TASEKIRJA Luonnos, Hallitus

Hallitus 23.3.2017 LIITE 1a Tarkastusltk 6.4.2017 LIITE 2a TASEKIRJA 2016 15.3.2017 Luonnos, Hallitus 23.3.2017 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Santasport Lapin Urheiluopisto Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhteiset palvelut

1 (99) Sisällysluettelo 1 VUODEN 2016 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS... 3 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 3 1.2 Kuntayhtymän organisaatio 2016... 4 1.3 Ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi toimintamalli... 5 1.4 Kuntayhtymän hallinto 2016... 7 1.5 Kuntayhtymän henkilöstö... 11 1.5.1 Henkilöstömäärän kehitys... 11 1.5.2 Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta... 14 1.5.3 Yt-neuvottelut... 15 1.6 Ympäristötekijät... 16 1.7 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 17 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 19 2.1 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen... 19 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen... 33 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi... 37 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU... 48 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema... 48 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain... 51 3.3 Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot... 51 4 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS... 52 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen... 52 4.2 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 52 5 TALOUSARVION 2016 TOTEUTUMINEN... 53 5.1 Valtuuston vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen... 53 5.2 Käyttötalouden toteutuminen... 54 5.3 Tuloslaskemaosan toteutuminen... 55 5.4 Investointien toteutuminen... 56 5.5 Rahoitusosan toteutuminen... 59 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN... 60 6.1 Lapin ammattiopisto -tulosalue... 60 6.2 Lapin matkailuopisto -tulosalue... 62 6.3 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue... 64 6.3.1 Yhteenveto Santasport kokonaisuudesta... 65 6.4 Yhteiset palvelut: Tietohallinto... 66 6.5 Yhteiset palvelut: Hallinto, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut... 67 6.6 Yhteiset palvelut: Kiinteistöpalvelu... 69

2 (99) 7 KOKO KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 72 7.1 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2016... 72 7.2 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2016... 73 7.3 Tase 1.1. 31.12.2016... 74 7.4 Tunnuslukujen laskentakaavat... 76 8 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 77 8.1 Tilinpäätöksen arvostus- ja jaksotusperiaatteet... 77 8.2 Tuloslaskelman liitetiedot 31.12.2016... 78 8.2.1 Toimintatuotot... 78 8.2.2 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 79 8.3 Taseen liitetiedot... 80 8.3.1 Pysyvät vastaavat... 80 8.3.2 Sijoitukset... 81 8.3.3 Saamiset... 81 8.3.4 Oma pääoma... 82 8.3.5 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset... 83 8.3.6 Pakolliset varaukset... 83 8.3.7 Toimeksiantojen pääomat... 83 8.3.8 Tilintarkastajan palkkiot... 84 8.3.9 Vieras pääoma... 84 8.4 Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot... 85 8.5 Henkilöstä koskevat liitetiedot... 85 8.6 Erittely poistojen ja investointien vastaavuudesta... 86 8.7 Arvonlisäverojen palautusvastuu 31.12.2016... 87 8.8 Kiinteistöjä ja maa-alueita koskevat liitetiedot... 88 9 SANTASPORT FINLAND OY... 89 9.1 Tuloslaskelma Santasport Finland Oy... 91 9.2 Tase Santasport Finland Oy... 92 9.3 Tilinpäätöksen liitetiedot Santasport Finland Oy... 93 9.4 Vakuuksien ja vastuusitoumusten liitetiedot... 95 9.5 Tasetta koskevat liitetiedot... 95 10 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 96 10.1 Tilinpäätöstietojen allekirjoitus... 96 10.2 Tilinpäätösmerkintä... 96 11 KÄYTETYT KIRJANPITOASIAKIRJAT JA TOSITELAJIT... 97

