Bio- ja ympäristötieteiden laitos Versio 2.0 Hyväksytty

Transkriptio

1 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä Versio 2.0 SISÄLTÖ 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS JOHTAMINEN STRATEGINEN JOHTAMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN TALOUSJOHTAMINEN LAATUTYÖN JOHTAMINEN TUTKIMUS KOULUTUS PERUSKOULUTUS JATKOKOULUTUS TÄYDENNYS- JA AIKUISKOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS LIITTEET

2 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS Bio- ja ympäristötieteiden laitos (BYTL) on yksi Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan neljästä laitoksesta. Laitos on laaja-alainen kansainvälisesti korkeatasoinen laitos ja yksi yliopiston suurimpia laitoksia. Laitoksen henkilökunnan määrä on 180, joista yliopiston budjettirahoituksella palkattuja 80. Laitoksessa opiskelee perustutkintotasolla 650 pääaineopiskelijaa ja jatko-opiskelijoita on 120. Laitos koostuu neljästä osastosta: akvaattiset tieteet (WET), ekologia ja evoluutiobiologia (EKO), solu- ja molekyylibiologia (SMB) sekä ympäristötiede ja -teknologia (YMP). Lisäksi laitokseen kuuluu Konneveden tutkimusasema. Osa solu-ja molekyylibiologian tutkimuksesta tapahtuu tiedekunnan yhteisessä Nanoscience Centerissä (NSC). Laitokseen kuuluva koe-eläinyksikkö palvelee koko Jyväskylän yliopiston koe-eläintoimintaa. Laitoksella toimii kaksi Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä: Evoluutiotutkimus (JY koordinoi) ja Virustutkimus (HY koordinoi). Tämän lisäksi laitos koordinoi opetusministeriön rahoittamaa eri yliopistojen välistä Biologiset interaktiot tutkijakoulua. TTS:ssä määritelty laitoksen tehtävä on tutkia sekä kouluttaa tutkijoita ja asiantuntijoita akvaattisten tieteiden, ekologian ja evoluutiobiologian, solu- ja molekyylibiologian sekä ympäristötieteen ja -teknologian aloilla. aktiivisesti kehittää laitoksen tieteenaloja ja osallistua alojensa yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan. Laitoksen tavoitteena on olla bio- ja ympäristötieteiden alojen laaja, monipuolinen ja korkeatasoinen koulutusyksikkö olla kansainväliseen kärkeen lukeutuva tutkimusyksikkö useilla edustamillaan tieteenaloilla, ja vastata yhteiskunnan muuttuviin koulutus- ja tutkimustarpeisiin bio- ja ympäristötieteiden aloilla. Laitoksen arvot ovat avoimuus, kunnioitus ja tasa-arvo sekä vastuullisuus. Avoimuus tarkoittaa rehellisyyttä, hyvää informaation kulkua, mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin sekä hyvää yhteishenkeä. Kunnioituksella ja tasa-arvolla tarkoitetaan oman itsensä ja toisten arvostamista sekä osaamisen ja hyvin tehdyn työn arvostusta, palautteen antamista, oikeudenmukaisuutta sekä välittämistä ja erilaisuuden kunnioittamista. Vastuullisuus on määritetty vastuullisuudeksi kestävästä kehityksestä, työhön sitoutumisesta, työturvallisuudesta sekä tutkimuksen ja opetuksen välisestä suhteesta. 2 JOHTAMINEN Laitosta johtavat laitoksen johtaja ja kaksi varajohtajaa. Hallintoa hoitavat em. lisäksi amanuenssit ja toimisto osana tiedekunnan palvelukeskusta sekä osastojen ja Konneveden tutkimusaseman johtajat. Dekaani nimittää laitoskokokousta kuultuaan laitoksen johtajan, jonka tehtävät on määrätty yliopiston johtosäännössä. Laitoksen johtaja nimittää varajohtajat ja tekee kirjallisen päätöksen johtajan ja varajohtajien työnjaosta. Laitoksen johtaja nimeää myös osastojen johtajat osastoja kuultuaan. Laitoksen yleisiä asioita käsittelemään tulee johtajan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa kutsua koolle laitoskokous, johon voivat osallistua kaikki laitoksen henkilöstö ja opiskelijat (johtosääntö 24 ). Laitoksen johdon tukena toimii laitoksen johtajan nimittämä johtoryhmä, johon kuuluvat laitosjohtajien lisäksi osastojen johtajat, Konneveden tutkimusaseman johtaja, amanuenssit sekä tiedekunanauvoston laitoksen muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Laitoksen johtajan, varajohtajien, osastonjohtajien ja

3 johtoryhmän toimikausi on neljä vuotta. Tarvittaessa laitoksen johtaja voi kutsua koolle myös laitoskollegion, johon osallistuvat laitoksen professorit, yliopistonlehtorit ja tutkimusryhmien johtajat. Laitoksen johtajat määräävät päätösvaltaansa kuuluvien asioiden valmistelusta. Pääsääntöisesti valmistelijoina toimivat amanuenssit. Johtaja päättää amanuenssien työnjaosta toimikautensa alussa kirjallisella päätöksellä. Voimassa oleva päätös on liitteenä (Liite 1). Päätösesityksiin, jotka liittyvät suoraan projektijohtajien, osastojohtajien tai oppiainevastaavien vastuualueisiin, liitetään myös heidän allekirjoituksensa tai hyväksymisensä. Osastojen johtajien ja Konneveden tutkimusaseman johtajan tehtävänä on johtaa yksikön toimintaa ja strategista suunnittelua (tutkimus, opetus, tilankäyttö, talous), toimia puheenjohtajana osaston kokouksissa, toimia tiedonvälittäjänä johtoryhmän ja osastojen tutkimusprojektien ja henkilökunnan välillä, vastata osaston laskujen hyväksymisesta ja hyväksyä laitoksen johtajan delegoimat osastoa koskevat käytännön asiat kuten esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilökunnan kulkuoikeushakemukset. Laitoksen tavoitteena on kierrättää johtajan tehtävää professorien kesken. Johtajan vaihtuminen luo hyvän perustan kollegiaaliselle johtamiselle. Johtajien vaihtuminen määräajoin asettaa suuria vaatimuksia laitoksen operatiiviselle johtamiselle. Tavoitteena on kehittää johtamisen tukipalveluja ja työkaluja sekä laitoksen amanuenssien toimenkuvaa niin, että amanuenssit pystyvät huolehtimaan itsenäisesti rutiinikäytännöistä ja tukemaan uusia johtajia laitoksen käytäntöihin perehtymisessä. Myös laitoksen johtoryhmän merkitys operationaalisten käytänteiden, tiedon ja perinteiden siirtämisessä ja jakamisessa on tärkeä. Laitoksen yhteisten asioiden hoitoa varten on nimetty yhteyshenkilöt seuraaviin vastuisiin: erasmusvaihto, hankintavastaava, kemikaali/ongelmajäteasiat, kirjastoasiat, koe-eläinasiat, kopiokone/monitoimilaiteasiat, siivousasiat, säteilysuojavastaava, tiedotusasiat, tietohallintoasiat, turvallisuusasiat, tutkimuslaboratorioiden vastuuhenkilöt, työsuojeluvaltuutettu ja alkoholivastaavat. Yhteyshenkilöt ja vastuut on listattu liitteessä (2). Jyväskylän yliopisto nimittää Jyväskylän yliopiston koe-eläintoiminnasta vastaavan henkilön. 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN Strategisen johtamisen suunnittelu Laitoksen tehtävä, tavoitteet ja strategia määritellään tutkimus- ja koulutusstrategioissa sekä toiminta- ja taloussuunnitelman painopisteosassa. Strategiat ja TTS käsitellään laitoskokouksessa ja ne hyväksytään tiedekuntaneuvostossa. Niitä tarkastetaan määrävuosittain. Toiminta- ja taloussuunnittelu tapahtuu yliopiston hallintokeskuksen ja tiedekunnan määrittelemien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Strategisen johtamisen toteutus Strategisesta johtamisesta vastaavat laitoksen johtajat ja keskeinen sunnitteluelin on laitoksen johtoryhmä. Osastojen ja yksiköiden johtajat vastaavat siitä, että osastojen ja yksiköiden henkilökunta pääsee osallistumaan strategioiden ja TTS:n valmisteluun osasto- /yksikkökokouksissa. Strategisen johtamisen arviointi Tutkimus- ja koulutustusstrategioiden sisältöä tarkastellaan määrävuosittain TTS:aa valmisteltaessa ja TTS:aan sisältyy useita laitoksen ja osastojen toimintaa kuvaavia indikaattoreita, joten strategisen johtamisen arviointi tapahtuu itsearviointina TTS:n yhteydessä. Strategisen johtamisen seurannassa tärkeää ovat myös erilaiset toiminnan ulkopuoliset arvioinnit, mm. yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen laatuarvioinnit ja kansalliset alakohtaiset arvioinnit. Strategisen johtamisen kehittäminen Kun yliopistolaitos elää suurissa muutospainessa, strategisessa johtamisessa on tärkeää painottaa erityisesti pitkäjänteistä tutkimuksen ja opetuksen suunnittelua

