla 650 pääaineopiskelijaa ja jatko-opiskelijoita on 120. Laitos koostuu neljästä osastosta: akvaattiset tieteet (WET), ekologia ja ympäristönhoito (EKO), molekyylitunnistus (MOTU) ja ympäristötiede (YMP). Lisäksi laitokseen kuuluu Konneveden tutkimusasema. Osa molekyylitunnistuksen tutkimuksesta tapahtuu tiedekunnan yhteisessä Nanoscience Centerissä (NSC). Laitokseen kuuluva koe-eläinyksikkö palvelee koko Jyväskylän yliopiston koe-eläintoimintaa. Laitoksella toimii kaksi Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä: Evoluutiotutkimus (JY koordinoi) ja Virustutkimus (HY koordinoi). Laitos toimii neljässä eri toimipisteessä: Ylistönrinteen Ambiotica-rakennuksessa, koe-eläinyksikkö sijaitsee Ambiotica-rakennuksen välittömässä läheisyydessä, tutkimusasema Konnevedellä sekä koeasema Mustankorkealla. TTS:ssä määritelty laitoksen tehtävä on tutkia sekä kouluttaa tutkijoita ja asiantuntijoita biotekniikan, ekologian ja ympäristönhoidon, evoluutiogenetiikan, kalabiologian ja kalatalouden, kemiallisen biologian, limnologian ja hydrobiologian, molekyylibiologian, solubiologian, ympäristötieteen sekä ympäristöteknologian aloilla. aktiivisesti kehittää laitoksen tieteenaloja ja osallistua alojensa yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan. Laitoksen tavoitteena on olla bio- ja ympäristötieteiden alojen laaja, monipuolinen ja korkeatasoinen koulutusyksikkö olla kansainväliseen kärkeen lukeutuva tutkimusyksikkö useilla edustamillaan tieteenaloilla, ja vastata yhteiskunnan muuttuviin koulutus- ja tutkimustarpeisiin bio- ja ympäristötieteiden aloilla. Laitoksen arvot ovat avoimuus, kunnioitus ja tasa-arvo sekä vastuullisuus. Avoimuus tarkoittaa rehellisyyttä, hyvää informaation kulkua, mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin sekä hyvää yhteishenkeä. Kunnioituksella ja tasa-arvolla tarkoitetaan oman itsensä ja toisten arvostamista sekä osaamisen ja hyvin tehdyn työn arvostusta, palautteen antamista, oikeudenmukaisuutta sekä välittämistä ja erilaisuuden kunnioittamista. Vastuullisuus on määritetty vastuullisuudeksi kestävästä kehityksestä, työhön sitoutumisesta, työturvallisuudesta sekä tutkimuksen ja opetuksen välisestä suhteesta

3 2 JOHTAMINEN Laitosta johtavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja ja kaksi varajohtajaa. Laitoksen hallintoa hoitavat em. lisäksi laitoksen toimisto sekä osastojen ja Konneveden tutkimusaseman johtajat. Laitosneuvoston ja laitoksen johtajan tehtävät on määrätty yliopiston hallintojohtosäännössä. Laitosneuvoston tehtävänä on valvoa, ohjata, koordinoida ja kehittää kaikkea laitoksella tapahtuvaa opetusta ja tutkimusta. Laitosneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Laitosneuvosto valitsee laitoksen johtajan ja varajohtajat kuten yliopiston hallintojohtosäännössä määrätään. Laitoksen johtaja tekee kirjallisen päätöksen johtajan ja varajohtajien työnjaosta. Laitoksen johdon tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat laitosjohtajien lisäksi osastojen johtajat, Konneveden tutkimusaseman johtaja ja amanuenssit. Tarvittaessa laitoksen johtaja voi kutsua koolle myös laitoskollegion, johon osallistuvat laitoksen professorit, lehtorit, yliassistentit ja tutkimusryhmien johtajat. Laitoskokous on koko laitoksen henkilökunnalle tarkoitettu tilaisuus keskustelemista, tiedottamista ja yhteistoimintamenettelyä varten. Laitosneuvoston kokouspäivä on viikkoa ennen tiedekunnan kokousta. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa ja laitoskokous vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Laitoskokouksen kokoon kutsumisesta määrätään yliopiston hallintojohtosäännössä. Laitosneuvosto ja laitoksen johtajat tekevät amanuenssien vastuualueisiin kuuluvista asioista päätökset esittelystä. Esittelijöinä toimivat amanuenssit. Johtaja päättää amanuenssien työnjaosta toimikautensa alussa kirjallisella päätöksellä. Voimassa oleva päätös on liitteenä. Päätösesityksiin, jotka liittyvät suoraan projektijohtajien, osastojohtajien tai oppiainevastaavien vastuualueisiin, liitetään myös heidän allekirjoituksensa tai hyväksymisensä. Osastoilla ja Konneveden tutkimusasemalla on johtaja, joka johtaa yksikön toimintaa ja strategista suunnittelua. Laitoksen johtaja nimeää osastojen esityksestä osastojen johtajat 3-vuotiskausiksi. Osastojen johtajien tehtävänä on toimia puheenjohtajana osaston kokouksissa, koordinoida osaston toiminnan suunnittelua (tutkimus, opetus, tilankäyttö, talous), toimia tiedonvälittäjänä johtoryhmän ja osastojen tutkimusprojektien ja henkilökunnan välillä, vastata osaston laskujen hyväksymisesta ja hyväksyä laitoksen johtajan delegoimat osastoa koskevat käytännön asiat kuten esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilökunnan kulkuoikeushakemukset. Laitoksen johtajat valitaan kolmen vuoden määräajaksi. Johtajiston vaihtuminen luo hyvän perustan kollegiaaliselle johtamiselle. Johtajien vaihtuminen määräajoin asettaa suuria vaatimuksia laitoksen operatiiviselle johtamiselle. Tavoitteena on kehittää johtamisen tukipalveluja ja työkaluja sekä laitoksen amanuenssien toimenkuvaa niin, että amanuenssit pystyvät huolehtimaan itsenäisesti rutiinikäytännöistä ja tukemaan uusia johtajia laitoksen käytäntöihin perehtymisessä. Myös laitoksen johtoryhmän merkitys operationaalisten käytänteiden, tiedon ja perinteiden siirtämisessä ja jakamisessa on tärkeä. Laitoksen yhteisten asioiden hoitoa varten on nimetty yhteyshenkilöt seuraaviin vastuisiin: atk/tietohallintoasiat, kopiokone/monitoimilaiteasiat, kemikaali/ongelmajäteasiat, säteilysuojavastaava, työsuojeluvaltuutettu, koe-eläinasiat, turvallisuusasiat, siivousasiat, kirjastoasiat, tiedotusasiat, laboratorio- ja kemikaalivastaava. Yhteyshenkilöt ja vastuut on listattu liitteessä. Jyväskylän yliopisto nimittää Jyväskylän yliopiston koe-eläintoiminnasta vastaavan henkilön

