KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 Kaupunginhallitus 4.4.2017 Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin painatuskeskus 2017 ISBN 978-951-800-359-8

Tilinpäätös 2016 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 5 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 5 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus 5 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 1.2.3 Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys 13 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 24 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 25 1.2.6 Kaupungin henkilöstö 27 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 34 1.2.8 Ympäristötekijät 36 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 38 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 40 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 40 1.4.2 Toiminnan rahoitus 45 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 48 1.6 Kokonaistulot ja -menot 52 1.7 Konsernin toiminta ja talous 53 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 54 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 54 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 56 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 56 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 57 1.8 Keskeiset liitetiedot 64 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely 64 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely 64 2 Talousarvion toteutuminen 65 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen 65 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 74 2.1.1 Peruskaupungin talousarvion toteutuminen 74 Peruskaupungin tuloslaskelma 74 Peruskaupungin rahoituslaskelma 75 Peruskaupungin tase 76 Peruskaupungin investointiosa 77 2.2.2 Keskusvaalilautakunta ja kaupunginvaltuusto 82 KH 4.4.2017 3

2.2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 82 2.2.4 Kaupunginhallitus toimiala 83 2.2.5 Vuolijoen aluelautakunta 92 2.2.6 Sivistystoimiala 94 2.2.7 Ympäristötekninen toimiala 102 2.2.8 Kainuun pelastuslaitos toimiala 111 2.2.9 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta, peruskaupunki 114 3 Tilinpäätöslaskelmat 115 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet 115 3.2 Tuloslaskelma 115 3.3 Rahoituslaskelma 116 3.4 Tase 117 3.5 Konsernilaskelmat 119 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 123 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 123 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 124 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 125 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot 127 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 134 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastusta koskevat liitetiedot 136 4.7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit 138 5 Eriytetyt tilinpäätökset 139 5.1 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 139 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 141 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri liikelaitos 164 Kajaanin Mamselli liikelaitos 186 Kajaanin Vesi liikelaitos 206 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 229 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot 245 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 245 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 246 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 247 5.2.5 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 249 5.2.6 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus 251 5.2.7 Loiste konserni 252 5.2.8 Loiste Lämpö Oy 253 5.2.9 Edukai Oy 254 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 255 KH 4.4.2017 4

1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 69 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouteen on ilmestynyt tervettä pöhinää vuoden 2016 puolivälin jälkeen. Kasvun merkkejä on nähtävissä monilla toimialoilla. USA:n talouden kasvu ja työllisyysasteen paraneminen ovat hyviä asioita. Toisaalta USA:n uuden presidentin vaalien jälkeiset toimet aiheuttavat epävarmuutta maailmanpolitiikkaan. Kiina, Intia, Indonesia ja monet muut isot kehittyvät maat ovat notkahduksen jälkeen elpymässä. Suomen talouden osalta on loppuvuodesta nostettu kasvuennusteita ja bruttokansantuotteen kasvu oli noin 1,6 prosenttia vuonna 2016. Kokonaisuutena voi todeta, että talouskehitys sekä Suomessa että maailmalla on nouseva, mutta vakaata perustaa ei ole vielä saavutettu. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Kuntien kannalta keskeisimpiä uudistustavoitteita ovat maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus sekä kuntien tehtävien uudelleen määrittely. Työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamispyrkimykset sekä julkisen sektorin velkaantumisen hillitseminen koskettavat suoraan myös kuntasektoria. Kilpailukykysopimuksella, joka on sovittu määräaikaiseksi vuosille 2017-19, pyritään hillitsemään työvoimakustannuksia. Kajaanin kaupungin nykyisen strategian mukaisesti kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Elinkeinopolitiikan painopistettä on syytä suunnata yhä enemmän yrityskohtaiseen ja nykyistä käytännönläheisempään toimintatapaan. Isojen avainyritysten lisäksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä myös pienemmille yrityksille. Kaupungin linjauksilla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Vuoden 2019 alusta mahdollisesti voimaan tuleva maakuntauudistus korostaa erityisesti kunnan roolia elinvoimaisuuden ylläpidossa. KH 4.4.2017 5

Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2016 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin jälleen kerran turvattua ja lentomatkustajien kokonaismäärä oli 85 000, mikä tarkoittaa hyvää kasvukehitystä. Skoda Transportationin omistukseen siirtynyt Transtech Oy sai uusia raitiovaunutilauksia yli 200 miljoonan euron edestä. Kiitokset myönteisistä päätöksistä kuuluvat Tampereen kaupungille ja HKL:lle. St1 Biofuels Oy toteutti bioetanolitehtaan ykkösvaiheen rakentamisen Renforsin Rantaan. Pilottitehtaan koetuotanto on onnistunut ja ensimmäiset bioetanolierät on valmistettu Kajaanissa. Seuraavaksi odotellaan seuraavan tuotantoyksikön rakentamispäätöstä, joka tarkoittaisi pilottitehtaan tuotannon kasvua kuusinkertaiseksi. Terrafamen kaivos on noussut kuilun partaalta viime vuoden aikana. Suomen valtion vahva mukaantulo sekä uuden ulkopuolisen sijoittajan löytyminen ovat tuoneet selkeää parannusta yrityksen toimintaan sekä talous- että ympäristöasioiden suhteen. Yritystilojen kysynnässä on ollut havaittavissa myönteistä kehitystä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste oli noin 97 % ja yhtiö ylsi jälleen kerran ylijäämäiseen tulokseen. Millog Oy:n korjaamohallin rakentamispäätös sekä parin muun isohkon yritystilan suunnittelun alkaminen ovat merkkejä elinkeinoelämän vireydestä. Uuden sairaalan rakentamispäätös tulee parantamaan merkittävästi rakennusalan työllisyyttä lähivuosina. Metallialan osaajista on jo pulaa Kajaanissa ja tähän pullonkaulatekijään on myös kaupungin syytä kehitellä ratkaisukeinoja. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on vältytty. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on kasvanut jonkin verran parin vuoden takaisesta notkahduksesta. Ilahduttavaa on, että kaupunkikeskustan tyhjiin liiketiloihin (mm. Eurokankaan ja Anttilan kiinteistöihin) on löytynyt uutta liiketoimintaa. Tilinpäätös vuodelta 2016 koko kaupungin osalta on noin 2,1 miljoona euroa ylijäämäinen. Myönteistä vuodessa 2016 oli se, että kaikilla sektoreilla taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin kohtuullisesti epävarmuustekijöistä huolimatta ja lopputulos on talousarviota parempi. Tulopuolella verotulot jäivät noin yhden miljoonan euron alle talousarvion ja valtionosuudet toteutuivat hieman odotettua suurempina. Liikelaitokset ylsivät kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäisiksi. Erityisesti nousee esiin koulutusliikelaitoksen hyvä tulos. Henkilöstökulut toteutuivat alle budjetoidun ja muutenkin toimialat ja liikelaitokset alittivat toimintakulunsa. Suurin tulopoikkeama johtui perusopetuksen toteutumatta jääneistä hankerahoituksista. Lainamäärä on Kajaanissa 2748 euroa/asukas, mikä on alle valtakunnan keskiarvon. Investointitaso nousi jälleen huomattavan korkealle tasolle vuonna 2016. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Talonrakennuksen investoinnit (16,7 miljoonaa euroa) olivat noin puolet kokonaismäärästä ja suurimpana kohteena Hauhola-Lehtikangas- monitoimitalo. Merkittävimmät poikkeamat investoinneissa olivat Kajaste-hankkeen ylitys ja Nakertajan kouluinvestoinnin vuodelle 2017 siirtynyt osa. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat vuonna 2016 alkuperäisen investointisumman mukaisesti. Investoinnit tulevat jatkossakin kohdistumaan pääasiassa koulu- ja oppilaitoskiinteistöihin. Korjausvelkaa saadaan vähennettyä investointien lisäksi myös luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Kunnallistekniikassa keskityttiin vanhojen teiden ja katujen korjauksiin ja saneerauksiin. Menneen tilikauden vuosikate oli 15,2 miljoonaa euroa eli 405 euroa/asukas. Vuosikate riittää kattamaan noin 111 prosenttia poistoista ja investointien tulorahoitusosuus on noin 46 prosenttia. Kaupungin velkaantumisaste on suorassa suhteessa investointien määrään, syömävelkaa ei ole tarvittu. Peruskorjattavaa riittää myös lähivuosina, joten velkaantuminen jatkuu vielä joitakin vuosia. KH 4.4.2017 6

Yksi tilivuosi on eletty ja sen aikana käytetyt rahaerät ja tehdyt asiat on kirjattu tähän tilinpäätöskirjaan. Tilinpäätös kuvaa kuitenkin mennyttä ajanjaksoa ja katseet pitää olla suunnattuina eteenpäin. Onnistunut tilinpäätös on hyvä pohja ponnistaa tulevaisuuteen. Kajaanin kaupunki on ollut jo 366 vuotta olemassa ja jatkaa tästä eteenpäin toivottavasti koko ajan parempaan suuntaan kehittyen. Jari Tolonen kaupunginjohtaja KH 4.4.2017 7

1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Jäsenet Kaikkonen Vesa, pj. VAS Varimo Pertti, 1. vpj. SDP Meriläinen Timo, 2. vpj. PS Aavakare Eila PS Alasalmi Aila KESK Hakkarainen Eija PS Hatva Teuvo KESK Haukipuro Airi KESK Haverinen Risto KOK Heikkinen Markku SDP ero 21.3.16 tilalle Törrö Leena Hurskainen Timo KESK Hynynen Evelyn KD Immonen Marjatta KESK Juntunen Hannu KOK Karhu Tomi PS Karppinen Veli-Matti Kaj. Sit. Kemppainen Hannu S Kaj. Sit. Keränen Silja VIHR Kettunen Pentti PS Kiljunen Ella SDP Kortelainen Miikka VAS Koukkari Olli-Pekka KOK Krogerus Timo Kaj. Sit. Kurikka Elina KOK Kyllönen Sari VAS Kyllönen Toivo PS Leivo Veli-Pekka VAS Lämpsä Jouni VAS Mikkonen Ritva VAS Moilanen Erkki KESK Myllylä Raili VAS Niemelä Paavo KESK Niva Teemu PS Ohtonen Helena SDP Oikarinen Markku SDP Ojavuo Maarit KESK Okkonen Arto KESK Partanen Minna PS Patronen Kaija KESK Paukkeri Tero KESK Piirainen Raimo SDP Poutiainen Jukka KESK Räisänen Aki VAS Sankilampi Jaana PS Sarparanta Tiina KOK Sistonen Toivo KOK Suutari Eero KOK Tartia-Jalonen SDP Tervonen Miariikka KOK Tolonen Markku KESK Väisänen Sanni VIHR KH 4.4.2017 8

Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Immonen Marjatta, pj. Juntunen Hannu, 1. vpj. Oikarinen Markku, 2. vpj. Räisänen Aki Kyllönen Toivo Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Tervonen Miariikka Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Käsmä Jouko Leinonen Niilo Leivo Veli-Pekka Alasalmi Mikko ero 2.5.16 -> Kananen Timo Heikkinen Anne Klemetti Kyösti Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Sarparanta Tiina Huusko Päivi Tarkastuslautakunta Jäsenet Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Keskusvaalilautakunta Jäsenet Kemppainen Aaro, pj. ero 12.12.16 -> Kettunen Pentti Schroderus Antti, vpj. Koistinen Seija ero 12.12.16 -> Immonen Tyyne Viiru Tero Selimi Fatima Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero 3. Hanski Katri 4. Kettunen Heli 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Räisänen Aki, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustajat Vainionperä Emma Kemppainen Jenni Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Kortelainen Miikka ero 8.2.16 > Puskala Pasi Väyrynen Tuula Vatula Anneli Schroderus Antti ero 8.2.16 >Pyykkönen Pauli Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Laatikainen Tuomas Karjalainen Suvi Väisänen Lotta Kallunki Akseli KH 4.4.2017 9

Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Karppinen Veli-Matti, pj. Koukkari Olli-Pekka Puskala Pasi Sirviö Matti Karjalainen Sinikka Karvinen Marita Partanen Minna Kyllönen Pertti Turunen Anne Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sihvola Joni Henkilökohtaiset varajäsenet Honkanen Tuula Heikkinen Seija Saarinen Mauri Jaakkola Esa Karjalainen Eija Palonen Lasse ero 26.9.16 > Tamminen Viljo Lähdesmäki Tarmo Jyrinki Mikko Kauhanen Svetlana Kallunki Akseli Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Kari ero 8.2.2016 > Juutinen Eero Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Rissanen Helena Tihinen Ari Heikkinen Markku ero 21.3.2016 > Tolonen Iikka Leinonen Voitto Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Räisänen Liisa-Emilia Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Kortelainen Miikka Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Partanen Minna Arffman Pasi Tolonen Iikka ero > tilalle Piirainen Raimo Koukkari Olli-Pekka Haapalainen Asta Kurkinen Roosa Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Romppainen Mikko Koukkari Olli-Pekka Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Puskala Pasi Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa Kajaanin kaupunki Kananen Hilkka Kajaanin kaupunki Kananen Asko Kajaanin kaupunki Härkönen Juha Kajaanin kaupunki ero 26.9.16 -> Härkönen Juha ero 26.9.16 -> Pesonen Mikko Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Kampman Helena Kuhmon kaupunki Raunio Janne Paltamon kunta KuismaKari Paltamon kunta Ristolainen Marjut Puolangan kunta Tolonen Tuula Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Tolonen Tarja Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Mulari Pirjo Sotkamon kunta Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Juntunen Mikko Suomussalmen kunta Väyrynen Pertti Vaalan kunta Junno Kari Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja KH 4.4.2017 10

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Rissanen Helena Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Huotari Tellervo Vatula Anneli Tornberg Marja Törmänen Esko Pokela Ilmari Kähkönen Riikka Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Vaarala Asko, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Hyvönen Minna Lipponen Satu Rantalankila Sinikka Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Klemetti Kyösti, pj. Juutinen Eero Närhi Pirkko Arffman Pasi Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Kemppainen Unto, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Kuvaja Marko Mäklin Jaana Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Meriläinen Timo, pj Kemppainen Kari, vpj. Salonen Raili Parviainen Heikki Ojala Katriina Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Rissanen Helena Koskensalmi Leila Lindgren Seppo Jokelainen Esa Pyykkönen Inna Vimpari Jouni KH 4.4.2017 11

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kananen Timo, pj. Hyry Jussi Y. Järvinen Reijo, vpj. Soinsaari Pekka ero 20.12.16 > Kunnas Karl Aavakare Eila Hakkarainen Eija Törrö Leena Kivilahti Ritva Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Kähkönen Jari Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Sivonen Raimo Soininen Timo Pietarila Jari Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja vs. Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö vs. Tietohallintopäällikkö Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin Kaupunginteatterin johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talouspäällikkö va. Kajaanin lukion rehtori va. Kajaanin lukion rehtori Sivistystoimiala Sivistysjohtaja, Kaukametsän johtaja Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha (virkavapaa v. 2016) Kovalainen Pirjo Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Kari (virkavapaa 1.4. alkaen) Hyvönen Risto Komulainen Asta Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Kinnunen Helka-Maria Tuominen Anssi Rissanen Piia Liisa Lehtinen (31.7.2016 saakka) Markku Nissinen (1.8.2016 alkaen) Saari Mikko Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Parviainen Anssi KH 4.4.2017 12

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kasvu oli vuoden 2016 aikana hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Kasvu on hidastunut selvästi monissa kehittyvissä talouksissa. Teollisuusmaissa elpyminen on edelleen vaatimatonta vähäisten investointien sekä hitaan palkkakehityksen ja siksi heikon kulutuskysynnän vuoksi. Heikko kysyntä näkyy hitaana maailmankaupan kasvuna ja tavoitteen alle jäävänä inflaationa useimmissa suurissa talouksissa. Yhdysvalloissa laajapohjainen mutta suhteellisen hidas elpyminen jatkuu. Ison-Britannian talouden näkymää tulee varjostamaan tulevan EU-eron synnyttämä epävarmuus, jonka vuoksi yritykset lykkäävät investointejaan ja kotitaloudet vähentävät kulutustaan. Venäjän talous tukeutuu edelleen öljyn ja kaasun vientiin. Maa ei ole kyennyt uudistumaan eikä käyttämään raaka-aineista saatuja tuloja tuotannon monipuolistumiseen ja arvonlisän kasvattamiseen. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan mm. alentuneiden tuontihintojen vuoksi. Suotuisten ulkoisten tekijöiden vaikutus on kuitenkin poistumassa. Luoton tarjonta ja rahoitusolot ylipäätään ovat kohentuneet, ja myös finanssi- ja rahapolitiikka ovat elvyttäviä. Mainitut tekijät kohentavat erityisesti yksityistä kulutuskysyntää, ja investoinnitkin elpyvät hitaasti. Dollarin vahvistuminen kohentaa hieman euroalueen kysyntää. Toisaalta vaihtotaseen vahvistuminen kertoo epätasapainon ja heikon kysynnän jatkumisesta euroalueella. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja myös alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt ennakkoarviot. Huolimatta talouden hienoisesta piristymisestä Suomen talouden heikko kehitys jatkuu seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat vaisut eikä julkisen talouden tilanne kohene oleellisesti. Vuonna 2016 kasvu on perustunut kotimaiseen kysyntään, erityisesti yksityisenkulutuksen kasvulle. Lisäksi rakennusinvestoinnit ovat lisääntyneet nopeasti. Kuntien kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttiaan korotti 45 kuntaa. Korotukset tehtiin erityisesti pienemmissä kunnissa, joten keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu jäi kuitenkin vähäiseksi. Kuntien omista sopeutustoimenpiteistä johtuen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn ei tullut vuonna 2016 uusia kuntia. Tämä on ensimmäinen vuosi vuoden 2007 jälkeen, jolloin menettelyä ei käynnistetä. Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeutusohjelmasta. Nämä toimet kohdistuvat hyvin laajasti yhteiskunnan eri lohkoille ja koskettavat kaikkia suomalaisia. Samalla toteutetaan uudelleen kohdennuksia muun muassa omaishoidon vahvistamiseen, takuueläkkeen korottamiseen ja lastensuojeluun sekä yhteiskunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nettomääräisesti toimet vahvistavat julkista taloutta vuoden 2019 tasolla noin 4 miljardilla eurolla. Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta. Sosiaali- ja terveydenhuolto- ja maakuntauudistus merkitsee huomattavaa muutosta koko kuntatalouteen. Valmistelun lähtökohtana ja tavoitteena on, että talouteen kohdistuvat muutokset nykytilaan verrattuna olisivat mahdollisimman pienet. Lähde: VM Taloudellinen katsaus 22.12.2016 Talvi 2016 48a KH 4.4.2017 13

Kilpailukykysopimuksella vaikutuksia kuntien talouteen Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy jo vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy pidemmällä aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Valtaosa julkista taloutta heikentävästä vaikutuksesta kohdistuu valtiontalouteen. Taakkaa kuitenkin osin jaetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia. Kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja palkkasumman ja työntekijämaksujen muutosten kautta. Sopimukseen liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia noin 700 milj. eurolla vuonna 2017. Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Kuntien valtionosuuksia alennetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö osittain. Valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä noin 16 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuusmomentilla noin 356 milj. euroa. Valtionosuusvähennyksen jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan noin 90 milj. euroa heikentäväksi vuonna 2017. Lisäksi työnantajamaksujen alentamisen laskennallinen vaikutus valtionosuusindeksiin on 0,9 prosenttiyksikköä indeksiä pienentävä. Valtionosuuksien muutoksena tämä tarkoittaa vajaata 80 milj. euroa. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen suotuisat vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun hyödyttävät myös kuntataloutta. KH 4.4.2017 14

Investoinnit ja rahoituksen hallinta Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muassa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Kuntien investoinnit ovat osaltaan ylläpitäneet taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä, joten niiden merkittävällä vähentymisellä olisi myös suuria alueellisia talousvaikutuksia. Keskeinen kysymys kunnissa onkin kestävän kuntatalouden arviointi pidemmällä aikavälillä myös investointien osalta. Investointipäätösten taustalla tulisi olla huolellinen käsitys tulevasta väestökehityksestä, palvelutarpeista ja tarvittavasta palveluverkosta. Kuntien velkaa on käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä koko 2000-luvun lainakannan kasvusta ns. syömävelkaa on vain noin 6 %. Viime vuosina kuntien investoinnit ovat kasvaneet, vaikka pitkittynyt taantuma vaikeuttaa kuntatalouden tilaa. Investoinnit ovat kohdistuneet rakennuksiin ja teihin, vesi- ja viemäriverkostoihin sekä muuhun talouskehitystä edistävään infrastruktuuriin. Lähivuosina keskeistä on etenkin kiinteistöomaisuuden hallinta sekä korjausvelan pienentäminen. Kuntatalousohjelmassa kunnille asetettu rahoitusasematavoite sisältää kehotuksen arvioida kriittisesti investointeja ja niiden tulorahoitusosuutta. Kuntatalousohjelman tavoite merkitsee paitsi pyrkimystä velkaantumisen hidastamiseen, myös välillisesti kannustetta pyrkiä etsimään vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitusmalleja. Tällaisia vaihtoehtoja on tarjolla etenkin toimitilahankkeisiin, energiatehokkuuteen sekä yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen. Toimitilahankkeiden toteutukseen on käytettävissä taserahoituksen ohella elinkaarimalleja, erilaisia vuokraus- ja kumppanuusmalleja, kiinteistöleasingia sekä myös ratkaisuja, joilla toimitiloja voidaan lainata. Kuntien velkaantumiseen liittyvien riskien arviointi ja hallinta eivät kosketa ainoastaan velkamäärän kasvua. Finanssikriisin jälkeiset muutokset rahoitusmarkkinoilla, yhä lisääntyvä sääntely sekä historiallisen matala korkotaso ovat tuoneet uusia elementtejä myös kuntien velan riskien hallintaan. Viime kuukausina lyhimmät euribor -korot ovat olleet jopa negatiivisia. Rahoitustoiminnoissa valvottavia riskejä ovat yleiset markkinariskit sekä luotto-, vastapuoli-, jälleenrahoitus- ja korkoriskit. Näistä kaksi jälkimmäistä liittyvät toisiinsa ja ovat sellaisia, joihin kuntien ja kuntayhtymien on nykytilanteessa erityisesti syytä kiinnittää huomiota. Toisaalta rahoitusriskien hallintaan kuuluu myös lyhyt- ja pitkäaikaisen rahoituksen tarkoituksenmukainen käyttö; lyhytaikaista rahoitusta käytetään maksuvalmiuden hallintaan ja väliaikaisrahoituksena, investoinnit puolestaan rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Ennätysmatala korkotaso merkitsee luonnollisesti riskiä korkojen noususta. Korkotaso saattaa kuitenkin myös houkutella käyttämään lyhytaikaista rahoitusta maksuvalmiuden hoitotarvetta enemmän tai pitkäaikaisen rahoituksen vaihtoehtona. Vaikka kuntien kustannuspaineiden näkökulmasta tämä on sinänsä ehkä ymmärrettävää toimintaa, on tarpeen muistaa myös jälleenrahoitusriski. Rahoituskustannusten pohdinnan rinnalla tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että rahoitusta on kaikissa olosuhteissa saatavissa riittävän pitkäksi aikaa. Lähteet: VM Kuntatalousohjelma 2017-2019, syksy 2017, Kuntaliitto kunta-alan uutisia 2016 Lähde: Kuntaliitto 2017 KH 4.4.2017 15

SOTE- ja maakuntauudistus Hallituksen esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa. Maakunnat olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Uudet maakunnat olisivat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia eräin yksittäisiä kuntia koskevin poikkeuksin. Maakuntien ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Maakunnat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä. Keskeisiä tehtäviä olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Lisäksi erikseen valmistellaan eräiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elin-keinotoimistojen ja aluehallintovirastojen sekä maakuntien liittojen ja ympäristöterveyden-huollon tehtävien siirtäminen maakuntien vastuulle. Maakuntalaissa säädettäisiin niiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevat säännökset. Maakuntien toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Tämän takia valtion verotuloja ehdotetaan kasvatettavaksi kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys olisi 12,47 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse. Kuntien valtionosuuksia ehdotetaan vähennettäväksi siirtyviä tehtäviä vastaavalta osalta ja tästä sekä kunnallisveron alentamisesta aiheutuvia muutoksia rajoitettaisiin valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä pysyvällä määräytymistekijällä ja valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksella. KH 4.4.2017 16

Lähde: VM Hallituksen esitys sote ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017 KH 4.4.2017 17

Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 74 790 (78 398 vuonna 2015). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 3 608 hengellä. Väestön vähenemisen suuri muutos johtuu Vaalan kunnan siirtymisestä pois Kainuun maakunnasta. Väestö väheni 534 hengellä, kun jätetään Vaalan kunnan vaikutus pois eli 0,7 prosentilla. Väestömuutokset selittyvät Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan seuraavasti: syntyneiden määrä oli 351 pienempi kuin kuolleiden määrä, kuntien välinen nettomuutto oli 462 henkilöä negatiivinen, maahanmuutto oli positiivinen 279 henkilöä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuosittain ja viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennystä on tapahtunut 5 948 eli 594 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan lähes kaikissa kunnissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempi. Kajaanin kaupungissa syntyi 1 henkilö enemmän kuin mitä oli kuolleita. Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkoväestötiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2016 lopussa 37 522. Asukasluku väheni edellisvuodesta 100 hengellä. Väestökehitys 1970 2016 Kunta 1970 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2 015 2 016 Hyrynsalmi 5 016 4 428 4 066 3 486 3 096 3 015 2 967 2 877 2 791 2 736 2 672 2 603 2 565 2 490 2 422 2 409 Kajaani 33 461 38 016 39 577 38 912 38 217 38 027 38 089 38 132 38 211 38 157 38 045 37 973 37 868 37 791 37 622 37 522 Kuhmo 13 938 13 900 12 878 11 167 10 271 10 072 9 943 9 798 9 636 9 492 9 334 9 240 9 104 8 950 8 806 8 644 Paltamo 6 156 5 474 5 056 4 420 4 183 4 093 4 071 3 998 3 917 3 884 3 807 3 743 3 620 3 564 3 488 3 490 Puolanka 6 067 5 327 4 620 3 846 3 408 3 337 3 225 3 183 3 123 3 063 2 997 2 931 2 878 2 824 2 776 2 732 Ristijärvi 3 092 2 469 2 150 1 796 1 626 1 608 1 575 1 548 1 521 1 513 1 489 1 450 1 427 1 416 1 351 1 344 Sotkamo 12 671 11 430 11 603 11 106 10 713 10 738 10 716 10 719 10 703 10 702 10 697 10 682 10 659 10 598 10 523 10 465 Suomussalmi 14 425 13 357 12 509 11 003 10 071 9 848 9 632 9 435 9 332 9 156 8 943 8 813 8 661 8 486 8 336 8 184 Vaala 6 073 4 846 4 498 4 041 3 718 3 612 3 561 3 470 3 400 3 370 3 314 3 250 3 193 3 139 3 074 KAINUU 100 899 99 247 96 957 89 777 85 303 84 350 83 779 83 160 82 634 82 073 81 298 80 685 79 975 79 258 78 398 74 790 Lähde Tilastokeskus KH 4.4.2017 18

Työllisyys Työttömyys väheni vuoden 2016 aikana kaikkien ELY-keskusten alueilla. Valtakunnallisesti tarkasteltuna 2015 joulukuusta 2016 joulukuuhun työttömien työnhakijoiden määrä laski eniten Kainuussa. Joulukuun 2016 ero edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli Kainuussa lähes 1 000 työtöntä vähemmän. Työttömien työnhakijoiden määrä laski Kainuussa 16 %. Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Etelä-Pohjanmaalla laskua oli 9 %, Lapissa 8 %. Työttömyyden lasku Kainuussa oli nopeaa ja nopeutui edelleen loppuvuoden aikana. Työttömyys laski kaikissa ammattiryhmissä. Vuositasolla työttömyys on laskenut Kainuussa yhtäjaksoisesti 2015 elokuusta lähtien. Joulukuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Kainuussa 5 143, mikä on 15,2 % työvoimasta. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,6 % tarkoittaen 358 100 työtöntä työnhakijaa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi hieman. Joulukuun 2016 lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli koko maassa 122 000, mikä on 3 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kainuussa pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun ensimmäisen kerran yli viiteen vuoteen lokakuussa 2016. Joulukuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 1 328, mikä oli 264 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä väheni 100:lla. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli Kainuussa joulukuussa 569. Kainuulaisista pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 61 % ja naisia 39 %. Yli 50-vuotiaiden osuus oli 68 % ja suurimman ryhmän muodostivat yli 60-vuotiaat, joiden osuus oli 39 %. Alle 30-vuotiaista vain 7 prosentilla työttömyys oli kestänyt yli vuoden. KH 4.4.2017 19

Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden 2016 aikana kaikissa ikäryhmissä. Kaikkiaan kajaanilaisia työttömiä työnhakijoita oli 2016 joulukuussa 2 491, mikä on 467 vähemmän kuin joulukuussa 2015. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Kajaanissa vuodessa 118:lla. Väestön ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle eli työvoiman ulkopuolelle vaikuttaa työttömyyden vähenemiseen, mutta ei siinä määrin, kuin yleensä ajatellaan. Eniten työttömyys on laskenut niin Kainuussa kuin Kajaanissakin 25-49 -vuotiaiden työikäisten henkilöiden ikäryhmissä. Työttömät työnhakijat Kajaanissa ikäryhmän mukaan vuosina 2015 ja 2016 Kajaanilaisilla työttömillä työnhakijoilla lähes 60 % alkaneista työttömyysjaksoista päättyi 3 kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Lähes 43 % näistä tapauksista päättyi avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Toiseksi eniten työttömyysjaksot päättyivät tässä ryhmässä erilaisissa työvoimapalveluissa aloittamiseen. KH 4.4.2017 20

Työvoimapalvelut toteutuivat Kainuussa määrällisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. TE-toimiston asiakkaita oli joulukuussa 2016 erilaisissa palveluissa yhteensä 1 845 henkilöä. Työvoimakoulutuksiin osallistuneiden määrä lisääntyi. Tämä on hyvä sillä kouluttautuminen auttaa työllistymään uusiin avoimiin työpaikkoihin. Yksityiselle sektorille ja kuntiin työllistäminen lisääntyi myös. TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Kainuussa keskimäärin 470 kuukaudessa. Vuonna 2015 keskimääräinen avointen työpaikkojen määrä oli 424 kuukaudessa. Eniten kysyntää oli palvelu- ja myyntityöntekijöistä, asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä. Työllisyyden myönteisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan vuonna 2017. Yritystoiminnan suhdanteet ovat Kainuussa positiivisessa suunnassa, uusia teollisia investointeja ja niiden myötä työpaikkoja on maakuntaan tulossa. Työvoiman tarpeen kasvun voi ennakoida olevan monilla aloilla suurta. Osaavan työvoiman saatavuus onkin haaste, joka on jo realisoitunut kasvun hidastajaksi tai esteeksi esim. metalliteollisuudessa. Työvoiman kouluttaminen ja rekrytointi myös maakunnan ulkopuolelta on kriittisen tärkeää. Myös pitkäaikaistyöttömien ryhmää voi jossain määrin pitää työvoimaresurssina. Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistäviä palveluita kehitetään edelleen. Toisaalta pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämisessä korostuu myös kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen. KH 4.4.2017 21

Yritystoiminta Jo keväällä 2016 pk-yritysbarometri osoitti kainuulaisten yritysten suhdanneodotusten parantuneen ja talouden pohjakosketuksen jäävän taakse. Syksyn 2016 pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku nousi keväästä kuusi prosenttiyksikköä. 42 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan. Kun otetaan huomioon myös monet muut merkit, voidaan arvioida, että talouskasvu lähti käyntiin vähitellen vuoden 2016 aikana. Yritysperustanta parani jonkin verran edellisestä vuodesta. Nettolisäys 2016 (aloittaneet - lakanneet) oli 34 uutta yritystä, vuonna 2015 nettolisäys oli 29. Rakennusala kärsi edelleen heikosta suhdanteesta, mutta Hauhola Lehtikangas-keskuksen ja ST1- bioetanolitehtaan investoinnit toivat alalle piristystä. Asuntorakentaminen oli vähäistä, myös omakotitalojen rakennuslupia haettiin vähän. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa tapahtui edelleen kasvua. Syksyn 2016 aikana ilmeni merkkejä myös uudesta teollisuusrakentamisesta. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus näkyi edelleen. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus tuntui alalla. Anttilan konkurssi, joka vaikutti koko maassa, oli näkyvä merkki kaupan alan murroksesta, josta monissa muissakin kaupungeissa perinteinen kivijalkakauppa kärsii. Venäjän ruplan kurssin parantuminen piristi loppuvuoden aikana venäläisten ostovoimaa. Kajaanin Kauppiasyhdistys aktivoi eri tavoin kaupunkiin suuntautuvan ostovoiman kasvattamista. ICT-alan yritysten näkymät säilyivät vakaina. Renforsin Rannan kaksi konesalia ylläpitivät uskoa datacenter - toimialan kehittymiselle ja kasvulle. CSC Oy laajensi toimintaansa konesalipalvelujen ylläpidosta dataanalytiikan osaamisen kehittämiseen. Peliala jatkoi kasvuaan ja Kajaanin asema merkittävänä pelialan keskittymänä on huomioitu myös kansainvälisesti, jopa siten, että Critical Force Oy sai merkittävän kansainvälisen sijoituksen ja pystyy laajentamaan toimintaansa. Transtech Oy:n työllisyystilanne parani edelleen, ja yhtiö teki aktiivista rekrytointia itse sekä yhdessä kaupungin, Kainuun Liiton ja Sote-kuntayhtymän kanssa. Uuden omistajan (Škoda Transportation Group) tuomat mahdollisuudet paransivat yrityksen toimintaedellytyksiä. Menestyminen Helsingin ja Tampereen raitiovaunuhankinnoissa loi yhtiölle pitkäjänteisen näkymän tulevaisuuteen, ja mahdollistaa osaltaan viennin. Metallialan yritystoiminta laajemminkin lähti kasvuun, ja loppuvuoden aikana nousi voimakkaasti esille alan työvoimahaasteet, joihin kaupunkikin pyrki reagoimaan. Kaivosteollisuus kasvoi vuonna 2016 uudestaan. Terrafame Oy:n kaivoksen liuotusprosessi, vesienhallinta ja ympäristöturvallisuus paranivat. Kaivoksen suora työllistävä vaikutus kasvoi noin tuhanteen työntekijään; yhtiön oma työvoima ja alihankkijoiden työntekijät. Suora työllisyysvaikutus Kajaaniin on ainakin 400 työpaikkaa. Sotkamo Silver Oy aloitti rekrytoinnin Sotkamon hopeakaivokselle ja viimeisteli rahoitusratkaisuja tähdäten tuotannon käynnistämiseen 2018. Otanmäki Mine Oy vei eteenpäin hanketta Otanmäen vanadiinirautakaivoksen uudelleen avaamiseksi, ja osti kaivosalueen kaupungilta ja Rautaruukilta. Kainuun puutuoteteollisuudella meni varsin hyvin. Sahausteollisuuden tuotantomäärät nousivat, ja sahateollisuudessa odotetaan parantumista edelleen. Pölkky Oy:n Kajaanin sahan tuotanto ja työllisyys ovat säilyneet. Uudet metsäteollisuuden investoinnit, suurimpana Äänekosken hanke, tulevat lisäämään Kainuussakin puun kysyntää. Oman suuren biojalostamolaitoksen toteuttamiseksi Kainuun Liitto perusti KaiCell Fibers kehitysyhtiön, joka valmistelee sellutehdasta Paltamoon. Renforsin Rannan ST1:n pilottivaiheen bioetanolitehdas valmistui ja käynnisti tuotannon. ST1 valmistelee bioetanolituotannon mahdollista laajentumista mm. YVA-prosessilla. Kajaanin rinnalla laajennuksen sijoituspaikkana on ollut esillä Pietarsaari. Matkailualalla kotimaiset matkailijat paikkasivat hyvin venäläisten matkailijoiden jättämää aukkoa. Tosin loppuvuodesta oli havaittavissa venäläismatkailun uutta kasvua. Matkailun vetureita ovat Vuokatti ja Ukkohalla-Paljakka, jotka molemmat panostavat kv. matkailuun lähivuosina, ja joissa on suunnitteilla uusia investointeja. Hossan saama kansallispuistostatus tulee lisäämään luontomatkailua. Kajaanin matkailun Mas- KH 4.4.2017 22

ter Planin toimenpide-ehdotuksia toteutettiin mm. ostosmatkailussa, tapahtumayhteistyössä, kokousmatkailun kehittämisessä, sekä jokivarren ympäristöjen parantamisessa, jossa Metsähallitus on kaupungin ympäristöteknisen toimialan kumppani. Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Sen kasvu on jatkunut ja alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Palvelualalla myös Kajaanissa näkyi suurten valtakunnallisten terveys- ja sosiaalipalvelujen yritysten laajentuminen, joka näkyi myös yksityisinä investointeina hoiva- ja palveluasumiseen. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät yhteensä noin 600 henkeä. Prikaatin asema vahvistui, kun sotilasläänien lakkaamisen jälkeen sille tuli laaja aluetoimistojen vastuualue sekä valtakunnallisia tehtäviä. Lähteet: Suomen Yrittäjät PK-yritysbarometri 2/2016 ja TEM, alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 KH 4.4.2017 23