3 (99) 1 VUODEN 2016 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS Kuntayhtymän johtajan katsaus Toimintavuonna 2016 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä onnistui perustehtävässään lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Onnistumista voidaan pitää merkittävänä tilanteessa, jossa Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2014 2016 opiskelijamääräleikkauksista johtuneet sopeuttamistoimet olivat käynnissä ja samaan aikaan valmistauduttiin tuleviin ammatillisen koulutuksen reformiin ja valtionosuusrahoitusleikkauksiin 2017 toimintaa tehostamalla. Kaikkia tulosalueita ja yksiköitä koskevina sopeuttamistoimina jouduttiin ja joudutaan tekemään päätöksiä henkilöstön vähennyksistä, luopumaan kiinteistöistä ja vähentämään hankintoja. Näistä huolimatta on pystytty saavuttamaan hyviä tuloksia. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen volyymitavoitteet täyttyivät ja lisäkoulutuksen osalta oppisopimuskoulutus ja liikunnan koulutuskeskustoiminta ylittivät volyymitavoitteensa. Lisäksi koulutustoiminnan prosessit tehostuivat ja asiakastyytyväisyys lisääntyi. Opetushenkilöstöstä jo lähes kaikki ovat muodollisesti kelpoisia. Opettajat osallistuivat myös aiempaa enemmän työelämäjaksoille ja henkilöstötyytyväisyydessä ylitettiin asetetut tavoitteet. Opiskelun keskeyttäneiden määrä väheni ja tutkintojen määrätavoite saavutettiin. Nämä yhdessä vaikuttivat siihen, että läpäisyasteessa ylitettiin tavoitteeksi asetettu valtakunnan keskiarvotaso. Opiskelijatyytyväisyys lisääntyi lähes kaikissa koulutusmuodoissa ja opiskelijat menestyivät erinomaisesti taitajakilpailuissa. Kevään 2016 yhteishaussa hakijatilanne oli haastava, koska siinä aloituspaikkoja ja hakijoiden kysyntää ei saatu täysin kohtaamaan. Jatkuvan haun valintaprosessia tehostamalla, lisäämällä aikuisille suunnattua näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta ja koulutustarjonnan uudella kohdentamisella niille aloille ja toimipisteisiin, joiden vetovoima oli hyvä, saatiin järjestämisluvan mukaiset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikat täyteen ja lupa ylitettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi järjestämisluvan kokonaisopiskelijamäärän ylityksen myöntämällä poikkeuksellisesti ylittyneille opiskelijapaikoille yksikköhintarahoitusta ja lisäämällä ne järjestämislupaan 2016 ja 2017. Toimintavuosi 2016 oli haastava ja raskas. Vuoden aikana käytiin kahdet koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut taloudellisista ja tuotannollisista syistä (yt-neuvotteluista tarkemmin kohdassa 1.5.3.). Ensimmäinen neuvottelu käytiin johtuen vuoden 2017 valtionosuusleikkauksista ja toinen koko henkilöstön lomauttamisesta toimintavuoden talouden tasapainottamiseksi. Koko henkilöstön lomauttamiseen ei tarvinnut ryhtyä yhteisesti sovittujen tiukkojen talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutuessa. Näitä toimenpiteitä olivat mm rekrytoinnin keskittäminen, hankintojen minimointi, vuosilomien pitäminen, suunniteltujen kiinteistökorjauksien siirtäminen ja opiskelijapaikkojen uudelleen kohdentaminen. Päätettyjen toimenpiteiden jälkeen koulutuskuntayhtymän toimintavuoden tulos saatiin ylijäämäiseksi, mikä mahdollistaa toimintavuodelle 2017 ja suunnitelmakaudelle 2018 2019 alijäämäisten talousarvioiden toteuttamisen ja sitä kautta toiminnan ja talouden sopeuttamisen tulevaan reformin myötä pienentyneeseen rahoitustasoon pidemmällä aikajänteellä. Toimintavuoden alussa Kolari aloitti kuntayhtymän sopimusperusteisena kuntana ja siellä aloitettiin koulutustoiminta. Omistajakunnat käynnistivät osana reformin mukaista hallinnon kehittämistä ja normipurkua kuntayhtymässä perussopimuksen muutostyön siten, että kuntayhtymän hallinnossa siirrytään kuntavaalien 2017 jälkeen yhtymäkokousmalliin. Kiitokset päättäjille, omistajakunnille ja muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. Erityinen kiitos osaavalle ja joustavalle henkilökunnalle, jota ilman toimintavuoden tulokset eivät olisi toteutuneet. Kuntayhtymän johtaja, Arto Ylitalo

4 (99) 1.1 Kuntayhtymän organisaatio 2016 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit sekä Kittilän, Ranuan ja Sodankylän kunnat. Lisäksi kuntayhtymään kuuluu Kolarin kunta sopimusperusteisena kuntana 1.1.2016 alkaen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat alla olevassa kaaviossa kuvattu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän: hallinto, tulosalueet ja yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän omistama Santasport Finland Oy. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2016 31.12.2016