4 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN Strategisen johtamisen suunnittelu Laitoksen tehtävä, tavoitteet ja strategia määritellään yleis-, tutkimus- ja opetusstrategiassa ja toteutetaan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) kautta. Strategiat hyväksyy laitosneuvosto. Niitä tarkastetaan määrävuosittain. Toiminta- ja taloussuunnittelu tapahtuu Jyväskylän yliopiston keskushallinnon ja tiedekunnan määrittelemien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Vuodesta 2006 lähtien laitoksen tutkimustoimintaa linjaava tutkimusstrategia on kirjoitettu myös erilliseksi asiakirjaksi, joka on TTS:n liitteenä. Laitoksen TTS sisältää Tutkimuksen painopistealueet ja kehittämishankkeet Koulutukselliset päämäärät (tutkintotavoitteet, kehittämishankkeet, koulutustarpeet) Henkilöstösuunnitelman (uudet virat, virkarakenteen muutokset, työilmapiiri-kysymykset) Taloussuunnitelman Strategisen johtamisen toteutus Laitoksen johtaminen perustuu yliopiston hallinto- ja opintosuoritusjohtosääntöihin, laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä yliopiston että laitoksen sisäisiin ohjeisiin. Strategisen johtamisesta vastaa laitoksen johtaja ja keskeinen sunnitteluelin on laitoksen johtoryhmä. TTS:n valmistelu toteutetaan laitoksen johtajan johdolla ja valmisteluun osallistuvat laitoksen johtoryhmä, laitoskollegio, laitosneuvosto, laitoskokous sekä yksittäiset kehittämishankkeiden esittäjät. Osastojen ja yksiköiden johtajat vastaavat siitä, että osastojen ja yksiköiden henkilökunta pääsee osallistumaan TTS:n valmisteluun osasto-/yksikkökokouksissa. Laitoksen amanuenssit koordinoivat TTS-prosessia, vastaavat TTS:n kokoamisesta, tiedottamisesta ja tiedekuntaan lähettämisestä. Hallinto-ohjesäännön mukaisesti laitosneuvosto hyväksyy laitoksen TTS:an. Strategisen johtamisen arviointi Yleis-, tutkimus- ja opetusstrategian sisältöä tarkastellaan vuosittain TTS:aa valmisteltaessa ja TTS:aan sisältyy useita laitoksen ja osastojen toimintaa kuvaavia indikaattoreita, joten strategisen johtamisen arviointi tapahtuu itsearviointina TTS:n yhteydessä. Strategisen johtamisen kehittäminen Jäsennetään TTS:ssa nykyään olevat yleiset strategiset linjaukset erilliseksi yleis-, tutkimus- ja opetusstrategiaksi. Vahvistetaan sitä, että eri osastojen suunnittelutyö tukee laitosstrategiaa ja annetaan osastoille mahdollisuus oman toiminta-alueensa tehokkaaseen kehittämiseen. TTS-prosessin tehostamiseksi kehitetään tiedon kulkua henkilöstölle heidän ideoidensa ja aloitteidensa huomioimiseksi. Suunnittelu aloitetaan jo viimeistään toukokuussa. Laitoksen johtaja vastaa TTS:n suunnitteluprosessin kehittämisestä. 2.2 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Henkilöstöjohtamisen suunnittelu Laitoksen tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen perustuu osaavaan, motivoituneeseen, viihtyvään ja aktiiviseen henkilöstöön. TTS:n henkilöstösuunnitelmassa linjataan laitoksen budjettivaroin palkattavan henkilöstön virkamuutokset. Tavoitteena on tukea laitoksen

5 koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja aloja sekä niihin tukeutuvia yhteiskunnan ja tieteen kannalta uusien merkittävien alojen kehittämistä, edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja taata parhaiden tutkijoiden eteneminen akateemisella uralla ja edistää tarkoituksenmukaista henkilöstöyhteistyötä esim. muiden tutkimustahojen kanssa. Henkilöstöjohtamisen toteutus Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virantäyttösuunnitelmien laatiminen ja virkojen täyttäminen ovat keskeisiä henkilöstöhallinnon toimia, joita säätelee yliopiston hallintojohtosääntö. Laitoksen johtaja tekee niitä koskevat esityksensä tai päätöksensä TTS:n linjausten sekä asianomaisessa osastossa ja johtoryhmässä tai kollegiossa käydyn valmistelevan keskustelun pohjalta. Laitosneuvosto hyväksyy ja esittää tiedekunnalle viran nimikkeen muutokset, alan ja alan täsmennyksen muutokset sekä määräaikaisen viran täyttöajan. Amanuenssi valmistelee osaston ehdotuksen perusteella virantäyttösuunnitelman tai -selosteen ja esittelee sen laitosneuvostossa. Ulkopuolisella rahoituksella toimivan henkilöstön osalta esityksen valmisteluun osallistuvat hankkeiden vastuulliset johtajat. Valtion palkkausjärjestelmän (vpj) myötä jokaiselle työntekijälle on määritelty vpj-esimies, joka vastaa henkilöstöjohtamisesta. Uusien työntekijöiden vpj-esimiehet määritelee laitoksen johtaja virkamääräysesityksessä. Laitoksen toimiston henkilöstön esimiehinä toimivat amanuenssit toimenjakonsa mukaisesti. Laitoksen johtaja nimittää kenttä- ja kokeellisen tukipalvelun henkilöstön esimiehen, koe-eläinyksikön esimiehen, Ambiotican välinehuollon esimiehen ja Konneveden tutkimusaseman henkilöstön esimiehen. Henkilökunnan kehityskeskustelut ja arviointikeskustelut toteutetaan palkkausjärjestelmän mukaisesti hallinto- ja tukipalveluhenkilöstölle sekä 1-4 vaativuustasolla toimiville opetus- ja tutkimushenkilöstölle vuosittain ja muulle opetus- ja tutkijakunnalle joka toinen vuosi. Uusien/aloittavien yli 6 kk mittaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettävien henkilöiden palkkaus päätetään alustavasti ennen nimityksen tekemistä. Hallintovirasto tekee alustavan päätöksen laitoksen johtajan esityksestä. 3-6 kk kuluessa työsuhteen alkamisesta työntekijä käy vpj-esimiehensä kanssa arviointikeskustelun, jossa määritellään tarkemmin tehtävien vaativuustaso ja henkilökohtainen suoriutuminen. Hallintovirasto tekee päätöksen palkkauksen perusteista laitoksen johtajan esityksestä. Työsuunnitelman laativat opetushenkilöstöön kuuluvat henkilöt (professorit, lehtorit, yliassistentit ja assistentit sekä laitoksella erikseen sovittujen muiden virkojen haltijat: Konneveden asemanjohtaja, johtava tutkija, tutkimusjohtajat, erikoistutkija). Työsuunnitelmien tekemisestä on valmistettu laitoksen sisäinen ohje (liitteenä). Työsuunnitelma laaditaan kokonaistyöaikaan perustuen. Kukin työntekijä laatii työsuunnitelmansa sovittuaan tehtävistään oman esimiehensä kanssa ja suunnitelmat toimitetaan toimistoon osaston/laitoksen johtajan hyväksynnän jälkeen. Tämän jälkeen suunnitelmat käydään läpi laitosneuvostossa ja toimitetaan laitosneuvoston esityksinä (hallintojohtosäännön 22 kohta 4) tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi. Opetustehtävien osalta osaston johtaja vastaa opetuksen järjestämisestä. Vapautuvat määräaikaiset opetusvirat laitetaan täytettäväksi yleensä katkoksitta, mutta professori/osaston johtaja voi päättää myös toisin. Lyhytaikaisten virkavapauksien osalta professori/osaston johtaja esittää tarvittaessa viransijaisen nimittämistä. Uusien laitokselle töihin tulevien henkilöiden substanssiperehdyttämisestä vastaa hänen esimiehensä ja yliopiston hallinnollisiin käytänteihin perehdyttämisestä vastaa laitoksen toimisto kukin oman toimenkuvansa osalta. Perehdyttämistä varten jokainen uusi työntekijä saa toimistosta muistilistat, joiden mukaan hän käy keskustelemassa vastuuhenkilöiden kanssa, kerää listaan heidän allekirjoituksena ja palauttaa täytetyn listan toimistoon sovittuun päivään mennessä