1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta kunnan peruspalvelujen valtionosuus kasvoi 6,8 miljoonaa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus väheni 1,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot heikkenivät yhteensä 2 miljoona euroa. Verotulot pienenivät vuodesta 2015 vuoteen 2016 1 miljoonaa euroa. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Koulutusliikelaitoksen 100 % omistama, työllisyyspoliittista koulutusta tarjoava Edukai Oy aloitti toimintansa 1.8.2016. Talous ja henkilöstöhallinnon palvelutuottajanvaihdosta ja järjestelmämuutosta valmisteltiin vuosi 2016. Kokous ja asianhallinnan järjestelmän uudistus toteutui vuodenvaihteessa 2017. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2016 tulos toteutui ylijäämäisenä 2,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelmavuodet 2018 2019 on arvioitu alijäämäisiksi. Valtionosuuksia arvioitiin talousarviossa vuodelle 2017 106 miljoonaa euroa, mutta lopullisen valtionosuuspäätöksen mukaisesti niitä saadaan 102 miljoonaa euroa. Muutos kohdistuu lähes täysimääräisesti opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuteen. Verotulot ovat toteutuneet helmikuun lopussa 6,2 % arvioitua paremmin. KH 4.4.2017 24

1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Maakuntauudistus ja sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisuudistus muuttaa merkittävästi julkista hallintoa, taloutta ja palveluiden tuottamista. Uudistusten välittömät vaikutukset kohdistuvat laajalti eri hallintotasojen keskinäiseen tehtävien jakoon, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, koko palvelujärjestelmän ohjaukseen ja valvontaan, henkilöstöön, kuntien ja kuntayhtymien hallintoon ja talouteen, omaisuusjärjestelyihin kuntien ja maakuntien välillä, kunta- ja valtionverotukseen sekä yrityksiin ja muihin palveluja tuottaviin yhteisöihin. Uudistuksen tavoitteena on kunnan tulorahoitusaseman säilyttäminen mahdollisimman ennallaan. Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Vuonna 2019 tapahtuva kunnallisveron lakisääteinen alentaminen vähentää vastaavasti kuntien tuloja, mutta niiden taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Toisaalta, väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta. Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan myös sosiaali- ja terveydenhuolto- ja maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen. Merkittävin kuntakohtaisia valtionosuuksia koskeva muutos tapahtuu verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa. Kunnallisveron määrä pienenee noin 60 prosenttia ja yhteisöverosta kunnille tuleva määrä lähes 40 prosenttia. Tämä merkitsee tasauksen tasausrajan oleellista alentumista nykyisestä. Maakuntauudistus ei aiheuta laskennallista painetta kunnallisveroprosentin nostamiseen Kajaanin kaupungin osalta. Kajaanin nykyisen rahoituksen ja maakuntauudistuksen jälkeisen uuden rahoituksen tasapaino on talousarvion vuoden 2017 luvuilla laskettuna jopa hivenen positiivinen. Kajaanin budjetista maakunnalle siirtyvät maksuosuudet Kainuun Sote-kuntayhtymän ja Kainuun liiton palveluista, sekä Pelastuslautakunnan osuus. Ateria ja puhtaanapitopalveluiden ja tietohallinnon järjestämisen ratkaisut ovat avoimena ja kaupungin omistamien sosiaali ja terveydenhuollon käytössä olevien toimitilojen osalta on esityksen mukaan tulossa 3 vuoden siirtymäaika. Kuntien talousraportointi uudistetaan maakuntauudistusten yhteydessä vuosina 2017-2019. Valtiovarainministeriö on asettanut kuntien taloustiedon ja sen raportoinnin kehittämisohjelman. Kuntatieto-ohjelman tarkoitus on kehittää kuntien viranomaisraportointia sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Merkittävä muutos on siirtyminen tehtäväluokkiin sidotusta käyttötalouden raportoinnista palveluluokkiin sidottuun raportointiin sekä raportoinnin pohjalla olevan kustannuslaskennan yhtenäistäminen. Kunnat velvoitetaan käyttämään julkisen hallinnon suosituksessa määriteltävää kustannuslaskentatapaa kuntataloutta koskevassa raportoinnissaan. Taloustietojen raportoinnin uudistaminen ja maakuntauudistus mahdollistavat kunnalle toimintamallien kehittämisen, niin että johtamisen tietopohja kunnassa vahvistuu. Tällainen kehityspanostus parantaa kunnan kykyä reagoida kuntalaisten tarpeisiin ja palvelutuotannon haasteisiin ja nostaa näin kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kuntien raportoinnin kehittäminen edellyttää myös prosessien uudistamista. Kuntien täytyy välittömästi käynnistää palveluiden määrittelytyö, ellei palveluita ole vielä kunnassa määritelty. Kustannuslaskennan kehittämisestä on myös syytä tehdä päätös mahdollisimman pikaisesti ja ryhtyä tämän jälkeen tarvittavaan määrittelytyöhön. Talousarviotietojen yhdenmukaistaminen ja tilinpäätöstietojen toimittaminen uudistuneessa yhdenmukaisessa muodossa ovat muutoksen ensimmäiset tavoitteet. Kaikkien kuntien oletetaan toimittavan vuoden 2019 talousarviotiedot vuoden 2018 lopulla ja vuoden 2019 tilinpäätöstiedot vuoden 2020 huhtikuussa uuden toimintakäytännön mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatilli- KH 4.4.2017 25

sen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa lisätään ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Kajaanin kaupungin ja Kainuun aleneva väestökehitys, ammatillisen koulutuksen rahoitukseen - ja tulevaisuuteen liittyvät epävarmuustekijät, sekä maakuntauudistuksen vaikutukset aiheuttavat taloudellisia haasteita lähivuosina. Palveluiden tuotantoa ja palvelurakenteita on tarkasteltava talousarvion mukaisesti ja taloutta on tasapainotettava vuosien 2017 ja 2018 aikana. Maltillinen talouskasvu ja kainuulaisten yritysten parantuneet tulevaisuuden näkymät voivat osittain kompensoida kuntien talouden kehitystä tulevaisuudessa. KH 4.4.2017 26

1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelma päivitettiin vuosille 2017-2018 Henkilöstöohjelma on kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöjohtamista ohjaava asiakirja. Henkilöstöohjelma päättyi 2016 ja uusi henkilöstöohjelma 2017-2018 päivitettiin käytännössä likimain samansisältöisenä. Päivitetty henkilöstöohjelma menee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2017. Uutena painotuksena henkilöstöohjelmaan tuotiin työyhteisössä, tavoissa ja työn organisoinnissa tapahtuvat muutokset, niihin sitoutuminen ja yhteistoiminnallinen käsittely. Työn muutokset edellyttävät myös työntekijöiltä ja viranhaltijoilta kehittymis- ja muutoskykyä. Henkilöstöohjelma sisältää hyvään henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät periaatteellisia linjauksia. Keskeinen osio on päivittäisjohtaminen. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen, johon kuuluu tiedon varmistaminen ja suunnitteluun osallistuminen jo valmisteluvaiheessa. Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut ovat myös kunnallisen yhteistoimintalain mukaista menettelyä. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta esimiehille. Uutena osana henkilöstöohjelmassa on henkilöstösuunnittelu sekä aktiivinen tuki työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn aletessa. Toimialat ja liikalaitokset laativat/toteuttavat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani sopimus valmisteltiin vuodelle 2017-2018 Toimintakertomusvuonna uusittiin Kajaani-sopimus vuodelle 2017-2018. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt kirjasivat henkilöstöjohtamisen yhteisen tahtotilan. Kajaani sopimus tarkoittaa yhteistyötä seuraavien asiakirjojen toteuttamista käytännössä: 1. Henkilöstöohjelma 2017-2018 2. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattuihin rakenteellisiin muutoksiin sitoutuminen. 3. Henkilöstösuunnitelman toteutus niin, että poistumaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. 4. Tuloksellisuutta koskevan suosituksen käytännön toteutus. Lisäksi Kajaanin kaupunki lupaa työntekijöilleen sopimuksen mukaan kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, kuntoutuksen täydellä palkalla KIILA kuntoutusten osalta sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Palkkaus ja palvelussuhdeasiat Palkkaus ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet kohtuullisen hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. KH 4.4.2017 27

KVTES 2014-2016 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen toinen jakso 1.1.2016-31.1.2017 Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 1.2.2016 lukien yleiskorotuksella seuraavasti: - tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 0,47 %, jos tehtäväkohtainen palkka oli 31.1.2016 vähintään 3404,26 - jos tehtäväkohtainen palkka oli 31.1.2016 alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 16 eurolla kuukaudessa Lisäksi KVTES:iin tuli eräitä muita palkantarkistuksia hinnoitteluliitteisiin 1-8 ja perhepäivähoitajille. Samoin hälytysrahan suuruutta on tarkistettu ja luottamusmiesten palkkausta ja luottamusmieskorvauksia korotettiin 1.2.2016. OVTES 2014-2016 Toiseen sopimuskauden jaksoon sisältyi palkkaratkaisu 1.1.2016 sekä joitain tekstimuutoksia. Palkan tarkistukset toteutettiin 0,4 %:n yleiskorotuksena 1.1.2016. TS 2014-2016 TS:n osalta sopimuskorotukset noudattelivat KVTES:n linjaa. Lisäksi sopimuksessa määriteltiin 1-3 palkkaryhmien vähimmäispalkat 1.2.2016 alkaen. Tuntipalkkaisten työehtosopimus TTtes:n piirissä palkkoja tarkistettiin KVTES:stä ja TS:stä poiketen 1.1.2016 yleiskorotuksella, jonka kustannusvaikutus oli 0,72 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehto sopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja allekirjoitettiin 31.5.2016 Sopimuksen osapuolina ovat kunnallinen työmarkkinalaitos, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, kuntaunioni ry ja kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO ry. Allekirjoituspöytäkirjalla työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttamisen kunta-alalla. Keskeisiä asioita kilpailukykysopimuksessa ovat lomarahan vähentäminen ja työajan pidentäminen. Sopimuksella lomarahoja leikataan 30 % ja vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. Sopimus tuli voimaan 1.2.2017 ja sen voimassaolo päättyy 31.1.2018. Merkittäviä henkilöstöön vaikuttavia asioita 1. Kajaanin kaupungin henkilöstö ja koulutussuunnitelma hyväksyttiin 2. Kajaanin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on valmisteltu ja viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 3. Keskushallinnossa käynnistettiin hanke, jossa selvitetään hallinnon tukipalvelujen edelleen keskittämistä 4. Tehostetut säästötoimet otettiin kaupunginhallituksen toimintaohjeen mukaisesti käyttöön 5. Kajaanin kaupunki julistautui valtuuston päätöksellä savuttomaksi työpaikaksi 6. Talous- ja henkilöstöhallinnon, sekä tiedonhallinnan järjestelmät uudistettiin vuodenvaihteessa. KH 4.4.2017 28

Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelua on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan, talouden ja henkilöstö yhteismitoitusta. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset siirrot, tehtävien uudelleen järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt, seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat. Henkilöstösuunnittelua ja siihen liittyviä prosesseja tulee kehittää tulevina vuosina. Eläköitymistä on pyritty hyödyntämään säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet henkilöstöpalveluissa laadittuja listauksia eläköityvistä henkilöistä. Listauksissa on arvioitu ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja liikelaitoksissa on selvitetty, voidaanko tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia. Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskenut Kajaanin koulutusliikelaitoksesta irtisanottuja. Henkilöstön palkkaamisessa on ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan uusien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa toimialajohtajilta. Periaatteena on ollut, että yhtään uutta virkaa tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöllistä pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen. KH 4.4.2017 29

Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut Henkilöstökulut Kajaanin peruskaupungin henkilöstökulut 2016 2015 euroa Palkat ja palkkiot 43 787 291,09 43 588 948,67 * Henkilöstökorvaukset -606 108,41-604 343,96 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 43 181 182,68 42 984 604,71 Henkilösivukulut * Eläkekulut 13 099 139,71 13 567 482,97 * Muut henkilösivukulut 2 749 295,20 2 368 376,42 Henkilösivukulut yhteensä 15 848 434,91 15 935 859,39 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 59 029 617,59 58 920 464,10 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 274 098,31 348 682,81 Henkilöstökulut yhteensä 59 303 715,90 59 269 146,91 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin Vesi -liikelaitos 2016 2015 Palkat ja palkkiot 875 737,22 902 418,52 * Henkilöstökorvaukset -13 410,43-23 681,63 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 862 326,79 878 736,89 Henkilösivukulut * Eläkekulut 323 240,51 353 933,08 * Muut henkilösivukulut 55 989,15 51 244,10 Henkilösivukulut yhteensä 379 229,66 405 177,18 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 241 556,45 1 283 914,07 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 1 241 556,45 1 283 914,07 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 2016 2015 Palkat ja palkkiot 6 610 701,48 6 611 982,13 * Henkilöstökorvaukset -115 564,09-86 350,01 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 6 495 137,39 6 525 632,12 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 483 771,96 1 639 593,05 * Muut henkilösivukulut 418 275,06 376 311,46 Henkilösivukulut yhteensä 1 902 047,02 2 015 904,51 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 8 397 184,41 8 541 536,63 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 8 397 184,41 8 541 536,63 KH 4.4.2017 30

Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos 2016 2015 Palkat ja palkkiot 1 697 586,04 1 741 591,58 * Henkilöstökorvaukset -26 957,17-13 929,52 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 1 670 628,87 1 727 662,06 Henkilösivukulut * Eläkekulut 355 607,09 364 452,81 * Muut henkilösivukulut 106 989,75 98 502,36 Henkilösivukulut yhteensä 462 596,84 462 955,17 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 133 225,71 2 190 617,23 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2 133 225,71 2 190 617,23 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 2016 2015 Palkat ja palkkiot 17 403 226,87 18 774 584,16 * Henkilöstökorvaukset -217 434,22-231 232,74 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 17 185 792,65 18 543 351,42 Henkilösivukulut * Eläkekulut 3 538 832,32 3 760 741,94 * Muut henkilösivukulut 1 101 892,36 1 064 944,72 Henkilösivukulut yhteensä 4 640 724,68 4 825 686,66 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 21 826 517,33 23 369 038,08 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 4 153,24 Henkilöstökulut yhteensä 21 826 517,33 23 373 191,32 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä 2016 2015 euroa Palkat ja palkkiot 70 374 542,70 71 619 525,06 * Henkilöstökorvaukset -979 474,32-959 537,86 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 69 395 068,38 70 659 987,20 Henkilösivukulut * Eläkekulut 18 800 591,59 19 686 203,85 * Muut henkilösivukulut 4 432 441,52 3 959 379,06 Henkilösivukulut yhteensä 23 233 033,11 23 645 582,91 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 92 628 101,49 94 305 570,11 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 274 098,31 352 836,05 Henkilöstökulut yhteensä 92 902 199,80 94 658 406,16 KH 4.4.2017 31

Henkilötyövuodet - palkattomat vapaat Tammikuu - joulukuu Tammi - joulukuu Ero Tulosalueittain Vaki- Määrä- Työllistuiset aikaiset tetyt Yhteensä Yhteensä 2016-2015 Kaupunginhallitus, projektit 3 3 3 Keskushallinto 47,27 9,07 0,95 57,19 52,99 4,2 Maahanmuuttajapalvelut 16,84 2,28 19,12 19,19-0,07 Varhaiskasvatus 257,02 55,93 312,95 319,66-6,71 Perusopetus ja nuorisopalvelut 318,1 70,97 1,98 391,05 384,18 6,87 Kulttuuripalvelut 44,54 2,06 0,14 46,74 48,08-1,34 Kaukametsä 49,15 58,9 0 108,05 112,77-4,72 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 32,79 2,41 35,2 38,13-2,93 Kunnallistekniikka ja liikunta 71,12 3,4 0 74,52 76,68-2,16 Tilakeskus 46,65 3,23 0 49,88 49,84 0,04 Kainuun pelastuslaitos 58,29 15,49 73,78 68,38 2,4 Tukityöllistäminen 0 40,19 40,19 31,74 8,45 Kaupunki yhteensä 944,77 223,74 43,16 1 211,67 1204,64 7,03 Kajaanin Vesi -liikelaitos 17,21 2,21 19,42 20,21-0,79 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 179,49 41,41 2,68 223,58 224,81-1,23 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 32,87 12,11 0,29 45,27 47,34-2,07 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos *) 312,42 48,39 360,81 409,82-49,01 Liikelaitokset yhteensä 541,99 104,12 2,97 649,08 702,18-53,1 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1486,76 327,86 46,13 1860,75 1 906,82-49,07 2016 2015 Muutokset Vaki- Määrä- Työllis- Muutos naiset aikaiset tetyt yhteensä Muutos kaupunki 12,42-2,45-5,94 4,03 Muutos kaupunki ja liikelaitokset -14,01-37,35-1,74-53,1 yhteensä -1,59-39,8-7,68-49,07 Htv muutoksien syyt: Keskushallinto Kokonaishenkilömäärä kasvoi 4,2 htv:lla. Henkilöstöpalveluihin palkattiin henkilöstönkehittäjä ja kaksi henkilöä siirtyi tehtävineen Koulutusliikelaitokselta. Lisäksi palkattuna oli määräaikaista henkilökuntaa mm. asianhallinta- ja projektitehtävissä. Sivistystoimiala Henkilöstön määrä väheni sivistystoimialalla. Vähenemä oli suurin varhaiskasvatuksessa, jossa perhepäivähoitajien eläköityminen on ollut suurta. Lapset ovat voitu sijoittaa olemassa oleviin päiväkotiryhmiin. Rekrytointikampanjan avulla saatiin lisää yksityisiä perhepäivähoitajia varhaiskasvatukseen. Myös kulttuurin tulosalueella henkilöstömäärä väheni vaikka Kaukametsään siirtyi kaupungin sisäisesti yksi henkilö KAOlta ja yksi perusopetuksesta. Kirjastossa ja Kaukametsässä tapahtui eläköitymistä ja henkilöstösuunnitelman mukaisesti tehtäviä ei täytetty uudelleen. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen päättyminen ja sen seurauksena tehdyt henkilöstövähennykset vaikuttivat myös henkilöstömäärää vähentävästi. Perusopetuksen henkilöstömäärä kasvoi, mikä johtui ennen kaikkea valmistavan opetuksen oppilasmäärän kasvusta. KH 4.4.2017 32

Kasvua vastaamaan tarvittiin kaikkiaan viisi henkilötyövuotta. Lisäksi perusopetuksen valtionavusteiset hankkeet sekä nuorisopalvelujen NUPPA hanke näkyy henkilötyövuosien kasvuna. Kun nämä ulkopuoliset kasvutekijät huomioidaan, ei perusopetuksessakaan ole tapahtunut kaupungin perusrahoitusta ylittävää henkilöstömäärän kasvua. Ympäristötekninen toimiala Ympäristöteknisellä toimialalla ei vuonna 2016 tapahtunut organisaatiomuutoksia. Toimialan htv2 luku väheni vuonna 2016 5,0 henkilötyövuotta eli noin kolme prosenttia. Toimialan henkilöstökulut olivat vuonna 2016 8 327 185 euroa. Henkilöstökuluissa saavutettiin noin 450 000 euron säästö vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Henkilöstömenosäästöistä kilpailukykysopimuksen vaikutus lomarahavarauksien pienenemisenä oli noin 210 000 euroa ja toimialan oman henkilöstösuunnittelun onnistumisen vaikutus 430 000 euroa. Vuosina 2010 2016 ympäristöteknisen toimialan htv2 luku on vähentynyt noin 31 henkilötyövuodella. Vähennys on ollut noin kaksi prosenttia vuodessa. Ympäristötekninen lautakunta on priorisoinut ja karsinut toimialan palveluja siten, että on keskitytty entistä enemmän lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen, ja osin siitä, että ympäristöteknisen toimialan henkilöstömäärä ei perustu säädösperusteiseen mitoitukseen, vaan toimiala on voinut optimoida palvelutuotantonsa vapaasti ostopalvelujen ja oman tuotannon kesken. Kajaanin Mamselli liikelaitos Henkilöstömäärä perustuu yhteistyösopimuksiin sekä palvelutarpeen pohjalta tehtyyn työmäärämitoitukseen. Toimintavuonna 2016 jäi kuusi henkilöä äitiys ja perhevapaalle, eläkkeelle jäi 10 henkilöä. Nämä tehtävät on täytetty joko sisäisillä siirroilla tai uusilla rekrytoinneilla. Lehtikankaan monitoimitalon 15 henkilön rekrytointi aiheutti useita sisäisiä siirtoja ja yhden uuden henkilön rekrytoinnin. Mamselli sai loppuvuodesta 2016 Koulutusliikelaitoksen puhtaanapidon uudeksi asiakkuudekseen, johon rekrytoitiin kolme uutta henkilöä. Puhtaanapidon henkilöstön rekrytointihaasteisiin vastattiin vahvistamalla toimialuetta kahdella määräaikaisella palveluvastaavalla. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 38,5 % (2015 39,2 %). Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Henkilöstömäärä on pudonnut vuonna 2016 lähes 50 HTV:tä. Henkilöstövähennykset ovat olleet osa talouden tasapainottamistoimia, jotka jatkuvat edelleen vuosina 2017 ja 2018. Henkilöstön sitoutuminen väistämättömiin toiminnallisiin muutoksiin on ollut kunnioitusta herättävää. Valtiovallan leikkaukset erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta ovat 20 25 % kaudella 2014 2018. KAO:n Kuhmon kiinteä toimipaikka suljettiin kesällä 2016 ja Vuokatin toimipaikka sulkeutuu kesällä 2017. Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitoksessa HTV:n vähenemä vuonna 2016 oli 0,79 HTV:a. Vähenemä aiheutui henkilöstön vaihtumisen yhteydessä suoritetusta tehtävien uudelleen järjestelystä, jossa kaksi henkilöä hoitaa aiemmin kolmen henkilön hoitamat tehtävät. Kajaanin Vesi liikelaitos osallistui Kajaanin kaupungin Ympäristöteknisen toimialan työllistämishankkeeseen 6 11/2016 kahdella työllistettävällä, joiden työpanos on kirjautunut keskushallintoon. Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos Kajaanin Kaupunginteatterissa oli vuonna 2016 henkilöstöä 45 henkilötyövuosina mitattuna. Henkilökunnassa oli jonkin verran vaihtuvuutta virkavapauksista ja niistä johtuvista sijaisjärjestelyistä. Teatteri on laatinut kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvän henkilöstösuunnitelman vuosille 2010 2016. Sen mukaan teatterin henkilökunta vähenee vuoteen 2016 mennessä neljällä työpaikalla. Vähennys on toteutettu siten, että eläkkeelle jäämisen kautta vapautuvista työpaikoista jätetty osa täyttämättä. KH 4.4.2017 33

1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä Valtion talous kasvoi vuonna 2016 ja myös vuodelle 2017 on ennustettu kasvua. Talouteen liittyvät rakenteelliset ongelmat eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään. Julkisen talouden menot ovat edelleen suurempia kuin tulot. Valtion sekä kuntien korkeaan velkaantumisasteeseen liittyy edelleen huomattava korkoriski, joka realisoituessaan vaikeuttaisi palvelujen tuottamista. Maailmanpoliittisesti kireä ilmapiiri vaikuttaa myös Kajaanin kaupungin riskiympäristöön. Aikaisemmin arvioituja sote- ja aluehallintouudistukseen liittyviä riskejä ei ole näillä näkymin toteutumassa Kajaanissa. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Strategisia riskejä Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeinorakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin alueen elinkeinoelämälle ja Kajaanin kaupungille. Uudet kaivoshankkeet ovat toteutuessaan positiivinen mahdollisuus työllisyyden ja elinkeinoelämän suhteen koko Kainuun alueella, mutta jo olemassa olevien toimijoiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikeudet aiheuttavat toteutuessaan ongelmia alueen muille yrityksille sekä taloudellisia menetyksiä kaupungille. Kaivannaisteollisuuden osalta tilanne on vakaampi kuin 2015. Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi saattavat tulevaisuudessa laskea. Henkilöstön eläköityminen saattaa aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia tietyillä kaupungin toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Operatiivisia riskejä Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset. KH 4.4.2017 34

24.5.2016 voimaan tullut tietosuoja-asetus aiheuttaa mahdollisia tietojärjestelmä kustannuksia läpi koko konsernin, joihin on syytä varautua ennakkoon uusiin tietojärjestelmiin investoitaessa. Asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen jolloin henkilötietojen käsittelyn on oltava asetuksen mukaista. Vahinkoriskejä Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttu rekrytointisuunnittelulla ja toteutuksella sekä työsuunnittelulla. Rahoitusriskejä Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset. Mahdollisiin korkotason muutoksiin kaupunki on pyrkinyt varautumaan suojaamalla lainoja. Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan. Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset. KH 4.4.2017 35

1.2.8 Ympäristötekijät Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta 2016. Ympäristötilinpäätös vuodelta 2016 Kohde Tuotot 1 000 Kulut, 1 000 Investoinnit, 1 000 Ulkoilman- ja ilmaston suojelu 14 150 Vesiensuojelu ja viemärilaitostoiminta 4434 2612 577 Hulevesien viemäröinti 71 218 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Pilaantuneiden maiden puhdistus 36 176 41 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 21 Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset 1204 Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä 4555 4422 577 Tunnuslukuja Ympäristötuotot/asukas, /asukas 121 Ympäristökulut ml. poistot/asukas, /asukas 118 Ympäristöinvestoinnit /asukas, /asukas 15 Asukasluku 31.12.2016 37 522 (ennakkotieto) Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilmanlaadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehdään sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus on voimassa vuoteen 2018. Ympäristönsuojelulain velvoittaman säännöllisen valvonnan järjestämiseksi on hyväksytty ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille 2016 2020. Valvontakohteiden määräaikaistarkastuksia varten laaditaan ja hyväksytään vuosittain valvontaohjelma, joka mukaiset tarkastukset ovat pääsääntöisesti maksullisia. Vuoden 2016 määräaikaistarkastukset tehtiin vuoden 2016 valvontaohjelmaan perustuen. Tehtyjen määräaikaistarkastusten määrä oli 95 % ohjelman mukaisista tarkastuksista. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 1500 euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on saatu Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat voineet pyytää hankkeelta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen. Kajaanin Vesi -liikelaitos vastaa kaupungissa mm. vedenhankinnasta sekä jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Vuonna 2016 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen. Pohjavedenoton kuukausittaisista 96 seurattavasta maksimiottomääristä neljä ylitti lupamääräyksen, kun Matinmäen vedenottoa korvattiin pumppurikon vuoksi vedenotolla muista vedenottamoista. KH 4.4.2017 36

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi 22.2.2016 Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, jossa vesistöön johdettavan käsitellyn jäteveden fosforin maksimipitoisuus väheni välittömästi 0,5 mg/l:sta 0,4 mg/l:ssa ja vuoden 2019 alusta alkaen ko. pitoisuusraja on 0,3 mg/l ja fosforin poistotehovaatimus kasvaa 90 %:sta 95 %:iin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. Typenpoistovaatimusta ympäristöluvassa ei ole mutta 2019 voimaan tuleva fosforinpoistovaatimus on tiukka ja sen saavuttaminen saattaa vaatia lisäinvestointeja. Kainuun jätehuolto -kuntayhtymä Eko-Kympin Majasaaren jätekeskuksen koetoimintaluvan umpeuduttua Gasum Oy vastaa Kajaanin Veden lietejätehuollosta 1.10.2016 alkaen seuraavat kymmenen vuotta pääsääntöisesti Oulussa tapahtuvalla mädätyskäsittelyllä. Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2016 viemäriosuuskuntien jätevesiä 103 855 m 3 ja laskutti niistä 108 984,51 euroa (alv 0 %). Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin 11 839 m 3 ja niistä laskutettiin 89 505,85 euroa (alv 0 %). Kajaanin kaupunki on vastannut vuoden 2016 alusta alkaen hulevesien hallinnasta kokonaisuudessaan. Kajaanin kaupunki tukee vesihuollon kehittämistä vesihuollon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti haja-asutusalueilla myöntämällä vesi- ja viemäriosuuskunnille avustusta talous- ja jätevesiverkostojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Avustuksia maksettiin yhteensä 22 621 euroa vuonna 2016. Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2011 2016 2011 2012 2013 2014 2016 Käsitellyt lupahakemukset ja - 61 33 45 40 17 ilmoitukset Lausunnot 12 26 19 20 23 Tarkastukset 114 93 103 89 86 Yhteensä 187 152 167 149 126 Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä liikennejärjestelmälle. Kestävässä kehityksessä on pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja sitä kautta palveluiden hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Maankäytön ja muun suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla. KH 4.4.2017 37

1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Perusta Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteista (14 ). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (90 ). Kaupungin omistamien liikelaitosten suhteen kuntalaki asettaa vaatimuksia niin liikelaitoksen johtokunnalle kuin liikelaitoksen johtajallekin. Käytännössä johtokunta ja liikelaitoksen johtaja vastaavat riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tieto siitä, miten riskienhallinta on liikelaitoksessa järjestetty ja mitä johtopäätöksiä sen perusteella on tehtävissä, pitää sisällyttää tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvontajärjestetty asianmukaisesti (123 ). Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilintarkastajilla on oltava mahdollisuus todentaa, että kunnanhallitus (sekä lauta- ja johtokunnat) seuraavat ja arvioivat dokumentoidusti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan toimeenpanoa ja tuloksellisuutta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 19.3.2013 antanut ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kaupungissa järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta vasten kaupunginhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation ohjaus- ja toimintaprosesseihin liittyviä menettelyitä, ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti kaupungin toimialat ja liikelaitokset ovat järjestäneet sisäisen valvonnan toimenpiteet osaksi toimintojen johtamista, seurantaa ja arviointia. Näin sisäinen valvonta tarjoaa varmuutta johdolle ja kaupunginhallitukselle siitä, että organisaation toiminta toteutettu asianmukaisesti ja taloudellinen informaatio on valmisteltu luotettavasti ja mikäli heikkouksia ilmaantuisi, ne saataisiin selville. Käytännössä sisäinen valvonta on tehokasta silloin, kun kontrollit toimivat. Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Kajaanin kaupungin riskienhallinnassa vuodelle 2016 talousarviossa arvioidut riskit onnistuttiin hallitsemaan tai ne eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Projektien riskienhallintaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomioita. Sisäistä valvontaa suoritetaan edelleen osana normaalia johtamista, seurantaa ja arviointia. Vuoden 2017 talousarvion laatimisen yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa on laadittu riskienhallintasuunnitelmat keskeisten riskien osalta tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Riskienhallintaprosesseja ja -ohjeistusta kehitetään edelleen, niin että ne palvelevat koko konsernin tarpeita. KH 4.4.2017 38

Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käsitellään konserniohjeessa, hallintosäännössä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet vahvistaa kaupunginvaltuusto. Toteutuneet merkittävimmät riskit Tilikauden aikana toteutuneista merkittävistä riskeistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista on toimintakertomuksessa oma erillinen arvio. Riskit on jaoteltu strategisiin, rahoituksellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. pääosin riskienhallinta toimenpiteet ovat olleet riittävällä tasolla eikä merkittäviä riskejä ole päässyt toteutumaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ja kehittämien Riskienhallintajärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisessa työn vaarojen arvioinnissa (työn riskit) on otettu käyttöön sähköinen työkalu osana riskienhallintajärjestelmää. Kaupungin henkilöstön sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä koulutuksia järjestetään myös jatkossa, esimerkiksi osana esimiesvalmennusta. Erityistä huomiota tulee edelleen kiinnittää EU:n tietosuoja uudistukseen. Tietosuoja-asetus tuli voimaan 24.5.2016 ja sitä sovelletaan 25.5.2018 alkaen. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Kuntaliitto on arvioinut, että uudistuksen vaikutuksen kuntasektorille ovat pelkästään tietojärjestelmä kustannuksina 100-200 miljoonaa euroa. Tietosuojauudistuksen sisältöön on varauduttava uusiin tietojärjestelmiin investoitaessa, sopimuksia laadittaessa, sekä kehittämällä henkilöstön osaamista uudistuksen sisällön ja vaikutusten suhteen. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen palveluita ei ole käytetty vuonna 2016. Sisäisen tarkastuksen järjestämistä tarkastellaan uudelleen, kun tekeillä oleva hallintosääntö vahvistetaan. Hallintosäännössä tullaan ottamaan kantaa siitä miten sisäinen tarkastus jatkossa järjestetään. KH 4.4.2017 39

