Esa Iivonen 10.11.2014 Lapsella on oikeus leikkiin
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus ja se on oikeudellisesti velvoittava Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. 2
Juhlavuoden teemana lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotisjuhlavuoden kansallisena teemana on lapsen oikeus leikkiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklassa turvataan lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Leikki on lapselle keskeinen tapa toimia, osallistua ja oppia. 3
Aineistoja juhlavuoden teemasta ja lapsen oikeuksien päivästä 20.11. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivut: http://www.mll.fi/mll/lastenoikeudet/lapsen-oikeuksien-paiva/ Lastensuojelun Keskusliiton sivut: http://www.lapsiasia.fi/lapsen-oikeuksien-paiva Lapsiasiavaltuutetun toimiston sivut: http://www.lapsiasia.fi/lapsen-oikeuksien-paiva 4
Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) 31. artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. 2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. 5
Sopimusvaltion velvollisuudet Velvollisuus kunnioittaa: Sopimusvaltio pidättäytyy puuttumasta suoraan tai välillisesti 31. artiklassa määriteltyjen oikeuksien nauttimiseen. Velvollisuus suojella: Sopimusvaltio ryhtyy toimiin estääkseen kolmansia osapuolia puuttumasta 31. artiklan mukaisiin oikeuksiin. Velvollisuus turvata: Sopimusvaltio ottaa käyttöön kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla edistetään mahdollisuutta nauttia täysimääräisesti 31. artiklassa määritellyistä oikeuksia. 6
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti sopimuksen 31. artiklan tulkinnasta Lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta. Vuonna 2013 annettu yleiskommentti nro 17 käsittelee sopimuksen 31. artiklassa turvattuja oikeuksia. Yleiskommentista nro 17 on juuri julkaistu suomennos: http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/komitean_yleiskommentit 7
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti sopimuksen 31. artiklan tulkinnasta Lapsen oikeuksien komitea korostaa 31. artiklan mukaisten oikeuksien merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. 31. artiklaa tulee tulkita kokonaisvaltaisesti sekä sisältönsä puolesta että suhteessa koko lapsen oikeuksien sopimukseen. Kaikki 31. artiklan osat liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. 31. artiklan mukaiset oikeudet linkittyvät sopimuksen yleisperiaatteisiin ja muihin lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyihin oikeuksiin. 8
31. artiklan merkityksestä lasten elämässä (1) 31. artiklassa turvattujen oikeuksien toteutumisella on keskeinen merkitys lapsuudelle, lapsen oikeudelle mahdollisimman suotuisaan kehitykseen, lapsen selviytymiskyvylle ja lapsen muiden oikeuksien toteutumiselle. Ympäristö, jossa kaikilla lapsilla on mahdollisuudet leikkiin ja virkistystoimintaan, tarjoaa edellytykset luovuudelle. Leikki ja virkistystoiminta ovat välttämättömiä lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. 9
31. artiklan merkityksestä lasten elämässä (2) Leikki ja virkistystoiminta edistävät luovuuden, mielikuvituksen, itseluottamuksen sekä fyysisten, sosiaalisten, kognitiivisten ja emotionaalisten vahvuuksien ja taitojen kehittymistä. Ne tukevat kaikki oppimisen osa-alueita ja ovat tapa osallistua jokapäiväiseen elämään. Leikillä on tärkeä tehtävä lapsen aivojen kehittymisessä. Leikkiessään ja virkistystoiminnassa lapset oppivat tekemällä. 10
31. artiklan merkityksestä lasten elämässä (3) Leikkiminen lasten kanssa tarjoaa aikuiselle tilaisuuden oivaltaa ja ymmärtää lapsen näkökulmia. Se myös rakentaa kunnioitusta sukupolvien välille, edistää sukupovien välistä ymmärrystä ja viestintää lasten ja aikuisten välillä sekä tarjoaa tilaisuuden antaa ohjausta ja virikkeitä. Lapset toisintavat, muuttavat, luovat ja siirtävät kulttuuria. Lasten leikkiminen synnyttää lapsuuden kulttuurin. 11
31. artikla: Lepo ja vapaa-aika Lepoon kuuluvat perustarpeet, kuten fyysinen ja psyykkinen rentoutuminen ja uni. Levolla tulee varmistaa riittävä hengähdystauko työstä, koulutuksesta ja muista rasituksista. Vapaa-aika tarkoittaa aikaa, jolloin lapsi voi leikkiä tai osallistua virkistystoimintaan. Vapaa-aikaan ei sisälly muodollista koulutusta, työntekoa, kotitöitä ym. velvollisuuksia. 12