6 Henkilöstöä koskevista ongelmatilanteista vastaa henkilöstöasioista vastaava laitoksen johtaja tai varajohtaja ja opiskelijoita koskevista laitoksen pedagoginen johtaja. Henkilöstöhallintoa laitoksen toimistossa hoitavat kaksi osastosihteeriä ja henkilöstöhallinnosta vastaava amanuenssi. Henkilöstöjohtamisen arviointi Kehityskeskusteluissa sekä esimies että työntekijä arvioivat omalta osaltaan henkilöstöjohtamisen onnistumista. Yliopiston työterveyspalveluita tarjoava yritys toteuttaa määrävuosittain hyvinvointikyselyn henkilöstölle. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen Laitoksen henkilöstöjohtamista edistetään kehittämällä laitoksen ja osastojen perehdytysprosesseja sekä kouluttamalla esimiehiä/alaisia kehityskeskusteluihin. Henkilöstöjohtamisen kehittämiskohteena on myös edelleen määräaikaisten nimitysten pidentäminen (vähentäminen) ja määräaikaisten nimitysten valmistelun aikaistaminen, jotta nimitysprosessin kaikki vaiheet olisivat toteutuneet ennen nimityksen alkamista. 2.3 YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Yhteistyön johtamisen suunnittelu Laitos kehittää painopistealojensa paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Paikallisella tasolla keskeisiä yhteistyömuotoja ovat yliopiston poikkitieteelliset hankkeet kuten esimerkiksi uusiutuva energia ja NSC. Kansallisessa yhteistyössä korostuvat strateginen yhteistyö koulutus- ja tutkimusyhteistyön sekä henkilöstö- ja tutkimusinfratehokkuuden kehittämiseksi. Suunnitteluyhteistyötä pyritään tekemään erityisesti Sisä-Suomen allianssiyliopiston puitteissa. Strategisesti tunnistettuja yhteistyökumppaneita ovat sektoritutkimuslaitokset kuten Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Käytännössä laitoksen jokainen osasto tekee aktiivisesti yhteistyötä ja myös suunnittelee yhteistyön omien yhteistyökumppaniensa kanssa. Asiantuntijaorganisaatiolle tyypillisellä tavalla jokainen projektinjohtaja vastaa omista yhteistyökumppaneistaan ja -verkostoistaan toiminnan tasolla. Koulutuksen yhteistyötahoja ovat laitoksella toimivat opiskelijoiden ainejärjestöt ja muiden yliopistojen vastaavat laitokset. Yhteistyön johtamisen toteutus Laitoksen tiloja ja resursseja vaativista yhteistyösopimuksista neuvotellaan etukäteen osastoilla ja laitoksen johtajan kanssa. Yhteistyösopimukset allekirjoittaa laitoksen johtaja esittelystä sekä vastuullinen johtaja tai yliopiston keskushallinto yliopiston sopimuspolitiikan mukaisesti. Yhteistyösopimuksissa nimetään vastuuhenkilö/tutkimuksen vastuullinen johtaja, joka vastaa sopimuksen seurannasta ja raportoinnista. Nanotiedekeskuksessa (NSC) tapahtuvaa, fysiikan ja kemian laitosten kanssa harjoitettavaa poikkitieteellistä nanotieteen tutkimusta ja koulutusta suunnitellaan NSC:n johtoryhmässä, jossa on laitoksen edustus. Vastaavasti näiden kolmen laitoksen yhteisessä Uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusohjelmassa laitos toimii aktiivisesti

7 Yhteistyön johtamisen arviointi Yhteistyön arviointi tapahtuu sisäisenä arviointina yhteistyötä toteuttavissa työryhmissä sekä yleisemmällä tasolla laitoksen johdon ja johtoryhmän sekä joissain tapauksissa ulkopuolisten toimikuntien toimesta. Kehittäminen Tutkimusprojekteja ja oppiaineita kannustetaan tekemään aktiivisesti yhteistyötä. Yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota kumppanuudesta saatavaan hyötyyn laitoksen omalle opetus- ja tutkimustoiminnalle. Yhteistyössä vältetään sellaisia valintoja, jotka ohjaavat laitoksen voimavaroja pois tutkimuksen pääaloilta. NSC:n tutkimustoiminnan arvioimiseksi perustetaan kansainvälinen ohjausryhmä. 2.4 TALOUSJOHTAMINEN Talousjohtamisen suunnittelu Laitosneuvosto päättää laitoksen tilojen ja muiden voimavarojen käytön sekä määrärahojen jakamisen suuntaviivoista (hallintojohtosääntö 22 ). Varsinaiset päätökset tekee tai delegoi laitoksen johtaja. Keskipitkän tähtäimen taloussuunnittelu tehdään TTS-prosessin yhteydessä vuosittain. Lyhyen tähtäimen suunnittelu eli vuosittainen tarkennettu taloussuunnittelu tapahtuu marras-joulukuussa sen jälkeen, kun tiedekunta on valmistellut seuraavan vuoden budjetin ja rahanjaon. Laitoksen talousamanuenssi ja laitoksen johtaja täsmentävät talousarviota vuoden kuluessa maalis-, kesä-, syys- ja marraskuussa. Talousjohtamisen periaatteet on linjattu laitoksen johtajan tekemässä ja johtoryhmässä käsitellyssä Budjetinlaadinnan perusteet ja tavoitteet -asiakirjassa (liite 2). Täydentävän rahoituksen osalta kunkin projektin vastuullinen johtaja vastaa projektin talouden suunnittelusta ja rahoituksen riittävyydestä. Laitos kantaa lopullisen talousriskin myös täydentävän rahoituksen projektien osalta, koska laitoksen johtaja on hyväksynyt hankkeet toteutettavaksi laitoksella ja vastaa kokonaisuudessaan laitoksen taloudesta. Laitos vastaa aiheuttamistaan kustannuksista mukaan lukien tila- ja yleiskustannukset. Poikkeuksena ovat kieliopintoihin ja opiskelijoihin liittyvät yleiskustannukset, joista vastaa tiedekunta. Täydentävän rahoituksen projektit ovat kustannusvastaavia siten, että ne osallistuvat projektihenkilöstön, tarvikkeiden ja tutkimuslaitteiden kustannuksiin aiheuttamisperiaatteella. Täydentävän rahoituksen projekteilta laitos velottaa yleiskustannukset rahoittajan kanssa sovitulla tavalla. Toimintamenomäärärahaprojekteilta pidätetään 6-10 %:n yleiskustannusosuus. TTS-prosessissa suunnitellaan mahdolliset tarvittavat uudet tilat ja määritellään suuret laitehankinnat ja niiden ajankohta. Talousjohtamisen toteutus Talousarvio Laitoksen johtaja tekee talousamanuenssin avustamana laitoksen seuraavan vuoden talousarvion marras-joulukuussa ja päättää kullekin osastolle jaettavat toimintamenomäärärahaosuudet johtoryhmässä käydyn keskustelun jälkeen. Tämän jälkeen osastot tekevät omat talousarvionsa. Tarvittaessa voidaan tehdä lisämäärärahajakoja. Talousamanuenssi vastaa talousseurannasta ja laitosmäärärahajaon teknisestä toteutuksesta. Toimintamenomäärärahaosuuden lisäksi osastoille jaetaan täyttämättä jätetyistä viroista saavutettu säästö, mikä jaetaan kahdesti vuodessa (maalis- ja lokakuussa). Henkilöstöasioita