5 (99) 1.2 Ammatillisen koulutuksen reformi ja uusi toimintamalli Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman kärkihanke 2, jonka toimenpiteitä ovat: 1) uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja 2) tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt, että nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nykytilanteessa ammatillisella peruskoulutuksella ja aikuiskoulutuksella on oma lainsäädäntönsä ja osin erilainen rahoitusjärjestelmä. Myös valtion rahoittama, koulutuksen järjestäjiltä ostettu työvoimakoulutus on ohjattu Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kautta. Reformissa leikattiin pysyvästi Valtion talousarvioissa varattua ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta 190 miljoonalla eurolla eli yli 12 % euromääräisesti vuoden 2016 tasoon verrattuna. Tämä rahoitusleikkaus tuli voimaan erillisenä rahoituslain muutoksena jo vuodesta 2017 alkaen eli ennen reformin varsinaista toiminta- ja rahoituslainsäädännön uudistusta. Reformissa ja siihen sisältyvällä pysyvällä rahoitustason laskemisella kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen mm. lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Reformissa kevennetään oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistetaan laatimalla yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Reformissa tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa kevennetään. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja uudistetaan ja käyttöönotetaan jatkuvan hakeutumisen toimintatapa yhteishaun rinnalle. Uusi koulutussopimusmalli otetaan käyttöön. Malli tulee korvaamaan nykyisen työssäoppimisen säätelyyn ja toimintaan liittyviä toimintatapoja. Reformissa käynnistetään myös koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Ammatillisten koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä uudistetaan ja digitalisoidaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa. Uusien rahoituslakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lukien. Asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntely puretaan. Ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uusi toiminta- ja rahoituslakiluonnos on ollut lausuntokierroksella marras joulukuussa 2016 ja on tarkoitus tulla Eduskunnan käsittelyyn kevättalvella 2017. Uuden toiminta ja rahoituslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lukien.

6 (99) Uusi toimintamalli Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on toimintavuonna 2016 valmistautunut ammatillisen koulutuksen reformiin ja valtionosuusrahoitusleikkauksiin. Uuden toimintamallin valmistelu perustuu ammatillisen koulutuksen uuden valmistelussa olevan toimintalainsäädännön pohjalle. Uuden toimintamallin rakentamisen perusteina ovat reformin lisäksi strategiset suunnanmuutokset erityisesti koulutuksen ja työelämän välisessä vuorovaikutuksessa, alueellisen koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisessa, koulutuksen järjestäjän yhteiskuntavastuullisessa roolissa sekä toiminnan ja talouden tasapainottamisessa. Tavoitteena on ottaa uusi toimintamalli asteittain käyttöön vuoden 2017 aikana ja viimeistään 1.1.2018 alkaen. Uuden toimintamallin tavoitteena on osaltaan lisäksi edistää koulutuskuntayhtymän nykyisten sisäisten rakenteiden muuttamista reformin suuntaan sekä tukea mm. lähiesimiestyötä vahvistamalla ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvien uusia toimintatapoja edellyttävien pedagogisten tavoitteiden sekä jatkossa toimintaa ohjaavien rahoitusperiaatteiden toimeenpanon johtamista. Toimintamallin keskiöön määriteltiin lainsäädännön kolme keskeistä perusperiaatetta: asiakaslähtöisyys, työelämäläheisyys sekä osaamisperusteisuus. Osaamisperusteisuutta sekä reformin keskeisiin painopisteihin kuuluvaa raja-aitojen poistamista tuetaan siirtymällä koulutuksen johtamisessa osaamisalakokonaisuuksiin ja niitä tukeviin palvelukokonaisuuksiin. Kaikki kuntayhtymässä annettava koulutus ja tutkinnot sijoitettiin työelämälähtöisesti neljään eri osaamisalakokonaisuuteen: teknologia-aloihin, palvelu- ja hyvinvointialoihin, metsä-, infra- ja kuljetusaloihin sekä liikunta- ja kulttuurialoihin. Näitä osaamisalakokonaisuuksia johtavat uudet koulutuspäälliköt lukuvuoden 2017 18 alusta lukien. Osaamisalakokonaisuuksia, työelämä-asiakkuuksia sekä opiskelija-asiakkuuksia palvelemaan perustettiin kolme palvelukokonaisuutta: opiskelijapalvelut, ravintolapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Palvelukokonaisuuksia johtavat palvelu- ja koulutuspäälliköt ja ne toimeenpannaan vaiheittain vuoden 2017 aikana. Toimintamallin sisäisiin palveluihin kuuluvat talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, ITpalvelut, kiinteistöpalvelut sekä koulutuksen järjestäjän johto.

