Yhteiskunnallinen yrittäjyys 26.4.2017
OHJELMA 17.30 17.50 Kahvitarjoilu 17.50 18.00 Tilaisuuden alkusanat 18.00 18.30 Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen ka yta nno ssa Kristiina Ullgre n, Impactor Consulting Osk 18.30 19.00 Kehitta misyhdistyksen kokemuksia kyla palveluiden tuottamisesta Reijo Kahelin, Era ja rven Kehitta misyhdistys ry 19.00 20.00 Liikeideasta yritystoimintaa Kristiina Ullgre n, Impactor Consulting Osk Keskustelua ja tyo pajan loppusanat
IMPACTOR Kestävä talous Vaikuttavuusinvestoiminen Vaikuttavan liiketoiminnan kehittäminen, yhteiskunnalliset innovaatiot Vaikuttavuuden mallintaminen, mittaaminen ja jatkuva kehittäminen
YHTEISKUNNALLINEN YRITYS? Järjestöt Hyväntekeväi syys, avustukset, julkinen tuki Yhteiskunnalliset yritykset Impact enterprises Tuoton ja voiton maksimointi
1+1+1+1+1+1>6
OSUUSKUNTA
YES, WE CAN
YHTEISKUNNALLISEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yhteiskunnallinen missio Arvot Kulttuuri Käytännöt Liiketoiminta
MITEN ALKUUN? Ihmiset ja yhteistyö tärkeintä Keskustelu ja yhteinen näkemys Arvot, missio Tavoitteet Päivittäinen työ, miten arvot ja missio näkyvät arjessa?
BISNES-PIZZA Johtajuus MERKITYKSELLISYYS Arvot, visio, missio Innovaatiot KEHITTYMINEN Osaaminen, koulutus Tulokset, vaikutukset, vaikuttavuus Markkinointi, viestintä, brändi Myynti Avainkumppanit, yhteisö TUOTTAVUUS Tuotteet & palvelut Tuotanto / järjestelmät Mukailtu lähteestä: Business Pizza, World Coaching Organization Tiimi IHMISET Asiakkaat (tarve / markkinat)
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Avoin mieli, ajattelu, kuuntelu Keskustelu, yhdessä sopiminen Jatkuvan kehittämisen sykli: Säännöllinen katselmointi + retrospektiivi + suunnittelu
VAIKUTTAVAN LIIKETOIMINNAN MALLINTAMINEN
Mikä on liiketoimintamalli? Liiketoimintamalli kuvaa logiikkaa, jolla organisaatio luo ja toimittaa arvoa asiakkaalle on suunnitelma strategian toteuttamiseen ei ole liiketoimintasuunnitelma voi kuvata nykytilaa tai tavoitetilaa
ESIMERKKEJÄ Kustannustehokasta Mobiilioppimisalusta käytännön silmäkirurgiaa kaihin taitojen oppimiseksi ja aiheuttaman sokeuden elämänlaadun parantamiseksi poistamiseksi sekä työkyvyn Arvonmuodostus: ja tuottavuuden Esim. WHO ostaa tuloksia kasvattamiseksi tietyn kohdepopulaation McDonald s malli : kouluttamisesta, standardisoitu ja mikrolainapankki yrittäjien skaalautuva kouluttamisesta Maksa mitä pystyt : Käyttäjät voivat ostaa köyhimmät ⅔ eivät maksa todistuksen tuloksistaan
Aravind Eye Care -Sairaalalaitteisto -Lääkärit ja hoitajat -Etsivä työ Kustannustehokas ja laadukas kaihileikkaus Köyhät näkövammaiset kaupungeissa ja maaseudulla Näkövammojen korjaaminen, taloudellinen tuottavuus -Koulutus -Kirurgia Köyhimpien potilaiden määrä ja työllistyminen -Tutkimus ja tuotekehitys -Järjestöt -WHO -Tutkimukselliset yhteistyötahot -Laitteet ja materiaali -Palkat -Potilaiden matka-, majoitus- ja ruokakulut Silmäklinikat sekä liikkuvat leirit maaseudulla Tuotekehitykseen ja kasvuun Hyvin toimeentulevat silmäkirurgian asiakkaat Laadukas ja humaani silmäkirurgia kaikille ⅔ asiakkaista maksaa mitä pystyy, ⅓ markkinahinnan
Funzi -Koulutusmateriaali -Verkosto -UX-suunnittelija -Rahoitus -Yrittäjyyden oppimateriaalin tuotanto Yrittäjyyden oppimismateriaali mobiilialustalla Kehitysmaiden yrittäjät -LivingLab testiympäristö Lagosissa, Nigeriassa - Facebook FreeBasics - Microfinance Bank (Nigerian Grameen) -Palkat -Matkakulut -Ulkoistetut palvelut -Mobiiliaplikaatio & verkkopalvelun kehitys Taloudellinen lukutaito saavutettu Testitulokset kullakin alueella (mobiilipaikannus) Kännykkä ja internet Eettiset mikrolainapankit -Yhteisön ylläpito Taloustaitoisia laina-asiakkaita Tuotekehitykseen -Mikrolainapankit (60%) -Testitulosmaksut (40%)
Kohdat 1-3: Arvolupaus 1 Yhteiskunnallinen arvolupaus Mitä arvoa tuotatte hyödynsaajille ja yhteiskunnalle? 2 Mittari millä mittaatte tuloksellisuuttanne? 3 Asiakkaan arvolupaus Miten vastaatte asiakkaan tarpeisiin? Miten ratkaisette asiakkaan ongelman? Miksi asiakas ostaa juuri teiltä?