8 hoitava amanuenssi valmistelee virkasäästörahajaon, laitosjohtaja hyväksyy sen ja talousamanuenssi vastaa teknisestä toteutuksesta. Hankinnat Laitoksella ja osastoilla on nimetyt hankintayhteyshenkilöt, jotka vastaavat pääosasta laitoksen hankinnoista. Laboratoriotarvikkeiden ja -välineiden hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan toimittajilta saatujen voimassaolevien tarjouksien puitteissa. Talousamanuenssi vastaa laitoksen hankintaohjeistuksesta, ohjeistuksesta tiedottamisesta, hankintakilpailutusten hallinnosta sekä hankintapäätösten esittelystä johtajalle päätöksen tekoa varten. Hankintoja tekevät vastaavat omalta osaltaan siitä, että laitoksen ja yliopiston hankintaohjeistusta noudatetaan. Laitoksen johtaja hyväksyy menojen ja tulojen hyväksymisoikeudet. Laitoksen osastosihteerit vastaavat ostolaskujen asiallisesta tarkistamisesta ostolaskujen kierrättämisjärjestelmässä (Rondo) ja laitoksen matkasihteerit vastaavat matkalaskujen (Personec Travel) asiallisesta tarkastamisesta. Projektien talousseuranta Projektien vastuulliset johtajat vastaavat projektiensa taloussuunnittelusta ja seurannasta. Laitoksen toimisto auttaa taloussuunnittelussa (talousamanuenssi) ja -seurannassa (kunkin vastuualueen ostolaskuja käsittelevä osastosihteeri antamalla projektin talousraportin (AdeEkokirjanpitojärjestelmä) ja tekemällä projektiseurannan projektin vastuulliselle johtajalle neljä kertaa vuodessa tai sovitusti. Talousjohtamisen arviointi Laitoksen talous osana yliopiston taloutta on Valtion tarkastusviraston ja yliopiston sisäisen tarkastuksen arvioitavana. Projektin vastuullinen johtaja tekee rahoittajille väli- ja loppuraportit, joiden perusteella rahoittajat arvioivat projektin talouden onnistumista. Talousjohtamisen kehittäminen Rahoituksen seurantaa kehitetään, jotta projektinjohtajat pystyvät suunnittelemaan projektin toiminnan selkeämmin ja jotta virkasuhteisiin palkattavat projektityöntekijät pystyttäisiin palkkaamaan pitempiin virkasuhteisiin mahdollisuuksien mukaan. Vastuu rahoituksen seurannan kehittämisestä on talousamanuenssilla. Erityisenä kehittämiskohteena on projektinjohtajien ja toimiston välisen työnjaon selkeyttäminen. Projektijohtajille tehdään kirjalliset ohjeet projektin talouden suunnittelua ja seurantaa varten. Talousamanuenssi vastaa kehittämisestä. 2.5 LAATUTYÖN JOHTAMINEN Laatutyön johtamisen suunnittelu Laitoksen laatutyötä koordinoi laitoksen johtaja. Laaturyhmän kokoonpano koostuu laitoksen johtoryhmästä sekä opiskelijajäsenestä. Opiskelijajäsen edustaa opiskelijoiden laatuhemmotnimistä ryhmää, joka osallistuu aktiivisesti laitoksen koulutuksen kehittämiseen. Laaturyhmä on vastuussa laitoksen laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä ja sen kullekin jäsenelle on vastuutettu yksi-kaksi laatutyön osa-alueista

9 Laatutyön johtamisen toteutus Laaturyhmä kokoaa ja ylläpitää laitoksen laatukäsikirjaa sekä määrittelee laitoksen ydin- sekä muut prosessit, jotka tarvittaessa kuvataan toiminnan kehittämiseksi. Laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä on kirjattu laitoksen laatukäsikirjaan liitteineen. Laatukäsikirja hyväksytään seuraavasti: 1) laaturyhmä valmistelee 2) laitoskokous käsittelee ja 3) laitosneuvosto hyväksyy. Laatukäsikirjan merkittävät muutoset pyritään tekemään vuosittain TTS prosessin yhteydessä. Vähäiset ja tekniset muutokset laatukäsikirjaan tekevät laatuvastaava ja laaturyhmä. Laatutyön johtamisen arviointi Laitoksen laadun varmistamisen järjestelmää, joka on esitetty laatukäsikirjassa, arvioidaan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa sekä vuosittain TTS prosessissa. Laatutyön johtamisen kehittäminen Laatutyötä kehitetään auditointipalautteen pohjalta laitoksen johtajan ja laaturyhmän johdolla. 3 TUTKIMUS Tutkimuksen suunnittelu Laitoksen tutkimuksen vahvuusalueet määritellään laitoksen tutkimusstrategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Jyväskylän yliopiston laitoksen tieteenaloista valitsemat tutkimuksen vahvuusalueet ovat luonnollisesti laitoksen valitsemia vahvuusalueita. Tämän lisäksi jokainen osasto valitsee omista tieteenaloistaan vahvuusalueet sekä merkittävät kehittyvät vahvuusalueet. Laitoksen tavoitteena on tehdä kansainvälisesti korkeatasoista, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta kaikilla valituilla vahvuusalueilla, johtavien alojen toiminnan edelleen vahvistaminen ja uusien nousevien alojen tukeminen. Konkreettisina tavoitteina on lisätä ja edelleen vahvistaa monentasoisia tutkijoita sisältäviä tutkimusryhmiä, lisätä EU:n rahoittamia hankkeita ja verkostoja sekä lisätä ja jäntevöittää jatkokoulutusta ja kurssitarjontaa. Lisäksi pyritään lisäämään osastojen/tutkimusryhmien välistä yhteistyötä tutkimuksessa ja jatkoopiskelijoiden koulutuksessa. Tutkimusryhmien johtajat ja tutkijat suunnittelevat tutkimusta laitoksen määrittämien tutkimuksen vahvuusalueiden puitteissa ja hakiessaan tutkimusrahoitusta. Vahvuusalueiden määrittely ei kuitenkaan ole kahlitsevaa vaan tutkijoita kannustetaan luovuuteen ja löytämään uusia nousevia tutkimuksen vahvuusaloja. Tutkimuksen toteutus Tutkimusta tehdään tutkimusryhmissä, joiden johtajat vastaavat tutkimuksesta sekä tutkimuksen tekemiseen haettavasta rahoituksesta. Tutkimusryhmää johtaa professori tai laitoksella työskentelevä senioritutkija (esimerkiksi akatemiatutkija, lehtori, yliassistentti) ja ryhmässä voi toimia myös useita varttuneita tutkijoita tutkimusryhmän johtajan tukena. Tutkimusryhmän johtaja toimii lähiesimiehenä tutkimusryhmässä toimiville jatko-opiskelijoille ja post doc-tutkijoille. Tutkija vastaa siitä, että hänen sekä meneillään olevat että julkaistut tutkimuksensa ovat yliopiston tiedossa. Julkaistujen tutkimusten tiedot kootaan yliopiston tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmään, TUTKAan. Suurin osa laitoksen julkaisuista on julkaistu kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Laitoksella toimivien tutkijoiden tulee noudaa kansainvälisesti ja kansallisesti sovittuja sääntöjä hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja tutkimuksen etiikasta. Näiden sääntöjen loukkaamista havaitseva tai epäilevän on välittömästi ilmoitettava asiasta kirjallisesti laitoksen johtajalle tai

