Esa Iivonen Lapsella on oikeus leikkiin

Samankaltaiset tiedostot
Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA

/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu Tampere

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Esa Iivonen Lapsella on oikeus saada opetusta! Suomen Vanhempainliiton seminaari Lapsen oikeus opetukseen

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

lapsilla on omat oikeudet?

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

Hyvinvointi ja liikkuminen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Lapsen oikeuksien sopimus

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

YK:N YLEISSOPIMUS LAPSEN OIKEUKSISTA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön , Tieteiden talo

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

YHDESSÄ! LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA ETU EDELLÄ

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS,

Lapsivaikutusten arviointi lasten ja nuorten parhaaksi

Taiteen, kulttuurin ja muun harrastustoiminnan (extended education) merkitys koululaisten hyvinvoinnille

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015

Miten edistää lasten oikeuksien toteutumista?

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

TYÖPAJA Lapsivaikutusten arviointi ja osallisuus osana toimintakulttuurin muutosta Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoki Areena Kati Honkanen, THL

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Sointu Möller, YL

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

EDUCA SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli

LAUSUNTO l LAPS/ 280/

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

LAUSUNTO l LAPS/ 280/

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

LAPSEN OIKEUDET KOTONA

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Yleissopimus lapsen oikeuksista

YK:n yleissopimus LAPSEN OIKEUKSISTA

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi


LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Maailmankansalaisen etiikka

1 artikla. 2 artikla. 3 artikla

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lausuntopyyntö STM 2015

Viite: Lausuntopyyntö nuorisolain uudistamisesta (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:15)

Esa Iivonen Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät Oulu. Lasten oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa

Eduskunnan lakivaliokunnalle

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi

Yleissopimus lapsen oikeuksista

Esa Iivonen Avoin hallinto ja lasten oikeudet Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Artikloista arkitodellisuuteen

7775/17 team/os/ts 1 DGC 2B

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esitysluonnoksesta tupakkalakia koskevan hallituksen esityksen HE 15/2016 vp täydentämiseksi.

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kuntaliiton EVA-treffit Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Eduskunnan lakivaliokunnalle

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Esa Iivonen Lapsiystävällinen kunta ja maakunta oppimisverkosto Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Transkriptio:

Esa Iivonen 10.11.2014 Lapsella on oikeus leikkiin

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus ja se on oikeudellisesti velvoittava Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. 2

Juhlavuoden teemana lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotisjuhlavuoden kansallisena teemana on lapsen oikeus leikkiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklassa turvataan lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Leikki on lapselle keskeinen tapa toimia, osallistua ja oppia. 3

Aineistoja juhlavuoden teemasta ja lapsen oikeuksien päivästä 20.11. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivut: http://www.mll.fi/mll/lastenoikeudet/lapsen-oikeuksien-paiva/ Lastensuojelun Keskusliiton sivut: http://www.lapsiasia.fi/lapsen-oikeuksien-paiva Lapsiasiavaltuutetun toimiston sivut: http://www.lapsiasia.fi/lapsen-oikeuksien-paiva 4

Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) 31. artikla 1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. 2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. 5

Sopimusvaltion velvollisuudet Velvollisuus kunnioittaa: Sopimusvaltio pidättäytyy puuttumasta suoraan tai välillisesti 31. artiklassa määriteltyjen oikeuksien nauttimiseen. Velvollisuus suojella: Sopimusvaltio ryhtyy toimiin estääkseen kolmansia osapuolia puuttumasta 31. artiklan mukaisiin oikeuksiin. Velvollisuus turvata: Sopimusvaltio ottaa käyttöön kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla edistetään mahdollisuutta nauttia täysimääräisesti 31. artiklassa määritellyistä oikeuksia. 6

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti sopimuksen 31. artiklan tulkinnasta Lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta. Vuonna 2013 annettu yleiskommentti nro 17 käsittelee sopimuksen 31. artiklassa turvattuja oikeuksia. Yleiskommentista nro 17 on juuri julkaistu suomennos: http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/komitean_yleiskommentit 7