4 2.2 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Henkilöstöjohtamisen suunnittelu Laitoksen tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen perustuu osaavaan, motivoituneeseen, viihtyvään ja aktiiviseen henkilöstöön. TTS:n henkilöstösuunnitelmassa linjataan henkilöstön kehittämistarpeet. Tavoitteena on tukea laitoksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja aloja sekä niihin tukeutuvia yhteiskunnan ja tieteen kannalta uusien merkittävien alojen kehittämistä, edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja taata parhaiden tutkijoiden eteneminen akateemisella uralla ja edistää tarkoituksenmukaista henkilöstöyhteistyötä esim. muiden tutkimustahojen kanssa. Henkilöstöjohtamisen toteutus Henkilöstön ottamisessa sekä vapautuksen antamisessa noudatetaan rehtorin tekemää delegointipäätöstä henkilöstöasioissa. Laitoksen johtaja tekee niitä koskevat esityksensä tai päätöksensä TTS:n linjausten sekä asianomaisessa osastossa ja johtoryhmässä tai kollegiossa käydyn valmistelevan keskustelun pohjalta. Ulkopuolisella rahoituksella toimivan henkilöstön osalta päätösten valmisteluun osallistuvat hankkeiden vastuulliset johtajat. Yliopistojen palkkausjärjestelmän (ypj) myötä jokaiselle työntekijälle on määritelty ypj-esimies, joka vastaa henkilöstöjohtamisesta. Uusien työntekijöiden ypj-esimiehet määritelee laitoksen johtaja hallinnollisessa päätöksessään. Laitoksen toimistossa henkilöstön esimiehinä toimivat amanuenssit toimenjakonsa mukaisesti. Laitoksen johtaja nimittää kenttä- ja kokeellisen tukipalvelun henkilöstön esimiehen, koe-eläinyksikön esimiehen, Ambiotican välinehuollon esimiehen ja Konneveden tutkimusaseman henkilöstön esimiehen. Henkilökunnan kehityskeskustelut käydään vuosittain. Palkkausjärjestelmään (YPJ) liittyvät arviointikeskustelut toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti kahden vuoden välein (parittomina vuosina). Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuustasosta ja tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoan muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun henkilö itse sitä pyytää. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella kaikki työsuhteessa olevat tekevät vuosittaisen työsuunnitelman. Työsuunnitelma tehdään työajanhallintajärjestelmän luokittelun mukaisesti ja siihen merkitään mihin kustannuspaikkaan tai projektiin palkka kohdennetaan. Jos kustannuspaikka tai projekti muuttuu vuoden aikana, tehdään uusi työsuunnitelma ennen muutoskuukauden loppua. Muu henkilökunta tekee työsuunnielman tammikuussa, opetus- ja tutkimushenkilökunta toukokuussa. Työntekijän työsuunnitelman hyväksyjänä toimii henkilö, joka vastaa kyseisen kustannuspaikan tai projektin taloudesta. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelmaan merkitään myös suunniteltu opetuspanos kurssikohtaisesti. Opetuksen kirjaamisesta työsuunnitelmaan on tehty laitoksen sisäinen ohje. Osaston johtaja vastaa opetuksen järjestämisestä sekä opetus- ja sisäisten palvelutehtävien tehtävien jakautumisesta osaston henkilöstön kesken. Laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelman hyväksyy tiedekunnan varadekaani, jolle laitoksen johtaja tekee esityksen laitoskokousta kuultuaan. Laitokselle töihin tulevan henkilön työhön perehdyttämisestä vastaa hänen esimiehensä. Yliopiston ja laitoksen hallinnollisiin ja muihin käytäntöihin perehdyttämisestä vastaavat laitoksen toimisto ja muut nimetyt vastuuhenkilöt kukin oman toimenkuvansa osalta. Perehdyttämistä varten jokainen uusi työntekijä saa toimistosta muistilistat, joiden mukaan hän käy keskustelemassa vastuuhenkilöiden kanssa, kerää listaan heidän allekirjoituksena ja palauttaa täytetyn listan toimistoon sovittuun päivään mennessä. Henkilöstöä koskevista ongelmatilanteista vastaa laitoksen johtaja ja opiskelijoita koskevista laitoksen pedagoginen johtaja