10 pedagogiselle johtajalle (jos asia koskee opinnäytetöitä). Johtaja vastaa siitä, että tutkimuseettiset loukkaukset käsitellään asianmukaisesti ja niistä ilmoitetaan rehtorille. Jokainen on myös oikeutettu ilmoittamaan epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta kirjallisesti suoraan yliopiston rehtorille. Tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen tukipalvelut koostuvat -kokeellisista ja kenttätutkimuspalveluista (laboratoriomestarit, tutkimusavustajat), -koe-eläinyksikkö (koe-eläinhoitajat), -laboratorio- ja välinehuoltopalveluista (laboratoriomestarit, välinehuoltaja, tutkimusavustajat) -tutkimuslaitteistojen huolto- ja kunnossapitopalveluista (laboratorio- ja tietokoneteknikko) sekä -hallintotukipalveluista (laitoksen toimisto, yliopiston keskushallinto). Rahoitushakemukset allekirjoitetaan rahoitushakemuksen vaatimusten mukaisesti. Laitokselta lähtevät tutkimusrahoitushakemukset hyväksyy laitoksella toteutettaviksi laitoksen johtaja tai varajohtaja. Tutkimussopimukset solmitaan yliopiston sopimuspolitiikan mukaisesti. Talousamanuenssi auttaa tutkimussopimusten tekemisessä sekä esittelee sopimukset laitoksen johtajalle allekirjoitusta varten. Tutkimuksen arviointi Tutkimuksen toiminnan itsearviointi laitostasolla tehdään vuosittain kollegiossa ja laitosneuvostossa TTS-kierroksen yhteydessä perustuen tieteellisten julkaisujen määrään ja laatuun. Vuonna 2004 suoritetussa yliopiston sisäisessä tutkimuksen arvioinnissa laitos sijoittui yliopiston kärkipäähän. Seuraava tutkimuksen kokonaisarviointi kohdistuu ajanjaksolle Itsearviointia toteutetaan jatkuvasti myös osastoilla sekä tutkimusryhmissä mm. laitoksella toimivissa seminaarisarjoissa. Tutkijat raportoivat tehdystä työstään säännöllisesti rahoittajille ja rahoittajat arvioivat heidän työtään rahoitushakujen yhteydessä. Väitöskirjatyön seurantaryhmä, väitöskirjan esitarkastajat ja vastaväittäjä arvioivat kukin jatko-opiskelijoiden tutkimusta. Arviointia tehdään myös valtakunnallisissa tieteenalan arvioinneissa. Tutkimuksen kehittäminen Tutkimuksen korkean kansainvälisen tason ylläpitämiseksi laitoksen tukipalveluja kehitetään tutkijoiden konkreettisia tarpeita palvelevaksi, rekrytoitavan henkilön tieteellistä vaikuttavuutta korostetaan opetusansioiden ohella opetusvirkojen täytöissä, palkitaan rahoituksen saanutta tutkijaa/ryhmää täydentävän rahoituksen hankkimisesta, rekrytoidaan aktiivisia, nuoria, tieteellisesti päteviä post doc -tutkijoita, tiivistetään ja lisätään osastojen välistä yhteistyötä. Koko laitoksen yhteisenä tavoitteena on luoda korkeatasoisen tutkimuksen teolle innostunut ja palkitseva ilmapiiri. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi tulevaisuuden tärkeämpiä haasteita. Opetushenkilökunnan työsuunnitelmia ja työnjakoa laadittaessa on varmistettava, että tutkimukseen on käytettävissä merkittävästi työaikaa. 4 KOULUTUS Laitos vastaa akvaattisten tieteiden, ekologian ja ympäristönhoidon, solu- ja molekyylibiologian sekä ympäristötieteen perus- ja jatkokoulutuksesta Jyväskylän yliopistossa. Tämän lisäksi laitos kouluttaa biologian opettajia yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen (OKL) ja normaalikoulun kanssa

11 Laitoksen järjestämään perusopetukseen osallistuu vuosittain n. 300 opiskelijaa, joista lähes puolet on muiden laitosten pääaineiden opiskelijoita. Laitoksen opetustyöryhmällä on keskeinen rooli opetustyön kehittämisessä ja opetuksesta saadun palautteen hyödyntämisessä. Koska tieteellinen tieto muuttuu, erityinen haaste on opettaa työtapoja, joilla biologit ja ympäristötieteilijät pystyvät seuraamaan ja arvioimaan alansa kehitystä nyt ja tulevaisuudessa. Valmistuvien kandidaattien, maisterien ja lisensiaattien tulee pystyä arvioimaan, omaksumaan ja käyttämään työtehtävissään alansa viimeisimpiä tutkimustuloksia. Tohtoreiden tulee lisäksi pystyä itsenäisesti tekemään ja johtamaan kansainvälisen tason tutkimusta omalla alallaan. Koulutuksen käytännön järjestelyjä ohjaavat erilaiset yliopistotason, tiedekuntatason ja laitostason päätökset ja ohjeet mm. tutkintovaatimukset, opintosuoritusjohtosääntö ja laitoksen ohjeet yleisten tenttien järjestämisestä. 4.1 PERUSKOULUTUS Laitoksen toimintaperiaatteena on yhdistää korkeatasoinen tieteellinen tutkimus opetukseen koulutuksen kaikilla tasoilla ja laitoksella käytetäänkin hyvin monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Suurille ryhmille tarjottavan perinteisen luento-opetuksen ja siihen kiinteästi liittyvän kirjallisuuteen perehtymisen lisäksi järjestetään opiskelijoiden omaa ajattelua tukevaa pienryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä kenttä- ja laboratoriokursseilla sekä lukupiiriopetusta. Myös verkko-opetusta hyödynnetään lisääntyvässä määrin. Kandidaatin tutkinto voidaan suorittaa viidessä pääaineessa (akvaattiset tieteet, biologian opettaja, ekologia- ja ympäristönhoito, solu- ja molekyylibiologia ja ympäristötiede) ja maisterin tutkinto kaikkiaan 13 eri pääaineessa, pääaineen sisäisessä linjassa tai maisteriohjelmassa ( Laitoksen sivuaineopiskelijat suorittavat samat perusopinnot kuin pääaineopiskelijatkin. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat perusopintojen jälkeen suorittaa sivuaineena myös aineopinnot jossain laitoksen tarjoamassa opintokokonaisuudessa (myös muiden tiedekuntien opiskelijat voivat hakea tätä oikeutta). Sivuaineopiskelijoita varten aineopinnoista on koostettu omat opintokokonaisuudet, jotka sisältävät keskeiset osat aineopinnoista. Peruskoulutuksen suunnittelu Opetuksen suunnittelun koordinoinnista vastaa laitoksen pedagoginen johtaja yhdessä opetusasioiden amanuenssin ja opetustyöryhmän kanssa. Opetustyöryhmä kokoontuu noin kerran kuussa ja siihen kuuluvat pedagogisen johtajan ja amanuenssin lisäksi eri osastojen opintoneuvojat, laatuhemmot (opetuksen laatua seuraavat opiskelijoiden edustajat) sekä muita opetushenkilökunnan edustajia. Osastot valmistelevat omat opetussuunnitelmansa itsenäisesti, minkä jälkeen ne käydään yhdessä läpi opetuksen sujuvuuden parantamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. Opetuksen suunnittelun yhteydessä pohditaan myös mahdollisuuksia uudenlaisten opetusmenetelmien integroimiseksi opetukseen ja etsitään keinoja opettajien jaksamisen parantamiseksi, esimerkiksi opetuksen suunnitelmallisuus ja pitkäjaksoisuus. Keväisin laitoksella järjestetään yhteinen opetuksen suunnittelun iltapäivä, jossa käsitellään esimeriksi erilaisten opetusmenetelmien käyttöön, opiskelumotivaatioon ja opettajien työssä jaksamiseen liittyviä tekijöitä (joka vuosi joku ajankohtainen teema)