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti sopimuksen 31. artiklan tulkinnasta Lapsen oikeuksien komitea korostaa 31. artiklan mukaisten oikeuksien merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. 31. artiklaa tulee tulkita kokonaisvaltaisesti sekä sisältönsä puolesta että suhteessa koko lapsen oikeuksien sopimukseen. Kaikki 31. artiklan osat liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. 31. artiklan mukaiset oikeudet linkittyvät sopimuksen yleisperiaatteisiin ja muihin lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyihin oikeuksiin. 8

31. artiklan merkityksestä lasten elämässä (1) 31. artiklassa turvattujen oikeuksien toteutumisella on keskeinen merkitys lapsuudelle, lapsen oikeudelle mahdollisimman suotuisaan kehitykseen, lapsen selviytymiskyvylle ja lapsen muiden oikeuksien toteutumiselle. Ympäristö, jossa kaikilla lapsilla on mahdollisuudet leikkiin ja virkistystoimintaan, tarjoaa edellytykset luovuudelle. Leikki ja virkistystoiminta ovat välttämättömiä lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. 9

31. artiklan merkityksestä lasten elämässä (2) Leikki ja virkistystoiminta edistävät luovuuden, mielikuvituksen, itseluottamuksen sekä fyysisten, sosiaalisten, kognitiivisten ja emotionaalisten vahvuuksien ja taitojen kehittymistä. Ne tukevat kaikki oppimisen osa-alueita ja ovat tapa osallistua jokapäiväiseen elämään. Leikillä on tärkeä tehtävä lapsen aivojen kehittymisessä. Leikkiessään ja virkistystoiminnassa lapset oppivat tekemällä. 10

31. artiklan merkityksestä lasten elämässä (3) Leikkiminen lasten kanssa tarjoaa aikuiselle tilaisuuden oivaltaa ja ymmärtää lapsen näkökulmia. Se myös rakentaa kunnioitusta sukupolvien välille, edistää sukupovien välistä ymmärrystä ja viestintää lasten ja aikuisten välillä sekä tarjoaa tilaisuuden antaa ohjausta ja virikkeitä. Lapset toisintavat, muuttavat, luovat ja siirtävät kulttuuria. Lasten leikkiminen synnyttää lapsuuden kulttuurin. 11

31. artikla: Lepo ja vapaa-aika Lepoon kuuluvat perustarpeet, kuten fyysinen ja psyykkinen rentoutuminen ja uni. Levolla tulee varmistaa riittävä hengähdystauko työstä, koulutuksesta ja muista rasituksista. Vapaa-aika tarkoittaa aikaa, jolloin lapsi voi leikkiä tai osallistua virkistystoimintaan. Vapaa-aikaan ei sisälly muodollista koulutusta, työntekoa, kotitöitä ym. velvollisuuksia. 12

31. artikla: Leikki (1) Leikki on toimintaa tai prosessia, jonka lapset ovat itse aloittaneet ja jota he itse ohjaavat ja jäsentävät. Aikuiset voivat myötävaikuttaa leikkiin, mutta leikki on itsessään vapaaehtoista, sitä ohjaa luontainen motivaatio ja siihen ryhdytään sen itsensä vuoksi pikemminkin kuin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Leikin keskeisiä piirteitä ovat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. 13

31. artikla: Leikki (2) Leikki voi tapahtua lukemattomissa eri muodoissa joko ryhmässä tai yksin. Leikin muodot vaihtelevat, ja niitä muokataan lapsuuden aikana. Leikki on keskeinen tekijä lapsen fyysisessä, sosiaalisessa, kognitiivisessa, emotionaalisessa ja hengellisessä kehityksessä. 14

31. artikla: Virkistystoiminta, kulttuurielämä ja taiteet Virkistystoiminta on lapsen vapaaehtoista osallistumista musiikkija taidetoimintaan, käsitöiden tekemiseen, yhteisölliseen toimintaan, seuratoimintaan, urheiluun, peleihin, retkeilyyn ja muuhun harrastustoimintaan. Kulttuurielämään ja taiteisiin osallistuminen on tärkeää lasten identiteetin ja maailmankuvan rakentamisessa. Kulttuuria ja taidetta ilmaistaan ja niistä nautitaan eri paikoissa ja erilaisten muotojen kautta. Lasten tulee saada sekä itse luoda että nauttia kulttuurista ja taiteista. 15