5 Tähän väliin on johtoryhmä päättänyt valmistella erillisen kappaleen työturvallisuudesta ja työsuojelusta. Henkilöstöjohtamisen arviointi Kehityskeskusteluissa sekä esimies että työntekijä arvioivat omalta osaltaan henkilöstöjohtamisen onnistumista. Yliopiston työterveyspalveluita tarjoava yritys toteuttaa määrävuosittain hyvinvointikyselyn henkilöstölle. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen Laitoksen henkilöstöjohtamista edistetään kehittämällä laitoksen ja osastojen perehdytysprosesseja sekä kouluttamalla esimiehiä/alaisia kehityskeskusteluihin. 2.3 YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Yhteistyön johtamisen suunnittelu Laitos kehittää painopistealojensa paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Paikallisella tasolla keskeisiä yhteistyömuotoja ovat yliopiston poikkitieteelliset hankkeet kuten esimerkiksi uusiutuva energia ja nanotiedekeskus (NSC). Kansallisessa yhteistyössä korostuvat strateginen yhteistyö koulutus- ja tutkimusyhteistyön sekä henkilöstö- ja tutkimusinfratehokkuuden kehittämiseksi. Suunnitteluyhteistyötä pyritään tekemään erityisesti yliopistoallianssin puitteissa. Strategisesti tunnistettuja yhteistyökumppaneita ovat sektoritutkimuslaitokset kuten Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Metsäntutkimuslaitos (METLA), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Käytännössä laitoksen jokainen osasto tekee aktiivisesti yhteistyötä ja myös suunnittelee yhteistyön omien yhteistyökumppaniensa kanssa. Asiantuntijaorganisaatiolle tyypillisellä tavalla jokainen projektinjohtaja vastaa omista yhteistyökumppaneistaan ja -verkostoistaan toiminnan tasolla. Koulutuksen yhteistyötahoja ovat laitoksella toimivat opiskelijoiden ainejärjestöt, tiedekunnan muut laitokset, yliopiston muut tiedekunnat ja laitokset, Avoin ylipisto, muiden yliopistojen vastaavat laitokset sekä eri yliopistojen yhteiset tutkijakoulut, joista laitos koordinoi Biologiset vuorovaikutuksettutkijakoulua. Yhteistyön johtamisen toteutus Laitoksen tiloja ja resursseja vaativista yhteistyösopimuksista neuvotellaan etukäteen osastoilla ja laitoksen johtajan kanssa. Yhteistyösopimukset allekirjoittaa dekaani, dekaanin estyneenä ollessa varadekaani tai hallintokeskus yliopiston sopimuspolitiikan mukaisesti. Allekirjoitusta varten tarvitaan laitoksen johtajan sitoumus (voidaan tehdä hankearviointilomakkeella). Yhteistyösopimuksissa nimetään vastuuhenkilö/tutkimuksen vastuullinen johtaja, joka vastaa sopimuksen seurannasta ja raportoinnista. Nanotiedekeskuksessa (NSC) tapahtuvaa, fysiikan ja kemian laitosten kanssa harjoitettavaa poikkitieteellistä nanotieteen tutkimusta ja koulutusta suunnitellaan NSC:n johtoryhmässä, jossa on laitoksen edustus. Vastaavasti laitos toimii ja sillä on edustus myös Uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusohjelmassa. Yhteistyön johtamisen arviointi Yhteistyön arviointi tapahtuu sisäisenä arviointina yhteistyötä toteuttavissa työryhmissä sekä yleisemmällä tasolla laitoksen johdon ja johtoryhmän sekä joissain tapauksissa ulkopuolisten toimikuntien toimesta. Kehittäminen Tutkimusprojekteja ja oppiaineita kannustetaan tekemään aktiivisesti yhteistyötä. Yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota kumppanuudesta saatavaan hyötyyn laitoksen omalle opetus- ja tutkimustoiminnalle. Yhteistyössä vältetään sellaisia valintoja, jotka ohjaavat laitoksen voimavaroja pois tutkimuksen pääaloilta. NSC:llä on tutkimustoiminnan arvioimiseksi kansainvälinen ohjausryhmä

6 2.4 TALOUSJOHTAMINEN Talousjohtamisen suunnittelu Laitoksen johtaja päättää laitoksen tilojen ja muiden voimavarojen käytöstä. Keskipitkän tähtäimen taloussuunnittelu tehdään TTS-prosessin yhteydessä. Vuosittainen taloussuunnittelu tapahtuu marras-joulukuussa sen jälkeen, kun tiedekunta on valmistellut seuraavan vuoden budjetin ja rahanjaon. Budjetin laadinnan perusteista lisää liitteessä 3. Täydentävän rahoituksen osalta kunkin projektin vastuullinen johtaja vastaa projektin talouden suunnittelusta ja rahoituksen riittävyydestä. Laitos kantaa lopullisen talousriskin myös täydentävän rahoituksen projektien osalta, koska laitoksen johtaja on hyväksynyt hankkeet toteutettavaksi laitoksella ja vastaa kokonaisuudessaan laitoksen taloudesta. Laitos vastaa aiheuttamistaan kustannuksista mukaan lukien tila- ja yleiskustannukset. Poikkeuksena ovat kieliopintoihin ja opiskelijoihin liittyvät yleiskustannukset, joista vastaa tiedekunta. Täydentävän rahoituksen projektit ovat kustannusvastaavia siten, että ne osallistuvat projektihenkilöstön, tarvikkeiden ja tutkimuslaitteiden kustannuksiin aiheuttamisperiaatteella. Täydentävän rahoituksen projekteilta laitos velottaa yleiskustannukset rahoittajan kanssa sovitulla tavalla. Rehtorin strategisen rahoituksen projekteista pidätetään 6-10 %:n yleiskustannusosuus. TTS-prosessissa suunnitellaan mahdolliset tarvittavat uudet tilat ja määritellään suuret laitehankinnat ja niiden ajankohta. Talousjohtamisen toteutus Talousarvio Laitoksen johtaja tekee talousamanuenssin avustamana laitoksen seuraavan vuoden talousarvion marras-joulukuussa ja päättää kullekin osastolle käytettäväksi myönnettävät määrärahaosuudet johtoryhmässä käydyn keskustelun jälkeen. Tämän jälkeen osastot tekevät omat talousarvionsa. Tarvittaessa voidaan sopia lisämäärärahan käytöstä. Talousamanuenssi vastaa talousseurannasta. Hankinnat Laitoksella ja osastoilla on nimetyt hankintayhteyshenkilöt, jotka vastaavat pääosasta laitoksen hankinnoista. Laboratoriotarvikkeiden ja -välineiden hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan toimittajilta saatujen voimassaolevien tarjouksien puitteissa. Talousamanuenssi vastaa laitoksen hankintaohjeistuksesta, ohjeistuksesta tiedottamisesta, hankintakilpailutusten hallinnosta sekä hankintapäätösten valmistelusta johtajalle päätöksen tekoa varten. Hankintoja tekevät vastaavat omalta osaltaan siitä, että laitoksen ja yliopiston hankintaohjeistusta noudatetaan. Laitoksen johtaja hyväksyy menojen ja tulojen hyväksymisoikeudet. Laitoksen osastosihteerit vastaavat ostolaskujen asiallisesta tarkistamisesta ostolaskujen kierrättämisjärjestelmässä (Rondo) ja laitoksen matkasihteerit vastaavat matkalaskujen (Personec Travel) asiallisesta tarkastamisesta. Projektien talousseuranta Projektien vastuulliset johtajat vastaavat projektiensa taloussuunnittelusta ja seurannasta. Laitoksen toimisto auttaa taloussuunnittelussa ja tekee projektiseurannan projektin vastuulliselle johtajalle neljä kertaa vuodessa tai sovitusti. Talousjohtamisen arviointi Laitoksen talous osana yliopiston taloutta on yliopiston tilintarkastuksen ja yliopiston sisäisen tarkastuksen arvioitavana. Ennen projektin aloittamista projektin johtaja tekee hankearvioinnin ja riskianalyysin ja allekirjoittaa ne yhdessä laitoksen johtajan kanssa. Nämä ovat pakollisia kaikissa yli :n projekteissa sekä kaikissa niissä projekteissa, missä on ulkomaista rahoitusta. Talousamanuenssi