1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2016 2015 Muutos % Toimintatuotot 47 261 49 248-4,0 Valmistus omaan käyttöön 730 876-16,6 Toimintakulut -280 198-280 901-0,3 Toimintakate -232 207-230 777 0,6 Verotulot 137 133 138 123-0,7 Valtionosuudet 104 927 99 516 5,4 Rahoitustuotot ja -kulut 5 325 4 862 9,5 Korkotuotot 4 666 4 585 1,8 Muut rahoitustuotot 1 838 1 632 12,7 Korkokulut -1 018-1 241-18,0 Muut rahoituskulut -161-113 42,2 Vuosikate 15 178 11 724 29,5 Poistot ja arvonalentumiset -13 624-13 352 2,0 Tilikauden tulos 1 554-1 628-195,5 Tilinpäätössiirrot 564 662-14,9 Tilikauden ylij-/alijäämä 2 119-965 -319,5 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 16,9 17,5 Vuosikate/poistot, % 111,4 87,8 Vuosikate, euroa/asukas 405 312 Asukasmäärä 37 522 37 622 Tunnuslukujen selitykset Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: KH 4.4.2017 40

Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tuotot Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 295,8 miljoonaa euroa vuonna 2016. Kyseisten erien määrä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintatuottojen määrä oli 47,2 miljoonaa euroa, toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen 2,0 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 29,0 miljoonaa euroa sekä muut toimintatuotot 8,9 miljoonaa euroa, joista vuokratuottojen osuus on 7,6 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 137,1 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 1,0 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kertyi 104,9 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 5,4 miljoonaa euroa. Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä lisääntyi 0,2 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2016. KH 4.4.2017 41

VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA 2015-2016 Verotulot verolajeittain 2016 2015 1000 euroa Tulovero 122 245 122 195 Osuus yhteisöveron tuotosta 9 770 9 801 Kiinteistövero 5 118 6 127 Yhteensä 137 133 138 123 Valtionosuudet 1000 euroa Peruspalvelujen valtionosuus 64 828 58 560 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tas 14 073 13 520 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 26 026 27 437 Yhteensä 104 927 99 517 siitä: Liikelaitoksille välitetyt 31 835 33 833 Peruskunnan valtionosuudet 73 092 65 683 KH 4.4.2017 42

Kulut Kajaanin kaupungin käyttötalous ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 280,2 miljoonaa euroa vuonna 2016. Toimintakulujen oikaisueränä esitetään Valmistus omaan käyttöön erä. Valmistus omaan käyttöön oli yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön väheni edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen määrä väheni edellisvuodesta 0,7 miljoonaa euroa. Rahoituskuluissa tapahtui 0,2 miljoonan euron vähennys matalasta korkotasosta johtuen. Käyttötalouden kulut vähenivät 0,5 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintakulujen määrä oli yhteensä 279,5 miljoonaa euroa, kuluista on vähennetty erä valmistus omaan käyttöön: 0,7 miljoonaa euroa. Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 92,6 miljoonaa euroa, vähennystä edellisvuoteen 1,7 miljoonaa euroa. Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset. Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat. Henkilöstökuluja tarkasteltaessa on huomioitava myös palvelujen ostojen ryhmässä oleva työvoiman vuokrauspalvelut. Työvoiman vuokrauspalveluihin käytettiin vuonna 2016 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Palvelujen ostojen yhteismäärä on 150,7 miljoonaa euroa ja vähennystä edellisvuoteen 0,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kirjattiin Kainuun Sote kuntayhtymän ylijäämän palautusta 1,6 miljoonan euron vähennys palvelujen ostoon. Korkokulut olivat 1,0 miljoonaa euroa, laskua edellisvuoteen 0,2 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 0,1 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin tehtiin alaskirjaus Elokuvakeskukselle annetusta lainasta (79.000 euroa). Lainan alaskirjaus tehtiin Elokuvakeskus Oy:n oman pääoman vahvistamiseksi. Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja toimintakulujen sekä valmistus omaan käyttöön erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Vuonna 2016 toimintakate oli 232,2 miljoonaa euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 miljoonalla eurolla. KH 4.4.2017 43

Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatteen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko, Vuonna 2016 vuosikate oli 15,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 405 euroa. Vuosikate parani 3,5 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot 111,4 prosenttisesti. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos parani huomattavasti edellisvuodesta ollen 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2016 tilinpäätökseen seuraavasti: - Tuloutettiin rahastoja 0,6 miljoonaa euroa - Yhteensä tuloksenkäsittelyerät paransivat tilikauden tulosta 0,6 miljoonaa euroa Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,1 miljoonaa euroa. KH 4.4.2017 44

1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 15 178 11 724 Tulorahoituksen korjauserät 115 226 Toiminnan rahavirta 15 293 11 498 Investointien rahavirta Investointimenot 34 789 27 107 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 848 1 122 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 251 242 Investointien rahavirta 32 690 25 743 Toiminnan ja investointien rahavirta 17 397 14 245 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 1 354 1 604 Antolainasaamisten vähennykset 136 120 Antolainauksen muutokset 1 218 1 483 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 25 164 25 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 13 002 12 664 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 067 4 740 Lainakannan muutokset 20 228 17 076 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 66 36 Vaihto omaisuuden muutokset 63 268 Saamisten muutos 1 609 6 931 Korottomien velkojen muutos 2 465 3 556 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 203 3 071 Rahoituksen rahavirta 14 807 18 664 Rahavarojen muutos 2 590 4 419 Rahavarojen muutos 2 591 Rahavarat 31.12. 1 828 4 419 Rahavarat 1.1. 4 419 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, 7 633 26 168 Investointien tulorahoitus, % 46,1 45,1 Lainanhoitokate 1,1 0,9 Kassan riittävyys, pv 2 5 Asukasmäärä 37522 37 622 KH 4.4.2017 45

Tunnuslukujen selitykset: INVESTOINNIT Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. KH 4.4.2017 46

Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 15,3 miljoonaa euroa ja se lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2016 yhteensä 34,8 miljoonaa euroa, mikä oli 7,7 miljoonaa euroa (28,4 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 1,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 nettoinvestointimeno 32,7 miljoonaa on merkittävä, suurin yksittäinen investointi on Hauhola-Lehtikangas monitoimitalon rakentaminen. Nettoinvestoinnit jakautuivat seuraavasti: 1. Peruskaupunki 24,8 miljoonaa euroa 2. Vimpelilaakson kehittämisliikelaitos 4,6 miljoonaa euroa 3. Kajaanin Vesi liikelaitos 2,2 miljoonaa euroa 4. Koulutusliikelaitos 1,1 miljoonaa euroa Tulorahoituksen korjauserissä on vähennetty pysyvien vastaavien myynnistä aiheutuneet myyntivoitot ja tappiot. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot esitetään rahoituslaskelmassa kohdassa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Näitä luovutustuloja kertyi yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta oli myös vuonna 2016 negatiivinen. Vuosina 2013 ja 2014 tämä rahavirta oli positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään myös tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä. Vuonna 2016 nettoinvestoinnit pystyttiin kattamaan varsinaisen toiminnan tulorahoituksella vain 47,7 prosentilla. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 25,2 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 13,0 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä ei ollut käytössä. Sen sijaan lyhytaikaista lainaa oli tilinpäätöshetkellä 8,1 miljoonaa euroa, mistä tililimiitin osuus oli 1,3 miljoonaa euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset (+4,7 miljoonaa euroa) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Kassavarat vähenivät 2,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöshetken kassavarat riittivät 2 päivän kassasta maksuihin. KH 4.4.2017 47

1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat osassa. Tase ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 355 615 335 383 Aineettomat hyödykkeet 3 878 978 Aineettomat oikeudet 96 102 Muut pitkävaikutteiset menot 3 783 876 Aineelliset hyödykkeet 228 693 212 580 Maa- ja vesialueet 33 323 32 948 Rakennukset 98 125 96 225 Kiinteät rakenteet ja laitteet 67 794 66 942 Koneet ja kalusto 6 510 5 011 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 1 136 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 21 805 10 319 Sijoitukset 123 043 121 825 Osakkeet ja osuudet 49 880 49 880 Muut lainasaamiset 72 152 70 994 Muut saamiset 1 011 951 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 127 186 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 127 186 VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 876 17 495 Vaihto-omaisuus 1 650 1 587 Aineet ja tarvikkeet 12 12 Keskeneräiset tuotteet 1 638 1 575 Saamiset 13 398 11 488 Pitkäaikaiset saamiset 817 1 049 Myyntisaamiset 817 881 Muut saamiset 0 167 Lyhytaikaiset saamiset 12 581 10 440 Myyntisaamiset 5 627 5 537 Muut saamiset 1 961 1 601 Siirtosaamiset 4 994 3 302 Rahat ja pankkisaamiset 1 828 4 419 VASTAAVAA YHTEENSÄ 372 618 353 064 KH 4.4.2017 48

VASTATTAVAA 1000 euroa 2016 2015 OMA PÄÄOMA 227 454 225 904 Peruspääoma 148 905 148 905 Muut omat rahastot 94 3 312 Edellisten tilikausien alijäämä 76 337 74 652 Tilikauden ylijäämä 2 119-965 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 7 071 7 066 Poistoero 2 471 2 466 Vapaaehtoiset varaukset 4 600 4 600 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 362 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 339 464 Lahjoitusrahastojen pääomat 147 206 Muut toimeksiantojen pääomat 192 258 VIERAS PÄÄOMA 137 392 119 629 Pitkäaikainen 85 501 73 599 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 78 581 66 136 Lainat julkisyhteisöiltä 3 024 3 722 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 3 897 3 741 Lyhytaikainen 51 891 46 030 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 20 813 11 991 Lainat julkisyhteisöiltä 698 848 Lainat konserniyhteisöiltä 7 256 7 446 Saadut ennakot 284 1 166 Ostovelat 7 923 7 498 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 811 1 880 Siirtovelat 13 105 15 201 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 372 618 353 064 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 63,0 66,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 47,4 41,3 Kertynyt ylijäämä, milj. 78,5 73,7 Kertynyt ylijäämä, /asukas 2091 1 959 Lainasaamiset, milj. 72 71 Lainakanta 31.12., milj. 103 83 Lainat /asukas 2 748 2 198 Asukasmäärä 37 522 37 622 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. KH 4.4.2017 49

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Vastaavaa Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Taseen loppusumma oli 372,6 miljoonaa euroa 31.12.2016. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 355,6 miljoonaa euroa eli 95,4 %:ia taseen loppusummasta. Maa- ja vesialueiden arvo oli 33,3 miljoonaa euroa, rakennusten arvo oli 98,1 miljoonaa euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 67,8 miljoonaa euroa. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 123,0 miljoonaa euroa. KH 4.4.2017 50

Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto omaisuus, pitkä ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 16,9 miljoonaa euroa eli 4,5 prosenttia taseen loppusummasta. Saamisia oli yhteensä 13,4 miljoonaa euroa, joista myyntisaamisia oli 5,6 miljoonaa euroa. Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli 1,8 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vastattavaa Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 227,5 miljoonaa euroa eli 61,1 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,1 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä 76,3 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämästä 2,1 miljoonaa euroa. Poistoeroa oli 2,5 miljoonaa euroa. Pakollista varausta oli 0,4 miljoonaa euroa. Pakollinen varaus tehtiin pelastustoimen mahdollisten takautuvien palkkasaatavien kattamiseksi. Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,3 miljoonaa euroa, joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,1 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa 137,4 miljoonaa euroa, josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 103,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 81,6 miljoonaa euroa ja niiden keskikorko n. 0,6 % eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 12,1 miljoonalla eurolla. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 13,0 miljoonalla eurolla. Asukasta kohti laskettuna lainan määrä kasvoi 2 198 eurosta 2 748 euroon. Lainamäärä asukasta kohti lisääntyi 550 eurolla vuoden 2016 aikana. Omavaraisuusasteeksi muodostui 63,0 %:ia. Omavaraisuuden hyvä tavoitetasoa 70 % ei saavutettu. Kajaanin omavaraisuusaste alittaa tällä hetkellä hyvän tavoitetason noin kolmella prosenttiyksiköllä. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 47,4 %:ia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. KH 4.4.2017 51

1.6 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot olivat 331,0 miljoonaa euroa vuoden kokonaismenot olivat 329,4 miljoonaa euroa. Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu TULOT 2016 MENOT 2016 1 000 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 47 261 Toimintakulut- valmistus omaan käyttöön 279 468 Verotulot 137 133 Korkokulut 1 018 Valtionosuudet 104 927 Muut rahoituskulut 161 Korkotuotot 4 666 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 1 838 Pakollisten varausten muutos Satunnaiset tuotot 0 - Pakollisten varausten lis.(-), väh. (+) -362 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot hyödykkeiden luovutusvoitot -247 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 848 Investointimenot 34 789 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 251 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 136 Antolainasaamisten lisäykset 1 354 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 25 164 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 13 002 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 8 067 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 331 043 Kokonaismenot yhteensä 329 431 KH 4.4.2017 52

1.7 Konsernin toiminta ja talous KH 4.4.2017 53

1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: - yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: - kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai - sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa 20 50 prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2016 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä. 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2016 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. KH 4.4.2017 54

Kuntalain konsernia koskevat määräykset astuvat voimaan 1.6.2017. Kuntalain muutoksesta johtuen kuntien tulee laatia uusi konserniohje. Uudessa konserniohjeessa voidaan määritellä kuntakonserniin kuuluvien tytäryritysten tavoitteet, velvollisuudet ja oikeudet hyvin yksityiskohtaisesti, mikäli siihen on tarvetta. Uudessa konserniohjeessa myös konsernijohdon roolia terävöitetään. Peruskunnan taloudellisten tunnuslukujen sijaan tarkastelu tehdään konsernilaskelmista. Tällöin esim. yhtiöittämisen vaikutukset eivät vaikuta tarkastelun pohjana oleviin tietoihin. KH 4.4.2017 55

1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista, jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä. Kajaanin konsernirakenne muuttui vuoden 2016 aikana. Measurepolis Deveploment Oy sulautettiin Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:öön 31.7.2016. Edukai Oy aloitti toimintansa 21.4.2016. Edukai Oy tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia koulutus- ja työelämäpalveluja sekä osaamisen kehittämistä. Kajaanin kaupunki kirjasi Elokuvakeskus Oy:n lainaa alas 79.000 euroa, kirjaus vahvisti Elokuvakeskuksen omaa pääomaa. 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta. Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa ohjeen mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa. Toimivallan ja vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista. Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5. Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita. Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Energiahintojen nousu heikentää yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu. Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä, joista tulee tehdä erityistä selvitystä. KH 4.4.2017 56

1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2016 2015 Muutos % Toimintatuotot 332 247 337 578-1,6 Toimintakulut -524 395-526 252-0,4 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta -4 52-106,7 Toimintakate -192 151-188 622 1,9 Verotulot 136 396 137 353-0,7 Valtionosuudet 104 927 99 516 5,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 196 348-43,7 Muut rahoitustuotot 391 529-26,0 Korkokulut -5 624-5 715-1,6 Muut rahoituskulut -1 191-1 162 2,5 Vuosikate 42 944 42 247 1,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -37 838-38 766-2,4 Satunnaiset erät 117 190 Tilikauden tulos 5 223 3 671 42,3 Tilinpäätössiirrot 53 2 920-98,2 Vähemmistöosuus -371-1 092-66,0 Tilikauden ylijäämä 4 905 5 498-10,8 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 63,4 64,1 Vuosikate/Poistot, % 113,5 109,0 Vuosikate, euroa/asukas 1 145 1 123 Asukasmäärä 37 522 37 622 Tunnuslukujen selitykset Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: KH 4.4.2017 57

Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. KH 4.4.2017 58

Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 42 944 42 247 Satunnaiset erät 117 190 Tulorahoituksen korjauserät 357 1 222 Toiminnan rahavirta 43 418 43 659 Investointien rahavirta Investointimenot -74 676-54 181 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 823 1 267 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 804-722 Investointien rahavirta -62 049-53 636 Toiminnan ja investointien rahavirta -18 632-9 978 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -197-163 Antolainasaamisten vähennykset 260 120 Antolainauksen muutokset 63-43 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 29 409 27 219 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 206-24 711 Lyhytaikaisten lainojen muutos 16 794-2 825 Lainakannan muutokset 20 996-317 Oman pääoman muutokset -363 900 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -12-89 Vaihto-omaisuuden muutos -86-61 Saamisten muutos -4 305-4 668 Korottomien velkojen muutos 1 715 8 991 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 689 4 174 Rahoituksen rahavirta 18 008 4 715 Rahavarojen muutos -624-5 263 Rahavarojen muutos -624-5 263 Rahavarat 31.12. 15 871 16 448 Rahavarat 1.1. 16 495 21 711 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 54,7 76,2 Lainanhoitokate 1,6 1,6 Kassan riittävyys 9,4 9,8 Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. KH 4.4.2017 59

Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. KH 4.4.2017 60

Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 euroa 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 668 679 641 860 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 302 7 422 Liikearvo 19 141 21 924 Muut pitkävaikutteiset menot 9 018 7 155 Ennakkomaksut 41 0 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 35 501 36 501 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 39 301 39 014 Rakennukset 226 669 228 707 Kiinteät rakenteet ja laitteet 264 394 260 773 Koneet ja kalusto 21 367 19 983 Muut aineelliset hyödykkeet 1 144 1 154 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 31 974 15 701 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 584 849 565 331 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 46 676 38 599 Muut lainasaamiset 262 138 Muut saamiset 1 391 1 290 Sijoitukset yhteensä 48 329 40 027 Pysyvät vastaavat yhteensä 668 679 641 860 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 768 2 129 Valtion toimeksiannot 358 242 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 187 281 Muut toimeksiantojen varat 2 222 1 606 VAIHTUVAT VASTAAVAT 71 780 67 793 Vaihto-omaisuus 3 009 2 923 Aineet ja tarvikkeet 1 372 1 348 Keskeneräiset tuotteet 1 638 1 575 Saamiset 52 901 48 422 Pitkäaikaiset saamiset 1 065 1 362 Myyntisaamiset 7 76 Lainasaamiset 717 798 Laskennalliset verosaamiset 341 320 Muut saamiset 0 167 Lyhytaikaiset saamiset 51 835 47 061 Myyntisaamiset 19 562 19 543 Lainasaamiset 146 134 Muut saamiset 4 316 6 720 Siirtosaamiset 27 812 20 665 Rahat ja pankkisaamiset 15 871 16 448 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 71 780 67 793 VASTAAVAA YHTEENSÄ 743 228 711 781 KH 4.4.2017 61

VASTATTAVAA 1000 euroa 2016 2015 OMA PÄÄOMA 238 182 230 725 Peruspääoma 148 905 148 905 Muut omat rahastot 3 035 6 272 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 81 337 70 050 Tilikauden ylijäämä 4 905 5 498 Oma pääoma yhteensä 238 182 230 725 VÄHEMMISTÖOSUUDET 10 352 10 529 PAKOLLISET VARAUKSET 4 135 3 772 Muut pakolliset varaukset 4 135 3 772 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 133 2 471 Valtion toimeksiannot 2 092 1 700 Lahjoitusrahastojen pääomat 360 392 Muut toimeksiantojen pääomat 681 379 VIERAS PÄÄOMA 487 425 464 285 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 285 372 280 639 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 89 750 86 935 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 260 342 255 220 Lainat julkisyhteisöiltä 25 030 25 419 Ostovelat 6 22 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 50 094 50 065 Laskennalliset verovelat 39 650 36 848 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 375 122 367 574 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 41 720 25 178 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 70 582 71 533 Joukkovelkakirjalainat 4 758 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36 147 24 213 Lainat julkisyhteisöiltä 815 965 Saadut ennakot 685 1 647 Ostovelat 14 174 18 149 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 16 177 13 556 Siirtovelat 39 545 38 180 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 112 302 96 711 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 743 228 711 781 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 32,0 32,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 84,9 80,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 86 242 75 548 Kertynyt ylijäämä, /asukas 2 298 2 008 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 327 093 305 817 Konsernin lainat, /asukas 8 717 8 129 Konsernin lainasaamiset, milj. 262 138 Asukasmäärä 37 522 37 622 KH 4.4.2017 62

Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KH 4.4.2017 63

1.8 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2016 olivat 47,3 miljoonaa euroa ja konsernin 332,2 miljoonaa euroa. Muista vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 181,4 miljoonaa euroa. Leasingvastuiden määrä vuoden 2016 tilinpäätöshetkellä oli kaupungilla 3,9 miljoonaa euro ja konsernilla 9,9 miljoonaa euroa. Maa-aines-, ympäristö- ja rakennuslupien vakuuksia sekä urakoitsijoiden luovuttamia vakuuksia ja pankkitalletuksia oli yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 115 ). 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin kaupungin tilikauden 1.1. 31.12.2016 tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on 1.554.433,45 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden 1.1. 31.12.2016 tuloksen 1.554.433,45 euroa käsittelystä seuraavaa: - Lisätään poistoeroa 4.630,46 euroa. - Tuloutetaan rahastoista 568.721,36 euroa. Tilikauden ylijäämä 2.118.524,35 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli- /alijäämä. KH 4.4.2017 64

2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen Kajaanin kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Kaupungin perustehtävä on turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 uuden kaupunkistrategian vuosille 2015 2018. Strategian tavoitteena on, että teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä ja vuonna 2025 Kajaani on kasvun kärjessä 2025. Kasvun avulla pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta. Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea-asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäristöstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus- ja vapaa-ajan palveluista. Peruspilareina strategian onnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky eli toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina 2015 2018. Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunkistrategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattorit ja niille tavoitetilat seuraavissa tuloskorteissa. Vuoden 2016 tulosten pohjalta tehdään strategian ensimmäinen väliarviointi. Arviointi perustuu strategian mittareiden ja indikaattorien toteutumiseen ja tammikuussa 2017 pidettyyn kaupunginhallituksen kaupunkistrategian arviointityöpajaan. Kaupunkistrategian väliarvioinnista tehdään myös erillinen arviointiraportti. Kaupunkistrategia päivitetään kevään 2017 aikana. KH 4.4.2017 65

Tuloskortti 1 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Halu auttaa yritysten kasvua Uudet yritykset vuodessa, netto Tuloskortti 2 Raportointivastuussa kansliapäällikkö 2013 2014 2015 Yritystoimipaikat, kpl 2012 2013 2014 2015 Yritystyöpaikat, kpl 2012 2013 2014 2015 Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra), M Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi 46 14 29 1 700 1 870 1 920 1 840 8 700 8 450 7 960 7 900 Mittarina Toimiala Onlinen tiedot 2014 2015 0,50 0,70 56 34 - Tietoa ei ole vielä saatavilla. - Tietoa ei ole vielä saatavilla. Ajantasaisempi mittari on määritelty Kasvua Kainuuseen - hankkeen kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä. 0,75 Noin 1 M Renforsin Rannan energiainvestointeihin Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Osaavan työvoiman saanti Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15- vuotiaista, % 69 Tietoa ei vielä saatavana. Koulutus/osaamisalojen määrä Tutkintoalojen määrä Tutkintomäärä/ läpäisy vuodessa, % KAMK:hon Kainuun ulkopuolelta hakeneet, % 2012 2013 2014 2015 KAMK KAO KAMK KAO KAMK KAO 2014 2015 KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen 2015 2014 Kainuuseen, % 1 Lähtötieto korjattu, tavoitteet korjattu vastaamaan lähtötietoa 71 72 73 74 5 13 6 22 58,5 81,6 70 yli 70 58 1 69,8 Vähintään nykytaso KAMK 5 KAO 13 Vähintään nykytaso KAMK 5 KAO 23 Vähintään nykytaso KAMK tutkintotavoite 321, tutkintototeuma 310 KAO 85,0 Vähintään nykytaso 83 60 1 53 KH 4.4.2017 66

Tuloskortti 3 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Saavutettavuuden parantaminen Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen 2014: ma-pe 3 4 vuoroa, la-yhteys Hgistä puuttuu matkust. 70 000/v. 5/2015 alkaen: mape 4 vuoroa, la-su vuoroja lisää VT 22 valtion TA 2016: 15 M, alkaa VT 5 Mikkelin kohta TA 2014: 20 M, alkamassa TA 2015: 27 M, käynnissä Rataosuus Ylivieska Iisalmi Kontiomäki 90 M Liikpol selonteossa 2012 ei ole saanut rahoitusta KT 89 Vartius-tien parantaminen ja rajanylityspaikan kehittäminen edunvalvonnan kohteena Matkustajamäärä 82 500/vuosi Karsittu 30 M rahoitus valtion talousarvioihin Liikpol selonteon 2012 mukaisesti VT 5 Mainua Savon raja päällystys ja levennys POP ELY:n hankkeena Ylivieska Iisalmi Kontiomäki rataosuuden käynnistäminen valtion talousarvioissa 2017-18 POP ELY:n tavoitteena rajaalueyhteistyön rahoitus Vartiuksen tielle 84 000 matkustajaa 15 M LIVIn hankkeena, alkanut Oulun pää, Kajaani Jormuan ja VT5 VT6-risteykset Väli Mainua Savon raja toteutunut. Mikkeli Juva 121 M parannushanke käynnistyy 2017. Ylivieska Iisalmi uudelleenarvioinnin kohteena, vaihtoehto Kajaani Ouluradan jatkoparantaminen. Savon rata esitetään Pohjois- Suomen liikennestrategiaan. Vartius-ten jatkoparantaminen korjausvelkarahoituksella. Karelia CBC-rahoitus epätodennäköinen. Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Parantunut mielikuva saavutettavuudesta Keskustaajamassa ja osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja mobiili. Laajalla haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22 Maakuntakuvatutkimus (2012) Ydinkeskustan avoin langaton verkko Haja-alueen asiointiliikenteen uudet ratkaisut Ydinkeskustan avointa langatonta verkkoa ei ole toteutettu. Suomen Yhteisverkon uuden 4G-verkon Kajaanin osuus valmistui 2016 ja se kattaa koko kaupungin alueen. Lokakuussa päättyneessä MATKAhankkeessa on kartoitettu ja testattu maaseudun julkisen henkilöliikenteen uusia ratkaisuja. - Maakuntakuvatutkimusta ei ole vielä uusittu. KH 4.4.2017 67

Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja Asiakastuntemus on toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamalliensa mukaisesti. Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Asiakkaiden palveluohjausta kehitetään yhteistyössä toimialojen ja Kainuun soten kanssa Kajaanissa otetaan käyttöön asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä Kaupungin yhteiset asiakastyytyväisyysmittarit on luotu Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut. Ei ole toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Q Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Säännölliset mainetutkimukset sidosryhmille on käynnistetty. Maineohjelma on käynnistetty yhteistyössä yrittäjien kanssa. Viestintäohjelma on päivitetty. Mainetutkimuksia ei ole tehty. Kaupungin markkinoinnin nykytilaa ja kehitystarpeita on arvioitu markkinointityöpajoissa yhdessä sidosryhmien kanssa. Maineviestintä yhteistyössä yritysten kanssa käynnistettiin 2016, mutta sen jatko on avoin. Viestintäohjelmaa ei ole päivitetty. Paluumuuttajien kokemukset Asukastyytyväisyys Ei mittaria Mittari on määritelty Mittaria ei ole määritelty. Kerätään satunnaisesti Säännölliset asukastyytyväisyysmittaukset on käynnistetty Säännöllisiä asukastyytyväisyysmittauksia ei ole käynnistetty. KH 4.4.2017 68

Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2016 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät 1 Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yht. 2014: 524 374 771 652 39 000 1 335 026 Kävijämäärät ovat kasvaneet Toteutunut 2016 534 530 769 247 46 256 1 350 033 Sairastavuusindeksi 2012 2013 2014 2015 Varhaisnuorten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: 8. 9. lk) Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut 113 115 115 116 2013: 17 13 8 120 Tietoa ei vielä saatavilla. 15 10 6 Tietoja ei käytettävissä. 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+ -liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3 Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: toisen asteen opiskelijat) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä (Sotka-netti) Kaupungin, soten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö Terveyden edistämisaktiivisuus 3 2013 2011 2015 KAO: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilu Lukio: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut 2011 2012 2013 2014 2015 Ei mittaria 2013: 39 40 18 2013: 6 18 13 1,3 1,7 1,7 0,9 2,6 Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konsernin osa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen tuloskortit on esitetty 3. luvussa ja liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tuloskortit 7. luvussa. 32 50 61 35 35 15 5 16 10 35 31 17 Tietoja ei käytettävissä. 1,2 Tietoa ei vielä saatavilla. Mittari muodostettu Mittaria ei ole muodostettu. 45 Tietoa ei vielä saatavilla. KH 4.4.2017 69

Kaupunkistrategiaa toteuttavat ohjelmat Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeinoohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä- ja kaupunginosaohjelma, henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto-ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa. Elinkeino-ohjelma Kaupunkistrategian strategista päämäärää Kajaani kasvukeskukseksi tukee kaupungin elinkeino-ohjelma. Aiempi kaupungin elinkeinostrategia uudistettiin 2014 kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi. Uudistamisessa olivat mukana kaikki kaupunkikonsernin kehittämisorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, Kajaanin yliopistokeskus, Renforsin Ranta ja aluekehitysviranomaiset. Ohjelman toteutumista seurataan kaupunginjohtajan vetämässä elinkeinotiimissä. Elinkeino-ohjelma etsii yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja kaupunkistrategian kasvun mahdollistajiin: yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuden parantamiseen ja elinkeinoelämän näkökulmasta tarkastellen myös positiivisen mielikuvan luomiseen. Paikallisen yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin luominen ovat keskeisessä roolissa. Kaupunkistrategian kasvun mahdollistajia ja elinkeino-ohjelman muita elinkeinopoliittisia tavoitteita toteutetaan ja edistetään kaupunginhallituksen, sivistystoimialan ja ympäristöteknisen toimialan vastuu- ja tulosalueiden talousarviotavoitteissa. Edelleen elinkeinopolitiikan tavoitteet muuttuvat käytännöksi liikelaitosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhtiöiden toiminnassa (Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy: CEMIS ja Measurepolis, Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, Kajaanin Teknologiakeskus Oy ja Kainuun Etu Oy). Palveluohjelma Kaupunkistrategian toisena strategisena päämääränä on hyvinvointia lisäävä sujuva arki. Tätä päämäärää tukee koko organisaatiota koskeva palveluohjelma, jonka tavoitteena edistää kuntalaisten hyvinvointia, erityisesti omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä ja sujuvaa arkea tehokkaasti järjestetyillä perus- ja vapaaajan palveluilla. Tähän päästään kehittämällä kokonaisvaltaista asiakastuntemusta ja sisäistä suorituskykyä (toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät) yhdessä osaavan ja muutosvalmiin henkilöstön ja aktiivisten asukkaiden kanssa. Palveluohjelma on rakennettu talousarviokirjan sisään niin, että luvuissa 3 ja 7 kuvataan toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden järjestämien palvelujen nykytila, toimintaympäristön muutokset ja palvelulinjaukset 2016 2018. Palvelulinjausten tavoitteena on esittää konkreettisia kehittämislinjoja palvelutarjonnassa, palvelujen laajuudessa, saatavuudessa, laadussa, oman toiminnan kehittämisessä ja muutoksissa palvelujen järjestämisessä (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli, yksityinen palvelutuotanto, yhteistyö Kainuun soten, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa). KH 4.4.2017 70

Hyvinvoinnin edistämisohjelma Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Koulutustaso nousee nykyisestä tasosta työelämän tarpeita vastaavasti Perhetyön ja oppilashuollon kehittäminen/sivistystoimiala, perhepalvelut, koulutusliikelaitos Talousarvion mukaiset resurssit Hyvinvointikertomuksen indikaattorit: koulutustasomittain ja nettomuutto Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kaupunki > hyvinvoinnin puitteet KAMK ja yliopistokeskus kehittävät yhteistyötä edelleen yhdessä vahvistumisen -periaatteella ja yhteistyössä Oulun, Itä-Suomen, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa Ympäristön turvallisuudesta ja puhtaudesta huolehditaan Kaupunkiympäristöä kehitetään Ympäristöteknisen toimialan ja Kajaanin Veden käyttötalous- ja investointimäärärahat Tehtyjen interventioiden määrä (opinto-ohjaus, terveydenhuolto, kuraattori) Tilastot perusopetuksesta 2. asteelle siirtymisestä, opintojen keskeyttämiset Hyvinvointikertomus ja kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelun asiakirjat Kokousmuistiot Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden vähentäminen Kuntalaisten omasta hyvinvoinnista huolehtimisen vahvistuminen Yhteistyömallin rakentaminen ja vastuutahojen määrittäminen, esim. kaupungin johtoryhmä Voimaantumisen tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen Ihmisille mahdollisuuksia tarjolla (esim. pyörätiet, toimintakyvyn ylläpitäminen, sähköiset palvelut, kansalaistoiminnan tukeminen) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Poliisi, perhepalvelut, järjestöt Poliisin tilastot Hyvinvointikertomuksen indikaattori: poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta kohti ja seksuaalirikokset, kpl ja 5 vuoden keskiarvo Hyvinvointikertomuksen indikaattori: äänestysaktiivisuus Avustushakemukset: edellisen vuoden osallistumisaktiivisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Yhdistetään hyvinvointia edistävät toimenpideohjelmat perhetyötä ja oppilashuoltotyötä tukevaksi Etsivä nuorisotyö/nuorisotoimi Riittävät peruspalvelut, tarpeenmukainen resurssilisäys peruspalveluihin, tukipalveluihin, henkilöstöön Täydennyskoulutus Osallistuminen kouluterveyskyselyyn Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kunnallinen resurssivertailu Kouluterveyskyselyt Perhepalveluiden mittarit TE-toimiston tilastot nuorten työttömyydestä ja jatkosijoittumisesta KH 4.4.2017 71