12 Nykyisellään suuri osa laitoksen opiskelijoista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla, mikä on otettava huomioon opetussuunnitelmia tehtäessä (opetusohjelmiin mahdollisuus vaihtoehtoisten opintojen suorittamiseen lähinnä kolmannen opintovuoden keväällä). Laitoksella on myös ulkomaisia perusopintoja suorittavia opiskelijoita, joille tarjotaan englanninkielistä opetusta lähinnä aine- ja syventävän vaiheen opinnoissa. Jokainen opiskelija tekee kandidaattitutkinnon henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ensimmäisen opintovuoden aikana. Maisteriopintojen HOPS tehdään kolmannen opintovuoden lopussa tai neljännen alussa. Jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen HOPS ohjaaja näitä varten. HOPSia voidaan tarkentaa ja muuttaa tarvittaessa. Opiskelijat osallistuvat opetuksen suunnitteluun, arvioimiseen ja kehittämiseen erittäin aktiivisesti. He ovat valinneet keskuudestaan kolme laatuhemmoa, jotka osallistuvat opetustyöryhmän toimintaan, tuoden näin opetuksen suunnitteluun myös opiskelijan näkökulman. Peruskoulutuksen toteutus Laitosneuvosto hyväksyy opetussuunnitelman. Opetuksen koordinoinnin apuna toimii opetustyöryhmä. Kandidaattitason opetuksen vastuu on viime kädessä osaston johtajalla tai osastolla erikseen nimetyllä vastuuopettajalla. Syventävissä opinnoissa (maisterivaihe) päävastuu on pääaineen professorilla (jos pääaineessa on useita professoreja, he nimeävät niin halutessaan keskuudestaan vastaavan johtajan). Opintoneuvoja tai erikseen nimetty opetuksen koordinaattori toimii koulutuksesta vastaavan johtajan/johtajien apuna. Osastot tekevät yhteistyötä kandidaattivaiheen opetuksessa ja biologian opettajien koulutuksessa ja jonkin verran myös syventävän vaiheen opetuksessa. Opinto-ohjauksen periaatteena on auttaa opiskelijoita suunnittelemaan omaa opiskeluaan heti opintojen alusta lähtien mahdollisimman itsenäisesti. Liitteenä on opinto-ohjausta vartaen valmisteltu aikataulu. Opiskelijoille toimitetaan hyväksymiskirjeen mukana lehtinen Opiskelu bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, jossa pyritään antamaan selkeä kuva laitoksen käytänteistä ja laitoksella annettavasta opetuksesta. Heille järjestetään heti opiskelun alussa informaatiotilaisuuksia sekä opintotunti, jolla käydään läpi opiskelutekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Opiskelijat pääsevät myös tutustumaan laitoksella tehtävään tutkimustyöhön eri osastojen järjestämien lentävien lähtöjen kautta. Opinto-ohjaukseen osallistuvat kaikki laitoksella opetusta antavat henkilöt kertomalla opiskelijoille opintokokonaisuuksien tavoitteista ja motivoimalla opiskelijoita ko. aineiden opiskeluun. Varsinaisessa opastus- ja ohjaustyössä toimivat tutor-ohjaajat, HOPS-ohjaajat, opintoneuvojat, opetusasioiden amanuenssi, pääaineiden professorit ja pedagoginen johtaja. Opettajien välistä yhteistyötä pyritään lisäämään eri osastojen järjestämissä opettaja-palavereissa, joissa keskustellaan mm. erilaisten opetusmenetelmien käytöstä, työnjaosta, oppimisprosesseista ja opetukseen liittyvistä ongelmatilanteista. Opettajia myös kannustetaan pedagogisten opintojen suorittamiseen. Jotta opetustyö voitaisiin kytkeä korkeatasoiseen tutkimukseen, on laitoksen kaikkien opettajien pystyttävä jatkossakin harjoittamaan aktiivista tutkimusta. Tässä tutkijoiden (mukaan lukien jatko-opiskelijat) antama opetus on laitokselle ensiarvoisen tärkeää; se monipuolistaa opetusta ja myös vähentää vakinaisen opetushenkilökunnan työtä. Laitoksen sisäiset ohjeet tutkijoiden osallistumisesta opetukseen ovat liitteenä. Laitoksen tutkijoiden opetuksesta sovitaan pääosin ennen syyslukukauden alkua, samalla kun opetushenkilökunta tekee omat työsuunnitelmansa. Jatko-opiskelijoiden antamaa opetusta pyritään painottamaan jatkoopiskelun 2. ja 3. vuoteen. Opiskelun loppuvaiheessa on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota oman ammattikuvan ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Osalla pääaineista onkin jo organisoitu työelämään

13 orientoitumisen opintojaksoja (esim. WETP503, EKOS914) ja osalla tällaiset kurssit ovat suunnitteilla. Yliopistotasolta opetukseen on saatu tukea mm. kirjaston kautta (tiedonhaun opetus), tietohallinnosta (henkilökunnalle järjestetyt kurssit) ja rekrytointipalveluista (työelämään siirtymiseen liittyvää valmennusta, osallistuneet kurssin pitoon). Myös yliopiston tarjoamia yliopisto-opettajien pedagogisia opintoja on hyödynnetty runsaasti. Peruskoulutuksen arviointi Laitoksellamme on 1990-luvun alusta alkaen systemaattisesti kerätty ja hyödynnetty opiskelijapalautetta kaikilla kursseilla (useimmilla opintojaksoilla lomake löytyy Korpista). Opiskelijoiden keskuudestaan valitsemat laatuhemmot tekevät palautteesta yhteenvedot, jotka kootaan keskitetysti omalle Internet-sivulleen. Opiskelijat myös järjestävät kaksi kertaa vuodessa opetuksen iltapäivä -tapahtuman, jossa käsitellään yhteisesti mm. opetukseen ja oppimiseen liittyviä asioita. Opiskelijapalautteessa kerätään tietoa paitsi opetuksen laadusta myös siitä, mitä opiskelija on kokenut oppineensa kurssilla. Opettaja saa tietoa oppimisprosessin onnistumisesta lisäksi tenttien ja muiden opintosuoritteiden kautta sekä kollegoilta saadun palautteen kautta. Oppimisprosessia pyritään parantamaan sekä monipuolisilla opetusmenetelmillä että opastamalla opiskelijoita erilaisten