7 (99) 1.3 Kuntayhtymän hallinto 2016 Yhtymävaltuusto Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Kok. Alaoja Kaarlo Haapala Heikki PerusS. Björkbacka Kalervo Torvinen Matti PerusS. Helin Liisa Nenonen Pirita Vas. Huttunen Jaakko Puuronen Vesa Kok. Jääskeläinen Leena Harju-Autti Leena Kesk. Karhu Sanna Junttila Susanna Vihr. Kuistio Jorma Hänninen Sari Kesk. Lehto Pekka Karvo Ari Kesk. Mäntyniemi Merja Mäntymäki Tuula SDP Niukkanen Kimmo Liikkanen Antti Vas. Outila Tiina Tennilä Eini Marja Kesk. Paananen Antti Trög Sakari Kok. Poranen Heikki Kansanniva Mika SDP Rundgren Marjo Suoraniemi Terhi Kesk. Simoska Maarit Karvo Seija Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Ranua Kesk. Kaarlejärvi Matti ero 14.11.2016 Kuukasjärvi Hannu tilalle Kuukasjärvi Hannu -> Lohi Antero tilalle Kesk. Karttunen Ulla Torvinen Tiina Kemijärvi Kesk. Niemelä Veikko Kostamovaara Teemu PerusS. Sipovaara Kyösti Kangas Esa Kesk. Tohmola Teija Laurila Pirjo Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kantola Susanna Vas. Nevalainen Paula Taskila Mauri Kesk. Rantajääskö Tapani Kurula Timo Sodankylä Kok. Heikkinen Pekka Jääskeläinen Anna Maria (SDP) Vas. Hokkanen Riitta Karppinen Juha Kesk. Mäkitalo Arja Manninen Jyrki Kesk. Rytisalo Pentti Kivioja Eila (PerusS.) Kolari Kok. Vuontisjärvi Rainer Vaattovaara Eija (PerusS.) Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Valtuuston sihteeri Alaoja Kaarlo Rytisalo Pentti Nevalainen Paula Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Yhtymävaltuusto kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 2 kertaa

8 (99) Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto valitsi 13.1.2015 kokouksessaan 1.1.2015 voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti yhtymähallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavat 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perussopimuksen muutoksen johdosta Kolarin kunta on liittynyt Rovaniemen koulutuskuntaan sopimusperusteisena kuntana 1.1.2016 yhden hallitusjäsenen vahvuudella. Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Vas. Halttu Seppo Hokkanen Riitta Kok. Kari Micke Simola Jari Kesk. Karhu Sanna Karvo Seija SDP Rissanen Reino Mällinen Maria-Riitta Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Kok. Yeasmin Nafisa Jääskeläinen Leena Ranua Kesk. Vanhala Tuomas Ilvesluoto Ulla Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kurula Timo Sodankylä Kesk. Mäkitalo Arja Virtanen Veikko Kemijärvi PerusS. Kangas Esa Sipovaara Kyösti Kolari *) Vas. Nordberg Esa Palovaara Pertti (kesk.) *) Kolarin edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa 1.1.2016 alkaen. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Yhtymähallituksen I varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen esittelijä Yhtymähallituksen sihteeri Väistö Kai Kangas Esa Vanhala Tuomas Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Piittisjärvi Tarja, hallintosihteeri Yhtymähallitus kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 10 kertaa.