Ikäihmisten hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään Kotiin tuotavat palvelut mahdollisimman hyvät Kotihoidon palvelut Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos Vanhusneuvosto Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Maankäyttöpoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa, rakennus- ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Monipuolinen tonttitarjonta on kaupungin vetovoimaisuuden kannalta tärkeää. Sitä kannattaa ylläpitää, mutta samalla tiedostaa asumiseen kytkeytyvät palvelutarpeet ja niiden täyttäminen. Kajaanin vahvuus ekotehokkuuden ja palvelujärjestelmien kannalta on sen varsin keskittynyt kaupunkirakenne, jonka tausta on paitsi alueen kehityshistoria myös harjoitettu maankäyttöpolitiikka. Kylä- ja kaupunginosaohjelma 2014-2020 Ohjelman tavoitteena on kylien ja kaupunginosien vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Ohjelmalla tuetaan asukkaiden omaehtoista toimintaa, jolla he kehittävät asuinalueitaan houkuttelevana vaihtoehtona asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelma valmisteltiin Kajaani-kiertueella, jolla asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin useilla eri kylillä ja asuinalueilla. Ohjelmassa on neljä teemaa. Yhteisöllisyyden ja kansalaisvaikuttamisen teeman tavoitteena on, että Kajaanissa on yhteisöllisiä, turvallisia ja aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, joiden kehittäminen on asukaslähtöistä, suunnitelmallista, eri-ikäisten tarpeet huomioon ottavaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta tukevaa. Eräänä tavoitteena on valmistella muualla maassa jo toimivista malleista oppia ottaen Vuolijoen kunnan alueelle aluelautakuntakokeilu. Tavoitteena on, että aluelautakunta aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Palvelujen teeman tavoitteena on, että kylissä ja kaupunginosissa on lasten ja nuorten kasvatuspalveluja sekä omaehtoista, asukaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää hyvinvointia tukevaa harraste- ja palvelutoimintaa. Kuntalaisten tasa-arvoa sote-palvelujen saatavuudessa tuetaan monipuolisilla ja monimuotoisilla asukasta lähelle tulevilla palveluilla. Ympäristön, asumisen ja yhteyksien teeman tavoitteena on, että mahdollisuus tilavaan ja luontoläheiseen asumiseen kylillä ja kaupunginosissa säilyy ja paranee, kun niiden kaavoitus, vesi- ja jätevesihuolto, asuinympäristöt ja yhteydet ovat kunnossa. Elinkeinojen, yrittäjyyden ja työn teeman tavoitteena on parantaa maaseutuelinkeinojen ja -yrittäjyyden kehittymisen toimintaedellytyksiä erityisesti luonnonvaroihin, luontoon ja palveluyrittäjyyteen perustuvassa yritystoiminnassa sekä erityisesti nuorten työllistymisessä. Teemojen tavoitteet konkretisoidaan ohjelmassa toimenpiteiksi. Tärkeässä roolissa ohjelman toteutuksessa ovat eri yhteistyötahot kuten Kainuun Nuotta ry, Oulujärvi Leader ry, ProAgria Kainuu, MTK Pohjois-Suomi, Suomen Metsäkeskus ja Kainuun ELY-keskus. KH 4.4.2017 72

Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelman toteutumista on selvitetty tarkemmin kohdassa 1.2.6 Kaupungin henkilöstö. Tilaohjelma Vuonna 2015 valmistuva tilaohjelma päivitetään vuosittain. Siinä tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korjausvelka, vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma sekä tilojen salkutus sen mukaan, halutaanko tiloja kehittää, korjata, uusia, säilyttää vai halutaanko niistä luopua. Tietohallinto-ohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi tietohallinto-ohjelman 17.6.2014 vuosille 2014 2018. Tietohallinto-ohjelma laadittiin kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä. Tämä mahdollistaa tietohallinnon kehitystoiminnan kohdistamisen toiminnan tarpeiden mukaisesti. Tietohallinto-ohjelmaan on koottu kaupunkistrategian ja edellä mainittujen ohjelmien toiminnalliset tarpeet ja muodostettu niistä tietohallinnon keskeiset kehittämisalueet. Tietohallinto-ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkilaisille sujuvan arjen palveluita sähköistä asiointia lisäämällä, tehostaa kaupungin palvelutuotantoa ja parantaa sisäistä suorituskykyä tarkastelemalla prosessi- ja tietojärjestelmäkehittämistä samanaikaisesti sekä panostamalla henkilöstön ICT-osaamiseen. Kajaanin kaupunki pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään tehokkaammin ICT-ratkaisuja omassa toiminnassa. Tämä vaatii kaupungin toimialojen, liikelaitosten, yhtiöiden sekä tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen. Ohjelmassa tietohallinto nähdään tulevaisuudessa strategisena kumppanina ja mahdollistajana. Ohjelma sisältää viisi kehityskohdetta, joilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista: 1. Tietohallinnon organisoiminen ja toimintamallin kehittäminen 2. Tietotekniikkapalveluiden tehokas järjestäminen 3. Verkostojen vahvistaminen 4. ICT-hankintatoimen kehittäminen 5. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittäminen Tietohallinnon organisoimisella ja toimintamallin kehittämisellä pyritään siihen, että tietohallinto pystyy paremmin vastaamaan toiminnan kehitystarpeisiin. Tietotekniikkapalveluiden tehokkaalla järjestämisellä tarkoitetaan palvelutuotannon uudelleen arviointia ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena. Verkostojen vahvistamisella tarkoitetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten verkostojen laaja-alaisempaa hyödyntämistä ja tätä kautta valmiiden tietoteknisten ratkaisujen käyttöönottoa toiminnassa. ICT-hankintatoimen kehittämisellä tarkoitetaan hankintojen tarkastelua yhä enemmän kaupunkikonsernin näkökulmasta sekä palveluiden ostamiseen liittyvien osaamistarpeiden kehittämisellä. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittämisellä pyritään parantamaan henkilöstön tietotaitoa tietojärjestelmien käyttömahdollisuuksista ja mahdollistamaan tätä kautta toimintatapojen muutokset palveluiden tuottamisessa. Edellä mainittujen kehityskohteiden lisäksi tietohallinto-ohjelmaan on kirjattu keskeiset, yhteiset ratkaisut, joilla tietohallinto toteuttaa toimialojen, liikelaitosten sekä yhtiöiden tarpeita kertainvestoinneilla. Tällä vältetään päällekkäiset tietojärjestelmähankinnat ja parempi tietojärjestelmien yhteen toimivuus. KH 4.4.2017 73

2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2.2.1 Peruskaupungin talousarvion toteutuminen; tuloslaskelma-, ja rahoitusosa, tase sekä investointiosan toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelma Talous 1 000 TA 2016 TA muutokset 2016 TA Muutosten jälkeen 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama MYYNTITUOTOT 12 555 12 555 12 476 79 MAKSUTUOTOT 4 933 0 4 933 4 522 411 TUET JA AVUSTUKSET 3 037 0 3 037 2 655 382 Vuokratuotot 19 863 19 863 19 794 69 Muut toimintatuotot 885 885 911-25 MUUT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 20 748 20 748 20 705 44 T O I M I N T A T U O T O T 41 274 0 41 274 40 358 916 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 024 1 024 732 292 Palkat ja palkkiot -44 124 2-44 122-43 181-941 Henkilösivukulut -16 652 0-16 652-15 848-803 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -60 776 2-60 774-59 030-1 744 PALVELUJEN OSTOT -152 792-2 -152 794-151 382-1 412 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -8 458 0-8 458-7 947-511 AVUSTUKSET -13 497-13 497-14 544 1 047 Vuokrat -14 568 0-14 568-14 957 389 Muut toimintakulut -294 0-294 -1 124 829 MUUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -14 863 0-14 863-16 081 1 218 T O I M I N T A K U L U T -250 385 0-250 385-248 983-1 401 T O I M I N T A K A T E -208 087 0-208 087-207 894-193 VEROTULOT 138 100 138 100 137 133 967 VALTIONOSUUDET 72 293 72 293 73 093-800 KORKOTUOTOT 4 510 4 510 4 675-165 MUUT RAHOITUSTUOTOT 2 981 2 981 3 086-105 KORKOKULUT -1 420-1 420-994 -426 MUUT RAHOITUSKULUT -58-58 -134 76 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ 6 013 6 013 6 632-619 V U O S I K A T E 8 319 0 8 319 8 964-645 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -9 861-9 861-9 731-130 T I L I K A U D E N T U L O S -1 542 0-1 542-767 -775 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS 40-40 T I L I K A U D E N A L I J Ä Ä M Ä -1 542 0-1 542-727 -815 KH 4.4.2017 74

Peruskaupungin rahoituslaskelma Talous 1 000 TA 2016 TA muutokset 2016 TA Muutosten jälkeen 2016 Toteutuma 1 12.2016 Poikkeama TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 8 319 8 319 8 964 645 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 287 287 150 437 TOIMINNAN RAHAVIRTA 8 032 8 032 9 114 1 082 Investointimenot 26 520 216 26 736 26 520 216 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 200 13 1 187 1 498 311 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 487 487 216 271 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 24 833 229 25 062 24 806 256 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 16 801 16 801 15 692 1 109 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 1 243 1 243 Antolainasaamisten lisäykset 1 378 1 378 Antolainasaamisten vähennykset 136 136 LAINAKANNAN MUUTOKSET 10000 10000 21 039 11 039 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 22000 22000 25 000 3 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 12000 12000 12 028 28 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 067 8 067 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 6 685 6 685 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 13 112 13 112 V A I K U T U S M A K S U V A L M I U T E E N 6 801 229 7 030 2 580 4 450 Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikkien tulosalueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä rahoituslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2016 rahoituslaskelmasta. Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen korjauserät. Nettoinvestointien määrä rahoituslaskelmassa poikkeaa investointiosan netosta, koska rahoituslaskelmassa investointiosassa esitetään sekä myyntivoitot että tappiot. Myyntivoittoja on kirjattu tuloslaskelman muut toimintatuotot ja myyntitappioita muut toimintakulut ryhmään. Antolainasaamiset lisääntyivät 1,3 miljoonalla eurolla. Tämä selittyy Loiste Oy:n lainan koron pääomittamisella. Korosta osan Loiste maksaa rahana vuosittain ja osa korosta lisätään lainasaamiseen. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 25,0 miljoonaa euroa. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 12,0 miljoonalla eurolla. Lyhtyaikaisten lainojen lisääntyminen selittyy 7,0 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan nostolla ja konsernitilin velasta tytäryhteisöille. Lainakannan nettolisäys oli 21,0 miljoonaa euroa. KH 4.4.2017 75

Tase Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 313 043 296 512 Aineettomat hyödykkeet 3 360 678 Aineettomat oikeudet 92 102 Muut pitkävaikutteiset menot 3 268 576 Aineelliset hyödykkeet 180 658 168 052 Maa- ja vesialueet 32 962 32 672 Rakennukset 74 318 75 027 Kiinteät rakenteet ja laitteet 46 745 45 840 Koneet ja kalusto 5 151 3 631 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 1 136 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 20 347 9 746 Sijoitukset 129 024 127 782 Osakkeet ja osuudet 56 293 56 293 Muut lainasaamiset 72 152 70 994 Muut saamiset 580 495 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 70 130 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 70 130 VAIHTUVAT VASTAAVAT 13 453 15 007 Vaihto-omaisuus 12 12 Aineet ja tarvikkeet 12 12 Saamiset 11 722 10 696 Pitkäaikaiset saamiset 3 678 4 072 Myyntisaamiset 817 881 Lainasaamiset 2 861 3 024 Lyhytaikaiset saamiset 8 044 6 624 Myyntisaamiset 1 678 1 991 Lainasaamiset 164 Muut saamiset 1 755 164 Siirtosaamiset 4 446 1 261 Rahat ja pankkisaamiset 1 719 4 299 VASTAAVAA YHTEENSÄ 326 566 311 650 KH 4.4.2017 76

VASTATTAVAA 1000 euroa 2016 2015 OMA PÄÄOMA 190 559 191 305 Peruspääoma 123 969 123 969 Muut omat rahastot 94 112 Edellisten tilikausien alijäämä 67 224 70 414 Tilikauden ylijäämä -727-3 190 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 624 2 645 Poistoero 524 545 Vapaaehtoiset varaukset 2 100 2 100 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 362 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 262 388 Lahjoitusrahastojen pääomat 70 130 Muut toimeksiantojen pääomat 192 258 VIERAS PÄÄOMA 132 758 117 312 Pitkäaikainen 88 933 80 356 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 74 829 61 747 Lainat julkisyhteisöiltä 1 925 2 477 Piktäaikaiset konsernivelat 11 088 15 041 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 091 1 091 Lyhytaikainen 43 825 36 956 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 20 175 11 326 Lainat julkisyhteisöiltä 551 701 Lainat muilta luotonantajilta 7 256 7 446 Saadut ennakot 0 633 Ostovelat 6 254 5 222 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 987 1 013 Siirtovelat 8 601 10 615 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 326 566 311 650 Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Maan hankinta- ja luovutus Maata hankittiin 76254 m 2 292 565,74 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa (45 000 m 2 ) koski suoja-alueen hankintaa Heterannan vedenottamolle. Muut maa-alueet hankittiin Kajaanin seurakunnan tehdyillä maanvaihdoilla ja Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa tehdyillä maanvaihdoilla. Maanvaihtojen tarkoituksena Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa on järjestellä maanomistus vastaamaan ajantasaistettuja asemakaavoja. Maata myytiin 14227 m 2 211 755,77 eurolla. Kaupan kohteina ovat pääasiassa olleet tontit ja tontin osat Talonrakennusinvestoinnit: Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 16,900 milj.. Investointien toteutuma oli 16,174 milj.. Määrärahan alittuminen johtuu Nakertajan koulun laajennuksen aikataulusta ja jaksotuksesta, hanke tehdään loppuun vuonna 2017. Merkittävimpinä hankkeina jatkettiin kesällä 2015 aloitetun Hauhola Lehtikangas monitoimitalon rakentamista ja aloitettiin Nakertajan koulun laajennusosan rakentaminen. Merkittävimpinä korjaushankkeina uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa ja ilmanvaihtoa KH 4.4.2017 77

sekä lattiapinnoitteita, parannettiin ja uusittiin Menninkäisen päiväkodin piha- ja liikennealueet, asennettiin hoitokoti Kallioon automaattinen sammutusjärjestelmä ja parannettiin piha-aluetta sekä hoitokoti Toppilan julkisivujen ja vesikaton kunnostus. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 26.10.2016 tulosaluekohtaisen sitovuustason talonrakennushankkeiden rahoittamispäätöksessä jäähallin yhteyteen suunnitellun harjoitusjäähallin suunnittelumäärärahan käytön v. 2015 aloitetun jäähallin valaistuksen uusimisen loppuun tekemiseen sekä turvavalaistusjärjestelmän uusimiseen. Kiinteät rakenteet ja laitteet: Helsingin hovioikeus on tuominnut Lemminkäinen Oyj:n maksamaan Kajaanin kaupungille vahingonkorvauksena 229 083 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 180 000 euroa. Vahingonkorvaus 229 083 euroa on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kohtaan investoinnit, kiinteät rakenteet ja laitteet, vanhojen katujen päällystäminen ja asfalttikerrosten lisääminen. Oikeudenkäyntikulukorvaukset on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kaupunginhallituksen tuloksi kohtaan muut tuotot. Kiinteät rakenteet ja laitteet investointiosan talousarviovaraus vuonna 2016 oli 3 500 000. Toteutuma oli 2 987 000. Alitus johtuu em. asfalttikartellin korvauksista sekä joidenkin kadunrakennushankkeiden toteutumisesta ennakoitua edullisemmin. Yläkaupungin katujen esteettömyyden parantamishanke jäi osittain toteutumatta. Irtaimistoinvestoinnit: Kaupunginhallitus: Kajaste-hankkeen investointiosa ylittyi huomattavasti. Muutetun talousarvion mukainen määräraha oli 1.450.000 ja toteuma 2.644.000. Ylitys johtuu suurelta osin siitä, että hankkeen laajuutta ei osattu hahmottaa oikein päätöksentekohetkellä ja talousarvion 2016 valmistelussa. Alkuperäisessä suunnitelmassa ja talousarviota hyväksyttäessä tarkoituksena oli valmistella vuonna 2016 muiden tietojärjestelmäosioiden käyttöönotto vuoden 2017 alkuun pl. ERP-henkilöstöhallinto (kustannusarvio 340.000 ), jonka valmistelu oli allokoitu vuodelle 2017. Hankkeen edetessä tämäkin osio päätettiin toteuttaa yhtä aikaa muun kokonaisuuden kanssa ja tätä koskeva talousarviomuutos tehtiin kaupunginhallituksessa 13.9.2016. Hankkeen hinta perustuu projektitoimitussopimukseen ja sen perusteella tehtyjen työtuntien mukaiseen laskutukseen. Päätöksentekoaineistossa hankkeen laajuudeksi arvioitiin noin 1,2 milj. ja lisäksi liittymäkustannukset, joita ei erikseen arvioitu. Toteutuneiden työtuntien määrä poikkeaa huomattavasti sopimuksentekohetkellä arvioidusta määrästä. Arviosta puuttuneiden liittymätöiden kustannukset muodostuivat suuriksi, noin 300.000. Pienempiä arviosta puuttuneita eriä ovat mm. Kainuun Soten järjestelmistä siirrettyjen vanhojen Master data -tietojen rikastus (noin 70.000 ) ja Soten henkilöstö-, talous- ja tietohallintohenkilöstön työpanos (noin 40.000 ). Perusopetus: Suurin yksittäinen investointihanke oli Monitoimitalo Hauhola/Lehtikankaan kalusteiden hankinta 1,8 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikka ja liikunta: Ympäristöteknisen lautakunnan päätöksellä 17.2.2016 24 irtaimistoinvestointeja muutettiin siten, että pakettiauton hankintaan varattu 40.00 euron määräraha voitiin käyttää pyöräkuormaajan ja kuorma-auton lisävarusteisiin (kerääväharjalaite, maa-/sorakauha, käytetty vesisäiliö vaihtolavavarustein). Tulosalueelle hankittiin 2 kpl auroja, pyöräalustainen kaivinkone, niittomurskain ja ruohonleikkuri. Työmaan taukotila jätettiin hankkimatta, koska saadut tarjoukset ylittivät reilusti varatun määrärahan. Tilakeskus: Tilakeskuksen 15.000 euron ulkoalueiden hoitokalustomäärärahalla hankittiin yksi ajoleikkuri, määrärahan käyttö 8.484 euroa. KH 4.4.2017 78

Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistulosalue: Tulosalueelle uusittiin yksi GPS-mittauslaitteisto, jonka hinta oli 18 000 euroa. Pelastustoimiala: Hankittiin normaalia pelastuskalustoa 0,4 miljoona euroa. KH 4.4.2017 79

Investointiosa 2016 Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet omina sitovuustasoina). Määrärahat 1 000 euroina - investointiraja 10 000 euroa Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha voidaan käyttää muuhun vuoden 2016 talousarviossa varattuun investointikohteeseen kaupunginhallituksen päätöksellä Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2016 TA muutos 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1. - 12.2016 Poikkeama MAA- JA VESIALUEET Tulot 200 200 3 197 Menot -50-50 -292 242 Nettomenot 150 150-289 439 RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > 1 000 t Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus -12 900-216 -13 116-13 116 0 -valtionavut 1 200-13 1 187 1 187 0 Nakertajan koulun laajennus -2 000-2 000-1 084-916 Talonrakennus, peruskorjaus < 1 000 t -2 500-2 500-2 447-53 -valtionavut -15 460 MUUT RAKENNUSHANKKEET Pihatyöt ja pintavesitekniikka -120-120 -89-31 Sisäilma- ja vesikattokorjaukset -240-240 -253 13 Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous -20-20 -7-13 Käyttötarkoituksen muutokset -120-120 -213 93 Keittiölaitteiden uusiminen -150-150 -104-46 Rakennusautomaatio -50-50 -49-1 -valtionavut Myydyt rakennukset Ostetut rakennukset TULOT Valtionavut 1 200 1 200 1 187 13 Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot 1 200-13 1 187 1 187 0 Menot -18 100-216 -18 316-17 361-955 Nettomenot -16 900-229 -17 129-16 174-955 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus -100-100 -32-68 -myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen -3 100-3 100-3 066-34 -tulot 311 Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat -300-300 -200-100 -valtionavut TULOT Valtionavut Myynnit KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot 0 0 311-311 Menot -3 500-3 500-3 299-201 Nettomenot -3 500-3 500-2 988-512 KH 4.4.2017 80

Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2016 TA muutos 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1. 12.2016 Poikkeama IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS 2 000 2 000 2 907 907 Kaupunginhallitus 1 000 450 550 263 287 Kajaste 1 000 450 1 450 2 644 1 194 SIVISTYSTOIMIALA 1 980 1 980 1 927 53 Varhaiskasvatus 50 50 49 1 Perusopetus 1 800 1 800 1 773 27 Kongressikeskus 100 100 64 36 Musiikkiopisto 15 15 30 15 Kaukametsä 15 15 11 4 YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA 465 465 381 84 Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaist. 25 25 24 1 Kunnallistekniikka ja liikunta 425 425 349 76 Tilakeskus 15 15 8 7 KAINUUN PELASTUSLAITOS 425 425 353 72 Kainuun pelastuslaitos 425 425 353 72 valtionavut IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ 4 870 4 870 5 568 698 Tulot Menot 4 870 4 870 5 568 698 Nettomenot 4 870 4 870 5 568 698 RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet Myynti Hankinta Nettomenot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot 1 400 13 1 387 1 501 114 Menot 26 520 216 26 736 26 520 216 Nettomenot 25 120 229 25 349 25 019 330 KH 4.4.2017 81

2.2.2 Keskusvaalilautakunta ja kaupunginvaltuusto Vuonna 2016 ei ollut vaaleja. Kaupunginvaltuusto Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Muut toimintatuotot 0 0 Toimintatuotot 0 0 Henkilöstökulut -54-54 -40-14 Palvelujen ostot -28-28 -36 8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10-10 -4-6 Muut toimintakulut -41-41 -41-0 Toimintakulut -133-133 -121-13 Toimintakate -133-133 -121-13 Tilikauden tulos -133-133 -121-13 2.2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus, eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 5-5 Toimintatuotot 5-5 Henkilöstökulut -9 2-7 -7 0 Palvelujen ostot -37-2 -39-43 4 Muut toimintakulut 0 0 0 0 Toimintakulut -46-46 -51 4 Toimintakate -46-46 -45-1 Tilikauden tulos -46-46 -45-1 KH 4.4.2017 82

2.2.4 Kaupunginhallitus Olennaiset tapahtumat vuonna 2016 Kaupunginhallitus : Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta Yritystoiminnassa keskeisimpiä vaikuttavia tapahtumia olivat Terrafamen kaivoksen ylösajon onnistuminen, Transtechin tuotannon merkittävä kasvu sekä ST1 Kajaanin bioetanolitehtaan valmistuminen. Ne kaikki vaikuttivat merkittävällä tavalla myönteisesti aluetalouteen. Kaupungin kaikkien aikojen suurin investointi, Hauhola-Lehtikankaan koulukeskuksen rakentaminen tuki omalta osaltaan elinkeinoelämän myönteistä virettä. Kainuun Sote-kuntayhtymä sai luvan ja teki päätöksen Uuden sairaalan investointihankkeesta, joka toteutuu vuosina 2017 2020. Kaupunkikeskustan kehittämiseen ei suunnattu investointeja. Renforsin Rannan yirtysten toimintaympäristöä parantaviin energiainvestointeihin suunnattiin merkittävä panostus. Kaupungin suuntautuvaa ostovoimaa lisääviä toimenpiteitä toteutettiin ostosmatkailussa ja tapahtumien järjestämisessä. Koko kaupungin alueen kattava Kajaanin Kauppiasyhdistys teki ostovoimaa kasvattavaa yhteismarkkinointia. Kaupungin kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy:n toiminta siirtyi KAMK Oy:n mittausteknologian kehittämistoiminnaksi kiinteään yhteistyöhön CEMIS:n ja sen sopijaosapuolten kanssa. Tieteen tietotekniikan keskus CSC Oy liittyi CEMIS:n osapuoleksi ja käynnisti Kajaanissa data-analytiikan kehittämisen. Kehitysorganisaatioiden toiminnan kehittämistä selvitettiin Kainuun Etu Oy:n toimintaa koskeneella kuntajohtajien selvityksellä sekä KAMK Oy:n ja koulutusliikelaitoksen keskinäisellä koulutuskonserniselvityksellä. Finnairin operoimalla Helsinki-Kajaani reitillä oli neljä arkipäivävuoroa ja viikonloppuvuorot. Matkustajamäärät jatkoivat 2015 alkanutta kasvua, mutta hitaammin, vuonna 2016 reittilentomatkustajia oli 84.000. Lentoaseman syöttöliikenne sai jatkoa. Kajaanin henkilöjunavuorot, jotka ovat lähes kaikki VR:n valtion ostoliikennettä, saivat jatkon nykytiheydellä sopimuskauden loppuun 2018 saakka. Maantieyhteydet kehittyivät, erityisesti etelän suuntaan VT 5:llä valtatien parantamisella Kainuun puolella sekä Etelä-Savoon kohdistuvilla valtakunnallisilla investoinneilla. Myös korvausvelkarahoitusta kohdistui Kainuuseen. Kuntarakenneselvityksestä alkanut Kajaanin ja Sotkamon yhteistyö tiivistyi. Kunnat laativat kertomusvuoden aikana yhteistä rakennemallia, jota kunnanhallitukset työstivät yhteisissä työpajoissaan. Konkreettisina yhteistyöasioina vietiin eteenpäin kuntien välisen tieyhteyden ja ulkoilureittien kehittämistä sekä yhteismarkkinointia kv. matkailun lisäämiseksi. Työllisyyden hoito Vuoden aikana valmisteltiin ja julkaistiin Tolokusti kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja, joka ohjaa työllisyystoimijoita tavoitteelliseen yhteistyöhön pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäksi kehitettiin pitkäaikaistyöttömien palveluohjaukseen yhtenäinen toimintatapa kuntien maksuvastuulla olevien henkilöiden huomioimiseksi. Kaupungin hallinnoimassa Välke-hankkeessa oli yhteensä 224 asiakasta. Asiakkaille järjestettiin hankkeessa heidän osaamistaan tukevia koulutuksia ja valmennuksia. Jatkopolkuja eri palveluihin löytyi asiakkaille hyvin. Ainoastaan 30 % hankkeen asiakkaista palasi työttömäksi työnhakijaksi. Hankkeen asiakkaat ovat työllistyneet, lähteneet opiskelemaan tai päässeet ammatilliseen kuntoutukseen. Kaupungin työhönvalmentajalla oli vuoden aikana 73 asiakasta, joista työllistyi avoimille työmarkkinoille neljä (4) henkilöä, osa-aikatyöhön viisi (5) henkilöä ja palkkatukityöhön 13 henkilöä. Kumppaniksi ry:n työ- ja toimintakyvyn arviointiin/työkokeiluun osallistui 19 työhönvalmentajan asiakasta. Kaupunki työllisti vuoden aikana työttömiä työnhakijoita 43,16 henkilötyövuotta. Erityisesti mainittakoon ympäristöteknisen toimialan työllistämishanke, jonka kautta työllistyi 16 pitkäaikaistyötöntä pääasiassa puistopuolen ympäristöhoidollisiin tehtäviin. Työllistämisen kuntalisää myönnettiin 10 yritykselle ja viidelle (5) yhdistykselle yhteensä 21 oppisopimusopiskelijan tai työllistetyn palkkakustannuksiin (n. 33 000 euroa). Kumppaniksi ry:n Kajaanin työpajalla oli valmentautujia eri palveluissa yhteensä 222 henkilöä, joista alle 29- vuotiaita oli 118 henkilöä. KH 4.4.2017 83

Kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 3,07 milj. euroa. Nousua edelliseen vuoteen oli 248 700 euroa (8,8 %). Kesätyösetelejä arvoltaan 300,00 euroa myönnettiin 302 peruskoulun 9-luokkalaiselle ja 331 toisen asteen opiskelijalle. Kaupungin palvelukseen kesätyösetelillä palkattiin 124 nuorta. Kaupungin kesätyöpaikkoja haki 162 opiskelijaa. Kesätyöpaikkoja oli 31. Keskushallinto Kajaste-hanke Kajaanin kaupunki irtisanoi loppuvuodesta 2015 sopimuksen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tuottamista henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluista päättymään 31.12.2016. Uudeksi tukipalvelujen tuottajaksi 1.1.2017 alkaen valittiin Kunnan Taitoa Oy ja tietojärjestelmien toimittajaksi Kuntien Tiera Oy. Palvelutuottajan ja tietojärjestelmien vaihtamiseen perustettu projekti, Kajaste-hanke, käynnistyi 1.4.2016. Hankkeeseen osallistuivat suuri joukko kaupungin toimijoita, Taitoa Oy, Tiera Oy ja Kainuun Sote. Hankkeen sisällä Tiera ERP-käyttöönottoprojekti toteutti järjestelmämuutokset, Taitoan Asiakkaaksituloprojektissa asiakkuus siirrettiin Taitoalle (osana asiakkuutta Taitoa perusti Kajaaniin palvelupisteen ja palkkasi sinne 17 työntekijää) ja Muutosjohtaminen-projektissa hoidettiin henkilöstön kouluttaminen ja muutoksesta viestintä. Muutoksen toteuttaminen osoittautui ennakoitua laajemmaksi työksi ja sitoi henkilöstön työaikaa huomattavasti. Myöskin kustannukset nousivat ennakoidusta. Kajaste-hankkeen aikana toteutettiin laaja henkilöstön perehdyttäminen ja kouluttaminen uusien järjestelmien ja toimintatapojen käyttöönottoon. Työvaiheiden ja prosessien tarkastelua ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan edelleen. CaseM Kaupunki päätti ottaa vuoden 2017 alusta käyttöön uuden tiedonhallintajärjestelmän CaseM:n, jolla korvataan aiemmin käytössä ollut asianhallintajärjestelmä Dynasty. CaseM mahdollistaa sähköisen asiakirjahallinnon, sähköiset kokoukset ja sähköisen arkistoinnin. Järjestelmän käyttöönottoa suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Suomen muiden kuntien kanssa. Laaja käyttäjien koulutuskierros toteutettiin loppuvuodesta. Sähköistä kokouskäytäntöä pilotoidaan alkuvuonna 2017 ja se otetaan käyttöön uusien toimielinten aloittaessa työskentelynsä kesällä 2017. Maahanmuuttajapalvelut Kajaanin Maahanmuuttajapalveluissa toiminta normalisoitui turvapaikanhakijoiden määrän vähentyessä. Kuntapaikan sai yhteensä 133 henkilöä, joista oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 76, kiintiöpakolaisia 35 ja perheenyhdistämisprosessin kautta 22. Turvapaikanhakijoista 41 palasi kotimaahansa vapaaehtoisen avustetun paluun kautta. Neljän (4) turvapaikanhakijan palvelut päättyivät kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 14 a :n (673/2015) lain perusteella. KH 4.4.2017 84

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Yritystoimipaikat kpl Yritystyöpaikat kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % vuositasolla 1 700 (2012) 1 870 (2013) 8 700 (2012) 8 450 (2013) Lähde: Toimiala Online 2010 13 kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 20 kpl, joista 20 % kasvaneita yrityksiä 5 kpl. Lisäksi pieniä 3 9 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 67 kpl. Lähde: Toimiala Online Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen -hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. Kasvua Kainuuseen hanke toimi hyvin ja kunnat linjasivat sen toiminnan vakinaistamisen 2018. Kasvuyrityksistä saadaan tarkempaa tietoa v. 2017 aikana hankkeen arvioinnin yhteydessä. Uuden yritystoiminnan lisääminen Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yrityspalvelut Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Uudet yritykset vuodessa, netto Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien 2013: 48 2014: 14 aloittaneet 124 lopettaneet 110 6/2015: 13 aloittaneet 48 lopettaneet 35 Lähde: PRH Taloustilanteen heikkous vaikuttaa yritysperustantaan Uudistetun elinkeino-ohjelman toteutus alkanut Rahoitus TA 2016 kehittämisorganisaatioille: MPD Oy 200 000 Etu Oy 375 000 KAMK Oy 285 000 KYK/OY 255 000 CEMIS 90 000 Kaupunkikeskustan erikoiskauppaa tukevat investoinnit 0,7 M v. 2015 Aloittavien yritysten palvelu jatkuu Kainuun TE-toimiston palveluna. Nuorten yritysperustantaa tuetaan Yrittäjyysmaakuntatoimenpiteillä. Elinkeino-ohjelman toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvitys ja tarvittavat yhteistoiminnan tehostamistoimenpiteet sen pohjalta Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön Toimintaympäristöhankkeet kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Uusien yritysten nettoperustanta 34 v. 2016. Aloittavien yritysten palvelu laajeni Kasvua Kanuuseen Boosterhankkeella. Yrittäjyysmaakuntaa ei hyväksytty hallituksen kokeiluihin. Nuorten yrittäjyyttä silti tuettiin. Ohjelmaa seurataan elinkeinotiimissä. Kuntien yhteisen elinkeinoyhtiön Kainuun Etu Oy:n osalta toteutettiin kuntajohtajien selvitys ja sen pohjalta uusittiin osakassopimus. KAMK:n ja koulutusliikelaitoksen yhteistyön lisäämiseksi toteutettiin koulutuskonserniselvitys ja sen pohjalta laadittiin koulutuskonserniohjeistus. Kaupunki rahoitti noin 1 M Renforsin Rannan energiainvestointeja. KH 4.4.2017 85

Hankintatoiminnan kehittäminen Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu Hankintaasiamiestoiminta vakinaistettu Tarjouskriteereiden käyttäminen Uusiutuvan hankintalain mahdollistamat tarjouskriteerit hyödynnetään täysin. Kaupunki parantaa omaa osaamistaan. Hankintaorganisaatioiden (kunnat ja Kainuun sote) hajaantuneisuus ei mahdollista osaamisen optimointia. Toimintaa kehitetään yritysten tarpeista lähtien. Kainuun kunnat lähtivät rahoittamaan toimintaa pilottina 2017. Uusi hankintalaki on otettu huomioon hankinnoissa. Uudesta hankintalaista järjestetty koulutuksia. Tekniset vuoropuhelut jatkuneet. Kainuun sote mukaan hankintayhteistyöhön. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy Mittari/indikaattori KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistuksen tavoitteena toiminnan tehostaminen KAO sopeuttaa toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti. TA 2016 koulutusliikelaitoksen lukiokoulutuksen määräaikainen lisärahoitus: 200.000 Haussa 2015 oli yli 70 % Kainuun ulkopuolisia hakijoita 58 % vuonna 2014 valmistuneista työllistyi alueelle KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutusalavalinnoissa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla KAMK:n uuden strategian mukainen profilaatio ja toiminnan tehostuminen yhdessä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa luo jatkuvuuden KAMK:n itsenäiselle toiminnalle KAO säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Lukiokoulutuksen lisärahoitustarvetta arvioidaan vuosittain. Vähintään 70 % KAMK:n suhteellinen rahoitusasema ja koulutustoiminnan laajuus vahvistuivat. OKM tulossopimus kaudelle 2017-20 tukee KAMK:n strategiaa ja toimintaa. KAO:n asema on vahva ammatillisen koulutuksen leikkauksista huolimatta. Ulkopuolisia hakijoita 83 %. 60 % Työllistyminen Kainuuseen 53 %, tulokseen vaikutti tilastoinnin muutos. Kaupungin ja muiden tahojen toimenpiteet, kuten maineviestintä vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi tukevat osaltaan KAMK:n vetovoimaa Maineviestintäkampanja yritysten kanssa toteutettiin, kaupungin markkinoinnin kehittäminen käynnistettiin. KH 4.4.2017 86

Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on käynnistetty Kainuu Connection -opiskelijarekrytointi pääkaupunkiseudulla ja Oulussa Kainuu Connection rekrytapahtumia jatketaan ja laajennetaan myös Kuopioon Rekrytointiyhteistyötä jatkettiin Oulu, Kuopio, Helsinki. Mukana olleet yritykset raportoivat saaneensa tuloksia ja jatkavat yhteistyötä. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Toimivat tietoliikenneyhteydet Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Yhteyksien laatu ja kattavuus Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Sähköinen asiointipalvelu käytössä, verkkokaupan rakentaminen aloitettu Matkustajamäärä 82 500/vuosi. Matkustajamäärä vuonna 2015 voi nousta 75 000:n tasolle, mikäli trendi jatkuu vuoden loppuun Liikennepol. selonteon mukaisen VT 22:n 1. vaiheen puuttuva rahoitus 30 M takaisin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Helsinki Kajaanireittilentoliikenne Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit puhelin- ja tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä ollut keskimäärin 70 000 vuodessa VT 22 investointi 15 M alkaa 2016 VT 5 Mikkelin kohta 27 M käynnissä Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikenneinvestointien päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepol. selontekomenettelyllä Liikennepol. selonteon Ylivieska Iisalmi Kontiomäkirata 90 M ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia Taajamassa sekä kylillä on toimiva 4G-verkon peitto Tuki VT 5 Mikkeli Juva-välille 120 M valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Ylivieska Iisalmi Kontiomäki- sekä Oulu Kajaani-radat valtakunnallisiin liikennehankkeisiin KT 89 Jokimäki Vartius-välillä leventäminen POP ELY:n hankkeena 2016 jälkeen Ydinkeskustan avoin langaton verkko ei toteutunut. Suomen Yhteisverkko on rakentanut Pohjoisja Itä-Suomeen uuden 4G-verkon, jossa operaattoreina DNA ja Sonera. Kajaanin osuus valmistui kesäkuussa 2016 Ei toteutunut Reittilentojen matkustajamäärä 84000 v. 2016. Kesän 2016 supistukset haittasivat kesämatkailukautta. VT 22 rahoitustavoite ei toteutunut. LIVE-yhtiön valmistelu aiheutti osaltaan epäselvyyttä väylähankkeiden päätöksenteosta. VT 5 Mikkeli-Juva väli sai rahoituksen hallituksen kevään 2016 kehysriihessä. Ylivieska-Iisalmi rata uudelleen tarkastelussa. LIVI suosittaa Kontiomäki-Oulu radan kehittämistä sen sijaan. KT 89 kapeimpia osuuksia levennetään korjausvelkarahoituksella. KH 4.4.2017 87

Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu, Oulu ja Helsinki Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso Työmatkustuksen mahdollistavat henkilöjunayhteydet Ouluun ja etelään Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen Henkilöjunayhteyksien säilyminen nykytasolla. Matkustajamäärän pieni kasvu VT 5 Mainua Savon raja-välin kunnostus sisältyy POP ELY:n tienpidon suunnitelmaan 2016 Vartiuksen lähiteitä tullaan parantamaan Karelia CBCrahoituksella. Kaupunki antoi lausunnon VR:n ostoliikenteen jatkumisesta. Nykyvuorot jatkuvat sopimuskauden loppuun 2018. POP Ely uusi VT 5 Mainua-Savon raja päällysteen ja levensi valtatietä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Välityömarkkinoiden kehittämishanke Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 25 % 25 % 70 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Toimintojen ydintiedot on tunnistettu, tietojen sijainti eri järjestelmissä kuvattu ja suunnitelma tietojen paremmasta käytettävyydestä tehty. Ei toteutunut. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kajaanin maine Kajaanin matkailun kehittäminen Kainuun maakuntakuvatutkimukset, omat maineseurannat Kaupunki rahoittaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää 60 000 /vuosi 2016 18 yhteisrahoitusperiaatteella: yritykset 50 % - kaupunki 50 % Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Ei säännöllistä mittausta eikä toiminta- Ei säännöllistä mittausta eikä toimintatapatapaa. Kajaanin Matkailu Oy toteuttaa yhteismarkkinointia yhteistyössä yritysten kanssa Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutus on käynnistynyt ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren laajassa jatkokehittämisessä Maineohjelma Mielikuvia tutkitaan käynnistetään yrittäjien kanssa. uudella maakuntakuvatutkimuksella ja/tai uusilla seurantatavoilla Yhteistyössä yritysten kanssa käynnistetään kaupunkistrategian mukainen maineviestintä Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Toteutettiin maineviestintäkampanja syksyllä yhdessä yritysten kanssa. Kajaanin Matkailu Oy:n toiminta keskeytettiin, mutta yhteismarkkinointia jatketaan erillispäätöksillä. Kauppiasyhdistyksen ostosmatkailun markkinointia tuettiin. Tapahtumayhteistyöryhmä on vakiintunut. Metsähallituksen kanssa valmisteltu seuraava vaihe jokivarren kehittämiseen. KH 4.4.2017 88

Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi Maahanmuuttajien toimintaedellytykset paranevat siten, että mahdollisuus tasavertaiseen kuntalaisuuteen paranee. Kokousmatkailussa toteutettiin VMK Oyn kanssa aluemyyntipilotti Kotokoulutusta kehitetty eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Riskit ja epävarmuustekijät Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 KAUPUNGINHALLITUS TOIMIALA Taloustaantuman pitkittyminen Valtakunnan hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset Turvapaikanhakijoiden määrä Henkilöstön osaaminen sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaitojen kehittäminen Ei toteutunut. Ei toteutunut. Ei toteutunut. Riski ei toteutunut, mutta vaatii jatkuvaa huomioimista. Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Kaupunginhallitus 2,0 3,0 2,0 3,0 Työllisyyden hoito 2,0 4,5 3,5 3,5 Keskushallinto 49,1 52,9 53,0 53,7 Maahanmuuttajapalvelut 17,1 19,2 19,0 19,1 Yhteensä 70,2 79,6 77,5 79,3 KH 4.4.2017 89

Kaupunginhallitus -toimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 5 050 5 050 5 147-97 Maksutuotot 48 48 46 2 Tuet ja avustukset 1 130 1 130 1 282-152 Muut toimintatuotot 516 516 711-195 Toimintatuotot 6 744 6 744 7 186-442 Valmistus omaan käyttöön 60 60 60 Henkilöstökulut -6 734-6 734-7 079 345 Palvelujen ostot -134 129-134 129-133 146-983 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -97-97 -187 91 Avustukset -7 200-7 200-7 849 648 Muut toimintakulut -853-853 -1 277 424 Toimintakulut -149 013-149 013-149 538 524 Toimintakate -142 209-142 209-142 351 142 Poistot ja arvonalentumiset -378-378 -81-297 Tilikauden tulos -142 588-142 588-142 432-155 Kaupunginhallitus -tulosalue, ei kuntayhtymät Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 0 0 50-50 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 326 326 519-193 Toimintatuotot 326 326 570-244 Henkilöstökulut -828-828 -890 62 Palvelujen ostot -2 088-2 088-1 899-189 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3-3 -8 5 Avustukset -2 022-2 022-2 238 217 Muut toimintakulut -136-136 -477 341 Toimintakulut -5 078-5 078-5 512 434 Toimintakate -4 752-4 752-4 942 191 Tilikauden tulos -4 752-4 752-4 942 191 Kuntayhtymät, Kainuun Sote ja Kainuun liitto Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Henkilöstökulut -960-960 -1 403 443 Palvelujen ostot -128 545-128 545-127 553-992 Toimintakulut -129 505-129 505-128 956-549 Toimintakate -129 505-129 505-128 956-549 Tilikauden tulos -129 505-129 505-128 956-549 Työllisyyden hoito -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Tuet ja avustukset 652 652 658-6 1-1 Toimintatuotot 652 652 658-6 Henkilöstökulut -1 341-1 341-1 388 47 Palvelujen ostot -170-170 -150-20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0-0 -4 3 Avustukset -3 635-3 635-3 851 216 Muut toimintakulut -15-15 -19 4 Toimintakulut -5 161-5 161-5 411 250 Toiminakate -4 509-4 509-4 753 244 Tililkauden tulos -4 509-4 509-4 753 244 KH 4.4.2017 90

Keskushallinto ja tukipalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 5 050 5 050 5 097-47 Maksutuotot 48 48 46 2 Tuet ja avustukset 478 478 625-147 Muut toimintatuotot 190 190 191-1 Toimintatuotot 5 766 5 766 5 959-193 Valmistus omaan käyttöön 60 60 60 Henkilöstökulut -3 605-3 605-3 398-207 Palvelujen ostot -3 326-3 326-3 544 218 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -93-93 -176 83 Avustukset -1 544-1 544-1 759 215 Muut toimintakulut -701-701 -782 80 Toimintakulut -9 270-9 270-9 658 389 Toimintakate -3 443-3 443-3 699 256 Poistot ja arvonalentumiset -378-378 -46-332 Tilikauden tulos -3 822-3 822-3 745-76 Maahanmuuttajapalvelut -tulosyksikkö Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 3 791 3 791 4 289-498 Muut toimintatuotot 30 30 61-31 Toimintatuotot 3 821 3 821 4 350-530 Henkilöstökulut -895-895 -851-45 Palvelujen ostot -898-898 -1 019 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -38-38 -89 51 Avustukset -1 520-1 520-1 759 239 Muut toimintakulut -470-470 -490 20 Toimintakulut -3 821-3 821-4 207 386 Toimintakate -0-0 143-144 Tilikauden tulos -0-0 143-144 KH 4.4.2017 91

2.2.5 Vuolijoen aluelautakunta Keskeiset tapahtumat Perustehtävä Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin Vuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue. Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen. Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Aluelautakunta edistää toimialueensa kylien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toimialueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aluelautakunta edistää toimialueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lähipalveluiden kehittymistä. Siinä tarkoituksessa aluelautakunta tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palvelujen järjestäjä- ja kehittäjätahojen kanssa. Toiminta vuosi 2016 Aluelautakunnan aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Marita Pikkarainen lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa 19.1.2016 Vuolijoen koululla. Lautakunta kokoontui 10 kertaa virallisissa kokouksissa vuoden 2016 aikana ja sen lisäksi pidettiin 5 työpajaa sekä työvaliokunta kokoontui 3 kertaa. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei oltu budjetoida palveluiden järjestämisvastuita. Vuoden 2016 aikana aluelautakunta suunnitteli toimintaansa tarkemmin ja teki yhteistä valmistelua kaupungin toimialojen kanssa talousarvioon 2017 tähdäten sen vastuulle siirtyvistä palveluista toimialueellaan. Onkkörin kanavan suunnittelun käynnistäminen oli lautakunnan suurin hanke vuonna 2016. Vuolijoen lautakunta toimi myös Aluelautakunta vauhtiin-hankkeen ohjausryhmänä. Vuodelle 2016 aluelautakunnalle budjetoitiin lautakunnan kokous- ja toimintakulut ml. valmistelijana ja esittelijänä toimivan aluesihteerin oto-palkkio. Kaupunginhallituksen nimeämänä aluesihteerinä toimi Pasi Auvinen. Edelleen aluelautakunnan talousarvioon sisällytettiin vuosille 2016 17 haettavan Leaderrahoitteisen kehittämishankkeen omarahoitusosuus 7 000 euroa. Hankkeella tuetaan tukea aluelautakunnan toiminnan käynnistymistä ja kehittämistä mm. koulutuksen, perehdyttämisen ja viestinnän toimenpiteillä. Lisäksi aluelautakunnan talousarvioon sisältyi kylä- ja asukasyhdistysten avustuksista siirrettävä 3 000 euron määräraha myönnettäväksi aluelautakunnan päätöksellä Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille. KH 4.4.2017 92

Vuolijoen aluelautakunta Talous 1000 TA 2016 TA muutokse 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 11 Muut toimintatuotot 0 0 0 0 Toimintatuotot 0 0 11-11 Henkilöstökulut -21-21 -40 19 Palvelujen ostot -7-7 -5-2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0-1 1 Avustukset -3-3 -3 0 Muut toimintakulut 0 0-1 1 Toimintakulut -31-31 -50 19 Toimintakate -31-31 -39 7 Tilikauden tulos -31-31 -39 7 KH 4.4.2017 93

2.2.6 Sivistystoimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2016 Sivistyslautakunta Lautakunta valitsi alkuvuodesta taidemuseolle uuden johtajan. Lautakunta hyväksyi perusopetuksen uuden opetussuunnitelman perusteet käyttöön vaiheittain syksystä 2016 alkaen. Lautakunta päätti vuokrata tilatarpeeseen entisen normaalikoulun tilat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käyttöön. Lisäksi tehtiin päätös Asemakadun nuorisotilojen käyttöön ottamisesta. Vuoden 2017 talousarvion osalta sekä suunnitelmavuosien osalta lautakunta päätti noin 1 000 000 euron vuositason säästöistä (vuoden 2017 osuus noin 600 000 euroa). Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa uusi varhaiskasvatuslaki takaa kaikille lapsille oikeuden varhaiskasvatukseen 20h/viikossa. Laajempaan palveluun on oikeus, jos vanhemmat ovat työssä, opiskelemassa tai toimivat yrittäjinä, tai jos lapsen kehitys vaatii kokoaikaista varhaiskasvatusta. Seminaarin päiväkodin 2. kerros vuokrattiin sivistyslautakunnan päätöksellä varhaiskasvatuksen tiloiksi. Kettukallion päiväkodin vuokrasopimus päättyi 31.7.2016 ja osa sen henkilökuntaa ja lapsia siirtyi osaksi Seminaarin päiväkotia. Nakertajan koulun laajennuksen yhteyteen suunniteltiin tilat myös esiopetusryhmälle. Lehtikankaan monitoimitaloon siirtyy Ratamon päiväkodin toiminta syksyllä 2017. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt eläköitymisen myötä. Riskinä jo tulevana vuonna on pätevien lastentarhanopettajien saanti eläkkeelle jääneiden tilalle. Rekrytointitilaisuuksia on tehty mm. Ouluun ja Helsinkiin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa siirryttiin palveluseteliin maaliskuussa 2016. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen suhde oli vuoden 2016 lopussa 69/31 %. Opetushallitus antoi Kajaanille avustusta varhaiskasvatuksen kehittämiseen 95 200 ja joulukuussa vielä samalla hakemuksella 14 000 lisää. Suurin osa avustuksesta käytetään vuoden 2017 puolella. Avustuksen turvin työstetään KuntaVasu-17. Kaksi ns. pedamentoria ovat työn tukena ja avustavat päiväkoteja uuden varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisen toiminnan kehittämisessä. Valtionavustusta on saatu myös langattomien verkkojen lisäämiseen. Jokaisessa päiväkodeissa on mietitty työryhmäntoimivuustutkimuksessa nousseita kehittämiskohteita ja laadittu päiväkotikohtaiset tavoitteet työhyvinvoinnin parantamiseksi (tulos 3,48). Päiväkodit ovat arvioineet asioiden edenneen varsin hyvin. Varhaiskasvatuksen monitahoarviointi, jossa kysytään vanhempien, henkilöstön ja lasten palautetta varhaiskasvatustoiminnasta, tehtiin keväällä 2016. Asteikolla 1-4, KA tulos oli 3,62. Lasten arvioinnin tulokset olivat myös positiivisia. Talousarvio toteutui 330 000 budjetoitua paremmin. Perusopetus ja nuorisopalvelut Nuorisopalvelut liitettiin perusopetuksen tulosalueeseen 1.1.2016. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016 vuosiluokilla 1 6. Tilatarvetta helpottamaan perustettiin Seminaarin koulu, johon sijoitettiin alkuopetusluokat. Nakertajan koulun laajennusosan rakennustyöt käynnistettiin kesällä 2016. Lehtikankaan monitoimitalon rakentaminen jatkui. Turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu heijastui myös perusopetukseen, jossa perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden määrä kolminkertaistui vakiintuneeseen määrään verrattuna: ryhmiä oli yhteensä kuusi. Kahdelle ryhmälle oli vuokrattu tilat alkuvuodeksi Kajaanin lukiolta. Elokuusta 2016 alkaen tilat vuokrattiin Asemakatu 2:sta. Vuolijoen alueella on koulutilaa. Kärkihankehakujen aikataulut viivästyivät ja sisällöt muuttuivat ja haettavien osuuksien euromäärät pienenivät aiemmin ilmoitetuista. Talousarvion laadintavaiheessa oli arvioitu tulot vuodelle 2016 suuremmiksi kuin ne toteutuivat. Toimintatulot toteutuivat budjetoitua heikommin. Lähes 664 000 oli toteutumattomia ja viivästyneitä hankeavustuksia. Kotikuntakorvauksia saatiin n. 272 500 arvioitua vähemmän. Koska perusopetuksen valmistavaan opetukseen jouduttiin äkillisesti kasvaneen maahantulijamäärän vuoksi palkkaamaan lisää 3 opettajaa ja 1 avustaja koko vuodeksi sekä 1 opettaja 5 kk:ksi, koitui tästä menoja 201 000. Digitalisaation läpiviennin turvaamiseksi palkattiin kaksi päätoimista digimentoria, joiden palkkamenot v. 2016 viiden kuukauden osalta olivat n. 42 000. Talouden sopeuttamistoimia toteutettiin jo budjettivuoden 2016 aikana. Opetustunteja leikattiin 1.8.2016 lähtien 144 vuosiviikkotunnin verran. 1.8.2016 alkaen perusopetuksesta vähennettiin yksi koulusihteeri. KH 4.4.2017 94

Koulunkäyntiavustajien työaikaprosentit tarkasteltiin ja niitä minimoitiin mahdollisuuksien mukaan elokuun 2016 alusta lähtien. Kajaanin perusopetus oli mukana useissa valtionrahoituksella tuetuissa hankkeissa, jotka liittyvät mm. digitalisaatioon, liikuntaan ja täydennyskoulutukseen. Nuorisopalveluissa luovuttiin Wanhan vesilaitoksen nuorisotiloista ja toiminta siirrettiin Asemakatu 2:n tiloihin. ESR-rahoitteinen kolmevuotinen, Nuppa nuorten kynnyksetön palvelupaikka hanke aloitti toimintansa vuoden alusta. Varsinainen toiminta lähti käyntiin syyskuun puolessa välin ja kävijöitä Nupassa on ollut 4282. Nupassa toimii nuorisopalveluiden lisäksi eri viranomaisten tarjoamia päivystysluonteisia palveluja. Nupassa toimii myös NAKSU-hanke (nuorten asumisenohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen), Sos.ped.säätiön Kulttuuripaja Marilyn sekä perusopetuksen valmistavat luokat. Kajaanin kaupungin työllisyystyöryhmän rahoittamana Nupassa toimi PajaNuppa nuorten starttipaja, jonka toiminnassa mukana oli 26 nuorta. Pohjois-Suomen AVIlta Etsivä nuorisotyö sai valtionavustusta neljän työntekijän palkkaukseen. Vuoden aikana etsivään nuorisotyöhön tuli kaikkiaan 260 yhteydenottopyyntöä. Cimo:n kautta saatiin EVS-rahoitusta kahdelle vapaaehtoistyötä tekevälle nuorelle, joista toinen tuli Espanjasta ja toinen Italiasta. Pohjois-Suomen AVIlta saatiin 7000 valtionavustusta lasten ja nuorten iltapäivätoimintaan. Suomen syöpäjärjestöt ry:n kanssa pilotoitiin HyväPäivä-toiminta, jossa elämänhallintataitoja opeteltiin liikunnan ja hyvinvoinnin avulla. Kulttuurilaitokset Kirjasto: Lehtikankaan lähikirjaston siirtymistä uuteen monitoimitaloon on valmisteltu kokoelmien läpikäymisellä ja kalusteiden valinnalla. Syksyllä 2016 aloitettiin Otanmäen lähikirjastossa omatoimipalvelu, aluksi lukusalin osalta. Aukioloajat kasvoivat kaksinkertaiseksi. Hankkeeseen saatiin AVI:n avustus. Kirjaston kävijämäärät ovat pysyneet aikaisemmalla tasolla eli 307 000 kävijää, lainausmäärä laski noin 4 prosenttia. Suuntaus noudattelee perinteisissä tilastoluvuissa pitkälti valtakunnan tilastojen kehitystä. Kirjastoaineistohankinnoissa on lisätty e-aineiston hankintaa. Kainuun Museo: Vuoden 2015 alussa poistettu museoiden pääsymaksu ja kiinnostavat näyttelyaiheet kasvattivat edelleen näyttelykävijöiden määrää (v. 2015 kävijöitä 7685 ja nyt 8972). Näyttelyjen määrä pysyi ennallaan: neljä suurta näyttelyä ja galleriahuoneessa viisi pienoisnäyttelyä. Saadun asiakaspalautteen mukaan kävijät ovat olleet tyytyväisiä (tyytyväisyys näyttelyihin sekä museokäyntiin kokonaisuutena molemmissa 3,49). Viranomaistehtävistä huolehdittiin Museoviraston kanssa tehtyjen sopimusten mukaan ja pyydettyjä lausuntoja museo antoi vuoden aikana lähes 70. Paikallismuseoiden toiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen museo sai 18.000 euron avustuksen. Hankkeen kulut jakautuvat vuosille 2016 2017. Taidemuseo: Vuoden suosituin näyttely oli Andy Bestin ja Merja Puustisen taiteen rajoja rikkova Kuumaa puuroa ja kumiperunoita, johon tutustui lyhyessä ajassa yli 3000 kävijää, pääosin lapsiperheitä sekä koululais- ja päiväkotiryhmiä. Kaikki viisi vaihtuvaa näyttelyä oli koottu nykytaiteesta, ja vuoden aikana museon toiminnassa oli mukana lähes 8600 asiakasta. Kansainvälinen kesänäyttely toteutui onnistuneen yritysyhteistyön tuoman sponsorirahoituksen sekä kotimaisen verkostoitumisen avulla. Vapaa pääsy toi museoon uusia asiakasryhmiä ja yhteistyö päiväkotien ja oppilaitosten kanssa oli aktiivista. Kaukametsä: Kainuun musiikkiopisto: Vuonna 2016 musiikkiopistossa on opiskellut 1076 oppilasta. Vähenemää edellisen vuoteen verrattuna on 55 oppilasta. Opetuksentarjonta, soitinvalikoima ja henkilöstömäärä ovat säilyneet vuoden 2015 tasolla. Tunteja on pidetty yhteensä 24 168, joista 24 040 VOS -tuntia ja 128 maksupalvelutuntia. Opetuksen lisäksi opettajat ja oppilaat ovat osallistuneet yhteensä 142 esiintymistapahtumaan, joissa yleisöä oli 14 370 ja esiintyjiä 2 100. Kulttuuripolku -hankeen yhteydessä olemme vierailleet kaikissa peruskouluissa. Asiakastyytyväisyyskysely suoritettiin kevätkaudella 2016 asteikolla 1-4 ja keskiarvo tulos oli 3,65. Kaukametsän opisto: Kaukametsän opisto järjesti opetusta 17 120 tuntia seuraavasti: OKM:n myöntämällä valtionavustuksella järjestettiin opetusta 12 297 tuntia, Kajaanin kaupungin rahoituksella 3 932 tuntia ja muilla rahoituksilla (mm. Aikuisten maahanmuuttajien nuorisotakuun opintoseteliavustus /Verso-hanke) 891 tuntia. Osa järjestetystä opetuksesta toteutettiin hankerahoituksella (Aikuisten maahanmuuttajien KH 4.4.2017 95

nuorisotakuun opintoseteliavustus /Verso-hanke). Valtionosuuteen oikeuttavan opetuksen kursseille osallistui 9 681 opiskelijaa. Netto-opiskelijamäärä oli 4 442. Opetus jakautui seuraavasti: avoin kurssimaksullinen kansalaisopisto-opetus 15 560 tuntia; kurssimaksuttomat luennot 102 tuntia, lasten taiteen perusopetus 566 tuntia, myyntipalvelukurssit 885 tuntia ja henkilöstökoulutus Kajaanin kaupungin työntekijöille 6 tuntia. Kulttuuritapahtumat: Kajaani Tanssii tapahtumassa vuonna 2016 oli yleisöä 3314. Kajaani Tanssii - tapahtuma toteuttaa kulttuuripolku hanketta tarjoamalla viidesluokkalaisille tanssiesityksiä. Kajaanin Runoviikolla oli 40. juhlavuosi. Varsinaisia tilaisuuksia ohjelmassa oli 60 ja kävijämäärä oli 8681. Kulttuuritoimi järjesti konsertteja 61 kpl, joissa yleisömäärä oli 10593. Kulttuuri- ja kokouspalvelut: Kaukametsässä oli tilaisuuksia vuonna 2016 yhteensä 378, joissa kävijöitä noin 53 000. Kokouksia ja luentoja oli 131. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Koulujen yrittäjyyskasvatus Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Valtakunnalliset tapahtumat Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä; yhteistyön muodot) Yksityisten päiväkotien määrä ja %-osuus Kävijämäärät Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Kummiyritysten määrä 15 Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit jne.) Kummiyritysten määrä 30 Yrityskontaktien määrä 30 14 14 13 27 % 27 % 31% 12 000, joista puolet 13 500 13 445 Kainuun ulkopuolelta (Kajaani Tanssii, Runoviikko, Barokki soi) Yritetty, mutta toiminta vaihtelee kouluittain (henkilövaihdoksia runsaasti). Myös yrittäjien tilanteet vaihtelevat, Nuori Yrittäjyys toiminta lupaavaa. Toteutettiin yhteistyötä Kajaanin yrittäjien sekä toisen aseen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Tvt-opetukseen panostaminen /v. Rakennetaan palvelujen arviointijärjestelmä Tvt-strategia valmis, valtionavustus saatu (21 000 /2014 16) Kirjastot (4, kirjastoauto), musiikkiopisto 24 100 opetustuntia, kansalaisopisto 16 000 opetustuntia, Kainuun museo näyttelyt 4/vuosi, taidemuseo näyttelyt 5/vuosi Tvt-strategian toteuttaminen (50 000 /v) Palvelutason ylläpitäminen vuoden 2015 tasolla ja arviointijärjestelmän kehittäminen TVT- pilotit esiopetuksessa ja perusopetuksessa + mentoritoiminta esi- ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa palvelujen laatua arvioidaan säännöllisesti joka toinen vuosi. KH 4.4.2017 96

Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Sähköisen asioinnin kehittäminen Perusopetuksen langattomien verkkojen rakentumisen edistäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa Ei mitata Mittarin muodostus (palvelujen käyttö / saatavuus) Sähköinen asiointi ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti Varhaiskasvatuksessa sähköinen asiointi on edennyt nopeasti. 60 % opetustiloista 80 % opetustiloista Jokaisessa koulussa on verkkoyhteys mutta sen kattavuus / toimivuus voi vaihdella koulujen sisäisesti. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) Käytössä satunnaisesti, tehty fokusryhmätutkimus Asiakastyytyväisyyskyselyt Kuulemistilaisuuksien määrä Arvioinnin laajuus päätöksenteossa Itsearviointia ei ole Arvioinnin prosessi kuvataan ja määritetään alueet, joissa arviointia hyödynnetään Itsearviointi kehitetty Varhaiskasvatuksessa toteutettiin monitahoarviointi, jossa kysyttiin vanhempien, henkilöstön ja eskareiden mielipiteitä. Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Henkilöstön osaamisen tukeminen Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) ovat jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelut käydään vuosittain jokaisen kanssa Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöllisesti Ei ole yhteistä tietokantaa Kehitetään aihetta yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Ei ole toteutunut 85 % 90 % toteutunut Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Säännöllisesti 1 4 krt/kk toteutunut Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kehitetään yhteistyötä median kanssa ja tehostetaan viestintää Valtakunnalliset tapahtumat Hyvä työyhteisön ilmapiiri Mediayhteistyön määrä tulosalueilla Näkyminen tiedotusvälineissä Työyhteisön toimivuuskyselyn tulos ei ole Toimialan viestintäsuunnitelma on päivitetty lisätään some-viestintää, kehitetään itsearviointi Tulosalueet ja kulttuurin tulosalueen yksiköt laativat viestintäsuunnitelmat toimintaansa tukemaan Hyvä Näkyvyys lisääntyy Tehty aktiivisesti yhteismarkkinointia kulttuuritoimijoiden kesken Keskiarvo 3,33 Keskiarvo 3,40 Kyselyä ei tehty vuonna 2016. KH 4.4.2017 97

Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät Kulttuuri 464 603 Liikunta 771 652 Nuoriso 39 000 Kävijämäärät ovat kasvaneet Kulttuuri Liikunta 769 247 Nuoriso 46 256 Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio vastaa tilojen vuokraamisesta Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö Koulujen ja päiväkotien liikuntasalien ulkopuolinen käyttö Perusopetus: Erityinen tuki 6 Tehostettu tuki 5 Varhaiskasvatus: Erityinen tuki 2,5 Tehostettu tuki 7 Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 275 h/viikko käytössä 12 salia 6 5 2,1 12 Suositukset lasten ja nuorten liikkumisesta toteutuvat ja koulujen ja päiväkotien olosuhteet mahdollistavat tämän Käyttö on lisääntynyt uusi organisaatio määrittää 6,5 5,9 2,1 12 Koulujen ja päiväkotien arjessa toteutuu hyvin liikuntasuositukset. Jokainen koulu on mukana liikkuva kouluhankkeessa ja toteuttaa sen mukaista toimintaa. Päiväkodit toetuttavat suunnitelman mukaisesti lapsia ja perheitä aktivoivaa toimintaa. Ulkopuolisia tapahtumia ei järjestetty koulujen tiloissa?? - 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen, Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+-liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Sähköisen asioinnin kehittäminen kytkeytyy kaupungin yleiseen tietohallinnon kehittämiseen. Joitain palveluja on sähköistetty jo edellisvuosina (päivähoidon palvelut mm. lasten ja henkilöstön seuranta, perusopetukseen ilmoittautuminen). Mahdolliset laajemmat sähköisen asioinnin palvelut ja niiden kehittäminen tapahtuvat laajemmassa toimialojen välisessä kehittämisessä (esimerkiksi verkkokauppatoiminta ja kurssien ostaminen verkosta). Niinikään tiedolla johtamisen kehittäminen on jäänyt, kun kaupungin tasolla järjestelmien kehittämisessä keskityttiin vuonna 2016 Kajaste-hankkeen mukaiseen talous- ja henkilöstöhallinnan järjestelmän uudistamiseen. Varhaiskasvatuksen talousarvio 2016 toteutui 453 306 budjetoitua paremmin. Henkilöstökuluissa säästöä syntyi henkilökunnan sijoittumisen tehokkaalla suunnittelulla, henkilöstön pitämillä KH- vapailla, lomien sijoittumisella koulujen loma-aikoihin sekä ennakoitua aikaisemmalla eläköitymisellä. Yksityinen varhaiskasvatus kasvatti osuuttaan nousten 31 %:n ja tämän vuoksi avustukset ylittyivät 647 000 eurolla. Tehostetuilla säästötoimilla saatiin säästöä, niin että kokonaisuus jäi 453 306 budjetoitua paremmaksi. KH 4.4.2017 98

Riskit ja epävarmuustekijät SIVISTYSTOIMIALA Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Toimintaan liittyvät riskit: - Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Perusopetuksen tulot: Perusopetuksen tuloihin liittyvä riski toteutui, kun kaksi merkittävää ja talousarvioon arvioitua hanketta jäi vuonna 2016 toteutumatta. Kärkihanke 1 mukaiseen toimintaan arvioitiin saatavan hyvä avustus, koska vuonna 2015 vastaavaan toimintaan saatiin noin 260 000 euroa ja kuntia kannustettiin innovatiiviseen oppimisympäristöjen kehittämiseen. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämiseen saatiin vuonna 2015 tuntuva noin 280 000 euron avustus. Tulot arvioitiin tältä perustalta vuodelle 2016 edellisvuotta suuremmiksi, koska kajaanilainen toiminta arvioitiin valtakunnallisesti innovatiiviseksi ja kehittämisrahoituksen mahdollisuus hyväksi. Kärkihankkeen mukaiset avustukset ovat toteutuneet yleensä keväällä. Nyt vuonna 2016 hankehaku avautui vasta marraskuussa 2016, jonka vuoksi arvioituja tuloja ei saatu lainkaan vuodelle 2016. Oppimisympäristöjen kehittämistä koskevan hankkeen painopiste muuttui vuodesta 2015 vuoteen 2016, painottuen lukioiden oppimisympäristöjen kehittämiseen, minkä vuoksi perusopetus ei saanut hankehausta arvioitua rahaa lainkaan. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen määrä kasvoi, mikä lisäksi henkilöstön tarvetta noin viisi henkilötyövuotta. - Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Sivistyslautakunta 1,0 1,0 1,0 1,0 Varhaiskasvatus 318,6 319,7 340,0 313,0 Perusopetus 365,5 370,7 377,0 375,1 Nuorisopalvelut 12,7 13,5 9,0 16,0 Kulttuurilaitokset 47,1 48,1 47,5 46,7 Kaukametsä 107,1 111,8 115,0 107,1 Yhteensä 852,0 864,8 889,5 858,9 KH 4.4.2017 99

Sivistystoimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 1 065 1 065 791 274 Maksutuotot 2 798 2 798 2 665 133 Tuet ja avustukset 1 781 1 781 1 279 502 Muut toimintatuotot 434 434 290 145 Toimintatuotot 6 079 6 079 5 025 1 054 Henkilöstökulut -39 883-39 883-38 979-904 Palvelujen ostot -11 590-11 590-11 004-586 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 466-1 466-1 482 16 Avustukset -5 686-5 686-6 308 623 Muut toimintakulut -8 103-8 103-8 461 358 Toimintakulut -66 728-66 728-66 234-494 Toimintakate -60 649-60 649-61 209 560 Poistot ja arvonalentumiset -542-542 -377-165 Tilikauden tulos -61 190-61 190-61 586 396 Sivistyslautakunta -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 0 0 23-23 Muut toimintatuotot 0 Toimintatuotot 0 0 23-23 Henkilöstökulut -158-158 -158 0 Palvelujen ostot -75-75 -21-54 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 -8 7 Muut toimintakulut -4-4 -7 3 Toimintakulut -238-238 -194-44 Toimintakate -238-238 -171-67 Poistot ja arvonalentumiset -219-219 -219 Tilikauden tulos -456-456 -171-286 Varhaiskasvatus -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 163 163 136 28 Maksutuotot 2 110 2 110 1 945 165 Tuet ja avustukset 15 15 87-72 Muut toimintatuotot 1 1-2 3 Toiminatuotot 2 289 2 289 2 166 123 Henkilöstökulut -13 948-13 948-13 221-727 Palvelujen ostot -4 248-4 248-3 855-393 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -259-259 -252-7 Avustukset -5 620-5 620-6 267 647 Muut toimintakulut -1 868-1 868-1 895 26 Toimintakulut -25 943-25 943-25 490-454 Toimintakate -23 654-23 654-23 323-331 Poistot ja arvonalentumiset -82-82 -96 14 Tilikauden tulos -23 736-23 736-23 419-317 KH 4.4.2017 100

Perusopetus- ja nuorisopalvelu -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 716 716 443 272 Maksutuotot 10 10 8 3 Tuet ja avustukset 1 503 1 503 840 663 Muut toimintatuotot 81 81 96-15 Toimintatuotot 2 310 2 310 1 387 923 Henkilöstökulut -20 382 13-20 369-20 536 167 Palvelujen ostot -6 292-6 292-6 122-170 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -831-831 -813-18 Avustukset -45-45 -13-32 Muut toimintakulut -4 530-4 530-4 847 317 Toimintakulut -32 079 13-32 066-32 331 264 Toimintakate -29 769 13-29 756-30 944 1 188 Poistot ja arvonalentumiset -131-131 -158 27 Tilikauden tulos -29 900 13-29 888-31 102 1 214 Kulttuurilaitokset -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 186 186 190-4 Maksutuotot 678 678 712-34 Tuet ja avustukset 263 263 353-90 Muut toimintatuotot 353 353 195 157 Toimintatuotot 1 480 1 480 1 450 30 Henkilöstökulut -5 396-13 -5 409-5 063-346 Palvelujen ostot -975-975 -1 007 32 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -376-376 -408 33 Avustukset -21-21 -29 8 Muut toimintakulut -1 701-1 701-1 713 12 Toimintakulut -8 469-13 -8 482-8 220-262 Toimintakate -6 989-13 -7 001-6 770-231 Poistot ja arvonalentumiset -110-110 -123 13 Tilikauden tulos -7 099-13 -7 111-6 893-218 KH 4.4.2017 101

2.2.7 Ympäristötekninen toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2016 Ympäristötekninen lautakunta Onnistumiset Keskushallinnon kanssa yhteistyössä läpi viety työllistämiskokeilu, maanmittauslaitoksen kanssa toteutettu kansalliseen maastotiekantaan liittyvä Kajaanin keskustaajaman kaupunkimalli pilottihanke, yhteistyö Loiste Sähköverkko Oy:n kanssa, yksityisten teiden kunnossapitovastuun siirtäminen tiekunnille niiden yksityisteiden osalta, jotka kaupunki on pitänyt aiemmin kunnossa sopimusten perusteella ja liikuntatoimen integrointi kiinteäksi osaksi ympäristöteknistä toimialaa. Talous Ympäristöteknisen toimialan käyttötalouden toimintakate toteutui selvästi paremmin kuin talousarviota laadittaessa oli osattu arvioida. Suurimmat säästöt, noin 540 000 euroa, syntyivät tilakeskus-tulosalueella rakennusten energia- ja vesikustannusten säästöistä ja 640 000 euroa koko toimialan henkilöstömenoista. Toimialan toimintatuotot jäivät noin 376 000 euroa talousarviosta, koska rakentaminen oli hiljaista. Ympäristöteknisen toimialan vastuulle vuoden alussa siirtyneiden hulevesien hallinnan nettokustannukset ilman poistoja olivat vuonna 2016 noin 150 000 euroa ja poistojen kanssa noin 300 000 euroa. Investoinnit: Kiinteät rakenteet ja laitteet: Helsingin hovioikeus on tuominnut Lemminkäinen Oyj:n maksamaan Kajaanin kaupungille vahingonkorvauksena 229 083 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 180 000 euroa. Vahingonkorvaus 229 083 euroa on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kohtaan investoinnit, kiinteät rakenteet ja laitteet, vanhojen katujen päällystäminen ja asfalttikerrosten lisääminen. Oikeudenkäyntikulukorvaukset on kirjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen kaupunginhallituksen tuloksi kohtaan muut tuotot. Kiinteät rakenteet ja laitteet investointiosan talousarviovaraus vuonna 2016 oli 3 500 000. Toteutuma oli 2 987 000. Alitus johtuu em. asfalttikartellin korvauksista sekä joidenkin kadunrakennushankkeiden toteutumisesta ennakoitua edullisemmin. Yläkaupungin katujen esteettömyyden parantamishanke jäi osittain toteutumatta. Talonrakennusinvestoinnit: Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 16,900 milj.. Investointien toteutuma oli 16,174 milj.. Määrärahan alittuminen johtuu Nakertajan koulun laajennuksen aikataulusta ja jaksotuksesta, hanke tehdään loppuun vuonna 2017. Merkittävimpinä hankkeina jatkettiin kesällä 2015 aloitetun Hauhola Lehtikangas monitoimitalon rakentamista ja aloitettiin Nakertajan koulun laajennusosan rakentaminen. Merkittävimpinä korjaushankkeina uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa ja ilmanvaihtoa sekä lattiapinnoitteita, parannettiin ja uusittiin Menninkäisen päiväkodin piha- ja liikennealueet, asennettiin hoitokoti Kallioon automaattinen sammutusjärjestelmä ja parannettiin piha-aluetta sekä hoitokoti Toppilan julkisivujen ja vesikaton kunnostus. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 26.10.2016 tulosaluekohtaisen sitovuustason talonrakennushankkeiden rahoittamispäätöksessä jäähallin yhteyteen suunnitellun harjoitusjäähallin suunnittelumäärärahan käytön v. 2015 aloitetun jäähallin valaistuksen uusimisen loppuun tekemiseen sekä turvavalaistusjärjestelmän uusimiseen. Irtaimistoinvestoinnit: Kunnallistekniikka ja liikunta: Ympäristöteknisen lautakunnan päätöksellä 17.2.2016 24 irtaimistoinvestointeja muutettiin siten, että pakettiauton hankintaan varattu 40.00 euron määräraha voitiin käyttää pyöräkuormaajan ja kuorma-auton KH 4.4.2017 102

lisävarusteisiin (kerääväharjalaite, maa-/sorakauha, käytetty vesisäiliö vaihtolavavarustein). Tulosalueelle hankittiin 2 kpl auroja, pyöräalustainen kaivinkone, niittomurskain ja ruohonleikkuri. Työmaan taukotila jätettiin hankkimatta, koska saadut tarjoukset ylittivät reilusti varatun määrärahan. Tilakeskus: Tilakeskuksen 15.000 euron ulkoalueiden hoitokalustomäärärahalla hankittiin yksi ajoleikkuri, määrärahan käyttö 8.484 euroa. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistulosalue: Tulosalueelle uusittiin yksi GPS-mittauslaitteisto, jonka hinta oli 18 000 euroa. Lautakunnan ja lupajaoston kokoukset ja päätökset Ympäristötekninen lautakunta käsitteli 145 asiaa, joista yhdestä tehtiin muutoksenhakuvaatimus. Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto käsitteli 87 asiaa, joista yhdestä tehtiin valitus. Luottamusmiesten ja valmistelijoiden keskinäinen vuorovaikutus Luottamusmiesten ja asioita valmistelevien virkamiesten vuorovaikutusta tiivistettiin järjestämällä lautakunnan, lupajaoston ja Kajaanin Veden johtokunnan sekä näihin elimiin valmistelevien virkamiesten yhteiset perinteiset laidunkauden avajaiset kesäkuussa ja pikkujoulu joulukuussa. Vuorovaikutus kehittyi ja hauskaakin oli. Käyttötaloudesta maksetut harkinnanvaraiset avustukset Ympäristöteknisen lautakunnan maksamat avustukset Viemärin suunnitteluavustus Hevossuo -Teerisuon jätevesiosuuskunnalle 1 875,00 Viemärin suunnitteluavustus Kouta Vuores - jätevesiosuuskunnalle 20 746,13 Yksityisten teiden kunnossapitoavustukset 73 tiekunnalle yhteensä: 66 112,00 Harkinnanvaraiset avustukset yhteensä: 88 733,13 Liikunta- ja kulttuuriasianneuvoston maksamat harkinnan varaiset avustukset: Toiminta-avustukset 51 urheiluseuralle 88 375,00 Tapahtuma-avustukset, 15 kpl, joista urheiluseuroja ja järjestöjä oli 10 kpl. 50 000,00 Avustukset yhteensä: 138 375,00 Käyttötaloudesta maksetut kadun ja yleisen alueen kunnossapidosta johtuvat vahingonkorvaukset: Vuosi: 2015 2016 Henkilövahingot: 4 596,59 5 125,00 Esinevahingot: 10 477,06 7 863,00 Yhteensä: 15 074,06 12 988,00 KH 4.4.2017 103

Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Yleis- ja asemakaavoitus sekä muut suunnittelukohteet Keskustaajaman yleiskaavoitukseen liittyen valmistui laaja siltavaihtoehtoselvitys, jonka perusteella kaupunginhallitus linjasi, minkä siltavaihtoehdon perusteella jatketaan yleiskaavan laatimista. Asemakaavoista laillistuivat Otanmäen keskustan kulttuuriympäristöä koskeva asemakaava, Otanmäen Uunimiehentien asemakaavan kumoaminen sekä Kajaanin keskustaajamassa Kettukalliontie 9:n, Kuovintie 2:n ja Prikaatitie 3:n ns. sähköasemakaavat. Matkakeskuksen hankesuunnittelua jatkettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maan hankinta- ja luovutus Maata hankittiin 76254 m 2 292 565,74 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa (45 000 m 2 ) koski suoja-alueen hankintaa Heterannan vedenottamolle. Muut maa-alueet hankittiin Kajaanin seurakunnan tehdyillä maanvaihdoilla ja Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa tehdyillä maanvaihdoilla. Maanvaihtojen tarkoituksena Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosissa on järjestellä maanomistus vastaamaan ajantasaistettuja asemakaavoja. Maata myytiin 14227 m 2 211 755,77 eurolla. Kaupan kohteina ovat pääasiassa olleet tontit ja tontin osat Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Myönnetyt rakennusluvat 2012-2016 (asuinhuoneistot ja vapaa-ajanasunnot kpl): YMPÄRISTÖNSUOJELUN SUORITETIETOJA 2012 2016 2012 2013 2014 2015 2016 Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset 33 45 40 17 26 Lausunnot 26 19 20 23 15 Tarkastukset 93 103 89 86 144 Yhteensä 152 167 149 126 185 KH 4.4.2017 104

Kunnallistekniikka ja liikunta Liikuntatoimi siirtyi sivistystoimesta kunnallistekniikka ja liikunta tulosalueeseen. Liikunnassa toteutui yhden luukun periaate, eli liikuntapalvelut, liikuntalaitokset ja liikuntapaikat ovat nyt samassa tulosyksikössä. Keskitetyn liikuntayksikön toiminta käynnistyi hyvin. Kaupunkitapahtumien järjestäminen siirtyi tulosalueen tehtäviin. Vuoden aikana järjestettiin perinteiset tapahtumat markkinakadusta uudenvuoden vastaanottoon onnistuneesti. Uusien tapahtumien järjestämistä helpotettiin laatimalla tapahtumiin sopivista alueista tapahtuma-aluekortit, joihin on kerätty tietoa alueen puitteista. Auralan kompostialue saatiin viimeisteltyä UPM Kymmene Oyj:n kanssa laaditun maanvaihtosopimuksen mukaiseen kuntoon ja alue annettiin UPM:n käyttöön vuoden lopussa. Ulkovalaistuksen kehittäminen jatkui ja elohopeahöyrylamppuja vaihdettiin Led-valoiksi Vuolijoella ja Hetteenmäen alueella yhteensä n. 200 kpl. Keväällä käynnistyi työllistämiskokeiluhanke, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin maisemanhoitotöissä. Hanke onnistui hyvin ja asumisviihtyvyyttä saatiin parannettua. Syksyllä käynnistyi Liikunta 2020 hanke, joka jatkuu vuonna 2017. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikuntaolosuhteita kaupungissa ja linjata liikunnan organisoitumista eläköityminen huomioiden. Vesihuoltolain uudistuksen myötä hulevesien hallintavastuu siirtyi Kajaanin Vesi liikelaitokselta ympäristötekniselle toimialalle. Uuden kaluston myötä hulevesiverkoston hulevesiverkoston toimintavarmuus pysyi hyvänä ja kesäkuun lopun ennätyssade ei aiheuttanut merkittäviä vahinkoja. Talven vaihtelevat säät asettivat haasteita katujen kunnossapidolle. Liukkaudentorjuntaan käytettiin hiekoitussepeliä yli 3 miljoonaa kiloa. Tilakeskus Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin ja toteutettiin keskeiset palvelustrategian toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui n. 994.000 talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu pääosin rakennusten energia- ja vesikustannusten säästöistä (n. 540.000 ) lämmitystarpeeltaan lauhan (-11 %) vuoden takia. Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin 256 m² (- 0,15 %) purkamalla Kätönmäen ryhmäkoti, lisäksi Vilake liikelaitos purki Seppälässä kaksi rakennusta 806 m². Kaupungin rakennuksia koskevan tilaohjelman keskeinen osa, viiden vuoden investointisuunnitelma ja rakennusten salkutuksen 1. versio valmistui ja hyväksyttiin vuoden vaihteessa 2015-2016. Investointisuunnitelman vuoden 2016 osuus toteutettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suunnitellusti. Investointisuunnitelman kehittämistyöhön panostetaan vuoden 2017 aikana. Merkittävimpänä rakennushankkeena jatkettiin kesällä 2015 aloitetun Hauhola Lehtikangas monitoimitalon rakentamista. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Keskustaajaman uusi yleiskaava Valmiusaste Luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa Tavoite ei ole toteutunut. Keskustaajaman uusi yleiskaava on luonnosvaiheessa. Viivästyksen on aiheuttanut suunniteltua laajempi siltavaihtoehtojen tarkastelu. KH 4.4.2017 105

Puu-Kainuu hanke Valmiusaste Hankkeen vaatimat asemakaavat ovat laillistuneet. Katusuunnitelmat ovat osin valmistuneet. Kadunrakennustyöt ovat valmistuneet. Renforsin Rannan yrityshankkeet Palveluaika Osaavan työvoiman saatavuus turvataan ST-1:n rakennushanke on luvitettu. Auralan kompostointialueen käyttö on lopetettu. Raatiparkki-hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä. Purolan uusi puisto on suunniteltu ja rakennettu. Päätös Puu-Kainuu -hankkeen toteutuksesta ja muodosta on tehty. Vanha komposti on siirretty pois Pohjan Sellun tontilta. Päätös Raatiparkkihankkeen laajuudesta on tehty. Tavoite on toteutunut Tavoite on toteutunut Tavoite ei ole toteutunut, koska hankkeen haltija kehittää vielä hanketta. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Hauhola Lehtikangashanke Valmiusaste Saavutettavuuden parantaminen Rakentaminen on käynnissä. Rakentaminen etenee suunnitellusti. Tavoite on toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2014) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Matkakeskushanke Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä. Asemakaava on valmis valtuustokäsittelyyn. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Tavoite ei ole toteutunut. Asemakaava on luonnosvaiheessa. Liikennevirasto hidastelee hankkeen kanssa. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Kuntatekniikan palvelukysely Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon kunnan kanssa Tulosten vaikutus palveluun Kysely tehdään parillisina vuosina. Neuvottelut yhteistyön muodoista ovat käynnissä. Palvelukysely tehdään. On tehty aiesopimukset palvelutuotantoa parantavasta yhteistyöstä. Yhdyskuntatekniset palvelut 2016 - kyselytutkimus toteutettiin. Palvelutyytyväisyys on laskenut 4 %-yksikköä verrattuna vuoden 2014 kyselyn tuloksiin. Loiste Sähköverkko Oy:n kanssa on tehty yhteistyösopimus. Sotkamon kunnan kanssa asiat eivät etene. Tavoite on puolittain toteutunut. KH 4.4.2017 106

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Keskustan kehittämishanke Rakennusvalvonnan arkiston sähköistäminen Valmiusaste Valmiusaste Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Osa Kauppakadun kävelypainotteisesta osuudesta on valmis ja Kyynäspäänniemen silta rakennettu. Perustallennustyö on käynnissä. Rakentaminen S- Marketin tontilla Raatihuoneentorin vierellä on käynnissä. Perustallennustyö on käynnissä. Tavoite ei ole toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Tavoite on toteutunut. Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen Paikat ovat hyvässä kunnossa. Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys Organisaatiomuutoksen myötä yhden luukun liikuntapalvelut käynnistyvät. Liikuntaorganisaation toiminta käynnistyi hyvin. Syksyllä käynnistyi Liikunta 2020-hanke, jolla linjataan toiminnan jatkoa. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Keskustaajaman yleiskaavan osalta siltavaihtoehtojen laadinta ja vertailu veivät oletettua pitemmän ajan, koska siltavaihtoehtojen vertailua varten teetettiin suunniteltua laajempi siltavaihtoehtojen tarkastelu. Lisäksi kaupungin arkkitehti oli noin puolivuotta vuorotteluvapaana. Riskit ja epävarmuustekijät YMPÄRISTöTEKNINEN TOIMIALA Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Korjausvelan kasvu Hulevesivastuun siirtyminen toimialalle Riski ei toteutunut, koska peruskorjausinvestointeihin oli varattu riittävät määrärahat. Riski ei ole toteutunut. Hulevesivastuun nettomenot ilman poistoja olivat vuonna 2016 noin 150 000. Henkilöstöön liittyvät riskit Sääilmiöihin liittyvät riskit Kuntaliitokset Riski ei ole toteutunut. Riski ei ole toteutunut Riski ei ole toteutunut KH 4.4.2017 107

Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Ympäristötekninen 0,0 1,5 2,0 1,5 lautakunta Maankäyttö, suunnittelu 28,4 36,63 34,0 33,7 ja viranomais- toiminnat Kunnallistekniikka ja 67,8 76,68 84,0 74,5 liikunta Tilakeskus 70,3 49,84 53,0 49,9 Yhteensä 166,5 164,65 173,0 159,6 Ympäristötekninen toimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 2 495 2 495 2 548-52 Maksutuotot 1 965 1 965 1 709 255 Tuet ja avustukset 126 126 66 60 Muut toimintatuotot 19 798 19 798 19 685 113 Toimintatuotot 24 384 24 384 24 008 376 Valmistus omaan käyttöön 964 964 732 232 Henkilöstökulut -8 777-8 777-8 224-553 Palvelujen ostot -6 191-6 191-6 259 68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 396-6 396-5 815-581 Avustukset -608-608 -384-224 Muut toimintakulut -4 960-4 960-5 098 137 Toimintakulut -26 933-26 933-25 780-1 152 Toimintakate -1 585-1 585-1 040-544 Rahoituskulut 0 0-22 22 Vuosikate -1 585-1 585-1 063-522 Poistot ja arvonalentumiset -8 628-8 628-8 908 280 Tilikauden tulos -11 797-11 797-9 971-1 827 KH 4.4.2017 108

Tekninen hallinto -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 0 0 1-1 Maksutuotot 71-71 Tuet ja avustukset 100 100 0 100 Muut toimintatuotot 0 0 0-0 Toiminatuotot 100 100 72 29 Henkilöstökulut -222-222 -173-49 Palvelujen ostot -64-64 -208 144 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 -34 33 Avustukset -350-350 -171-179 Muut toimintakulut -1-1 -41 40 Toimintakulut -638-638 -627-11 Toimintakate -538-538 -556 18 Rahoituskulut 0 0-22 22 Vuosikate -538-538 -578 40 Poistot ja arvonalentumiset -153-153 -157 280 Tilikauden tulos -691-691 -735 44 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnot -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 639 639 441 198 Maksutuotot 440 440 347 93 Muut toimintatuotot 2 695 2 695 2 643 52 Toimintatuotot 3 774 3 774 3 431 343 Valmistus omaan käyttöön 120 120 95 25 Henkilöstökulut -1 978-1 978-2 057 79 Palvelujen ostot -679-679 -717 38 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -49-49 -25-24 Muut toimintakulut -188-188 -190 2 Toimintakulut -2 893-2 893-2 989 96 Toimintakate 1 001 1 001 537 464 Poistot ja arvonalentumiset -82-82 -89 7 Tilikauden tulos 919 919 448 471 Kunnallistekniikka ja liikunta -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 1 025 1 025 1 001 24 Maksutuotot 1 525 1 525 1 292 233 Tuet ja avustukset 22 22 65-43 Muut toimintatuotot 747 747 688 59 Toimintatuotot 3 319 3 319 3 045 274 Valmistus omaan käyttöön 620 620 409 211 Henkilöstökulut -4 163-4 163-3 737-426 Palvelujen ostot -3 213-3 213-3 010-203 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 294-1 294-1 354 60 Avustukset -258-258 -213-45 Muut toimintakulut -3 258-3 258-3 332 74 Toimintakulut -12 185-12 185-11 646-540 Toimintakate -8 247-8 247-8 192-54 Poistot ja arvonalentumiset -3 779-3 779-4 005 226 Tillikauden tulos -12 026-12 026-12 197 172 KH 4.4.2017 109

Tilakeskus -tulosalue Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myyntituotot 831 831 1 106-274 Maksutuotot 0 0 0 Tuet ja avustukset 4 4 1 3 Muut toimintatuotot 16 356 16 356 16 355 1 Toimintatuotot 17 192 17 192 17 461-270 Valmistus omaan käyttöön 224 224 228-4 Henkilöstökulut -2 415-2 415-2 257-158 Palvelujen ostot -2 236-2 236-2 324 88 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 051-5 051-4 402-649 Muut toimintakulut -1 514-1 514-1 536 22 Toimintakulut -11 215-11 215-10 519-697 Toimintakate 6 200 6 200 7 170-970 Poistot ja arvonalentumiset -4 615-4 615-4 657 42 Tilikauden tulos 1 586 1 586 2 513-928 KH 4.4.2017 110

2.2.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin Palveluaika/ riskienhallinta Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Palvelut keskitetysti Kajaanista Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja asiantuntija-apu Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Rekrytointi ja laadukas koulutus Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus Palvelusaika on liian lyhyt. Saatavuuden parantaminen Toteutunut osittain Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Sähköisten palvelujen lisääminen Aktiiviset sähköiset palvelut Kotisivut ja virkasähköposti, facebook Sosiaalisen median lisääminen Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio palveluista Kysely noin kahden vuoden välein Vastausten analysointi ja tiedottaminen Toteutunut osittain Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja hyvä kalusto Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Positiivinen asiakaskokemus Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila (2015) Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Omavalvonta Omavalvonnan lisääminen Omavalvonta pientaloissa Laadukas omavalvonta Toteutunut Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Pelastuslaitoksen tavoitteet ovat toteutuneen odotetusti. Riskit ja epävarmuustekijät KH 4.4.2017 111

Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino KAINUUN PELASTUSLAITOS -TOIMIALA Kainuun pelastuslaitos siirtyy 2019 vuoden alussa Kainuun maakuntahallintoon. Pelastuslaitoksen toimintamenot on jäädytetty vuoden 2016 tasolle ja talous on tasapainossa. Pelastuslaitos tekee varauksen varallaolo oikeudenkäyntiä varten ja kuntaosuutta ei palauteta. Henkilöstö, htv2 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Toteutunut 2016 Kainuun Pelastuslaitos 72,8 71,4 66,0 73,8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Talous 1000 TA 2016 TA muutokset 2016 Muutettu TA 2016 Toteutuma 1-12.2016 Poikkeama Myntituotot 3 944 3 944 3 985-41 Maksutuotot 123 123 102 21 Tuet ja avustukset 0 16-16 Muut toimintatuotot 0 18-18 Toimintatuotot 4 066 4 066 4 121-55 Henkilöstökulut -5 297-5 297-4 606-691 Palvelujen ostot -809-809 -888 79 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -489-489 -458-31 Muut toimintakulut -905-905 -1 202 297 Toimintakulut -7 500-7 500-7 154-346 Toimintakate -3 433-3 433-3 033-400 Poistot ja arvonalentumiset -313-313 -365 52 Tilikauden tulos -3 746-3 746-3 398-348 KH 4.4.2017 112

Pelastustoimen tehtävät vuosittain Onnettomuustyyppi (ensisijainen) 2016 2015 2014 Yhteensä Rakennuspalo 44 36 50 130 Rakennuspalovaara 60 54 39 153 Maastopalo 18 13 83 114 Liikennevälinepalo 48 46 41 135 Muu tulipalo 25 27 33 85 Liikenneonnettomuus 300 270 315 885 Öljyvahinko 36 36 54 126 Vaarallisten aineiden onnettomuus 11 3 8 22 Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 271 211 266 748 Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 27 30 54 111 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 130 156 156 442 Ensivastetehtävä 257 333 334 924 Ihmisen pelastaminen 61 59 65 185 Eläimen pelastaminen 17 26 24 67 Vahingontorjuntatehtävä 107 171 175 453 Avunantotehtävä 85 91 68 244 Virka-aputehtävä 24 21 19 64 Yhteensä 1521 1583 1784 4888 KH 4.4.2017 113

2.2.6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta peruskaupunki Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso on nettomenot Kaupunki ilman liikelaitoksia Alkuperäinen Toteutuma talousarvio 1-12.2016 1000 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Poikkema Kaupunginvaltuusto -133-133 -121-12 Tarkastuslautakunta -46-46 -46-0 Kaupunginhallitus -142 209-142 209-142 351 142 Vuolijoen aluelautakunta -31-31 -39 8 Sivistyslautakunta -60 649-60 649-61 210 561 Ympäristötekninen lautakunta -1 584-1 584-1 041-543 Pelastuslautakunta -3 433-3 433-3 087-346 Toimintakate -208 085-208 085-207 895-190 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 138 100 138 100 137 133 967 Valtionosuudet 72 293 72 293 73 093-800 Korkotuotot 4 510 4 510 4 675-165 Muut rahoitustuotot 2 981 2 981 3 086-105 Korkokulut -1 420-1 420-972 -448 Muut rahoituskulut -58-58 -134 76 Tuloslaskelmaosa yhteensä 216 406 216 406 216 881-475 INVESTOINTIOSA (netto) Kaupunginhallitus -2 000-2 000-2 907 907 Sivistyslautakunta -1 980-1 980-1 927-53 Ympäristötekninen lautakunta -20 715-229 -20 944-19 831-1 113 Pelastuslautakunta -425-425 -353-72 Investointiosa yhteensä (netto) -25 120-229 -25 349-25 019-330 RAHOITUSOSA Vuosikate 8 319 8 319 8 964-645 Tulorahoituksen korjauserät -287-287 150-437 Nettoinvestoinnit -24 833-229 -25 062-24 806-256 Antolainainauksen muutokset 0 0-1 243 1 243 Antolainasaamisten lisäys -1 378 1 378 Antolainasaamisten vähennys 0 0 136-136 Lainakannan muutokset 10 000 10 000 21 039-11 039 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 22 000 22 000 25 000-3 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 000-12 000-12 028 28 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 067-8 067 Muut maksuvalmiuden muutokset 0-6 685 6 685 Rahoitusosa yhteensä 10 000 10 000 13 111-3 111 YHTEENSÄ / VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -6 801-229 -7 029-2 580-3 917 KH 4.4.2017 114

3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti. Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti. 3.2 Tuloslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 2016 2015 Toimintatuotot Myyntituotot 29 011 836,90 29 634 468,76 Maksutuotot 4 735 450,41 5 388 813,17 Tuet ja avustukset 4 562 132,33 5 445 966,62 Vuokratuotot 7 578 740,19 7 635 913,08 Muut toimintatuotot 1 373 013,29 47 261 173,12 1 143 303,55 49 248 465,18 Valmistus omaan käyttöön 729 843,84 875 502,08 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -69 395 068,38-70 659 987,21 Henkilösivukulut Eläkekulut -18 800 591,59-19 686 203,84 Muut henkilösivukulut -4 432 441,52-3 959 379,06 Palvelujen ostot -150 711 581,80-150 786 568,97 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -16 459 422,44-16 684 032,40 Avustukset -13 101 890,22-12 904 079,95 Vuokrat -5 848 056,27-5 621 899,87 Muut toimintakulut -1 449 244,61-280 198 296,83-599 007,89-280 901 159,19 Toimintakate -232 207 279,87-230 777 191,93 Verotulot 137 132 576,00 138 122 974,91 Valtionosuudet 104 927 453,00 99 516 264,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 666 252,40 4 585 151,67 Muut rahoitustuotot 1 838 211,75 1 631 537,33 Korkokulut -1 017 840,98-1 241 220,99 Muut rahoituskulut -161 361,42 5 325 261,75-113 442,34 4 862 025,67 Vuosikate 15 178 010,88 11 724 072,65 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -13 588 863,41-13 144 375,24 Kertaluonteiset poistot -34 712,02-13 623 575,43-207 415,91-13 351 791,15 Tilikauden tulos 1 554 435,45-1 627 718,50 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -4 630,46 247 298,13 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -2 500 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 568 721,36 2 915 120,10 Tilikauden yli- / aliäämä 2 118 526,35-965 300,27 KH 4.4.2017 115

3.3 Rahoituslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma, keskinäiset erät eliminoitu euroa 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 15 178 010,88 11 724 072,65 Tulorahoituksen korjauserät 114 776,13 15 292 787,01-226 034,89 11 498 037,76 Investointien rahavirta Investointimenot -34 788 690,13-27 107 061,41 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 848 061,32 1 122 075,27 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 250 924,43-32 689 704,38 242 322,81-25 742 663,33 Toiminnan ja investointien rahavirta -17 396 917,37-14 244 625,57 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 353 691,85-1 603 619,74 Antolainasaamisten vähennykset 135 516,22-1 218 175,63 120 322,64-1 483 297,10 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 163 500,00 25 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 002 499,94-12 663 999,97 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 066 717,83 20 227 717,89 4 739 969,34 17 075 969,37 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -65 958,48-36 329,78 Vaihto-omaisuuden muutos -62 922,11-267 636,89 Saamisten muutos -1 609 449,09 6 930 733,69 Korottomien velkojen muutos -2 464 978,97-4 203 308,65-3 555 649,11 3 071 117,91 Rahoituksen rahavirta 14 806 233,61 18 663 790,18 Rahavarojen muutos -2 590 683,76 4 419 164,61 Rahavarojen muutos -2 590 683,76 4 419 164,61 Rahavarat 31.12. 1 828 480,85 4 419 164,61 Rahavarat 1.1. 4 419 164,61 0,00 KH 4.4.2017 116

3.4 Tase Kaupungin ja liikelaitosten tase, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA, euroa 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 355 614 654,83 335 382 908,38 Aineettomat hyödykkeet 3 878 439,92 977 612,22 Aineettomat oikeudet 95 891,97 102 098,92 Muut pitkävaikutteiset menot 3 782 547,95 875 513,30 Aineelliset hyödykkeet 228 693 187,84 212 580 444,72 Maa- ja vesialueet 33 323 190,08 32 947 676,25 Rakennukset 98 124 842,67 96 224 831,17 Kiinteät rakenteet ja laitteet 67 794 212,38 66 941 508,30 Koneet ja kalusto 6 510 096,81 5 010 951,68 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 289,58 1 136 289,58 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 21 804 556,32 10 319 187,74 Sijoitukset 123 043 027,07 121 824 851,44 Osakkeet ja osuudet 49 880 012,27 49 880 012,27 Muut lainasaamiset 72 151 734,14 70 993 558,51 Muut saamiset 1 011 280,66 951 280,66 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 126 764,73 185 986,02 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 126 764,73 185 986,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 876 393,92 17 494 706,48 Vaihto-omaisuus 1 649 998,12 1 587 076,01 Aineet ja tarvikkeet 12 495,69 12 029,41 Keskeneräiset tuotteet 1 637 502,43 1 575 046,60 Saamiset 13 397 914,95 11 488 465,86 Pitkäaikaiset saamiset 816 525,87 1 048 659,48 Myyntisaamiset 816 525,87 881 435,10 Muut saamiset 0,00 167 224,38 Lyhytaikaiset saamiset 12 581 389,08 10 439 806,38 Myyntisaamiset 5 627 066,67 5 536 655,76 Muut saamiset 1 960 797,08 1 601 202,92 Siirtosaamiset 4 993 525,33 3 301 947,70 Rahat ja pankkisaamiset 1 828 480,85 4 419 164,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ 372 617 813,48 353 063 600,88 KH 4.4.2017 117

VASTATTAVAA, euroa 2016 2015 OMA PÄÄOMA 227 454 124,18 229 784 741,56 Peruspääoma 148 904 917,98 148 904 917,98 Muut omat rahastot 93 719,83 227 561,29 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 76 336 962,02 75 444 789,89 Tilikauden yli-/alijäämä 2 118 524,35 5 207 472,40 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 7 070 507,29 4 813 174,96 Poistoero 2 470 507,29 2 713 174,96 Vapaaehtoiset varaukset 4 600 000,00 2 100 000,00 PAKOLLISET VARAUKSET 362 220,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 362 220,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 338 866,70 513 253,39 Valtion toimeksiannot 0,00 16 046,03 Lahjoitusrahastojen pääomat 146 826,19 216 899,59 Muut toimeksiantojen pääomat 192 040,51 280 307,77 VIERAS PÄÄOMA 137 392 095,31 106 109 036,13 Pitkäaikainen 85 501 392,01 62 511 161,75 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 78 580 633,74 54 377 322,24 Lainat julkisyhteisöiltä 3 023 721,00 4 569 789,00 Ostovelat 0,00 600,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 3 897 037,27 3 563 450,51 Lyhytaikainen 51 890 703,30 43 597 874,38 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 20 812 781,47 13 272 104,63 Lainat julkisyhteisöiltä 698 034,00 848 034,00 Lainat konserniyhteisöiltä 7 255 766,92 0,00 Saadut ennakot 284 464,79 1 294 677,19 Ostovelat 7 923 166,74 5 845 020,58 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 811 287,91 8 757 785,71 Siirtovelat 13 105 201,47 13 580 252,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 372 617 813,48 341 220 206,04 KH 4.4.2017 118