31. artikla: Leikki (1) Leikki on toimintaa tai prosessia, jonka lapset ovat itse aloittaneet ja jota he itse ohjaavat ja jäsentävät. Aikuiset voivat myötävaikuttaa leikkiin, mutta leikki on itsessään vapaaehtoista, sitä ohjaa luontainen motivaatio ja siihen ryhdytään sen itsensä vuoksi pikemminkin kuin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Leikin keskeisiä piirteitä ovat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. 13
31. artikla: Leikki (2) Leikki voi tapahtua lukemattomissa eri muodoissa joko ryhmässä tai yksin. Leikin muodot vaihtelevat, ja niitä muokataan lapsuuden aikana. Leikki on keskeinen tekijä lapsen fyysisessä, sosiaalisessa, kognitiivisessa, emotionaalisessa ja hengellisessä kehityksessä. 14
31. artikla: Virkistystoiminta, kulttuurielämä ja taiteet Virkistystoiminta on lapsen vapaaehtoista osallistumista musiikkija taidetoimintaan, käsitöiden tekemiseen, yhteisölliseen toimintaan, seuratoimintaan, urheiluun, peleihin, retkeilyyn ja muuhun harrastustoimintaan. Kulttuurielämään ja taiteisiin osallistuminen on tärkeää lasten identiteetin ja maailmankuvan rakentamisessa. Kulttuuria ja taidetta ilmaistaan ja niistä nautitaan eri paikoissa ja erilaisten muotojen kautta. Lasten tulee saada sekä itse luoda että nauttia kulttuurista ja taiteista. 15
Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys: Lapsen oikeudet koskevat kaikkia lapsia (2. artikla). Lapsen edun ensisijaisuus: Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3. artikla). Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen oikeus osallistua): Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12. artikla). 16
Lapsen oikeus leikkiin - Syrjimättömyys Syrjimättömyys (2. artikla): Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus toteuttaa 31. artiklan mukaisia oikeuksiaan ilman minkäänlaista syrjintää. Miten lapsen oikeus leikkiin toteutuu erilaisessa asemassa olevien lasten kohdalla? 17
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen edun ensisijaisuus Lapsen edun ensisijaisuus (3. artikla): Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. 31. artiklan mukaisten oikeuksien toteutuminen on itsessään lapsen etu. Miten suunniteltu päätös tai toimi toteuttaa lapsen oikeutta leikkiin? 18
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus kehittymiseen Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla). Leikin merkitys lapsen fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle, kognitiiviselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Lapsen kehittyvien valmiuksien tukeminen 19
Lapsen oikeus leikkiin Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen näkemysten kunnioittaminen, lapsen oikeus osallistua (12. artikla): Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsia tarvittaessa tuettava näkemysten ilmaisussa Lapsella on oikeus tehdä valintoja ja määrätä itse osallistumisestaan leikkiin. 20
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus mielipiteen ilmaisuun Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä (13 artikla). Oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. 21
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus yhdistymisvapauteen Lapsen oikeus yhdistymisvapauteen ja kokoontumisvapauteen (15 artikla) Lasten ystävyyssuhteiden ylläpito, jäsenyys sosiaalisissa, kulttuurisissa, liikunta- tai muissa järjestöissä Leikki ja virkistystoiminta ystäväsyyssuhteiden ylläpitäjänä 22
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus tietoon median välityksellä Sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen (17. artikla) 17. artiklassa 5-kohtainen luettelo toimenpiteistä, muun muassa lastenkirjojen tuottaminen ja levittäminen 23
Lapsen oikeus leikkiin - Vammaiset lapset Henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. (23. artikla) Vammaisille lapsille järjestettävä esteettömät ja osallistavat ympäristöt ja palvelut, jotta he voivat nauttia 31. artiklan mukaisista oikeuksistaan. 24
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. (24. artikla) Leikkiminen edistää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja kehitystä. Sairaiden lasten oikeus leikkimiseen 25
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus riittävään elintasoon Jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon (27. artikla) Riittämätön elintaso rajoittaa lapsen mahdollisuuksia leikkiin. 26
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus koulutukseen Jokaisen lapsen oikeus saada opetusta (28. artikla) Lapsen leikkiminen ja muut 31. artiklassa turvatut oikeudet välttämättömiä lapsen koulutuksen päämäärien (29. artikla) toteutumiselle. Leikki on lapselle keskeinen oppimiskeino. 27
Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen koulutuksen päämäärät Lapsen koulutuksen päämärät (29. artikla) 29. artiklassa 5-kohtainen luettelo: - lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen - ihmisoikeuksien kunnioittamiseen - kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan - lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään yhteiskunnassa - kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan 28
Lapsen oikeus leikkiin - Vähemmistöryhmään kuuluvat lapset Niissä maissa, joissa on etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöryhmiä tai alkuperäiskansoihin kuuluvia henkilöitä, tällaiseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. (30 artikla) Kielen merkitys leikille 29
Lapsen oikeus leikkiin - Pakolaislapset Lapsen, joka yksin tai yhdessä vanhempiensa tai muun henkilön kanssa anoo pakolaisen asemaa tai jota pidetään pakolaisena soveltuvien kansainvälisen tai kansallisen oikeuden ja menettelytapojen mukaan, tulee saada asianmukaista suojelua ja humanitaarista apua voidakseen nauttia lapsen oikeuksien sopimuksessa muissa soveltuvissa ihmisoikeussopimuksissa tunnustettuja oikeuksia. (22 artikla) Miten toteutuu pakolais- ja turvapaikanhakijalasten oikeus leikkiin? 30
Lapsen oikeus leikkiin Lapsityövoiman käytön rajoittaminen Lasta tulee suojella taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen kehitykselleen (32. artikla) Lapsityövoiman käyttö heikentää merkittävästi lasten mahdollisuuksia leikkiin 31
Lapsen oikeus leikkiin LOS:n 19, 34, 37 ja 38. artikloissa turvatut oikeudet Väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton tai mielivaltainen vapaudenriisto ja palvelu aseellisissa konflikteissa estävät vakavalla tavalla lapsia nauttimista leikistä ja virkistystoiminnasta. Myös toisten lasten harjoittama kiusaaminen voi merkittävästi estää lasta nauttimista leikistä ja muista 31. artiklan mukaisista oikeuksistaan. 32
Lapsen oikeus leikkiin - Kaltoinkohdellun lapsen toipuminen Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimiin edistääkseen minkä tahansa laiminlyönnin, hyväksikäytön, pahoinpitelyn, kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen, tai aseellisen selkkauksen uhriksi joutuneen lapsen ruumiillista ja henkistä toipumista sekä yhteiskunnallista sopeutumista. Toipumisen ja sopeutumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää lapsen terveyttä, itsekunnioitusta ja ihmisarvoa. (39. artikla) Leikki lapsen toipumisen edistämisen keinona 33
Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (1) Stressitön kasvuympäristö Vapaus sosiaalisesta syrjäytymisestä, ennakkoluuloista ja syrjinnästä Sosiaalisesti turvallinen ja väkivallaton ympäristö Ympäristö, joka on riittävän turvallinen saastumiselta, liikenteeltä ja muilta fyysisiltä haitoilta ja joka mahdollistaa turvallisen liikkumisen lähinaapurustossa 34
Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (2) Mahdollisuus lapsen iän ja kehityksen mukaiseen riittävään lepoon Mahdollisuus vapaa-aikaan Esteettömät tilat ja aikaa leikkiin, joka on vapaa aikuisten määräilystä Tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä ulkona erilaisissa ympäristöissä, tarvittaessa aikuisten tuella 35
Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (3) Mahdollisuuksia kokea ja leikkiä luonnossa Mahdollisuuksia omalle tilalle ja ajalle luoda ja rakentaa maailmaa mielikuvituksen ja kielen avulla Mahdollisuuksia tutkia ja ymmärtää kulttuurista ja taiteellista perintöä, osallistua siihen sekä luoda ja muokata sitä 36
Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (4) Mahdollisuudet osallistua muiden lasten kanssa peleihin, urheiluun, muuhun virkistystoimintaan, tarvittaessa ohjaajien tai valmentajien tukemana Vanhempien, opettajien ja koko yhteiskunnan antama tunnustus ja arvostus 31. artiklassa turvattujen oikeuksien merkitykselle 37
Haasteita 31. artiklan toteutumiselle (1) Leikin ja virkistystoiminnan merkitystä ei tunnusteta Turvattomat ja vaaralliset ympäristöt, fyysiset ja sosiaaliset turvattomuustekijät Kielteinen suhtautuminen lapsiin julkisissa tiloissa Tasapainon löytäminen riskien ja turvallisuuden välillä Puutteellinen pääsy luontoon 38
Haasteita 31. artiklan toteutumiselle (2) Koulutukseen liittyvät menestyspaineet Liian ohjelmoidut aikataulut Kehittämistoimien puute 31. artiklan oikeuksiin liittyen Lasten kulttuuri- ja taidemahdollisuuksiin panostaminen puute Sähköisen median roolin kasvu Leikin kaupallistuminen 39
Kiitos mielenkiinnosta! esa.iivonen(at)mll.fi Twitter @EsaIivonen