9 (99) Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi 13.1.2015 kokouksessaan 1.1.2015 voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä neljä muuta jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi yhtymävaltuusto valitsi 9.12.2015 kokouksessaan 16.6.2015 hyväksytyn tarkastussäännön mukaisesti vuoden 2016 hallinnon ja talouden tarkastusta varten jäljellä olevaksi toimikaudeksi kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan yhden lisäjäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinainen jäsen Arponen Sari Huttunen Jaakko Karkkola Sakari Karttunen Ulla Nenonen Pirita Paananen Antti Särkelä Jorma Varajäsen Helttunen Sarita Tennilä Eini Marja Laukkanen Antti Rantajääskö Tapani Jaakola Rauno Mäntyniemi Merja Hänninen Sari Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Antti Paananen Jaakko Huttunen Tarkastuslautakunta kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 7 kertaa. Tilintarkastaja JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, vastuunalainen tilintarkastaja Antero Hyvärinen, JHTT, HTM Kuntayhtymän johtoryhmä Arkko Taisto rehtori, Lapin ammattiopisto Hurtig Leila rehtori (oto), Lapin matkailuopisto Kaarlela Else talouspäällikkö Kerkelä Hannu kiinteistöjohtaja Keskitalo Heikki tulosaluejohtaja (toimitusjohtaja), Lapin Urheiluopisto Laukkanen Veli-Pekka kehitysjohtaja, varajohtaja Lindfors Tapio opinto-ohjaaja, henkilöstön edustaja Palojärvi Mirjami henkilöstöpäällikkö Ylitalo Arto kuntayhtymän johtaja Johtoryhmän puheenjohtaja Johtoryhmän varapuheenjohtaja ja sihteeri Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, varajohtaja Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 10 kertaa.

10 (99) Tietohallinnon ohjausryhmä Tietohallinnon ohjausryhmän tehtävänä on ohjata Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen yksiköiden tietohallinnon kehittämistä ja johtamista sekä varmistaa RKK:n strategian toteutuminen. Ohjausryhmä vuodelle 2016 on nimetty johtajan päätöksellä 29.2.2016. Arkko Taisto rehtori, ohjausryhmän puheenjohtaja Hurtig Leila rehtori (oto) Keisu Marko tietohallinnon suunnittelija, ohjausryhmän sihteeri Laukkanen Veli-Pekka kehitysjohtaja, ohjausryhmän esittelijä Soronen Pertti IT-suunnittelija Tammenoksa Riitta lehtori Tarvainen Markku IT-palvelualueen palvelupäällikkö, asiantuntijajäsen Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 3 kertaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tytäryhtiön Santasport Finland Oy:n hallitus Auer Esa Keskitalo Heikki Vitikka Ville Ylitalo Arto yrittäjä, jäsen toimitusjohtaja, sihteeri hallintolakimies, varapuheenjohtaja kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kai Väistö kutsuttuna kokouksiin ilman äänioikeutta. Yhtiön hallitus kokoontui toimintavuoden 2016 aikana 9 kertaa.

11 (99) 1.4 Kuntayhtymän henkilöstö 1.4.1 Henkilöstömäärän kehitys Päätoimisen henkilöstön määrä 31.12.2016 oli 537, joista sijaisia oli 13 henkilöä. Vakinaisia oli 470 eli 87,5 % henkilöstöstä. Vuoden 2015 lopun tilanteesta henkilöstön määrä laski 58 henkilöllä. Määräaikaisten osuus laski edellisvuodesta. Vuoden 2015 lopussa määräaikaisia oli 15 % henkilöstöstä, kun vuoden 2016 lopussa määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli enää 12,5 %. Taulukko 1 Henkilöstömäärän kehitys henkilöinä Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat, tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. Henkilötyövuodet sisältävät myös sivutoimisena tehtävän työn. Henkilöstömäärän kehitys henkilötyövuosina