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys: Lapsen oikeudet koskevat kaikkia lapsia (2. artikla). Lapsen edun ensisijaisuus: Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3. artikla). Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen oikeus osallistua): Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12. artikla). 16

Lapsen oikeus leikkiin - Syrjimättömyys Syrjimättömyys (2. artikla): Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus toteuttaa 31. artiklan mukaisia oikeuksiaan ilman minkäänlaista syrjintää. Miten lapsen oikeus leikkiin toteutuu erilaisessa asemassa olevien lasten kohdalla? 17

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen edun ensisijaisuus Lapsen edun ensisijaisuus (3. artikla): Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. 31. artiklan mukaisten oikeuksien toteutuminen on itsessään lapsen etu. Miten suunniteltu päätös tai toimi toteuttaa lapsen oikeutta leikkiin? 18

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus kehittymiseen Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla). Leikin merkitys lapsen fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle, kognitiiviselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Lapsen kehittyvien valmiuksien tukeminen 19

Lapsen oikeus leikkiin Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen näkemysten kunnioittaminen, lapsen oikeus osallistua (12. artikla): Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsia tarvittaessa tuettava näkemysten ilmaisussa Lapsella on oikeus tehdä valintoja ja määrätä itse osallistumisestaan leikkiin. 20

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus mielipiteen ilmaisuun Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä (13 artikla). Oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. 21

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus yhdistymisvapauteen Lapsen oikeus yhdistymisvapauteen ja kokoontumisvapauteen (15 artikla) Lasten ystävyyssuhteiden ylläpito, jäsenyys sosiaalisissa, kulttuurisissa, liikunta- tai muissa järjestöissä Leikki ja virkistystoiminta ystäväsyyssuhteiden ylläpitäjänä 22

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus tietoon median välityksellä Sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen (17. artikla) 17. artiklassa 5-kohtainen luettelo toimenpiteistä, muun muassa lastenkirjojen tuottaminen ja levittäminen 23

Lapsen oikeus leikkiin - Vammaiset lapset Henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. (23. artikla) Vammaisille lapsille järjestettävä esteettömät ja osallistavat ympäristöt ja palvelut, jotta he voivat nauttia 31. artiklan mukaisista oikeuksistaan. 24

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. (24. artikla) Leikkiminen edistää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja kehitystä. Sairaiden lasten oikeus leikkimiseen 25

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus riittävään elintasoon Jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon (27. artikla) Riittämätön elintaso rajoittaa lapsen mahdollisuuksia leikkiin. 26

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen oikeus koulutukseen Jokaisen lapsen oikeus saada opetusta (28. artikla) Lapsen leikkiminen ja muut 31. artiklassa turvatut oikeudet välttämättömiä lapsen koulutuksen päämäärien (29. artikla) toteutumiselle. Leikki on lapselle keskeinen oppimiskeino. 27

Lapsen oikeus leikkiin - Lapsen koulutuksen päämäärät Lapsen koulutuksen päämärät (29. artikla) 29. artiklassa 5-kohtainen luettelo: - lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen - ihmisoikeuksien kunnioittamiseen - kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan - lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään yhteiskunnassa - kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan 28

Lapsen oikeus leikkiin - Vähemmistöryhmään kuuluvat lapset Niissä maissa, joissa on etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöryhmiä tai alkuperäiskansoihin kuuluvia henkilöitä, tällaiseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. (30 artikla) Kielen merkitys leikille 29

Lapsen oikeus leikkiin - Pakolaislapset Lapsen, joka yksin tai yhdessä vanhempiensa tai muun henkilön kanssa anoo pakolaisen asemaa tai jota pidetään pakolaisena soveltuvien kansainvälisen tai kansallisen oikeuden ja menettelytapojen mukaan, tulee saada asianmukaista suojelua ja humanitaarista apua voidakseen nauttia lapsen oikeuksien sopimuksessa muissa soveltuvissa ihmisoikeussopimuksissa tunnustettuja oikeuksia. (22 artikla) Miten toteutuu pakolais- ja turvapaikanhakijalasten oikeus leikkiin? 30