Kohta 4: Hyödynsaaja- ja asiakassegmentit 4.1 Hyödynsaajasegmentit Mitkä ryhmät hyötyvät, mutta eivät (välttämättä) maksa? 4.2 Asiakassegmentit Mitkä ryhmät maksavat tuotteesta tai palvelusta? Rahoittaja asiakkaana: kuka maksaa, jotta hyödynsaajat saavat tuotteenne tai palvelunne?
Kohta 5: Tuote tai palvelu Valitkaa yksi tuote tai tuotteistettu palvelu, jonka ympärille voisi rakentaa liiketoimintaa. Esim. koulutustuote, sertifikaatti, palvelutuote Mitkä ovat valitsemanne tuotteen erityispiirteet? Miten se erottuu muista markkinoilla olevista vastaanlaisista tuotteista? Mitä hyötyä käyttäjä saa?
Kohta 6: Kanavat Kuinka aiotte saada tuotteenne tai palvelunne hyödynsaajaryhmän tietoisuuteen ja käyttöön? Missä kanavissa markkinoitte? Missä käyttäjä käyttää tuotettanne tai palveluanne?
Kohta 7: Tulot Tulovirrat eri hyödynsaaja- ja asiakassegmenteiltä Maksaako hyödynsaaja ja jos, niin paljonko? Mistä maksava asiakas eli toiminnan rahoittaja maksaa? Panoksista vai tuloksista? Millaista hinnoittelumallia aiotte käyttää? Esim. käyttömaksut, tilausmaksut, komissiot, sponsorimalli
Kohta 8: Tehtävät Mitkä ovat tärkeimpiä tehtäväkokonaisuuksia, joita pitää tehdä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi? Vrt. vaikuttavuusketjun oletukset Mitä teette itse? Mitä yhteistyökumppaninne tekevät?
Kohta 9: Resurssit Mitä resursseja tarvitsette toimintamallin toteuttamiseksi? Fyysiset resurssit, taidot, ihmiset Mitä resursseja teillä on itsellänne, mitä aiotte hankkia muualta?
Kohta 10: Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Keitä tarvitsette arvolupauksenne toteuttamiseen? Alihankkijat, tavarantoimittajat, viranomaiset, muut sidosryhmät, muut kuin asiakasrahoittajat
Kohta 11: Kustannusrakenne Mitä kustannuksia liiketoiminnastanne syntyy? Kiinteät kustannukset (eivät riipu toiminnan kasvusta) Usein esim. vuokrat, kiinteät palkat sivukuluineen Muuttuvat kustannukset nousevat toiminnan kasvaessa Onko teillä skaalaetua tai sisältöetua? Skaalaetu: palvelutuotannon yksikkökustannus pienenee toiminnan kasvaessa (esim. digituotteet) Sisältöetu: yksikkökustannus pienee toiminnan kasvaessa (esim. markkinointi voi tukea useaa eri tuotetta
Kohta 12: Ylijäämä tai liikevoitto Miten aiotte käyttää ylijäämän? Vaikuttavuusliiketoiminnassa ylijäämä tyypillisesti ohjataan vaikuttavuuden kehittämiseen ja lisäämiseen, esim. 50 % omistavalle ry:lle tai säätiölle 30 % oman toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen 15 % säästöön jatkuvuuden varmistamiseksi 5 % lahjoituksiin
LISÄTIETOA Osuuskunnan perustajan opas: http://perustajanopas.pellervo.fi Pellervolla on osuuskunnan perustamista suunnitteleville webinaareja, ks. http://pellervo.fi Kirjasuositus: Uusi osuuskunta, tekijöiden liike Sitran vaikuttavuusinvestoimisen teema, vaikuttavuuskiihdyttämö
Seuraa meitä tai ota yhteyttä @ImpactorConsulting @Impactor_fi www.impactor.fi kristiina.ullgren@impactor.fi 050 57 52 530