12 (99) Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain Seuraavassa on kuvattu henkilöstöä tulosalueittain/yksiköittäin jaoteltuina johto, opetus, projekti ja tukipalveluhenkilöstöön. Opetustehtävissä henkilöstöstä on noin 53 %, erilaisissa opetuksen tuen, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelu-, tukipalvelu- ja hallintotehtävissä 41 %, erillisissä projektitehtävissä 4 % ja johtotehtävissä 2 %. Tehtäväalue on jaoteltu päätehtävän mukaan. Osalla opetus- ja tukipalvelutehtävissä toimivilla on myös esimiestehtäviä ja osa tästä henkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Tulosalueiden/yksiköiden vertailussa keskenään pitää huomata myös se, että tulosalueet/yksiköt ovat hyvin erikokoisia ja koulutusalat erilaisia henkilöstötarpeiltaan. Koulutuskuntayhtymässä on omat tietohallinto-, ravitsemis- ja kiinteistöpalvelut sekä Lapin Urheiluopistolla valmennus- ja liikunnanohjaustehtävät, jotka lisäävät suhteellisesti tukipalvelujen henkilöstön osuutta verrattuna opetushenkilökuntaan. Lisäksi mm. opetuksen ohjaava ja avustava henkilöstö on laskettu mukaan tukipalveluihin. Taulukko 2 Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät 31.12.2016. Henkilöstö tulosalueittain / yksiköittäin 31.12.2016 Johto Opetus Projektit Tukipalvelut Kaikki yht. Osuus koko henkilöstöstä Lapin ammattiopisto 6 248 9 37 300 56 % Lapin matkailuopisto 2 26 4 17 49 9 % Lapin Urheiluopisto 2 13 1 32 48 9 % Hallinto-, aluev.- ja amm.k. palvelut sekä Tietohallintop. 2 5 59 66 12 % Kiinteistöpalvelu 1 73 74 14 % Kaikki yhteensä 13 287 19 218 537 Osuus koko henkilöstöstä 2 % 53 % 4 % 41 % - johto sis. toimipistejohtajat, oppisopimusjohtajan, tulosaluejohtajat, kuntayhtymän johtajan ja kehitysjohtajan - opetus sisältää lehtorit, opettajat, tuntiopettajat, kouluttajat - tukipalvelut sis. hallinto-, alue- ja ammattikoulutuspalvelut sekä tietohallintopalvelut, kiinteistöpalvelun ja oppilaitosten tukipalvelun, ravitsemispalvelut, opetuksen tuen. mm. osastoavustajat, koulunkäyntiohjaajat, koulunkäyntiavustajat, ammattimiehet, liikunnanohjaajat ja valmentajat, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelutehtävät - projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat Henkilöstömenot Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä vuonna 2016 oli 23,2 M. Eläkekulujen määrä oli 4,9 M, muiden henkilösivukulujen 1,6 M ja saatujen henkilöstökorvauksien määrä 0,2 M. Henkilöstömenojen määrä vuonna 2016 oli yhteensä 29,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat pienentyneet vuoteen 2015 verraten yhteensä 10,9 %. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli noin 49 %.

13 (99) Taulukko 3 Henkilöstömenot euroina v. 2015 2016. Kuntayhtymä 2015 / 2016 2015 2016 Palkat 26 226 919 23 244 208 Eläkekulut 5 490 431 4 927 711 Muut henkilösivukulut 1 637 267 1 558 824 Henkilöstökorvaukset -228 849-219 889 Henkilöstömenot yhteensä 33 125 767 29 510 854 Palkkojen muutos edellisvuoteen -3,40 % -11,37 % Koko henkilöstömenojen muutos edellisvuoteen -3,05 % -10,91 % Henkilöstön työkyky ja terveys Terveysperusteisia poissaoloja vuoden 2016 aikana oli yhteensä 5 254 kalenteripäivää, henkilöä kohti keskimäärin poissaolopäiviä oli 10 päivää. Henkilöstöstä 182 työntekijällä ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2016. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset olivat n. 505 610 euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu Kelan työnantajalle maksamia korvauksia. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripv. ja niistä aiheutuneet kustannukset 2016