7 tekee talousasioista vastaavan sihteerin avustuksella rahoittajille projektien talousraportit. Projektin vastuullinen johtaja tekee rahoittajille väli- ja loppuraportit. Niiden perusteella rahoittajat arvioivat projektin talouden onnistumista. Talousjohtamisen kehittäminen Rahoituksen seurantaa kehitetään, jotta projektinjohtajat pystyvät suunnittelemaan projektin toiminnan selkeämmin ja jotta projektityöntekijät pystyttäisiin palkkaamaan koko projektin ajaksi. Vastuu rahoituksen seurannan kehittämisestä on talousamanuenssilla. Erityisenä kehittämiskohteena on projektinjohtajien ja toimiston välisen työnjaon selkeyttäminen. Projektijohtajille tehdään kirjalliset ohjeet projektin talouden suunnittelua ja seurantaa varten. Talousamanuenssi vastaa käytäntöjen kehittämisestä. 2.5 LAATUTYÖN JOHTAMINEN Laatutyön johtamisen suunnittelu Laitoksen laatutyötä koordinoi laitoksen johtaja. Laatutyöryhmänä toimii laitoksen johtoryhmä. Pedagogisen toiminnan osalta laatyötä johtaa laitoksen pedagoginen johtaja (toinen varajohtajista) ja opetustyöryhmä, jossa on myös opiskelijaedustus. Laatutyön johtamisen toteutus Laaturyhmä kokoaa ja ylläpitää laitoksen laatukäsikirjaa sekä määrittelee laitoksen ydin- sekä muut prosessit, jotka tarvittaessa kuvataan toiminnan kehittämiseksi. Laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä on kirjattu laitoksen laatukäsikirjaan liitteineen. Laatukäsikirja hyväksytään seuraavasti: 1) laaturyhmä valmistelee 2) laitoskokous käsittelee ja 3) johtaja hyväksyy. Laatukäsikirjan merkittävät muutokset pyritään tekemään vuosittain TTS prosessin yhteydessä. Vähäiset ja tekniset muutokset laatukäsikirjaan tekevät laatuvastaava ja laaturyhmä. Laatukäsikirjan muutokset kirjataan muutospöytäkirjaan. Laatutyön johtamisen arviointi Laitoksen laadun varmistamisen järjestelmää, joka on esitetty laatukäsikirjassa, arvioidaan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa sekä vuosittain TTS prosessissa. Laatutyön johtamisen kehittäminen Laatutyötä kehitetään auditointipalautteen pohjalta laitoksen johtajan ja laaturyhmän johdolla. 3 TUTKIMUS Tutkimuksen suunnittelu Laitoksen tutkimuksen vahvuusalueet määritellään laitoksen tutkimusstrategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Jyväskylän yliopiston laitoksen tieteenaloista valitsemat tutkimuksen vahvuusalueet ovat luonnollisesti laitoksen valitsemia vahvuusalueita. Tämän lisäksi jokainen osasto valitsee omista tieteenaloistaan vahvuusalueet sekä merkittävät kehittyvät vahvuusalueet. Laitoksen tavoitteena on tehdä kansainvälisesti korkeatasoista, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta kaikilla valituilla vahvuusalueilla, vahvistaa edelleen johtavien alojen toimintaa ja tukea strategisesti tärkeitä uusia nousevia aloja. Konkreettisina tavoitteina on lisätä ja edelleen vahvistaa monentasoisia tutkijoita sisältäviä tutkimusryhmiä, lisätä EU:n rahoittamia hankkeita ja verkostoja sekä lisätä ja jäntevöittää jatkokoulutusta ja kurssitarjontaa. Lisäksi pyritään lisäämään osastojen/tutkimusryhmien välistä yhteistyötä tutkimuksessa ja jatkoopiskelijoiden koulutuksessa. Tutkimusryhmien johtajat ja tutkijat suunnittelevat tutkimusta laitoksen määrittämien tutkimuksen vahvuusalueiden puitteissa ja hakiessaan tutkimusrahoitusta. Vahvuusalueiden määrittely ei kuitenkaan ole kahlitsevaa vaan tutkijoita kannustetaan luovuuteen ja löytämään uusia nousevia tutkimuksen vahvuusaloja

8 Tutkimuksen toteutus Tutkimusta tehdään tutkimusryhmissä, joiden johtajat vastaavat tutkimuksesta sekä tutkimuksen tekemiseen haettavasta rahoituksesta. Tutkimusryhmää johtaa professori tai laitoksella työskentelevä senioritutkija (esimerkiksi akatemiatutkija tai yliopistonlehtori) ja ryhmässä voi toimia myös useita varttuneita tutkijoita tutkimusryhmän johtajan tukena. Tutkimusryhmän johtaja toimii lähiesimiehenä tutkimusryhmässä toimiville tohtorikoulutettaville ja tutkijatohtoreille (post doc-tutkijoille). Tutkija vastaa siitä, että hänen sekä meneillään olevat että julkaistut tutkimuksensa tulevat kirjatuiksi yliopiston tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmään, TUTKAan. Suurin osa laitoksen julkaisuista julkaistaan kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Laitoksella toimivien tutkijoiden tulee noudattaa kansainvälisesti ja kansallisesti sovittuja sääntöjä hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja tutkimuksen etiikasta. Näiden sääntöjen loukkaamista havaitsevan tai epäilevän on välittömästi ilmoitettava asiasta kirjallisesti laitoksen johtajalle tai pedagogiselle johtajalle (jos asia koskee opinnäytetöitä). Johtaja vastaa siitä, että tutkimuseettiset loukkaukset käsitellään asianmukaisesti ja niistä ilmoitetaan rehtorille. Jokainen on myös oikeutettu ilmoittamaan epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta kirjallisesti suoraan yliopiston rehtorille. Tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen tukipalvelut koostuvat -kokeellisista ja kenttätutkimuspalveluista (laboratoriomestarit), -koe-eläinyksikkö (koe-eläinhoitajat), -laboratorio- ja välinehuoltopalveluista (laboratoriomestarit, välinehuoltajt) -tutkimuslaitteistojen huolto- ja kunnossapitopalveluista (laboratorio- ja tietokoneteknikko) sekä -hallintotukipalveluista (laitoksen toimisto, yliopiston hallintokeskus). Rahoitushakemukset allekirjoitetaan rahoitushakemuksen vaatimusten mukaisesti. Laitoksella toteutettaviksi hyväksyttävät tutkimusrahoitushakemukset hyväksyy laitoksen johtaja riskinarviontilomakkeella. Yliopiston suostumuksen kotimaisiin apurahahakemusiin antaa laitoksen johtaja. EU- ja kansainvälisiin hakemuksiin yliopiston suostumuksen antaa hallintokeskus tai rehtori. Tutkimussopimukset solmitaan yliopiston sopimuspolitiikan mukaisesti. Talousamanuenssi auttaa tutkimussopimusten tekemisessä sekä valmistelee sopimukset laitoksen johtajalle allekirjoitusta varten. Tutkimuksen arviointi Tutkimusta arvioidaan laitoksella jatkuvasti perustuen rahoituksen määrään ja tieteellisten julkaisujen määrään ja laatuun. Vuonna 2004 suoritetussa yliopiston sisäisessä tutkimuksen arvioinnissa laitos sijoittui yliopiston kärkipäähän. Seuraava tutkimuksen kokonaisarviointi kohdistuu ajanjaksolle Itsearviointia toteutetaan jatkuvasti myös osastoilla sekä tutkimusryhmissä mm. laitoksella toimivissa seminaarisarjoissa. Tutkijat raportoivat tehdystä työstään säännöllisesti rahoittajille ja rahoittajat arvioivat heidän työtään rahoitushakujen yhteydessä. Väitöskirjatyön seurantaryhmä, väitöskirjan esitarkastajat ja vastaväittäjä arvioivat kukin jatko-opiskelijoiden tutkimusta. Arviointia tehdään myös valtakunnallisissa tieteenalakohtaisissa arvioinneissa. Tutkimuksen kehittäminen Tutkimuksen korkean kansainvälisen tason ylläpitämiseksi laitoksen tukipalveluja kehitetään tutkijoiden konkreettisia tarpeita palvelevaksi, rekrytoitavan henkilön tieteellistä vaikuttavuutta korostetaan opetusansioiden ohella, palkitaan rahoituksen saanutta tutkijaa/ryhmää täydentävän rahoituksen hankkimisesta, rekrytoidaan aktiivisia, nuoria, tieteellisesti päteviä post doc -tutkijoita, tiivistetään ja lisätään osastojen välistä yhteistyötä. Koko laitoksen yhteisenä tavoitteena on luoda korkeatasoisen tutkimuksen teolle innostunut ja palkitseva ilmapiiri. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelmia ja työnjakoa laadittaessa on varmistettava, että tutkimukseen on käytettävissä merkittävästi työaikaa