3.5 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2016 2015 Toimintatuotot 332 247 337 578 Toimintakulut -524 395-526 252 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta -4 52 Toimintakate -192 151-188 622 Verotulot 136 396 137 353 Valtionosuudet 104 927 99 516 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 196 348 Muut rahoitustuotot 391 529 Korkokulut -5 624-5 715 Muut rahoituskulut -1 191-1 162 Vuosikate 42 944 42 247 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -37 838-38 766 Satunnaiset erät 117 190 Tilikauden tulos 5 223 3 671 Tilinpäätössiirrot 53 2 920 Vähemmistöosuus -371-1 092 Tilikauden ylijäämä 4 905 5 498 KH 4.4.2017 119

Konsernin rahoituslaskelma 1000 euroa 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 42 944 42 247 Satunnaiset erät 117 190 Tulorahoituksen korjauserät 357 1 222 Toiminnan rahavirta 43 418 43 659 Investointien rahavirta Investointimenot -74 676-54 181 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 823 1 267 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 804-722 Investointien rahavirta -62 049-53 636 Toiminnan ja investointien rahavirta -18 632-9 978 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -197-163 Antolainasaamisten vähennykset 260 120 Antolainauksen muutokset 63-43 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 29 409 27 219 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 206-24 711 Lyhytaikaisten lainojen muutos 16 794-2 825 Lainakannan muutokset 20 996-317 Oman pääoman muutokset -363 900 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -12-89 Vaihto-omaisuuden muutos -86-61 Saamisten muutos -4 305-4 668 Korottomien velkojen muutos 1 715 8 991 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 689 4 174 Rahoituksen rahavirta 18 008 4 715 Rahavarojen muutos -624-5 263 Rahavarojen muutos -624-5 263 Rahavarat 31.12. 15 871 16 448 Rahavarat 1.1. 16 495 21 711 KH 4.4.2017 120

Konsernitase VASTAAVAA 1000 euroa 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 668 679 641 860 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 302 7 422 Liikearvo 19 141 21 924 Muut pitkävaikutteiset menot 9 018 7 155 Ennakkomaksut 41 0 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 35 501 36 501 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 39 301 39 014 Rakennukset 226 669 228 707 Kiinteät rakenteet ja laitteet 264 394 260 773 Koneet ja kalusto 21 367 19 983 Muut aineelliset hyödykkeet 1 144 1 154 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 31 974 15 701 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 584 849 565 331 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 46 676 38 599 Muut lainasaamiset 262 138 Muut saamiset 1 391 1 290 Sijoitukset yhteensä 48 329 40 027 Pysyvät vastaavat yhteensä 668 679 641 860 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 768 2 129 Valtion toimeksiannot 358 242 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 187 281 Muut toimeksiantojen varat 2 222 1 606 VAIHTUVAT VASTAAVAT 71 780 67 793 Vaihto-omaisuus 3 009 2 923 Aineet ja tarvikkeet 1 372 1 348 Keskeneräiset tuotteet 1 638 1 575 Saamiset 52 901 48 422 Pitkäaikaiset saamiset 1 065 1 362 Myyntisaamiset 7 76 Lainasaamiset 717 798 Laskennalliset verosaamiset 341 320 Muut saamiset 0 167 Lyhytaikaiset saamiset 51 835 47 061 Myyntisaamiset 19 562 19 543 Lainasaamiset 146 134 Muut saamiset 4 316 6 720 Siirtosaamiset 27 812 20 665 Rahat ja pankkisaamiset 15 871 16 448 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 71 780 67 793 VASTAAVAA YHTEENSÄ 743 228 711 781 KH 4.4.2017 121

VASTATTAVAA 1000 euroa 2016 2015 OMA PÄÄOMA 238 182 230 725 Peruspääoma 148 905 148 905 Muut omat rahastot 3 035 6 272 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 81 337 70 050 Tilikauden ylijäämä 4 905 5 498 Oma pääoma yhteensä 238 182 230 725 VÄHEMMISTÖOSUUDET 10 352 10 529 PAKOLLISET VARAUKSET 4 135 3 772 Muut pakolliset varaukset 4 135 3 772 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 133 2 471 Valtion toimeksiannot 2 092 1 700 Lahjoitusrahastojen pääomat 360 392 Muut toimeksiantojen pääomat 681 379 VIERAS PÄÄOMA 487 425 464 285 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 285 372 280 639 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 89 750 86 935 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 260 342 255 220 Lainat julkisyhteisöiltä 25 030 25 419 Ostovelat 6 22 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 50 094 50 065 Laskennalliset verovelat 39 650 36 848 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 375 122 367 574 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 41 720 25 178 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 70 582 71 533 Joukkovelkakirjalainat 4 758 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36 147 24 213 Lainat julkisyhteisöiltä 815 965 Saadut ennakot 685 1 647 Ostovelat 14 174 18 149 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 16 177 13 556 Siirtovelat 39 545 38 180 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 112 302 96 711 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 743 228 711 781 KH 4.4.2017 122

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kajaanin kaupungin liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on yhdistetty kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5. Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2012 tarkistaman kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti, laadinnassa on otettu huomioon ohjeeseen tulleet päivitykset vuosina 2013 ja 2015. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia. 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. 2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset. 3. Tilikauden tiedot ovat pääosin vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. 4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korjauksia 5. Taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ei jatku taseesta suoraan laskettuna. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä. 6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. KH 4.4.2017 123

4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu konsernitilinpäätöksen yleisohjeen (2015) mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita ei ole muutettu vuoden 2016 tilinpäätöksen laatimisessa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Loiste Lämpö Oy, Loiste Oy ja Edukai Oy. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä: Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun liitto ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie sekä Kainuun Etu Oy. Kajaanin konsernirakenne muuttui vuoden 2016 aikana. Measurepolis Deveploment Oy sulautettiin Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:öön 31.7.2016. Edukai Oy aloitti toimintansa 21.4.2016. Edukai Oy tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia koulutus- ja työelämäpalveluja sekä osaamisen kehittämistä. Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Vuoden 2016 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. KH 4.4.2017 124

4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 6 Toimintatuotot tulolajeittain Konserni Kaupunki ulkoiset tuotot, euroa 2016 2015 2016 2015 Myyntituotot 273 999 416 278 700 112 29 011 837 29 634 469 Maksutuotot 18 458 522 17 773 903 4 735 450 5 388 813 Tuet ja avustukset 10 593 484 12 548 616 4 562 132 5 445 967 Muut toimintatuotot 29 195 717 28 555 390 8 951 753 8 779 217 Yhteensä 332 247 140 337 578 021 47 261 173 49 248 465 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 7 Verotulojen erittely euroa Kaupunki 2016 2015 Tulovero 122 245 151 122 195 222 Osuus yhteisöveron tuotosta 5 117 603 6 126 824 Kiinteistövero 9 769 822 9 800 929 Yhteensä 137 132 576 138 122 975 Liitetieto 8 Valtionosuuksien erittely euroa Kaupunki 2016 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 64 827 870 58 559 900 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 14 073 444 13 519 836 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 26 026 139 27 436 528 Valtionosuudet yhteensä 104 927 453 99 516 264 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 9 Palvelujen ostojen erittely 2016 2015 Asiakaspalvelujen ostot 127 705 717 127 446 443 Muiden palvelujen ostot 33 695 849 33 875 413 Kunnan palvelujen ostot yhteensä 161 401 566 161 321 856 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 10 Valtuustoryhmille annetut tuet euroa Kaupunki 2016 2015 Valtuustoryhmille ei ole annettu tämän liitetedon tarkoittamia avustuksia Valtuustoryhmille anntut tuet yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset. KH 4.4.2017 125

Liitetieto 11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 20-40 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-30 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Liitetieto 11 a) Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Kaupunki 2016 2015 Vuosina 2015-2019 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 14 574 400 14 055 200 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 18 584 200 19 114 400 Ero -4 009 800-5 059 200 Ero % -22-26 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 12 Pakollisten varausten muutokset Konserni Kaupunki euroa 2016 2015 2016 2015 Kuntayhtymät: Potilasvahinkovakuutusvaraus 1.1. 1 936 831 1 766 838 Lisäykset tilikaudella 169 993 Vähennykset tilikaudella -149 528 Potilasvahinkovakuutusvaraus 31.12. 1 787 303 1 936 831 Muut pakolliset varaukset 1.1. 1 601 638 1 499 678 0 0 Lisäykset tilikaudella 465 977 101 960 362 220 Vähennykset tilikaudella 0 0 Muut pakolliset varaukset 31.12. 2 067 615 1 601 638 362 220 0 Kaatopaikan maisemointivaraus 1.1. 233 318 188 383 Lisäykset tilikaudella 47 074 44 935 Vähennykset tilikaudella 0 0 Kaatopaikan maisemointivaraus 31.12. 280 392 233 318 Kaupunki sis. liikelaitokset *) Sisältää ns. vanhojen eläkkeiden eläkevastuun ja varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi myönnetyt eläkkeet. KH 4.4.2017 126

Liitetieto 13 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa Konserni 2016 2015 Kaupunki 2016 2015 Muut toimintatuotot/myyntivoitot Maa- ja vesialueet 209 834 127 633 209 834 211 120 Rakennukset 0 0 0 0 Osakkeet 0 0 Muut hyödykkeet 37 610 16 430 37 610 16 430 Myyntivoitot yhteensä 247 444 127 633 247 444 227 549 Muut toimintakulut/myyntitappiot 0 Rakennukset 236 896 901 957 0 0 Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto 1 514 1 514 Osakkeet 0 0 0 0 Myyntitappiot yhteensä 236 896 903 471 0 1 514 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 14 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely euroa Konserni 2016 2015 Kaupunki 2016 2015 Satunnaiset tuotot Kainuun Sote 116 560 190 000 Satunnaiset tuotot yhteensä 116 560 190 000 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 15 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely euroa Kaupunki 2016 2015 Osinkotuotot muista yhteisöistä 1 512 356 1 018 854 Peruspääoman korot liikelaitoksilta 92 277 184 759 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 23 882 45 944 Korkotuotot sijoitetulle pääomalle muilta Yhteensä 1 628 515 1 249 558 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 16 Erittely poistoeron muutoksista Liitetieto tulee laatia jos poistoeron muutokseen sisältyy verotussyistä tehtyä poistoeroa. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 17 Lainan liikkeelle laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. Liitetieto 18 Arvonkorotuksen periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät Kajaanin kaupungilla ei ole kirjattuja arvonkorotuksia, joten ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. KH 4.4.2017 127

KH 4.4.2017 128

Liitetieto 20-22 Omistukset muissa yhteisöissä 2016 Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kuntakonsernin osuus omistusosuus-% omistusosuus-% Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden tuloksesta Tytäryhteisöt Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaani 100,00 100,00 587 262 1 781 164-78 928 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaani 100,00 100,00 7 029 923 10 854 613 363 639 Edukai Oy Kajaani 100,00 100,00 65 316 368 080 56 988 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Kajaani 74,80 74,80 447 563 59 670 13 156 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari konserni Kajaani 100,00 100,00 5 315 378 71 385 630-236 921 Loiste Oy Kajaani 75,77 75,77 27 658 941 234 189 209-41 603 Loiste Lämpö Oy Kajaani 50,00 87,90 9 012 662 4 712 776 1 389 588 KAMK Oy Kajaani 100,00 100,00 5 700 363 2 518 001-89 827 Yhteensä 55 817 409 325 869 144 1 376 094 Kuntayhtymät Kainuun Sote-kuntayhtymä Kajaani 47,58 47,58 7 152 439 29 672 439 84 513 Kainuun Liitto Kajaani 48,88 48,88 874 146 231 647-219 185 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Kajaani 42,79 42,79 274 272 2 749 103 193 238 Yhteensä 8 300 857 32 653 189 58 566 Osakkuusyhteisöt Kainuun Etu Oy Kajaani 45,41 45,41 65 950 648 377 778 Kainuun Voima Oy Kajaani 50,00 50,00 7 128 450 15 037 156-7 208 Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy Kajaani 50,00 50,00 44 336 7 840 2 380 Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie Kajaani 41,40 41,40 561 129 1 988 69 Kajaanin Matkailu Oy Kajaani 30,00 30,00 3 102 4 518 472 Kajaanin Palvelutalosäätiö Kajaani 50,00 70,00 390 429 985 624 15 390 Yhteensä 7 802 967 15 699 879-3 509 Kaikki yhteensä 71 921 233 374 222 212 1 431 151 *) Ei määräysvallan tuottamaa konsernisuhdetta. Ei yhdistellä. KH 4.4.2017 129

Liitetieto 23 Saamisten erittely 2016 2015 euroa Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Saamiset tytäryhteisöiltä Lyhytaikainen Myyntisaamiset 809 433 800 167 867 250 466 161 Siirtosaamiset 1 352 437 1 303 457 Yhteensä 809 433 2 152 604 867 250 1 769 618 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset 800 167 589 722 Siirtosaamiset 1 674 082 243 998 Yhteensä 0 2 474 249 0 833 720 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 8 907 13 349 Yhteensä 0 8 907 0 13 349 Saamiset muilta Myyntisaamiset 7 093 4 017 825 14 185 4 467 423 Muut saamiset 1 960 797 167 224 1 601 203 Siirtosaamiset 1 967 007 1 754 492 Yhteensä 7 093 7 945 628 181 409 7 823 118 Saamiset yhteensä 816 526 12 581 389 1 048 659 10 439 806 Liitetieto 24 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki 2016 2015 2016 2015 Lyhytaikaiset Siirtyvät korot 12 537 0 1 357 162 1 349 402 Saamiset Sote-ky:ltä: 0 0 ylijäämän palautus 846 654 0 1 615 000 0 muut siirtosaamiset 18 453 122 751 35 199 192 288 Saamiset KEHA:lta 668 901 0 668 901 302 791 Kela, työterv.huollon korv. 727 758 405 442 316 391 400 871 Vesivoiman Vuokra Loiste 0 0 19 157 322 400 Energiamyyntijaksotus 19 998 519 16 254 283 Muut siirtosaamiset 5 538 937 6 378 436 981 715 734 196 Siirtosaamiset yhteensä 27 811 758 23 160 913 4 993 525 3 301 948 Kaupunki sis. liikelaitokset KH 4.4.2017 130

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liitetieto 25 Oman pääoman erittely Konserni Kaupunki euroa 2016 2015 2016 2015 Peruspääoma Peruspääoma 1.1. 148 904 918 148 904 918 148 904 918 148 904 918 Lisäykset 0 0 0 Vähennykset 0 0 0 Peruspääoma 31.12. 148 904 918 148 904 918 148 904 918 148 904 918 Muut omat rahastot Rahaston pääoma 1.1. 6 272 139 2 003 644 3 312 441 227 561 Siirto rahastoon 267 848 7 203 332 6 000 000 Siirto rahastosta -3 504 640-2 934 838-3 218 721-2 915 120 Rahaston pääoma 31.12. 3 035 347 6 272 139 93 720 3 312 441 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 75 548 165 68 563 233 73 686 962 80 652 262 Edellisten tilikausien lisäys 5 788 850 1 486 472 2 650 000-6 000 000 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 81 337 016 70 049 705 76 336 962 74 652 262 Tilikauden yli/alijäämä 4 904 927 5 498 461 2 118 524-965 300 Oma pääoma yhteensä 238 182 208 230 725 222 227 454 124 225 904 321 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 26 Erittely poistoeroista Liitetieto tulee laatia jos poistoeron muutokseen sisältyy verotussyistä tehtyä poistoeroa. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. Liitetieto 27 Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät Kaupunki pitkäaikaiset velat euroa 2016 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 63 809 838,42 Yhteensä 63 809 838,42 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 28 Joukkovelkakirjalainat Liitetiedossa esitetään erittely liikkeelle lasketuista joukkovelkakirjalainoista Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta. Liitetieto 29 Pakolliset varaukset Konserni Kaupunki euroa 2016 2015 2016 2015 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvaraus 1 787 303 1 936 831 Muut pakolliset varaukset 2 067 615 1 601 638 362 220 Ympäristövastuut 280 392 233 318 0 Yhteensä 4 135 310 3 771 787 362 220 Kaupunki sis. liikelaitokset KH 4.4.2017 131

Liitetieto 30 Vieras pääoma 2016 2015 euroa Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat 892 376 912 000 Muut velat 69 951 69 951 18 Siirtovelat 10 085 Yhteensä 69 951 892 376 69 951 922 102 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Ostovelat 218 689 204 640 Muut velat 35 266 6 652 Siirtovelat 56 334 27 378 Yhteensä 35 266 275 023 238 670 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 657 5 902 Yhteensä 0 0 5 902 0 Velat muille Saadut ennakot 284 465 1 166 146 Ostovelat 6 811 445 6 381 452 Muut velat 3 791 820 1 811 288 3 665 244 1 873 601 Siirtovelat 13 048 867 13 865 844 Yhteensä 3 791 820 21 956 065 3 665 244 23 287 042 Vieras pääoma yhteensä 3 897 037 23 123 464 3 741 098 24 447 814 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 31 Tililimiitti 10 milj.euroa Kaupunki 2016 2015 Luotollisen pankkitilin tililimiittiä käytössä 31.12. 1 257 058,91 0,00 - Siitä käyttämättä oleva määrä 8 742 941,09 10 000 000,00 Liitetieto 32 Muiden velkojen erittely Konserni Kaupunki euroa 2016 2015 2016 2015 Muut velat Liittymismaksut 49 626 339 49 593 619 3 897 037 3 741 098 Muut velat 468 149 471 502 1 811 288 1 880 271 Yhteensä 50 094 487 50 065 122 5 708 325 5 685 675 Kaupunki sis. liikelaitokset KH 4.4.2017 132

Liitetieto 33 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotus Kainuun Sote alijäämä Energiajaksotus Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä Konserni Kaupunki 2016 2015 2016 2015 1 030 762 21 397 323 60 719 4 077 050 706 359 88 766 202 296 13 298 228 8 864 866 10 025 503 617 163 3 412 890 1 297 225 3 675 507 15 200 531 12 979 509 10 119 871 4 151 570 39 545 363 28 154 512 13 105 201 Kaupunki sis. liikelaitokset KH 4.4.2017 133

4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liitetieto 34 37 Vakuudet euroa Konserni 2016 2015 Kaupunki 2016 2015 Omasta puolesta annetut vakuudet Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset 122 955 135 123 404 656 Sitoumusten vakuudeksi pantatut arvopaperit 200 102 174 200 170 290 Muiden puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annettu yrityskiinnitys 510 000 625 000 Vakuudet yhteensä 323 567 309 324 419 946 Liitetieto 38 Leasingvastuiden yhteismäärät (arvonlisäveroineen), euroa Konserni 2016 2015 Kaupunki 2016 2015 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 3 319 882 5 560 413 1 484 219 2 287 573 siitä kiinteistöihin liittyvät vastuut 0 0 0 0 Myöhemmin maksettavat 6 575 328 7 584 027 2 439 285 2 967 257 Yhteensä 9 895 210 13 144 440 3 923 505 5 254 830 Vuokravastuut 5 925 932 7 632 655 5 925 932 7 355 480 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 534 582 871 757 534 582 594 582 Sopimuksiin liittyvät lunastusvelvoitteet 0 0 0 0 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 39 40 Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki euroa 2016 2015 2016 2015 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Tytäryhteisöt Alkuperäinen pääoma 65 638 652,89 65 638 652,89 Jäljellä oleva pääoma 36 808 822,83 40 567 611,21 Osakkuusyhteisöt Alkuperäinen pääoma 9 101 664,79 9 101 664,79 9 101 664,79 9 101 664,79 Jäljellä oleva pääoma 290 462,05 306 092,41 290 462,05 306 092,41 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 13 927 652,58 12 427 652,58 13 927 652,58 12 427 652,58 Jäljellä oleva pääoma 1 994 464,04 2 322 797,82 1 994 464,04 2 322 797,82 Takausvastuut yhteensä Alkuperäinen pääoma 23 029 317,37 21 529 317,37 88 667 970,26 87 167 970,26 Jäljellä oleva pääoma 2 284 926,09 2 628 890,23 39 093 748,92 43 196 501,44 Kaupunki sis. liikelaitokset KH 4.4.2017 134

Liitetieto 40 a Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2016 2015 Kaupunki euroa euroa Kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 181 412 438 180 221 472 Kaupungin osuus takauskeskuksen kattamattomista 0 takausvastuista 31.12. 0 Kaupungin mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 135 412 128 427 Liitetieto 47 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt: Liitetieto 41 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt euroa Konserni 2016 2015 Kaupunki 2016 2015 Arvonlisäveron palautusvastuu 11 956 957 13 577 051 11 956 957 12 053 371 Sopimusvastuut 5 925 932 7 498 500 5 925 932 6 635 480 EU hankkeiden rahoitusosuuksien palautusvastuut 11 244 572 8 315 595 0 0 Vakuustalletukset (peruskaupunki Maa aines, ympäristö ja rakennuslupien vakuudet Urakoitsijoiden luovuttamat vakuudet ja pankkitalletukset 712 950 741 996 712 950 741 996 2 800 198 2 231 921 2 800 198 2 231 921 Korkojohdannaissopimukset Käypä arvo 4 347 836 9 704 721 Kohde etuuden arvo 17 500 000 55 612 000 Koronvaihtosopimukset Markkina arvo 11 921 015 11 914 063 Sähköjohdannaissopimukset Käypä arvo 4 690 058 13 990 858 Muut vastuut 2 245 259 2 403 217 Palautuksena tai vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakentamiseen ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (ALV 120 ). KH 4.4.2017 135

4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Liitetieto 43 Henkilöstökulut euroa Kaupunki 2016 2015 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin 92 102 409,51 94 305 570,11 ja aineellisiin hyödykkeisiin 274 098,31 352 836,05 Yhteensä 92 376 507,82 94 658 406,16 Kaupunki sis. liikelaitokset 1 KH 4.4.2017 136

Liitetieto 44 Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Kaupunki euroa 2016 2015 Kajaanin Kokoomus ry 2 501 2622 Keskustan Kajaanin kunnallisjärjestöry 6 107 6334 Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö ry 4 282 4743 Kristillisdemokraatit, Kajaanin kunnallisjärjestö 208 234 Kajaanin sosiaalidemokraatit ry 3 096 3741 Kainuun Vihreät ry 1 191 1456 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat 733 768 Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö ry 20 10 Keskustan Kuhmon kunnallisjärjestö 1 395 63 Kajaanin Seudun Perussuomalaiset ry 816 1747 Kajaanin Perussuomalaiset ry 185 703 Kainuun PerusNaiset ry 32 Keskustan Kainuun piiri ry 94 Kuhmon kunnallisjärjestö ry 30 Paltamon perussuomalaiset ry 35 5 Keskustan Suomussalmen kunnallisjärjestö ry 53 45 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 20 651 24 610 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieot 45 Tilintarkastajan palkkiot Kaupunki 2016 2015 Tilintarkastusyhteisö KPMG-julkisyhteisöt Tilintarkastuspalkkiot 0 37 251 Tilintarkatajan lausunnot 0 278 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0 0 Muut palkkiot 0 0 Palkkiot yhteensä 0 37 528 Kaupunki sis. liikelaitokset Liitetieto 46 Kunnan ja sen intressitahoihin kuuluvien väliset liiketoimet. Liitetieto esitetään ensimmäisen kerran vuoden 2017 tilinpäätöksessä. 2 KH 4.4.2017 137

4.7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit Kirjanpitokirjat Päiväkirja Pääkirja Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilipuitteet Ostoreskontra Myyntireskontra Tasekirja Tase-erittelyt sähköinen sähköinen ja paperi sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen paperi paperi Tositelajit AA Käyttöomaisuushankinnat ja myynnit sähköinen AF Poistokirjaukset sähköinen AZ Investointien purkaminen sähköinen BA Konekieliset tiliotetapahtumat sähköinen BM Ostomaksut (automaattiset) sähköinen DT Asiakkaan tasaus (nollasuoritukset) sähköinen DV Myyntisuoritukset (viitteelliset) sähköinen DZ Myyntisuoritukset (manuaaliset) sähköinen KG Toimittajat hyvitys sähköinen KR Ostolaskut/Rondo sähköinen KT Toimittajan tasaus sähköinen KZ Toimittajat - maksu sähköinen RV Myyntilaskut sähköinen SA Muistiotositteet paperi SB Muistiotositteet paperi SR Muistiotositteet Rondo R8 sähköinen SC Käteisalennusten kirjaus sähköinen ST Pääkirjatilien tasaus sähköinen 24 KH 4.4.2017 138

5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu ulkoiset tuotot ja kulut yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toimintatuotot Myyntituotot 11 257 27 289 38 546-9 534 29 012 Maksutuotot 4 513 253 4 767-31 4 735 Tuet ja avustukset 2 612 3 395 6 007-1 445 4 562 Vuokratuotot 8 120 4 030 12 150-4 571 7 579 Muut toimintatuotot 1 125 335 1 460-87 1 373 Toimintatuotot yhteensä 27 627 35 302 62 929-15 668 47 261 Valmistus omaan käyttöön 730 730 Toimintakulut Henkilöstökulut -59 030-33 598-92 628-92 628 Palvelujen ostot -150 393-9 744-160 137 9 425-150 712 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 947-8 697-16 644 185-16 459 Avustukset -14 499-58 -14 557 1 546-13 011 Vuokrat -3 275-7 155-10 430 4 582-5 848 Muut toimintakulut -1 109-364 -1 472 23-1 449 Toimintakulut yhteensä -236 252-59 616-295 868 15 761-280 108 Toimintakate -207 896-24 314-232 939 #ARVO! -232 117 Verotulot 137 133 0 137 133 0 137 133 Valtionosuudet 73 093 31 835 104 927 0 104 927 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 675 0 4 675 4 675 Muut rahoitustuotot 3 086 22 3 108-1 270 1 838 Korkokulut -994-32 -1 026 9-1 018 Muut rahoituskulut -134-1 297-1 431 1 270-161 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 6 632-1 307 5 325 9 5 334 Vuosikate 8 962 6 214 15 176 9 15 277 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -9 731-3 893-13 624 0-13 624 Kertaluonteiset poistot 0 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -9 731-3 893-13 624 0-13 624 Tilikauden tulos -767 2 321 1 554-4 326 1 654 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 21-26 -5 0-5 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 19 550 569 0 569 Rahastojen ja varausten muutos yhteensä 40 524 564 0 564 Tilikauden yli-/alijäämä -727 2 845 2 119 2 119 KH 4.4.2017 139

Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 964 6 214 15 178 0 15 178 Tulorahoituksen korjauserät 150-35 115 115 Toiminnan rahavirta 9 114 6 179 15 293 0 15 293 Investointien rahavirta Investointimenot -27 787-8 269-36 056 0-36 056 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 765 350 3 115 3 115 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 216 35 251 251 Investointien rahavirta -24 806-7 884-32 690 0-32 690 Toiminnan ja investointien rahavirta -15 692-1 704-17 397 0-17 397 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 378-60 -1 438 84-1 354 Antolainasaamisten vähennykset 136 136 136 Antolainauksen muutokset -1 243-1 303 84-1 218 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 000 0 25 000 164 25 164 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 028-975 -13 002-13 002 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 067 0 8 067 0 8 067 Lainakannan muutokset 21 039-975 20 064 0 20 228 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -66 0-66 -66 Vaihto-omaisuuden muutos 0-62 -62-62 Saamisten muutos -1 024 1 896 872-2 481-1 609 Korottomien velkojen muutos -5 594 896-4 698 2 233-2 465 Muut maksuvalmiuden muutokset -6 684 2 729-3 955-248 -4 203 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 719 110 1 828 0 1 828 Rahavarat 1.1. 4 299 120 4 419 0 4 419 Vaikutus maksuvalmiuteen -2 580-10 -2 591-248 -2 591 KH 4.4.2017 140

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tilinpäätös 2016 KH 4.4.2017 141

Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Hallinto... 3 1.2 Riskien hallinta... 3 1.3 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta... 4 1.4 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 5 1.5 Koulutusliikelaitoksen tuloskortti... 7 2 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU...10 3 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...11 4 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...12 5 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT...14 6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY...16 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...17 7.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...17 7.2 Tuloslaskelman liitetiedot...17 7.3 Taseen liitetiedot...18 7.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot...18 7.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot...20 7.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt...21 7.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot...21 7.6 Toimeksiantojen pääomat...21 8 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT...22 9 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...23 KH 4.4.2017 142 2

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Hallinto Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on järjestänyt toisen asteen koulutusta neljän kalenterivuoden ajan. Liikelaitoksen vastuulla on järjestää ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta (ml. oppisopimuskoulutus) ja lukiokoulutusta Kajaanissa sekä matkailualan ammatillista koulutusta Vuokatissa. Kuusamon kaupungin kanssa on solmittu ns. vastuukuntasopimus ammatillisen koulutuksen järjestämisestä alueella. Koulutusliikelaitos on siirtänyt yhtiöittämisvelvoitteen (kuntalain muutos 23.8.2013/626) mukaisesti työvoimapoliittisen ja muun kilpailutilanteessa markkinoilla tarjottavan arvonlisäverollisen koulutuksen ja muut osaamisen kehittämisen palvelut täysin Edukai Oy:n hoidettavaksi 1.8.2016 alkaen. Yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Kajaanin kaupunki / Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos. Yhtiö ostaa koulutuspalvelut pääasiassa Kainuun ammattiopistolta ja myy ne asiakkaille. Yhtiö ostaa myös tarvitsemansa henkilöstön työpanoksen pääsääntöisesti koulutusliikelaitokselta. Liikelaitoksen toimintaa säätelevät lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetut lait ja asetukset sekä muut ammatillista ja lukio-opetusta koskevat säädökset ja määräykset, Kajaanin kaupungin hallintosääntö ja liikelaitoksen johtosääntö sekä liikelaitoksen johtajan delegointipäätös. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka kautta kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan. Johtokunnassa on edustajat myös Kuusamosta, Kuhmosta ja Suomussalmelta. Liikelaitoksen ammatillisen koulutuksen tulosalue muodostuu Kainuun ammattiopisto -nimisestä oppilaitoksesta ja lukiokoulutuksen tulosalue muodostuu Kajaanin lukio nimisestä oppilaitoksesta. Liikelaitoksessa on yhteensä kuusi tulosyksikköä ja ns. yhteiset palvelut. 1.2 Riskien hallinta Koulutusliikelaitoksen riskienhallintatyö on osa Kajaanin kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa, jossa yhdistyy riskienhallintaprosessi organisaation yleiseen hallintotapaan, strategiaan ja suunnitteluun, johtamiseen, raportointiprosesseihin, toimintaperiaatteisiin, arvoihin ja kulttuuriin. Riskienhallinta on olennainen osa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen strategiaa ja päivittäisjohtamista. Riskienhallinnan avulla koulutusliikelaitoksessa ennakoidaan toiminnan mahdollisuuksia ja siihen kohdistuvia uhkia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. 3 KH 4.4.2017 143

KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOS Riskit TA 2016 Johtopäätökset TP 2016 Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Henkilöstöresurssit Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Toimitilojen vajaakäyttö Yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen opiskelijoihin Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet Koulutusliikelaitos on pyrkinyt etupainotteisesti varautumaan ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä odotettaviin rahoitusleikkauksiin sekä uuteen rahoitusjärjestelmään. Koulutusliikelaitos noudattaa vuonna 2014 olleiden YT-neuvottelujen yhteydessä sovittua ohjelmaa ja aikataulua. Koulutusliikelaitos on yhtiöittänyt kaikki ne toiminnot, joissa toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Osakeyhtiö on aloittanut toimintansa 1.8.2016. Em. toimintojen siirtyminen osakeyhtiöön on tapahtunut joustavasti ja tuloskehitys on kyetty säilyttämään vakaana. Koulutusliikelaitoksessa on jatkettu vuosille 2014-2017 laaditun tilastrategian toteuttamista. Opiskelijahuolto (opiskelijahyvinvointi) on edelleen keskeinen osa koulutusliikelaitoksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Koulutusliikelaitos tarjoaa opiskeluhuoltoon kuuluvina palveluina opiskeluterveydenhuoltoa, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista palvelua. Opiskelijahuolto on koulutusliikelaitoksessa suunnitelmallista, koordinoitua ja opiskelijalähtöistä ja se pohjautuu monien eri toimijoiden yhteistyöhön. Työelämän uudistuminen on keskeinen haaste ja koulutusta on kehitetty vastaamaan työelämän ja yksilöiden (ml. maahanmuuttajat) tarpeisiin paremmin ja joustavammin. Koulutusliikelaitoksessa on panostettu henkilökohtaistamisprosessin yhtenäistämiseen niin, että se soveltuu kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistamisen kehittämisellä on pyritty löytämään entistä joustavampia osaamisen kehittämispolkuja ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. 1.3 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Kainuun ammattiopisto suunnittelee ja toteuttaa kehittämishankkeita, jotka tukevat perustehtävän suorittamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työja koulutusmarkkinoilla. Vuoden 2016 aikana ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 11 Euroopan Unionin, 2 opetus- ja kulttuuriministeriön ja 5 opetusministeriön rahoittamaa hanketta. Yhteensä hankkeita oli 18. Näissä ja 14 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa KAO on toiminut joko hallinnoijana tai osatoteuttajana. Vuoden 2016 kehittämishankkeista valtaosa on alkanut jo edellisinä vuosina ja ne ovat jatkaneet KAOn monitahoista verkostoitumista ja panostusta toiminta-alueemme kehittämiseen. Hankkeita on toteutettu kumppanuudessa työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Impilinnan peruskorjaus valmistui ja rakennuksen avajaisia viettiin syksyllä. Innovatiivisuudestaan valtakunnallista huomiota ja palkintoja saanut Amisyrityksessä oppiminen hanke päättyi vuonna 2016. 4 KH 4.4.2017 144