14 (99) 1.4.2 Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön 1.1.2014 lukien uudet yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Koulutuskuntayhtymään perustettiin kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta, aikaisemman yhteistyötoimikunnan sijasta. Toimikunnat aloittivat työskentelyn 1.1.2014 lukien. Jatkossa pidetään kerran tai kaksi kertaa vuodessa yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yt-toimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä syksyn kokouksessa käsitellään mm. talousarvio ja -suunnitelma ja kevään kokouksessa toimintakertomus. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuosille 2014 2017 on seuraava: Arto Ylitalo kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja Ritva Pekkala koulutuspäällikkö, rehtori (oto) Mirjami Palojärvi henkilöstöpäällikkö, sihteeri Satu Koskela pääluottamusmies, JUKO ry (KVTES, TS) 19.9.2016 saakka Henna Jokinen pääluottamusmies, JUKO ry (KVTES,TS) 20.9.2016-31.7.2018 Satu Vilander pääluottamusmies, JYTY ry Juha Väisänen pääluottamusmies, JHL ry Tapio Lindfors pääluottamusmies, JUKO (OVTES) Maria Laakkonen varapääluottamusmies, JUKO (OVTES) Kimmo Siuruainen työsuojeluvaltuutettu, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin Kai Väistö kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin (hallitus 6.2.2014) Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana kymmenen kertaa. Näistä kymmenestä kokouksesta kaksi oli yhteistä kokousta työsuojelutoimikunnan kanssa. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltiin mm. vuokratyövoiman käyttö, työn kuormittavuusasioita, RKK:n tapaturmatilastot 2010 2015, henkilöstöä koskevat suunnitelmat, etätyöohje ja työterveyshuollon kustannusten korvaushakemus vuodelta 2015. Yt-toimikunta antoi lausuntonsa valtuustoaloitteeseen, joka koski perustietotekniikkapalveluiden siirtoa LapIT:lle sekä yt-toimikunnalle annettiin tiedoksi vastaus valtuustoaloitteeseen koulutuskuntayhtymien yhdistämisestä Lapissa. Käytyihin yt-neuvotteluihin liittyen yt-toimikunnan kokouksissa tiedotettiin henkilöstön edustajia mapa-toimintaan kohdistuvista lomautusten määristä ja aikataulusta, toiminnan uudelleen järjestelyistä ja työnantajan niihin liittyen harkitsemista työtehtävien yhdistämisistä sekä työtehtävien päättymisistä, perustettavista ja lakkautettavista viroista ja annettiin tiedoksi rekrytointiesityksiä. Lisäksi yt-toimikunnassa käsiteltiin ravitsemispalvelujen osalta vuokratyövoiman käytön periaatteet, lukuvuoden 2016 2017 opetusja ohjaustyön perusteita, opettajien siirtymistä Rekku-työajanseurantaan, syksyn 2016 suunnittelupäivien peruutusta ja lukuvuoden 2016 2017 työaikaan kuuluvia opettajien koulutus- ja suunnittelutyöpäiviä. Ytt-kokouksessa käsiteltiin useampaan kertaan taloustilannetta sekä RKK:n uutta toimintamallia.

15 (99) Työsuojelutoimikunnan kanssa yhteisissä kahdessa kokouksissa käsiteltiin sovitun mukaisesti tilinpäätös, rakentamis- ja investointiohjelma ja rakennusten korjaussuunnitelma, talousarvio ja taloussuunnitelma, henkilöstövaikutukset sekä henkilöstöraportti. Lisäksi 16.3.2016 pidetyssä yhteisessä kokouksessa kerrattiin mm. yhteistoiminnan toimintaperiaatteita ja käsiteltiin Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden myynti, reformin valmistelun tilanne, työsuojelun toimintakertomus vuodelta 2015 sekä keskusteltiin 4ks-järjestelmän toimivuudesta ja hajusteettomasta toimintaympäristöstä. 10.11.2016 yhteisessä ytt- ja tst-kokouksessa käsiteltiin mm. RKK:n uutta toimintamallia, harkinnanvaraisia virka- ja toimivapaita, vuosityöaikaan liittyvää työnantajan tahdonilmaisua, työsuojelusuunnitelman päivittämistä ja hätäviestin lähettämistä sähköpostiviestinä. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano vuosille 2014 2017 on seuraava: Taisto Arkko Hannu Kerkelä Kari Ketola Kimmo Siuruainen Terho Niemi Mika Tikkanen Jani Vaattovaara Tuomo Kustula Jarkko Tuononen rehtori, puheenjohtaja kiinteistöjohtaja työsuojelupäällikkö, sihteeri työsuojeluvaltuutettu I varatyösuojeluvaltuutettu II varatyösuojeluvaltuutettu lehtori, työsuojeluasiamies, Kittilä lehtori, työsuojeluasiamies, Sodankylä opettaja, työsuojeluasiamies, Kemijärvi, 1.1.2015 alkaen toimikunta kutsunut kokoukseen Työsuojelutoimikunta kokoontui yhteisten kokousten lisäksi kolme kertaa vuonna 2016. Yksi kokous ei ollut päätösvaltainen henkilöstön edustajien puuttuessa. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin työsuojelutoimikunnan kokousmenettelyä ja kokousaikataulua, AVI:n suorittamat tarkastukset, sisäilmatyöryhmässä käsiteltyjä asioita, tapaturmatilastoja vuodelta 2015, oppilaitosten turvallisuuden kehittäminen ja ennakointihanketta, kemikaaliturvallisuustarkistuksia, psykososiaalista kuormitusta, työsuojeluilmoituslomaketta, tapaturmailmoituksen tekemistä, Työhyvinvointia strategisesti -valmennukseen hakeutumista, hajusteetonta toimintaympäristöä, työsuojelukertomusta, tupakkalakia sekä riskien ja vaarojen arviointia. Työsuojelun asiantuntijoina koulutuskuntayhtymässä toimivat työsuojeluvaltuutetun ja varatyösuojeluvaltuutettujen (2 henkilöä) lisäksi toimipistekohtaiset työsuojeluasiamiehet, joita oli vuonna 2016 yhteensä10 henkilöä. 1.4.3 Yt-neuvottelut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten vuoksi koulutuskuntayhtymässä käytiin vuonna 2016 koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Valtakunnallisella tasolla toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 milj. euron säästöä vuodesta 2017 lukien. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimintatuottojen arvioitiin laskevan ammatillisen koulutuksen reformin säästötavoitteen ja ministerityöryhmän tekemän toteuttamispäätöksen vuoksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 3,25 3,9 M. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä tehdyt uudelleenjärjestelyt ja sopeuttamistoimet vuodelle 2017 ovat johtaneet 10 henkilön irtisanomisen ja yhden henkilön osa-aikaistamiseen vuonna 2016. Vähenevissä toiminnoissa ja tehtävissä on eläköitymistä tapahtunut noin 26 htv verran (vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet).