9 4 KOULUTUS Laitos vastaa akvaattisten tieteiden, ekologian ja evoluutiobiologian, solu- ja molekyylibiologian sekä ympäristötieteen ja -teknologian perus- ja jatkokoulutuksesta Jyväskylän yliopistossa. Tämän lisäksi laitos kouluttaa biologian opettajia yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen (OKL) ja normaalikoulun kanssa. Laitoksen järjestämään perusopetukseen osallistuu vuosittain n. 300 opiskelijaa, joista lähes puolet on muiden laitosten pääaineiden opiskelijoita. Laitoksen opetustyöryhmällä on keskeinen rooli opetustyön kehittämisessä ja opetuksesta saadun palautteen hyödyntämisessä. Koulutusstrategia määrittelee laitokselta valmistuvien kandidaattien, maistereiden ja tohtoreiden osaamistavoitteet. Pääainekohtaiset osaamistavoitteet on määritetty osastokohtaisesti ja tallennetaan koulutusstrategian liitteeksi. Lisäksi kaikille kursseille tehdään vuoden 2011 helmikuuhun mennessä osaamistavoitekuvaukset. Koska tieteellinen tieto muuttuu, erityinen haaste on opettaa työtapoja, joilla biologit ja ympäristötieteilijät pystyvät seuraamaan ja arvioimaan alansa kehitystä nyt ja tulevaisuudessa. Valmistuvien kandidaattien, maisterien ja lisensiaattien tulee pystyä arvioimaan, omaksumaan ja käyttämään työtehtävissään alansa viimeisimpiä tutkimustuloksia. Tohtoreiden tulee lisäksi pystyä itsenäisesti tekemään ja johtamaan kansainvälisen tason tutkimusta omalla alallaan. Koulutuksen käytännön järjestelyjä ohjaavat yliopiston johtosääntö ja tutkintosääntö, erilaiset yliopistotason, tiedekuntatason ja laitostason päätökset ja ohjeet mm. opetussuunnitelma ja ohjeet yleisten tenttien järjestämisestä. 4.1 PERUSKOULUTUS Laitoksen toimintaperiaatteena on antaa korkeatasoista opetusta yhdistäen korkeatasoinen tieteellinen tutkimus opetukseen koulutuksen kaikilla tasoilla. Laitoksella käytetäänkin hyvin monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Suurille ryhmille tarjottavan perinteisen luentoopetuksen ja siihen kiinteästi liittyvän kirjallisuuteen perehtymisen lisäksi järjestetään opiskelijoiden omaa ajattelua tukevaa pienryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä kenttä- ja laboratoriokursseilla sekä lukupiiriopetusta. Myös verkko-opetusta hyödynnetään lisääntyvässä määrin. Kandidaatin tutkinto voidaan suorittaa viidessä pääaineessa (akvaattiset tieteet, biologian opettaja, ekologia ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia sekä ympäristötiede ja -teknologia) ja maisterin tutkinto näiden lisäksi neljässä englanninkielisessä maisteriohjelmassa. Sivuaineopiskelijat voivat vapaasti suorittaa opetussuunnitelman mukaiset sivuaineperusopintokokonaisuudet. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat perusopintojen jälkeen suorittaa sivuaineena myös opetussuunnitelman mukaiset sivuaineen aineopintokokonaisuudet (muidenkin tiedekuntien opiskelijat voivat hakea tätä oikeutta). Peruskoulutuksen suunnittelu Opetuksen suunnittelun koordinoinnista vastaa laitoksen pedagoginen johtaja yhdessä opetusasioiden amanuenssin ja opetustyöryhmän kanssa. Opetustyöryhmä kokoontuu noin kerran kuussa ja siihen kuuluvat pedagogisen johtajan ja amanuenssin lisäksi eri osastojen opintoneuvojat, laatuhemmot (opetuksen laatua seuraavat opiskelijoiden edustajat) sekä muita opetushenkilökunnan edustajia. Tiedekunnan hyväksymä opetussuunnitelma julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä ja opetusohjelma julkaistaan toukokuun loppuun mennessä. Osastot valmistelevat opetusohjelmansa itsenäisesti, minkä jälkeen ne käydään yhdessä läpi opetuksen sujuvuuden parantamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Opettajien jaksamista tuetaan ennakoivalla suunnittelulla, koulutuksella ja vertaistuen avulla. Keväisin laitoksella järjestetään yhteinen opetuksen suunnittelun iltapäivä,