opiskelutekniikoiden käytössä. Työelämän vaatimuksista, opetuksen onnistumisesta sekä opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään saadaan tietoa sekä laitokselta valmistuneilta opiskelijoilta (alumnit), että muualta valmistuneilta biologeilta ja ympäristötieteilijöiltä. Tätä tietoa on saatu mm. rekrytointipalvelujen tekemien kyselyjen ja valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden tekemien tutustumiskäyntien ja haastattelujen kautta sekä kutsumalla laitokselle erilaisissa työtehtävissä olevia biologeja ja ympäristötieteilijöitä kertomaan työstään. Peruskoulutuksen kehittäminen Peruskoulutuksen kehittämisen erityisiä painopisteitä ovat: Opiskelijoiden tiedonhankinnan ja ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen tähtäävien työmenetelmien käytön lisääminen. Opiskelumotivaation parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Syventävien opintojen kehittäminen (perus- ja aineopintojen kehittelytyö on juuri tehty 2- vaiheiseen tutkinton siirtymisen myötä). Opettajien työn tukeminen ja opettajien omaehtoinen kehittyminen. Valmistuneiden työllistymisen seuranta. Kehittämisessä vastuu on opettajien lisäksi laitoksen opetustyöryhmällä. Alan opettajankoulutusta kehittää ns. biologian kolmikantatyöryhmä, jonka työskentelyyn osallistuvat BYTL:n, opettajankoulutuslaitoksen ja normaalikoulun edustajat. 4.2 JATKOKOULUTUS Suuri osa bio- ja ympäristötieteiden laitokselta valmistuneista opiskelijoista sijoittuu erilaisiin tutkija- ja viranomaistehtäviin, valtion ja kuntien laitoksiin sekä yrityksiin. Jatko-opintojen, lähinnä tohtorintutkinnon, suorittaminen laitoksella onkin varsin yleistä. Tohtorin tutkinnon lisäksi laitoksella voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon tai sairaalasolubiologin erikoistumisopinnot

14 Jatkokoulutuksen suunnittelu Laitoksella on jatkokoulutusta koskeva ohjeistus, jossa selvennetään jatkokoulutukseen liittyviä käytännön asioita sekä jatkokoulutettavien ja heidän ohjaajiensa vastuita. Ohjeistus edesauttaa jatkokoulutuksen kehittämistä myös tieteelliseltä kannalta. Rehtori on myöntänyt laitokselle alkaen Evoluutioekologian professuurin erityisvastuualueena jatko-opiskelijoiden ja väitelleiden tutkijoiden (post doc) koulutus ja urakehitys. Tällainen professuuri luo hyvät mahdollisuudet jatkokoulutuksen järjestelmälliselle suunnittelulle ja toteuttamiselle evoluutioekologian alalla ja antaa virikkeitä jatkokoulutuksen kehittämiseen myös koko laitoksen puitteissa. Jatkokoulutuksen toteuttaminen Laitoksella valmistuu keskimäärin 14 tohtoria vuodessa. Väitöskirjat tehdään yleensä laitoksella toimivassa tutkimusryhmässä tai jossain alaan liittyvässä tutkimuslaitoksessa ja tutkijakoulutukseen voi sisältyä myös työskentelyjaksoja ulkomailla. Tutkijakoulutettavat kuuluvat yleensä johonkin oman alansa tutkijakouluista, joista laitoksella toimii ekologian ja evoluutiotutkimuksen, energiatekniikan, Suomen ympäristötieteen ja ympäristötekniikan, biologiset vuorovaikutukset, bioinformatiikan ja rakennebiologian ja valtakunnallinen nanotieteiden tutkijakoulu. Tutkijakoulutettavan ohjausjärjestelyistä sovitaan ennen tutkimussuunnitelman tekemistä. Tutkijakoulutettavalla voi olla yhdestä kolmeen tohtorin tutkinnon suorittanutta ohjaajaa, joista yhden tulee olla dosentti tai muuten ansioitunut tutkija. Tutkimuslaitoksissa tms. väitöskirjaa tekevillä tutkijoilla jonkun ohjaajista tai seurantaryhmän jäsenistä tulee olla bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Ohjaajat huolehtivat, että tutkijakoulutettava omaksuu yleisen ja oman alansa hyvän tieteellisen käytännön. Tähän kuuluu myös ohjaussuhteen alkuvaiheessa käytävä keskustelu, jossa kartoitetaan työhön liittyvät tutkimuseettiset kysymykset ja käytännöt. Tutkijankoulutuskauden alussa tehdään myös rahoitussuunnitelma. Väitöskirjan tekijän palkkarahoitus saadaan yleensä tutkijakouluilta, erilaisilta julkisyhteisöiltä (mm. Suomen Akatemia, Tekes), laitoksella toimivien tutkimusryhmien kautta ja/tai erilaisista stipendirahastoista, ja se voi koostua useista rahoituseristä. Ohjaajilla on vastuu siitä, että suunnitellun tutkimuksen tekemiseen tarvittavat tutkimusresurssit (kuten laitteet ja tarvikkeet/reagenssit tai rahoitus niiden hankkimiseen) ovat olemassa. Jatkotutkintoa varten on väitöskirjan teon lisäksi suoritettava 60 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka käsittävät osastojen tarjoamia jatkokoulutus- ja tutkimusseminaareja, tieteellisiä kokouksia, jatkokoulutuskursseja ja jatkokoulutustenttejä sekä myös soveltuvia aine- ja syventävän tason opintoja. Opiskelijalla on mahdollisuus myös osallistua eri tutkijakoulujen, huippuyksiköiden ym. järjestämille kursseille sekä Suomessa että ulkomailla. Jatkokoulutuksen arviointi Jatkokoulutuksen onnistumista voidaan arvioida mm. siinä, kuinka hyvin jatkokoulutetut ovat sijoittuneet työelämään ja kuinka he ovat onnistuneet saamaan rahoitusta Suomen Akatemiasta tai muista tieteellisistä rahoituslähteistä. Tohtoreiden sijoittumista työelämään on selvitetty sekä yliopiston rekrytointipalvelun että eri tutkijakoulujen toimesta (esim. bioinformatiikan ja rakennebiologien tutkijakoululla on keväisin seminaari, jossa ko. koulussa väitelleet tutkijat kertovat post doc -vaiheen kokemuksistaan ja työstään). Opiskelijat ovat myös käyneet haastattelemassa työelämään sijoittuneita tohtoreita ja saaneet heiltä arvokasta tietoa oman opiskelunsa suunnitteluun