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen avustamissa hankkeissa on voitu jatkaa työelämäyhteyksien vahvistamista kehittämällä edelleen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen käytänteitä. Erityisesti on pyritty kehittämään oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmiä koulutuksen toteutuksessa ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista henkilökohtaistamisprosesseja tehostamalla. Kansainvälinen toiminta oli vilkasta vuonna 2016. Kainuun ammattiopisto oli mukana joko koordinaattorina tai partnerina 14 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa. 75 opiskelijaa suoritti vähintään kolmen viikon työssäoppimis- tai oppilaitosjakson ulkomailla. Heidän lisäkseen 30 opiskelijaa osallistui lyhemmälle ulkomaan jaksolle. Tänne puolestaan saapui 43 opiskelijaa. Kajaanin lukiossa on ollut vuosikymmeniä vahvat siteet ystävyyskouluihin Unkarissa, Ruotsissa ja Saksassa. Lisäksi Kajaanin lukiosta on tehty eri oppiaineisiin kytköksissä olevia opintoretkiä, esimerkiksi historian, uskonnon ja kuvataiteen opintoretkiä Italiaan, Kreikkaan tai Israeliin. Keväällä 2016 toteutettiin ystävyyskoulumatka Saksaan. Ystävyyskoulutoimintaa ja opintoretkiä jatketaan edelleen soveltuvin osin, mutta painopistettä on pyritty siirtämään kansainvälisessä toiminnassa erilaisiin ulkopuolisen rahoituksen hankkeisiin ja projekteihin. Tähän pyritään yhteistoiminnassa eri sidosryhmien kanssa. Vuonna 2016 pilotoi Suomussalmen lukion ja Kajaanin lukion yhteishanke Osaajaksi kulttuurikasvatuksen avulla, lukiolainen aktiivisena toimijana. Hankkeen puitteissa yhteistyössä Venäjän Karjalan alueen toimijoiden kanssa toteutetaan opintoretki rajan takaiseen Karjalaan. Kajaanin lukiossa opiskelee vuosittain myös muutamia vaihtoopiskelijoita. 1.4 Liikelaitoksen johtajan katsaus Koulutusliikelaitoksen uusi strategia valmistui kevään aikana. Strategiatyöskentelyn taustalla oli Kajaanin kaupungin visio Kasvun kärjessä ja se miten koulutusliikelaitos voi omalla toiminnallaan tukea ja toteuttaa kaupungin asettamaa visiota. Tavoitteena oli konkretisoida omaa toimintaa ohjaavat valinnat niin, että koko henkilöstö ja opiskelijat voivat ne ymmärtää ja sitoutua niihin. VISIO 2025: Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi kertoi tavoitteesta kaiken. Koulutusliikelaitos antaa palvelulupauksen, kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässään. Strategian toteuttamisessa riittää työtä tuleville vuosille. Vuodesta 2013 jatkuneet talouden sopeuttamistoimet jatkuivat entistä voimakkaampina ja niillä varauduttiin erityisesti vuoteen 2017, jolloin suoritetaan hallitusohjelmaan kirjatut suurleikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Opiskelijamäärät eivät ole laskenut samassa suhteessa resurssileikkausten kanssa ja tämä aiheuttaa jatkuvaa haastetta opetustoiminnan toteuttamisessa, mutta antaa samalla vauhtia opetuksen uudistamiselle. Jatkossa sopeuttamistoimien suorittaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Ilahduttava talouden saralla oli se, että lukiokoulutuksen talous saatiin tasapainoon ensimmäisen kerran liikelaitoksen nelivuotisen historian aikana. Liikelaitoksen talouskuri on pitänyt hyvin ja henkilöstön sitoutuminen talouden hallintaan on ollut kunnioitusta herättävää. Kokoaikaisen henkilöstön määrä väheni toimintavuoden aikana 39 henkilöllä ja joulukuussa henkilöstöä oli 356. Kiinteämuotoinen nuorisoasteen koulutustoiminta päättyi KAO:n Kuhmon toimipaikassa kesällä. Toimitiloja vähennettiin vuoden aikana 5 000 m2. Työvoimakoulutuksen määrässä tapahtui pientä hiipumista yleisen työllisyystilanteen paranemisen ja halli- 5 KH 4.4.2017 145

tusohjelmassa sovitun OKMn ja TEM:n työnjakouudistuksen johdosta. TEM:n rahoituspohjassakin oli laskua. Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen onnistuttiin suorittamaan suunnitellussa aikataulussa. Toiminta käynnistyi Kainuun Osaamiskeskus Oy:n nimellä, mutta loppuvuoden aikana nimi vaihdettiin EDUKAI Oy:si, koska perinteinen nimi, joka oli edellisellä vuosikymmenellä käytössä, oli vielä vapaana. Yhtiöittäminen tuo lisähaastetta ja byrokratiaa ammatillisen koulutuksen toimintojen tehostamiselle, mutta tarjoaa myös aivan uusia mahdollisuuksia koulutusmarkkinoilla. Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö laajensi Kajaanin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa siten, että siihen sisältyy nyt uusina tutkintoina Lapsi- ja perhetyön perustutkinto ja Nuoriso- ja vapaaajan ohjauksen perustutkinto. Tutkintojen hakuprosessi kesti useita vuosia. Kainuun ammattiopiston YritysAmis palkittiin Opetushallituksen järjestämässä ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt 2016 kilpailussa rohkeimpana ideana ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Kilpailussa etsittiin kuvauksia käytännöistä, jotka parhaiten edistävät ammattikoulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä tukevat ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita. KAO:n hyvinvointialan hanke Työelämälähtöisyys ytimeksi -oikopolku työuralle sai kilpailussa kunniamaininnan. YritysAmiksen toimintamallissa osaamisen hankkiminen perustuu yrittämällä oppimisen malliin. Taustalla on tammikuussa 2015 alkanut ja syksyllä 2016 päättynyt Amisyrityksessä oppiminen -hanke, jonka rahoitus tuli Euroopan sosiaalirahastosta. Toimintavuoden aikana työstettiin myös koulutuskonserniselvitystä. Siinä selvitettiin mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön Kajaanin ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutusliikelaitoksen kesken. Selvityksen tekijänä toimi kansliapäällikkö Risto Hämäläinen Kajaanin kaupungilta. Selvityksen ensimmäinen vaihe valmistuu talvella 2017. Henkilöstö on ollut monien ristipaineiden kohteena koko toimintavuoden ajan. Epävarmuutta on erityisesti lisännyt ammatillisen koulutuksen reformilainsäädännön valmistumisen viipyminen ja uuden rahoitusmallin ennakoimattomuus. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti ja yhdessä opiskelijoiden kanssa on pystytty rakentamaan tulevaisuuteen katsovaa toiminta- ja työskentelymallia. Oleellista on ollut se, että opiskelijat ovat valmistuneet hyvällä prosentilla ja keskeyttämiset ovat pysyneet vähäisinä. Huolestuttavaa on ollut se, että yhteishaun hakijoista yhä useampi hakee muualle Suomeen opiskelemaan toisen asteen koulutuksen osalta. Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja tältä perustalta voidaan jatkaa kohti taloudellisesti vaikeinta vuotta 2017. Haluan kiittää koko liikelaitoksen henkilöstöä ja opiskelijoita hyvästä ja vastuullisesta työstä vuonna 2016. KH 4.4.2017 146 6

1.5 Koulutusliikelaitoksen tuloskortti Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite TA 2016 Toteutunut 2016 Peruspääoman korko Tilikauden ylijäämä 200 000 euroa vuodessa Toteutunut, peruspääoman korko 2730,00 euroa. Toteutunut, liikelaitoksen tulos vuonna 2016 on 1 899 812,51 euroa. Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Tarjotaan sopivia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osia joustavasti ja työelämälähtöisesti Tarjotaan yritysten ja henkilöstön tarpeisiin ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Koko tutkintojen ja osatutkintojen suorittajien määrä (aikuiskoulutus) Kortti-, passi- ja lupakoulutuksiin osallistuneiden määrä Koko tutkinnot 614 Tutkinnon osat 3 244 (2014) Vähintään nykytila Koko tutkinnot 655 Tutkinnon osat 3 250 2 160 (2014) Vähintään nykytila 5144 (KAOn tilastointi 31.7.2016 saakka) Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Otetaan haltuun peruskoulun päättävien ikäluokka Hakijamäärä (ensisijaisten hakijoiden osuus liikelaitoksen ilmoittamista aloituspaikoista nuorten ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa) KAO 0,98 Lukio 1,04 Nykytila (KAO ja lukio) KAO: 0,87 Lukio: 1,18 Mahdollisimman moni opiskelija saavuttaa jatko-opinto- ja työmarkkinakelpoisuuden Koulutuksen läpäisyaste (KAO:ssa OPH:n tulosmittarin mukaan) KAO 81,6 % Lukio 87,0 % Vähintään nykytaso (KAO ja Lukio) KAO: 82,3 % Lukio: 82,5 % Kokonaiskeskeyttäminen (lukuvuosi/ vuosi) KAO noin 7,0 % Lukio 4,8 % (2014) < 6 % < 3 % KAO: 4,5 % Lukio: 1,2 % 7 KH 4.4.2017 147

Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Virtuaaliopiskelun kehittäminen Käytössä olevien sähköisten oppimisalustojen määrä Käytössä jo monia erilaisia oppimisalustoja, mutta vaihtelua tulosyksiköittäin Kaikissa tulosyksiköissä otetaan käyttöön virtuaaliopiskelumahdollisuudet KAO:lla käytössä useita sähköisiä oppimisalustoja (esim. 356, moodle, prodiax) Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Toimiva laatujärjestelmä Valtakunnallisen laatujärjestelmän mittaristo Arvio pääosin edistynyt (3,3) ja osin kehittyvä Kaikki toiminnot ovat tasolla edistynyt Pääosin edistynyt Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista (Asteikolla 1 5) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Huomioidaan asiakasnäkökulma koulutuspalveluiden järjestämisessä Tulo-, olo- ja päättökyselyt toisen asteen (lukio ja KAO) opiskelijoille OPAL- ja AIPALkyselyt aikuisopiskelijoille Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Opiskelijapalaute 3,89 Aikuiskoulutuksen valtakunnalliset OPAL- ja AIPALpalautteet kerätty, ei vielä käytössä palautteiden keskiarvoja Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita Opiskelijapalaute 3,84 OPAL: 4,03 AIPAL:4,26 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Toteutunut 2016 Opiskelijoiden kannustaminen terveisiin elintapoihin Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 % (2015) KAO 35 % 31% 17 % Lukiolla ei ole käytettävissään vuoden 2015 kouluterveyskyselyn tuloksia. 8 KH 4.4.2017 148

Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Tutkintoon johtamattomat, kilpailluilla markkinoilla tapahtuvat kortti-, lupa- ja passikoulutukset ovat siirtyneet 1.8.2016 alkaen Edukai Oy:n hoidettavaksi. Riskit TA 2016 Toteutunut 2016 Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Henkilöstöresurssit Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Toimitilojen vajaakäyttö Yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen opiskelijoihin Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet Koulutusliikelaitos on pyrkinyt etupainotteisesti varautumaan ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä odotettaviin rahoitusleikkauksiin sekä uuteen rahoitusjärjestelmään. Koulutusliikelaitos on noudattanut vuonna 2014 olleiden YT-neuvottelujen yhteydessä sovittua ohjelmaa ja aikataulua. Koulutusliikelaitoksen on yhtiöittänyt kaikki ne toiminnot, joissa toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Osakeyhtiö on aloittanut toimintansa 1.8.2016. Em. toimintojen siirtyminen osakeyhtiöön on tapahtunut joustavasti ja tuloskehitys on kyetty säilyttämään vakaana. Koulutusliikelaitoksessa on jatkettu vuosille 2014-2017 laaditun tilastrategian toteuttamista. Opiskelijahuolto (opiskelijahyvinvointi) on edelleen keskeinen osa koulutusliikelaitoksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Koulutusliikelaitos tarjoaa opiskeluhuoltoon kuuluvina palveluina opiskeluterveydenhuoltoa, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista palvelua. Opiskelijahuolto on koulutusliikelaitoksessa suunnitelmallista, koordinoitua ja opiskelijalähtöistä ja se pohjautuu monien eri toimijoiden yhteistyöhön Työelämän uudistuminen on keskeinen haaste ja koulutusta on kehitetty vastaamaan työelämän ja yksilöiden (ml. maahanmuuttajat) tarpeisiin paremmin ja joustavammin. Koulutusliikelaitoksessa on panostettu henkilökohtaistamisprosessin yhtenäistämiseen niin, että se soveltuu kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistamisen kehittämisellä on pyritty löytämään entistä joustavampia osaamisen kehittämispolkuja ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Koulutusliikelaitos 409,8 390 360,87 9 KH 4.4.2017 149

2 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2016 TP 2016 Poikkeama Liikevaihto 34 506 360 35 805 684,13-1 299 324,60 Liiketoiminnan muut tuotot 187 889 378 036,06-190 147,06 Tuet ja avustukset 1 572 583 1 510 869,89 61 713,13 Materiaalit ja palvelut -8 271 061-7 492 040,70-779 020,53 Henkilöstökulut -21 284 029-21 826 517,33 542 488,53 Poistot ja arvonalentumiset -633 537-641 524,73 7 987,52 Liiketoiminnan muut kulut -5 868 549-6 131 991,71 263 442,68 Liikeylijäämä (-alijäämä) 209 655 1 602 515,61-1 392 860,33 Korkotuotot 1 600 0,00 1 600,00 Muut rahoitustuotot 2 600 7 908,33-5 308,33 Korkokulut 0 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta (sitova) -15 000-2 730,00-12 270,00 Muut rahoituskulut -6 600-12 048,10 5 448,10 Varausten ja rahastojen muutos 304 166,67-304 166,67 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 192 255 1 899 812,51-1 707 557,23 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2016 Tot 1-12/2016 TA - TOT 2016 46 Koulutusliikelaitos -1 015 000-1 189 620 174 620 Pitkävaikutteiset menot 4650101 Luva/pitkävaikutteiset menot -50 000-33 536-16 464 4650102 Seppälän urheilunurmialueen rakentamin -47 000-43 770-3 230 4650103 Kulttuuri/pitkävaikutteiset menot -274 765 274 765 Koneet ja kalusto 4652003 Logistiikka/5 v. -50 000-55 000 5 000 4652004 Logistiikka/7 v. -120 000-106 500-13 500 4652005 Sähkö, metalli, auto ja turvallisuusala -510 000-288 992-221 008 4652009 Kulttuuriala -60 000-62 695 2 695 4652011 Maatila ja puutarha -18 000-10 958-7 042 4652012 Liiketaloudenala -30 000-29 087-913 4652014 Kuusamo/yhteiset -45 000-14 967-30 033 4652015 Aik.koulutus/tekniikka ja liikenne -65 537 65 537 4652020 Impilinnan kalustus -85 000-87 562 2 562 4652022 Tietoliikenneratkaisujen kehittäminen -84 165 84 165 4652005 Robotiikka automaatio (EU-hanke) -32 085 32 085 KH 4.4.2017 150 10

3 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Liikevaihto 35 805 684,13 37 836 176,72 Liiketoiminnan muut tuotot 378 036,06 270 126,17 Tuet ja avustukset valtiolta 1 403 509,29 1 645 740,99 Tuet muilta 107 360,60 243 474,31 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 989 955,21-2 085 062,74 Palvelujen ostot -5 502 085,49-7 492 040,70-5 822 115,78-7 907 178,52 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -17 185 792,65-18 543 351,42 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 538 832,32-3 760 741,94 Muut henkilösivukulut -1 101 892,36-21 826 517,33-1 064 944,72-23 369 038,08 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -641 524,73-729 628,59 Liiketoiminnan muut kulut -6 131 991,71-6 091 189,74 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 602 515,61 1 898 483,26 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 136,24 Muut rahoitustuotot 7 908,33 6 498,36 Korkokulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta -2 730,00-5 160,00 Liikelaitoksen tuloutus ylijäämästä -2 500 000,00 Muut rahoituskulut -12 048,10-9 765,42-2 508 290,82 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä 1 595 645,84-609 807,56 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia 1 595 645,84-609 807,56 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys (+) -245 833,33 6 095,24 Rahastojen vähennys (+) 550 000,00 304 166,67 2 800 000,00 2 806 095,24 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 1 899 812,51 2 196 287,68 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,64-6,23 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 15,64-6,23 Voitto, % 4,46-1,61 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 11 KH 4.4.2017 151

4 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 602 515,61 1 898 483,26 Poistot ja arvonalentumiset 641 524,73 729 628,59 Rahoitustuotot ja -kulut -6 869,77-2 508 290,82 Tulorahoituksen korjauserät -35 000,00 2 202 170,57 119 821,03 Investointien rahavirta Investointimenot -1 189 619,52-455 395,06 Rahoitusosuudet investoinimenoihin 31 828,52 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 35 000,00 0,00-1 122 791,00-455 395,06 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 079 379,57-335 574,03 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00-17 003 580,49 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset -62 455,83-268 225,78 Saamisten muutos kunnalta -320 417,74 17 384 020,86 Saamisten muutos muilta -197 280,50 575 710,06 Korottomien velkojen muutos muilta -550 221,04-346 283,25-1 130 375,11 17 345 221,89 Rahoituksen rahavirta -1 130 375,11 341 641,40 Rahavarojen muutos -50 995,54 6 067,37 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 169,10 55 164,84 Rahavarat 1.1. 55 164,84 49 097,47-50 995,74 6 067,37 12 KH 4.4.2017 152

Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -188,06-26,31 Kassan riittävyys, pv 0,07 0,91 Quick ratio 0,52 0,44 Current ratio 0,99 0,86 Tunnusluvut, joissa konsernisaaminen palautettuna liikelaitokselle: Kassan riittävyys, pv (mukana pankkitilin velkasaldo) 36,36 29,77 Quick ratio 2,77 2,35 Current ratio 3,23 2,76 Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 13 KH 4.4.2017 153

5 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 2 342 511,35 1 826 244,88 Aineettomat hyödykkeet 514 283,74 299 733,13 Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 514 283,74 299 733,13 Aineelliset hyödykkeet 1 799 756,15 1 498 040,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet 195 156,89 247 393,56 Kuljetusvälineet 316 334,84 385 007,15 Muut koneet ja kalusto yht. 804 212,00 632 681,23 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 484 052,42 232 958,35 Sijoitukset 28 471,46 28 471,46 Osakkeet ja osuudet 28 471,46 28 471,46 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 56 368,46 55 895,28 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 56 368,46 55 895,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 467 048,73 11 937 890,40 Vaihto-omaisuus 1 637 502,43 1 575 046,60 Keskeneräiset tuotteet 1 637 502,43 1 575 046,60 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 8 999 637,86 8 668 294,93 Muut saamiset 8 999 637,86 8 668 294,93 Lyhytaikaiset saamiset 1 825 739,34 1 639 384,03 Myyntisaamiset 1 019 951,13 1 010 455,31 Muut saamiset 379 869,48 447 671,59 Siirtosaamiset 425 918,73 181 257,13 Rahat ja pankkisaamiset 4 169,10 55 164,84 Kassatilit 4 169,10 4 599,15 Maksuliiketilit 0,00 50 565,69 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 865 928,54 13 820 030,56 KH 4.4.2017 154 14

VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 OMA PÄÄOMA 10 752 255,97 9 402 443,46 Peruspääoma 750 000,00 750 000,00 Kehittämisrahasto 5 007 222,80 5 557 222,80 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 095 220,66 898 932,98 Tilikauden ylijäämä 1 899 812,51 2 196 287,68 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 245 833,33 0,00 Poistoero 245 833,33 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 76 429,92 75 956,74 Lahjoitusrahastojen pääomat 76 429,92 75 956,74 VIERAS PÄÄOMA 3 791 409,32 4 341 630,36 Lyhytaikainen 3 791 409,32 4 341 630,36 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 Saadut ennakot 284 464,79 533 118,85 Ostovelat 572 078,02 699 057,82 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 384 530,63 447 908,42 Siirtovelat 2 550 335,88 2 661 545,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 865 928,54 13 820 030,56 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 75,43 70,76 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,30 9,52 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 4 995 3 095 Lainakanta 31.12., 1 000 0 0 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) 15 KH 4.4.2017 155

6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tilikauden 1.1. 31.12.2016 tulos osoittaa ylijäämää 1 899 812,51 euroa. Koulutusliikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 1 899 812,51 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen 2016 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 16 KH 4.4.2017 156

7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 7.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja rahoitusosuudet. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenojen mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 7.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2016 2015 Liikevaihto: valtionosuudet/yksikköhintarahoitus 30 917 153,00 32 882 647,00 muu liikevaihto 4 888 531,13 4 953 529,72 35 805 684,13 37 836 176,72 Liitetoiminnan muut tuotot 378 036,06 270 126,17 EU-tuet 636 662,20 476 395,18 Tuet ja avustukset kunnalta 200 000,00 Muut tuet ja avustukset 674 207,69 1 412 820,12 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 37 694 590,08 39 995 518,19 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5-10 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 3-5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet, raskaskalusto 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 5-7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet, maarakennuskoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 7 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto Atk-laitteet 3-5 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusteet 5-7 vuotta tasapoisto Keskeneräiset hankinnat ei poistoa KH 4.4.2017 157 17

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2015-2019 2016 2015 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 527 778,28 602 233,92 Keskim. poistonalaisten investointien omahankintameno 633 638,65 503 689,85 Ero -105 860,37 98 544,07 Ero % -16,71 19,6 Tuloutus kaupungille 2016 2015 Peruspääoman korko 2 730,00 5 160,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa 2016 2015 Muut toimintatuotot/myyntivoitot Muut hyödykkeet 35 000,00 0,00 Myyntivoitot yhteensä 35 000,00 0,00 7.3 Taseen liitetiedot 7.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tietokone- Muut pitkä- Muut kiinteät Kuljetus- Muut koneet Enn.maksut Yhteensä ohjelmistot vaik. menot rakent. ja laitt. välineet ja kalusto ja keskener. Poistamaton hankintameno 1.1. 0,00 299 733,13 247 393,56 385 007,15 632 681,23 232 958,35 1 797 773,42 Lisäykset tilikauden aikana 274 764,91 161 500,00 470 432,22 282 922,39 1 189 619,52 Rahoitusosuudet tilikaudella 31 828,32 31 828,32 Tilikauden poisto 0,00 60 214,30 52 236,67 230 172,31 298 901,45 641 524,73 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 514 283,74 195 156,89 316 334,84 804 212,00 484 052,42 2 314 039,89 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Koti- Omistuspaikka Liikelaitoksen osuus osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitto/tappio Tytäryhteisöosakkeet Edukai Oy Kajaani 100 % 65 316,22 368 080,11 56 988,18 Muut osakkeet Aunto Oy Erätie 12-14 D 41 Kajaani 100 % 20 061,46 KH 4.4.2017 158 18

Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely 2016 2015 Pitkäaikaiset saamiset Kunnan sisäiset muut saamiset 1 125 000,00 1 425 000,00 Konsernisaamiset 7 874 637,86 7 243 294,93 Yhteensä 8 999 637,86 8 668 294,93 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä 121 557,60 0,00 Myyntisaamiset 898 393,53 1 010 455,31 Muut saamiset 79 869,48 147 671,59 Kunnan sisäiset muut saamiset 300 000,00 300 000,00 Muut siirtosaamiset 425 522,73 181 232,94 Sisäiset muut siirtosaamiset 396,00 24,19 Yhteensä 1 825 739,34 1 639 384,03 Saamiset tytäryhteisöiltä 121 557,60 0,00 Saamiset kunnalta yhteensä 1 425 396,00 1 725 024,19 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta Myyntisaamiset 3 848,46 214 884,86 Siirtosaamiset 26 118,00 37 415,00 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta yhteensä 29 966,46 252 299,86 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2016 2015 Projektisaamiset/EU-hankkeet 396 971,06 141 724,47 Muut erät 28 947,67 39 532,66 Muut siirtosaamiset yhteensä 425 918,73 181 257,13 KH 4.4.2017 159 19

7.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2016 2015 Peruspääoma 31.12 750 000,00 750 000,00 Kehittämisrahasto 1.1. 5 557 222,80 2 357 222,80 Lisäykset tilikaudella 6 000 000,00 Vähennykset tilikaudella 550 000,00 2 800 000,00 Kehittämisrahasto 31.12 5 007 222,80 5 557 222,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 31.12. 3 095 220,66 898 932,98 Tilikauden yli-/alijäämä 1 899 812,51 2 196 287,68 Oma pääoma yhteensä 31.12. 10 752 255,97 9 402 443,46 Oppi 4 peruskorjausta KAO on rahoittanut 2011 tilikaudella 3 000 000,00. (KAO:n JK 2.9.2010 26). Kehittämisrahastoa puretaan vuosittain peruskorjauksen 10 vuoden poistoajan mukaan. Kehittämisrahastoa käytetty kulttuuri/yritysamis tilojen saneeraukseen 250 000,00 (JK 15.10.2015 46). Vieraan pääoman erittely 2016 2015 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille Ostovelat 0,00 83 810,41 Siirtovelat 0,00 3 305,86 Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille yhteensä 0,00 87 116,27 Siirtovelkojen olennaiset erät 2016 2015 Lomapalkkajaksotus 2 207 288,58 2 250 512,39 Muut siirtovelat: KuEL-maksut 208 346,12 330 487,64 Muut erät 134 701,18 80 545,24 Muut siirtovelat yhteensä 343 047,30 411 032,88 KH 4.4.2017 160 20

7.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt 2016 2015 Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 720 188,94 725 240,69 Myöhemmin maksettavat 1 054 165,01 1 038 797,72 1 774 353,95 1 764 038,41 Projektivastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 205 336,00 144 690,00 Myöhemmin maksettavat 52 306,00 51 550,00 257 642,00 196 240,00 7.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2016 2015 Henkilöstön määrä 31.12. vakinaiset 312,42 334,70 määräaikaiset 48,45 74,22 työllistetyt 0,00 0,90 yhteensä 360,87 409,82 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 21 826 517,33 23 369 038,08 Henkilöstökuluja aktivoitu 1 220,45 5 900,73 7.6 Toimeksiantojen pääomat Stipendirahastot 2016 2015 Kajaanin lukion stipendirahasto 69 520,32 68 141,07 Kainuun ammattiopiston stipendirahasto 6 909,60 7 815,67 YHTEENSÄ 76 429,92 75 956,74 21 KH 4.4.2017 161

8 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen paperinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuushankinnat ja myynnit sähköinen AF Poistokirjaukset sähköinen AZ Investointien purkaminen sähköinen BA Konekieliset tiliotetapahtumat sähköinen BM Ostomaksut (automaattiset) sähköinen DT Asiakkaan tasaus (nollasuoritukset) sähköinen DV Myyntisuoritukset (viitteelliset) sähköinen DZ Myyntisuor. (man.) sähköinen KG Toimittajat hyvitys sähköinen KZ Toimittajat -maksu sähköinen KT Toimittajan tasaus sähköinen KR Ostolaskut/Rondo sähköinen M1 Liittymä kassajärjestelmä sähköinen M2 Liittymä kassajärjestelmä Pankki- ja luottokortit sähköinen M3 Liittymä ProExellent (palkka) sähköinen M8 M2 matkalaskut sähköinen RC Korkolaskut sähköinen RV Myyntilaskut sähköinen SA Muistiotositteet paperi SB Muistiotositteet paperi SR Muistiotositteet Rondo R8 sähköinen SC Käteisalennusten kirjaus sähköinen ST Pääkirjatilien tasaus sähköinen 22 KH 4.4.2017 162

KH 4.4.2017 163

KH 4.4.2017 164

KH 4.4.2017 165

KH 4.4.2017 166

KH 4.4.2017 167

KH 4.4.2017 168

KH 4.4.2017 169

KH 4.4.2017 170

KH 4.4.2017 171

KH 4.4.2017 172

KH 4.4.2017 173

KH 4.4.2017 174

KH 4.4.2017 175

KH 4.4.2017 176

KH 4.4.2017 177

KH 4.4.2017 178

KH 4.4.2017 179

KH 4.4.2017 180

KH 4.4.2017 181

KH 4.4.2017 182

KH 4.4.2017 183

KH 4.4.2017 184

KH 4.4.2017 185

KH 4.4.2017 186

KH 4.4.2017 187

KH 4.4.2017 188

KH 4.4.2017 189

KH 4.4.2017 190

Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset asettavat taloudellisia haasteita, mutta voivat tarjota myös mahdollisuuksia tuleville vuosille. Uuden monitoimitalo Lehtikankaan tuotantokeittiön sekä palvelukeittiöiden toiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja käyttöönotto tulevat olemaan varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen alueen kustannusten hallinnassa keskeisessä roolissa. Uuden tuotantokeittiön myötä vuokrakulut kasvavat huomattavasti jo vuodelle 2017. Tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutukset Mamsellin nykymuotoiseen toimintaan ovat tässä vaiheessa avoimena. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Mamsellin henkilöstövahvuus oli vuonna 2016 yhteensä 223,58 HTV:a. Työntekijöistä 179 työntekijää toimi toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa ja 41 työntekijää määräaikaisessa työsuhteessa. Eläkkeelle jäi 10 henkilöä. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 6,50 miljoonaa euroa (28 451,30 /HTV) ja henkilöstökulujen 8,40 miljoonaa euroa. Palkkojen ja palkkioiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 38,5 % (2015 39,2 %) ja henkilöstökulujen osuus 49,8 (51,4 % ). Henkilöstömenojen sivukulut olivat 1,90 miljoonaa euroa, joista eläkekuluja 1,48 miljoonaa euroa ja muita henkilösivukuluja 0,42 miljoonaa euroa. Työvuorolisiä maksettiin 0,4 miljoonaa euroa joissa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,8 %. Kajaanin Mamselli liikelaitos palkitsee henkilöstöä vuosittaisella tulospalkkiolla, mikäli asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylitetään. Vuonna 2016 maksettiin tulospalkkiota vuoden 2015 tavoitteiden saavuttamisesta n. 90 000 ja maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaispalkkasummasta oli 1,4 %. Kajaanin Mamsellissa on oma vuosittain päivitettävä osaamisen kehittämissuunnitelma kolmelle vuodelle, jonka tavoitteena on tarvittavan osaamisen ennakointi, rekrytointien kohdentaminen, olemassa olevan osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa palvelutuotannon tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä työelämän laatua. Vuonna 2016 jatkui esimiehen erikoisammattitutkinto oppisopimuskoulutus neljällä henkilöllä, koulutus päättyy vuonna 2017. Kaksi esimiestä suoritti loppuun vuonna 2015 aloitetun kaupungin esimiesvalmennuksen. Viisi esimiestä osallistui Aikopan järjestämään esimiesviestintä-koulutukseen (4 op). Kolme henkilöä suoritti oppisopimuksella markkinointi sähköisessä ympäristössä koulutuksen. Laitoshuoltajan ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksella opiskeli viisi työntekijää. Mamsellin johtoryhmä terävöitti toimintaansa johtoryhmävalmennuksen avulla. Mamsellissa järjestettiin lisäksi useita muutaman tunnin mittaisia ammattialakohtaisia koulutustilaisuuksia sekä työnohjauksia. Kajaanin Mamsellissa on käytössä oma vuosittain päivitettävä henkilöstöohjelma, joka pohjautuu Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelmaan. Mamsellin omassa henkilöstöohjelmassa on panostettu määrätietoisesti usean vuoden ajan henkilöstön laaja-alaiseen työhyvinvointiin ja ikäjohtamiseen. Mamsellissa määriteltiin koko henkilöstön kanssa yhteiset arvot ja käytiin arjen toimintaa tukevat arvokylvyt. Osana työhyvinvoinnin tukemista Mamselli osallistui Liiku - myötätuulta elämään 2 hankkeeseen. Lisäksi Mamsellissa osallistuttiin myös valtakunnallisiin liikkumista edistäviin kampanjoihin. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti kaikissa Mamsellin työyksiköissä suoritettiin vaarojen arvioinnit. Työterveyshuollon kanssa tehtävät yksikkökäynnit toteutettiin suunnitellusti. Mamsellissa jatkettiin yhteistyön tiivistämistä työterveyshuollon kanssa tavoitteena mahdollisten tulevien haasteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy sekä työssäjaksamisen tukeminen. Ensiaputaitovalmiuksia päivitti 12 mamsellilaista. Mamsellin sairauspoissaololuvut toimintavuonna 2016 laskivat hieman edellisestä vuodesta, kun sairauspoissaolotyöpäivien määrä suhteutettuna HTV:n laski 0,48 työpäivällä/ HTV (2016: 12,45 tp/ HTV ja 2015: 12,93 tp/ HTV). KH 4.4.2017 191 6

KH 4.4.2017 192

KH 4.4.2017 193

KH 4.4.2017 194

KH 4.4.2017 195

KH 4.4.2017 196

KH 4.4.2017 197

KH 4.4.2017 198

KH 4.4.2017 199

KH 4.4.2017 200

KH 4.4.2017 201

KH 4.4.2017 202

Sote, puhtaanapitopalvelu 0,00 0,00 Muut erät 19 996,16 20 341,63 Yhteensä 1 422 420,12 1 393 031,66 3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 2016 2015 Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 26 966,47 28 461,50 Myöhemmin maksettavat 34 227,24 50 038,09 Yhteensä 61 193,71 78 499,59 6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2016 2015 Henkilöstön määrä 31.12. (htv2) vakinaiset 179,49 168,68 määräaikaiset 41,41 53,24 työllistetyt 2,68 2,89 Yhteensä 223,58 224,81 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat 6 610 701,48 6 611 982,14 Henkilöstökorvaukset -115 564,09-86 350,01 Palkat ja palkkiot yhteensä 6 495 137,39 6 525 632,13 Eläkekulut 1 483 771,96 1 639 593,04 Muut henkilösivukulut 418 275,06 376 311,46 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä 8 397 184,41 8 541 536,63 3.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2016 2015 Henkilöstön määrä 31.12. (htv2) vakinaiset 179,49 168,68 määräaikaiset 41,41 53,24 työllistetyt 2,68 2,89 Yhteensä 223,58 224,81 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat 6 610 701,48 6 611 982,14 Henkilöstökorvaukset -115 564,09-86 350,01 Palkat ja palkkiot yhteensä 6 495 137,39 6 525 632,13 18 KH 4.4.2017 203

KH 4.4.2017 204

KH 4.4.2017 205

KH 4.4.2017 206

KH 4.4.2017 207

KH 4.4.2017 208

KH 4.4.2017 209

KH 4.4.2017 210

KH 4.4.2017 211

KH 4.4.2017 212

KH 4.4.2017 213

KH 4.4.2017 214

KH 4.4.2017 215

KH 4.4.2017 216

KH 4.4.2017 217

KH 4.4.2017 218

KH 4.4.2017 219

KH 4.4.2017 220

KH 4.4.2017 221

KH 4.4.2017 222

KH 4.4.2017 223

KH 4.4.2017 224

KH 4.4.2017 225

KH 4.4.2017 226

KH 4.4.2017 227

KH 4.4.2017 228

KH 4.4.2017 229

KH 4.4.2017 230

KH 4.4.2017 231

KH 4.4.2017 232

KH 4.4.2017 233

KH 4.4.2017 234

KH 4.4.2017 235

KH 4.4.2017 236

KH 4.4.2017 237

KH 4.4.2017 238

KH 4.4.2017 239

KH 4.4.2017 240

KH 4.4.2017 241

KH 4.4.2017 242