10 jossa käsitellään esimeriksi erilaisten opetusmenetelmien käyttöön, opiskelumotivaatioon ja opettajien työssä jaksamiseen liittyviä tekijöitä (joka vuosi joku ajankohtainen teema). Tavoitteena on, että 50 % opiskelijoista käy vaihdossa ulkomailla opiskelunsa aikana. Opetusohjelmissa taataan mahdollisuus vaihto-opintojen suorittamiseen lähinnä kolmannen opintovuoden keväällä tai maisterivaiheessa. Laitos organisoi monitieteisiä, spesifiseen koulutustarpeeseen suunnattuja kansainvälisiä maisteriohjelmia täydentämään ja monipuolistamaan laitoksen opetustarjontaa sekä osallistuu aktiivisesti kansainvälisten koulutusyhteistyöverkostojen toimintaan. Englanninkielisten maisteriohjelmien lisäksi laitoksella tarjotaan englanninkielistä opetusta lähinnä aine- ja syventävän vaiheen opinnoissa siten, että jokaisessa pääaineessa on mahdollisuus suorittaa maisterintutkinto englanniksi. Jokainen opiskelija tekee kandidaattitutkinnon henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ensimmäisen opintovuoden aikana. Maisteriopintojen HOPS tehdään kolmannen opintovuoden lopussa tai neljännen alussa. Jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen HOPS ohjaaja näitä varten. HOPSia voidaan tarkentaa ja muuttaa tarvittaessa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti opetuksen suunnitteluun, arvioimiseen ja kehittämiseen. He ovat valinneet keskuudestaan kolme laatuhemmoa, jotka osallistuvat opetustyöryhmän toimintaan, tuoden näin opetuksen suunnitteluun myös opiskelijan näkökulman. Peruskoulutuksen toteutus Kandidaattitason opetuksen vastuu on viime kädessä osaston johtajalla tai osastolla erikseen nimetyllä vastuuopettajalla. Syventävissä opinnoissa (maisterivaihe) päävastuu on pääaineen professorilla (jos pääaineessa on useita professoreja, he nimeävät niin halutessaan keskuudestaan opetuksesta vastaavan). Opintoneuvoja tai erikseen nimetty opetuksen koordinaattori toimii koulutuksesta vastaavan johtajan/johtajien apuna. Osastot tekevät yhteistyötä erityisesti kandidaattivaiheen opetuksessa ja biologian opettajien koulutuksessa. Opetuksen koordinoinnin apuna toimii opetustyöryhmä. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelman. Opinto-ohjauksen periaatteena on auttaa opiskelijoita suunnittelemaan omaa opiskeluaan heti opintojen alusta lähtien mahdollisimman itsenäisesti. Liitteenä on opinto-ohjauksen suunnitelma ja aikataulu (Liitteet 5 ja 6). Opiskelijoille toimitetaan hyväksymiskirjeen mukana lehtinen Opiskelu bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, joissa annetaan selkeä kuva laitoksen käytänteistä ja laitoksella annettavasta opetuksesta. Heille järjestetään heti opiskelun alussa informaatiotilaisuuksia sekä ns. Lentävä lähtö, jossa opiskelijat tutustuvat toisiinsa, laitoksen henkilökuntaan, laitoksella tehtävään tutkimustyöhön ja laatukäsikirjaan sekä käydään läpi opinto-ohjaukseen ja opiskelutekniikkaan liittyviä asioita. Opinto-ohjaukseen osallistuvat kaikki laitoksella opetusta antavat henkilöt kertomalla opiskelijoille opintokokonaisuuksien tavoitteista ja motivoimalla opiskelijoita ko. aineiden opiskeluun. Varsinaisessa opastus- ja ohjaustyössä toimivat opiskelijatutorit, HOPS-ohjaajat, opintoneuvojat, opintoasioiden osastosihteeri, opetusasioiden amanuenssi, pääaineiden professorit ja pedagoginen johtaja. Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota oman ammattikuvan ja työelämävalmiuksien kehittämiseen mm. opintojaksoilla, joissa selvitetään erilaisia työllistymismahdollisuuksia ja toimenkuvia. Näitä opintojaksoja kehitetään yhteistyössä yliopiston kirjaston (tiedonhaun opetus), tietohallintokeskuksen (henkilökunnalle järjestetyt kurssit) ja rekrytointipalveluiden (työllistyminen ja työelämätaitojen valmennus) kanssa. Opettajien välisen yhteistyön ja tiedonkulun lisäämiseksi pidetään osastoilla opettajapalavereja, joissa keskustellaan mm. erilaisten opetusmenetelmien käytöstä, työnjaosta, oppimisprosesseista ja opetukseen liittyvistä ongelmatilanteista. Opettajia kannustetaan pedagogisten opintojen suorittamiseen. Laitoksen periaatteena on kytkeä opetustyö korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. Yliopiston henkilöstöstrategian mukaan kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvat opettavat ja tekevät tutkimusta tehtäväkuvansa rajoissa ja työsuunnitelman mukaisesti. Peruskoulutuksen arviointi

11 Koulutuksen onnistumisen arvioimiseen käytetään tutkintojen määrää, valmistuneiden työllistymistä, kansainvälisyyttä, opiskelija- ja opettajapalautetta, sekä sijoittumista koulutuksen huippuyksikköarvioinneissa. Opetuksen kehittämiseksi ja ongelmakohtien tunnistamiseksi opiskelijapalautteen kerääminen ja hyödyntäminen tehdään systemaattiseksi ja palautteesta tehdään vuosittain yhteenveto. Opiskelijapalautteen painopiste on oppimisen arvioinnissa, mitä tukevat selkeät kurssikohtaiset oppimistavoitteet. Opettaja saa tietoa oppimisprosessin onnistumisesta lisäksi tenttien ja muiden opintosuoritteiden kautta sekä kollegoilta saadun palautteen kautta. Oppimisprosessia pyritään parantamaan sekä monipuolisilla opetusmenetelmillä että opastamalla opiskelijoita erilaisten opiskelutekniikoiden käytössä. Opiskelijoiden keskuudestaan valitsemat laatuhemmot toimivat yhteyshenkilöinä palautteen ja arvioinnin hyödyntämisessä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijat myös järjestävät kaksi kertaa vuodessa opetuksen iltapäivä -tapahtuman, jossa käsitellään yhteisesti mm. opetukseen ja oppimiseen liittyviä asioita. Opetustyöstä suoriutuminen tulee myös YPJ-arvionnissa keskeiseksi osa-alueeksi, mikä myös nostaa opetuksen arvostusta ja kannustaa kerätyn palautteen hyödyntämiseen. Laitos seuraa aktiivisesti valmistuneiden työllistymistä ja käyttää tätä tietoa koulutuksen voimavarojen suuntaamisessa. Työelämän vaatimuksista, opetuksen onnistumisesta sekä opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään saadaan tietoa sekä laitokselta valmistuneilta opiskelijoilta (alumnit), että muualta valmistuneilta biologeilta ja ympäristötieteilijöiltä. Tätä tietoa on saatu mm. rekrytointipalvelujen tekemien kyselyjen ja valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden tekemien tutustumiskäyntien ja haastattelujen kautta sekä kutsumalla laitokselle erilaisissa työtehtävissä olevia biologeja ja ympäristötieteilijöitä kertomaan työstään. Peruskoulutuksen kehittäminen Peruskoulutuksen kehittämisen erityisiä painopisteitä ovat: Opiskelijoiden tiedonhankinnan ja ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen tähtäävien työmenetelmien käytön lisääminen. Opiskelutaitojen ja -motivaation parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Syventävien opintojen kehittäminen. Opettajien työn tukeminen ja opettajien omaehtoinen kehittyminen. Valmistuneiden työllistymisen seuranta. Koulutuksen kansainvälistyminen. Opiskelijarekrytointi. Kehittämisessä vastuu on opettajien lisäksi laitoksen opetustyöryhmällä. Biologian aineenopettajankoulutusta kehittää ns. biologian kolmikantatyöryhmä, jonka työskentelyyn osallistuvat BYTL:n, opettajankoulutuslaitoksen ja normaalikoulun edustajat. 4.2 JATKOKOULUTUS Tutkijakoulutusta vaativia tehtäviä on bio- ja ympäristötieteiden alalla erilaisissa tutkija- ja viranomaistehtävissä, valtion ja kuntien laitoksissa sekä yrityksissä. Jatko-opintojen ja tohtorintutkinnon, suorittaminen laitoksella on varsin yleistä. Tohtorin tutkinnon lisäksi laitoksella voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon tai sairaalasolubiologin erikoistumisopinnot. Jatkokoulutuksen suunnittelu Laitoksella on jatkokoulutusta koskeva ohjeistus, jossa selvennetään jatkokoulutukseen liittyviä käytännön asioita sekä jatkokoulutettavien ja heidän ohjaajiensa vastuita. Ohjeistus edesauttaa jatkokoulutuksen kehittämistä myös tieteelliseltä kannalta. Rehtori on myöntänyt laitokselle alkaen Evoluutioekologian professuurin, jonka erityisvastuualueena on jatko-opiskelijoiden ja väitelleiden tutkijoiden (post doc) koulutus ja urakehitys. Tällainen professuuri luo hyvät mahdollisuudet jatkokoulutuksen järjestelmälliselle suunnittelulle ja toteuttamiselle evoluutioekologian alalla ja antaa virikkeitä jatkokoulutuksen kehittämiseen myös koko laitoksen puitteissa