15 Jatkokoulutuksen kehittäminen Laitos pyrkii aktiivisesti vahvistamaan kansainvälistä profiiliaan tutkijankoulutuksessa ja auttamaan nuoria tutkijoita etenemään urallaan tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tohtorien koulutuksessa tavoitteena on laadun parantaminen ja erityisesti sellaisten valmiuksien lisääminen, jotka auttavat tohtoreita siirtymään post doc -vaiheen jälkeen itsenäisiksi tutkijoiksi ja/tai sijoittumaan yhteiskuntaan. Tällaisia valmiuksia ovat mm. projektien hallinta, verkostojen luominen, tutkimussuunnitelmien ja -hakemusten teko, korkeatasoinen tutkimus- ja julkaisutoiminta, erilaisten opetusmenetelmien hallinta. Jatkokoulutuksen kehittämisessä yhtenä tavoitteena on myös kansainvälisyyden lisääminen: laitokselle pyritään saamaan entistä enemmän ulkomaisia korkeatasoisia väitöskirjantekijöitä ja väitelleitä tutkijoita. Tähän pyritään mm. tehostamalla tiedotusta, hankkimalla kansainvälistä rahoitusta, luomalla kansainvälisiä koulutusverkostoja (esim. Marie Curie -koulutusverkostot) ja lisäämällä englanninkielistä opetusta. Tavoitteena on nostaa ulkomaisten osuus jatko-opiskelijoista ja väitelleistä keskimäärin 10%:iin. Laitokselta valmistuneiden tohtoreiden kansainvälistä liikkuvuutta kehitetään. Jatkokoulutusjärjestelmää kehitetään siten, että laitokselle hyväksytyille jatko-opiskelijoille voidaan paremmin taata yhtenäinen työskentelyjakso koko väitöskirjahankkeen ajaksi. Lisäksi kehitetään yleistä tukijärjestelmää tutkimusryhmissä jatko-opiskelussa mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkomiseksi TÄYDENNYS- JA AIKUISKOULUTUS Laitoksella annetaan myös täydennyskoulutusta, vaikka se on pääosin kanavoitu yliopiston avoimen yliopiston toiminnan kautta. Laitos tekee aktiivista yhteistyötä (opintojaksot, opettajavaihto) avoimen yliopiston kanssa niin käytännön opetuksessa kuin myös avoimen yliopiston opetustarjonnan kehittämisessä. Laitoksen oma täydennyskoulutus kohdistuu lähinnä maistereiksi valmistuneiden asiantuntijuuden laajentamiseen, pääasiassa niihin, jotka pätevöittävät itsensä alan opettajiksi. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa korostuvat joustavat opetus- ja suoritusjärjestelyt. Laitos on myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja valmistelemassa laajempaa jo valmistuneiden opettajien täydennyskoulutusta. Tavoitteena tässä on jo virassa toimivien alan opettajien pitäminen mukana tieteen nopeassa ja laajassa kehityksessä. Laitos vastaa lakisääteisesti Jyväskylän yliopistolle määrätyn sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Laitoksen edustajat kuuluvat tiedekunnan nimeämään sairaalasolubiologian pätevyyslautakuntaan. Alan koulutus pyritään koordinoimaan yhteen laitoksen jatkokoulutuksen kanssa. 5 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on laitokselle tärkeää ja monet laitoksen vahvuusaloista liittyvät voimakkaasti yhteiskunnan perustoimintoihin ja hyvinvointiin sekä ihmisten arkipäivän ympäristöön. Merkittävä osa laitoksen nykyisestä toiminnasta onkin kehitetty varsin nopeasti 1990-luvulta alkaen vastaamaan yhteiskunnan ja ympäristön tarpeita. Tällaisen toiminnan rahoituksesta ovat vastanneet mm. kunnat, yritykset ja EU:n aluerahoitus. Viime vuosina laitos on

16 ollut aktiivinen useissa yritystoimintaa ja teknologian kehittymistä tukevissa hankekokonaisuuksissa. Tällaisia ovat uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelman käynnistäminen ja toteutus sekä nanotieteiden ja Päijänteen osaamis- ja tutkimusympäristö. Laitoksen pitkäjänteisen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkittävyys perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen ja kehittyvään tutkimukseen ja koulutukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa. Tutkimuksen ja koulutuksen odotetaan tuottavan osaajia ja osaamista, jotka vaikuttavat suoraan yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen suunnittelu Laitoksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen käytännössä vaikuttavia tekijöitä suunnittelevat pääasiassa oppiaineiden edustajat ja Konneveden tutkimusaseman johtaja. He tekevät esityksiä laajemmista hankkeista, joita käsitellään laitoksella ja tiedekunnassa esim. TTS -prosessissa ja/tai mahdollisen rahoitusinstrumentin edellyttämässä järjestyksessä. Pienimuotoisempia hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan suoraan toimijoiden tasolla. Laitos kannustaa henkilökunnan osallistumista alojensa merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteutus Laitoksen henkilökunta osallistuu useisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntijaja kehittämistehtäviin mm. ministeriöiden, aluehallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen puitteissa. Esimerkkejä osallistumisesta ovat mm. Keski-Suomen maakuntakaavan valmistelutyöryhmä, Keski-Suomen osaamiskeskusohjelman energia-ohjelman johtoryhmä ( ), International Energy Agency Task37:n Suomen edustaja ( ). Henkilökunnan jäsenet esitelmöivät eri yhteistyötahojen ja omien alojensa yleisötilaisuuksissa ja kirjoittavat alansa yleistajuisiin julkaisuihin. He ovat alansa asiantuntijoina myös yleisesti median käytettävissä. Laitoksen useissa tutkimushankkeissa on myös yritysosapuolia. Osa hankkeista on suurehkoja hankkeita (esim. Tekes-hankkeet), joissa on mukana alan paikallisia ja kansallisia yrityksiä. Osa yrityshankkeista on pienehköjä, mutta perusteltuja niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tieteellisen tiedon kartuttamisen kannalta. Osa pro gradu töistä tehdään yritysten, hallinnon tai yhteiskunnan muiden toimijoiden esittämistä aihepiireistä ja osin niiden rahoittamalla työpanoksella. Laitos toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta myös henkilöstö- ja muussa resurssiyhteistyössä muun muassa MTT:n, RKTL:n, SYKE:n ja VTT:n sekä JAMK:n kanssa. Laitos toteuttaa palvelututkimuksena mm. eräitä muuten Suomessa vaikeasti toteutettavia analyyseja ja testejä. Lisäksi laitoksella on merkittäviä tutkimuslaitteistoja, joita käytetään yhteishankkeissa yritysten kanssa esimerkiksi opinnäytetöissä. Laitoksen tiedonantoja -julkaisusarjassa julkaistaan alan kotimaisille toimijoille tarkoitettuja tutkimustuloksia ja raportteja suomen kielellä. Suomenkielisiä raporttijulkaisuja on myös yhteistyötahojen ja alan keskusorganisaatioiden kotisivuilla. Esimerkiksi ympäristöteknologian julkaisuja on jätelaitosyhdistyksen Internet-sivuilla. Konneveden tutkimusasemalla on erityisasema yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Aseman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat kolme vuorovaikutuksen tasoa, kansainvälinen ja kansallinen korkeatasoinen tutkimus ja opetus, toimiminen koko yliopiston työpajojen ja kokousten tukikohtana ja näyteikkunana yhteiskuntaan sekä kiinteä vuorovaikutus välittömään ympäristöön ja maakuntaan. Konneveden tutkimusasema on laitoksen osa, jossa tutkimus- ja opetustoiminnan lisäksi käy paljon vieraita tutustumassa asemalla tehtävään ekologian ja vesien