Lapsen oikeus leikkiin Lapsityövoiman käytön rajoittaminen Lasta tulee suojella taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen kehitykselleen (32. artikla) Lapsityövoiman käyttö heikentää merkittävästi lasten mahdollisuuksia leikkiin 31

Lapsen oikeus leikkiin LOS:n 19, 34, 37 ja 38. artikloissa turvatut oikeudet Väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton tai mielivaltainen vapaudenriisto ja palvelu aseellisissa konflikteissa estävät vakavalla tavalla lapsia nauttimista leikistä ja virkistystoiminnasta. Myös toisten lasten harjoittama kiusaaminen voi merkittävästi estää lasta nauttimista leikistä ja muista 31. artiklan mukaisista oikeuksistaan. 32

Lapsen oikeus leikkiin - Kaltoinkohdellun lapsen toipuminen Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimiin edistääkseen minkä tahansa laiminlyönnin, hyväksikäytön, pahoinpitelyn, kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen, tai aseellisen selkkauksen uhriksi joutuneen lapsen ruumiillista ja henkistä toipumista sekä yhteiskunnallista sopeutumista. Toipumisen ja sopeutumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää lapsen terveyttä, itsekunnioitusta ja ihmisarvoa. (39. artikla) Leikki lapsen toipumisen edistämisen keinona 33

Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (1) Stressitön kasvuympäristö Vapaus sosiaalisesta syrjäytymisestä, ennakkoluuloista ja syrjinnästä Sosiaalisesti turvallinen ja väkivallaton ympäristö Ympäristö, joka on riittävän turvallinen saastumiselta, liikenteeltä ja muilta fyysisiltä haitoilta ja joka mahdollistaa turvallisen liikkumisen lähinaapurustossa 34

Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (2) Mahdollisuus lapsen iän ja kehityksen mukaiseen riittävään lepoon Mahdollisuus vapaa-aikaan Esteettömät tilat ja aikaa leikkiin, joka on vapaa aikuisten määräilystä Tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä ulkona erilaisissa ympäristöissä, tarvittaessa aikuisten tuella 35

Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (3) Mahdollisuuksia kokea ja leikkiä luonnossa Mahdollisuuksia omalle tilalle ja ajalle luoda ja rakentaa maailmaa mielikuvituksen ja kielen avulla Mahdollisuuksia tutkia ja ymmärtää kulttuurista ja taiteellista perintöä, osallistua siihen sekä luoda ja muokata sitä 36

Millainen lapsen kasvuympäristön tulisi olla, jotta 31. artiklan oikeudet toteutuisivat (4) Mahdollisuudet osallistua muiden lasten kanssa peleihin, urheiluun, muuhun virkistystoimintaan, tarvittaessa ohjaajien tai valmentajien tukemana Vanhempien, opettajien ja koko yhteiskunnan antama tunnustus ja arvostus 31. artiklassa turvattujen oikeuksien merkitykselle 37

Haasteita 31. artiklan toteutumiselle (1) Leikin ja virkistystoiminnan merkitystä ei tunnusteta Turvattomat ja vaaralliset ympäristöt, fyysiset ja sosiaaliset turvattomuustekijät Kielteinen suhtautuminen lapsiin julkisissa tiloissa Tasapainon löytäminen riskien ja turvallisuuden välillä Puutteellinen pääsy luontoon 38

Haasteita 31. artiklan toteutumiselle (2) Koulutukseen liittyvät menestyspaineet Liian ohjelmoidut aikataulut Kehittämistoimien puute 31. artiklan oikeuksiin liittyen Lasten kulttuuri- ja taidemahdollisuuksiin panostaminen puute Sähköisen median roolin kasvu Leikin kaupallistuminen 39

Kiitos mielenkiinnosta! esa.iivonen(at)mll.fi Twitter @EsaIivonen