12 Jatkokoulutuksen toteuttaminen Laitoksella valmistuu keskimäärin 14 tohtoria vuodessa. Väitöskirjat tehdään yleensä laitoksella toimivassa tutkimusryhmässä tai jossain alaan liittyvässä tutkimuslaitoksessa ja tutkijakoulutukseen voi sisältyä myös työskentelyjaksoja ulkomailla. Tohtoriopiskelijat kuuluvat yleensä johonkin oman alansa tutkijakouluista, joita ovat mm. energiatekniikan, Suomen ympäristötieteen ja ympäristötekniikan, bioinformatiikan ja rakennebiologian tutkijakoulu, valtakunnalliset nanotieteiden tutkijakoulu sekä biologiset vuorovaikutukset (BIOINT) tutkijakoulu. Tohtoriopiskelijan ohjausjärjestelyistä sovitaan ennen tutkimussuunnitelman tekemistä. Jokaisella väitöskirjan tekijällä on oltava vähintään yksi tiedekunnan tai laitoksen määräämä henkilökohtainen ohjaaja, joka toimii vastuullisena ohjaajana. Vastuullisella ohjaajalla on oltava tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suoritettuina. Ohjauksen jatkuvuuden varmistamiseksi tekijälle on ohjaajan vaihtuessa määrättävä uusi vastuullinen ohjaaja. Ohjaaja vaihdetaan kuitenkin vain pakottavista syistä. Vastuullisen ohjaajan lisäksi väitöskirjan tekijällä voi olla myös muita ohjaajia. Heillä on oltava vähintään tohtorin tutkinto. Opetusta järjestävillä yksiköillä tulee olla ajantasaiset luettelot tässä tarkoitettujen opinnäytetöiden ohjaajista. Ohjaajien lisäksi tohtoriopiskelijoille voidaan nimittää seurantaryhmät, jotka koostuvat tutkimusryhmän ulkopuolisista jäsenistä ja joiden tehtävä on tukea tohtoriopiskelijaa ja ohjaajaa heidän työssään. Tutkimuslaitoksissa tms. väitöskirjaa tekevillä tohtoriopiskelijoilla jonkun ohjaajista tai seurantaryhmän jäsenistä tulee olla bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Ohjaajat huolehtivat, että tohtoriopiskelija omaksuu yleisen ja oman alansa hyvän tieteellisen käytännön. Tähän kuuluu myös ohjaussuhteen alkuvaiheessa käytävä keskustelu, jossa kartoitetaan työhön liittyvät tutkimuseettiset kysymykset ja käytännöt. Tohtorikoulutuskauden alussa tehdään myös rahoitussuunnitelma. Väitöskirjan tekijän palkkarahoitus saadaan yleensä tutkijakouluilta, erilaisilta julkisyhteisöiltä (mm. Suomen Akatemia, Tekes), laitoksella toimivien tutkimusryhmien kautta ja/tai erilaisista stipendirahastoista, ja se voi koostua useista rahoituseristä. Ohjaajilla on vastuu siitä, että suunnitellun tutkimuksen tekemiseen tarvittavat tutkimusresurssit (kuten laitteet ja tarvikkeet/reagenssit tai rahoitus niiden hankkimiseen) ovat olemassa. Yliopiston tutkintosäännön mukaan lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan ohjaajan ja opinnäytteen tekijän on vähintään kerran vuodessa käytävä ohjauskeskustelu, josta jatko-opiskelija laatii kirjallisen raportin Korppi-järjestelmään. Raportin ja ohjauskeskustelun perusteella ohjaaja arvioi, ovatko opiskelijan jatko-opinnot edenneet. Ohjaajan velvollisuus on tehdä arvioinnin perusteella merkintä Korppi-järjestelmään. Jatkotutkintoa varten on väitöskirjan teon lisäksi suoritettava 60 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka käsittävät laitoksen tarjoamia jatkokoulutus- ja tutkimusseminaareja, tieteellisiä kokouksia, jatkokoulutuskursseja ja jatkokoulutustenttejä sekä myös soveltuvia aine- ja syventävän tason opintoja. Opiskelijalla on mahdollisuus myös osallistua eri tutkijakoulujen, huippuyksiköiden ym. järjestämille kursseille sekä Suomessa että ulkomailla. Jatkokoulutuksen arviointi Jatkokoulutuksen onnistumista voidaan arvioida mm. siinä, kuinka hyvin jatkokoulutetut ovat sijoittuneet työelämään ja kuinka he ovat onnistuneet saamaan rahoitusta Suomen Akatemiasta tai muista tieteellisistä rahoituslähteistä. Tohtoreiden sijoittumista työelämään on selvitetty sekä yliopiston rekrytointipalvelun että eri tutkijakoulujen toimesta (esim. bioinformatiikan ja rakennebiologien tutkijakoululla on keväisin seminaari, jossa ko. koulussa väitelleet tutkijat kertovat post doc -vaiheen kokemuksistaan ja työstään). Opiskelijat ovat myös käyneet haastattelemassa työelämään sijoittuneita tohtoreita ja saaneet heiltä arvokasta tietoa oman opiskelunsa suunnitteluun. Jatkokoulutuksen kehittäminen Laitos pyrkii aktiivisesti vahvistamaan kansainvälistä profiiliaan tohtorikoulutuksessa ja auttamaan nuoria tutkijoita etenemään urallaan tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen

13 Tohtorien koulutuksessa tavoitteena on laadun parantaminen ja erityisesti sellaisten valmiuksien lisääminen, jotka auttavat tohtoreita siirtymään post doc -vaiheen jälkeen itsenäisiksi tutkijoiksi ja/tai sijoittumaan yhteiskuntaan. Tällaisia valmiuksia ovat mm. projektien hallinta, verkostojen luominen, tutkimussuunnitelmien ja -hakemusten teko, korkeatasoinen tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä erilaisten opetusmenetelmien hallinta. Jatkokoulutuksen kehittämisessä yhtenä tavoitteena on myös kansainvälisyyden lisääminen: laitokselle pyritään saamaan entistä enemmän ulkomaisia korkeatasoisia väitöskirjantekijöitä ja väitelleitä tutkijoita. Tähän pyritään mm. tehostamalla tiedotusta, hankkimalla kansainvälistä rahoitusta, luomalla kansainvälisiä koulutusverkostoja (esim. Marie Curie -koulutusverkostot) ja lisäämällä englanninkielistä opetusta. Tavoitteena on nostaa ulkomaisten osuus jatko-opiskelijoista ja väitelleistä keskimäärin 10%:iin. Laitokselta valmistuneiden tohtoreiden kansainvälistä liikkuvuutta kehitetään. Jatkokoulutusjärjestelmää kehitetään siten, että laitokselle hyväksytyille jatko-opiskelijoille voidaan paremmin taata yhtenäinen työskentelyjakso koko väitöskirjahankkeen ajaksi. Lisäksi kehitetään yleistä tukijärjestelmää tutkimusryhmissä jatko-opiskelussa mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkomiseksi. 4.3 TÄYDENNYS- JA AIKUISKOULUTUS Laitoksella annetaan myös täydennyskoulutusta, vaikka se on pääosin kanavoitu yliopiston avoimen yliopiston toiminnan kautta. Laitos tekee aktiivista yhteistyötä (opintojaksot, opettajavaihto) avoimen yliopiston kanssa niin käytännön opetuksessa kuin myös avoimen yliopiston opetustarjonnan kehittämisessä. Laitoksen oma täydennyskoulutus kohdistuu lähinnä maistereiksi valmistuneiden asiantuntijuuden laajentamiseen, pääasiassa niihin, jotka pätevöittävät itsensä alan opettajiksi. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa korostuvat joustavat opetus- ja suoritusjärjestelyt. Laitos on myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja valmistelemassa laajempaa jo valmistuneiden opettajien täydennyskoulutusta. Tavoitteena tässä on jo virassa toimivien alan opettajien pitäminen mukana tieteen nopeassa ja laajassa kehityksessä. Laitos vastaa lakisääteisesti Jyväskylän yliopistolle määrätyn sairaalasolubiologian erikoistumiskoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Laitoksen edustajat kuuluvat tiedekunnan nimeämään sairaalasolubiologian pätevyyslautakuntaan. Alan koulutus pyritään koordinoimaan yhteen laitoksen jatkokoulutuksen kanssa. 5 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on laitokselle tärkeää ja monet laitoksen vahvuusaloista liittyvät voimakkaasti yhteiskunnan perustoimintoihin ja hyvinvointiin sekä ihmisten arkipäivän ympäristöön. Merkittävä osa laitoksen nykyisestä toiminnasta onkin kehitetty varsin nopeasti 1990-luvulta alkaen vastaamaan yhteiskunnan ja ympäristön tarpeita. Tällaisen toiminnan rahoituksesta ovat vastanneet mm. kunnat, yritykset ja EU:n aluerahoitus. Viime vuosina laitos on ollut aktiivinen useissa yritystoimintaa ja teknologian kehittymistä tukevissa hankekokonaisuuksissa. Tällaisia ovat uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelman käynnistäminen ja toteutus sekä nanotieteiden ja Päijänteen osaamis- ja tutkimusympäristö. Laitoksen pitkäjänteisen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkittävyys perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen ja kehittyvään tutkimukseen ja koulutukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa. Tutkimuksen ja koulutuksen odotetaan tuottavan osaajia ja osaamista, jotka vaikuttavat suoraan yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen suunnittelu Laitoksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen käytännössä vaikuttavia tekijöitä suunnittelevat pääasiassa oppiaineiden edustajat ja Konneveden tutkimusaseman johtaja. He tekevät esityksiä

14 laajemmista hankkeista, joita käsitellään laitoksella ja tiedekunnassa esim. TTS -prosessissa ja/tai mahdollisen rahoitusinstrumentin edellyttämässä järjestyksessä. Pienimuotoisempia hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan suoraan toimijoiden tasolla. Laitos kannustaa henkilökunnan osallistumista alojensa merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteutus Laitoksen henkilökunta osallistuu useisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntijaja kehittämistehtäviin mm. ministeriöiden, aluehallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen puitteissa. Esimerkkejä osallistumisesta ovat mm. Keski-Suomen maakuntakaavan valmistelutyöryhmä, Keski-Suomen osaamiskeskusohjelman energia-ohjelman johtoryhmä ( ), International Energy Agency Task37:n Suomen edustaja ( ). Henkilökunnan jäsenet esitelmöivät eri yhteistyötahojen ja omien alojensa yleisötilaisuuksissa ja kirjoittavat alansa yleistajuisiin julkaisuihin. He ovat alansa asiantuntijoina myös yleisesti median käytettävissä. Laitoksen useissa tutkimushankkeissa on myös yritysosapuolia. Osa hankkeista on suurehkoja hankkeita (esim. Tekes-hankkeet), joissa on mukana alan paikallisia ja kansallisia yrityksiä. Osa yrityshankkeista on pienehköjä, mutta perusteltuja niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tieteellisen tiedon kartuttamisen kannalta. Osa pro gradu töistä tehdään yritysten, hallinnon tai yhteiskunnan muiden toimijoiden esittämistä aihepiireistä ja osin niiden rahoittamalla työpanoksella. Laitos toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta myös henkilöstö- ja muussa resurssiyhteistyössä muun muassa MTT:n, METLA:n, RKTL:n, SYKE:n ja VTT:n sekä JAMK:n kanssa. Laitos toteuttaa palvelututkimuksena mm. eräitä muuten Suomessa vaikeasti toteutettavia analyyseja ja testejä. Lisäksi laitoksella on merkittäviä tutkimuslaitteistoja, joita käytetään yhteishankkeissa yritysten kanssa esimerkiksi opinnäytetöissä. Konneveden tutkimusasemalla on erityisasema yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Aseman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat kolme vuorovaikutuksen tasoa, kansainvälinen ja kansallinen korkeatasoinen tutkimus ja opetus, toimiminen koko yliopiston työpajojen ja kokousten tukikohtana ja näyteikkunana yhteiskuntaan sekä kiinteä vuorovaikutus välittömään ympäristöön ja maakuntaan. Konneveden tutkimusasema on laitoksen osa, jossa tutkimus- ja opetustoiminnan lisäksi käy paljon vieraita tutustumassa asemalla tehtävään ekologian ja vesien luonnonvarojen tutkimukseen. Tutkimusasema on myös laitoksen ainoa osio, jonka toiminnasta merkittävä osa on maksullista palvelutoimintaa, mikä edellyttää johdolta ja henkilökunnalta hyviä vuorovaikutussuhteita, jopa markkinointia, ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi Laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan TTS-prosessin yhteydessä tulosraportoinnin muodossa. Talousjohtamisessa seurataan sektorin rahoituksen määrää ja kehittymistä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittäminen Yhteiskunnallista vuorovaikutusta pyritään lisäämään olemalla aloitteellisia yhteistyössä sektoritutkimuslaitosten ja yritysten kanssa sekä kehittämällä koulutusta vastaamaan paremmin yhteiskunnan haasteita. Maisteri- ja jatkokoulutukseen pyritään lisäämään projektinjohtamis- ja liiketaloudellista osaamista, minkä odotetaan lisäävän valmistuneiden vaikuttavuutta työelämässä. Alueellisen vaikuttavuuden kannalta merkittävien pienten yrityshankkeiden hallinnon sujuvuutta pyritään parantamaan yksinkertaistamalla niiden toimistohallinnointia. Laitos kehittää ja vahvistaa näkyvyyttään ja yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan suunnitelmallisella tiedottamisella toiminnastaan kansallisissa ja alueellisissa tiedotusvälineissä. Konneveden tutkimusaseman strategisena tavoitteena on tasapainoisesti kehittää edellä mainittuja kolmea päätoimintasuuntaansa, tutkimusta ja opetusta, koko yliopiston käyttöä sekä yliopiston ulkopuolelle suuntautuvaa vuorovaikutusta. Vaikka ensiksi mainittu tehtävä selkeästi priorisoituu tärkeimmäksi koko bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kannalta, niin jo aseman toimintojen vuodenaikainen tasapainottaminen edellyttää kaikkien toimintasuuntien kehittämistä