16 (99) Tehdyt päätökset vuodelle 2017 pohjautuvat koulutuskuntayhtymän hallituksen tekemiin päätöksiin, käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin sekä kuntayhtymässä laadittuun talousarvioon. Koulutuskuntayhtymässä käytiin kahdet yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat ravitsemispalveluhenkilöstön ja asuntola- ja vapaa-aikaohjaajien, työpaikkaohjaajien, koulunkäyntiavustajien, virastomestareiden, ammattimiesten, kalustetyöntekijän ja koneenkuljettajan lomauttamista oppilaitosten ns. koulutyön keskeyttämisaikoina. Lisäksi koulutuskuntayhtymässä käytiin 8.6. 30.8.2016 yt-neuvottelut koskien koko henkilöstön määräaikaista lomauttamista perusteena toiminnan ja talouden sopeuttaminen vuonna 2016. Työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat useista eri säästötoimenpiteistä ja koko henkilöstön lomauttamisilta vältyttiin. Henkilöstöraportissa ja henkilöstöä koskevissa suunnitelmissa on tarkemmin tietoja henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. 1.5 Ympäristötekijät Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminnoissa on toimipistekohtaisesti kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen pohjalta ympäristöasioihin. Myös opetustoiminnassa kestävä kehitys on osa opittavaa ammattitaitoa ja osaamista. Mm. kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy elinikäisen oppimisen avaintaitoina kestävä kehitys: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. (OPH 2014, ammatillisten tutkintojen perusteet). Nämä kestävän kehityksen avaintaidot ovat mukana kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa. Kuntayhtymän toiminnassa panostetaan tuotteiden turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen sekä vastuulliseen toimintaan ympäristöasiat huomioon ottaen. Keskeisiä ympäristövastuuseen liittyviä tekijöitä ovat energian- ja vedenkulutuksessa säästäminen sekä jätteiden määrän vähentäminen. Kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta huolehditaan toimipisteissä säädösten ja ohjeistuksen mukaan. Käytöstä poistettuja koneita, laitteita ja kalusteita ym. kierrätetään kuntayhtymän sisällä ja jos ei ole sisäisesti tarvetta, ne pyritään myymään esim. Kiertonet.fi-sivustolla tai erikseen järjestetyissä huutokaupoissa. Materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätys ja ympäristöasiat jo hankintavaiheessa. Hankinnoissa ympäristövaikutukset näkyvät esimerkiksi pakkausmateriaaleissa, koneiden ja laitteiden energiankulutuksessa ja kemikaaleissa sekä tuotteen elinkaaressa. Kuntayhtymän ympäristötekijöistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät tavanomaisina menoina tuloslaskelman menoeriin, joita ei ole erikseen eritelty. Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiansäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2016 aikana lämpö- ja sähköenergian osilta. Lämpöenergian säästö oli n. 3 400 MWh/v (tavoite 2.200 MWh/v sääkorjattuna) ja sähköenergian säästö oli n. 1 100 MWh/v (tavoite 560 MWh/v) Kuntayhtymän oppilaitokset ovat ja niiden alueet 2010 voimaan tulleen lain mukaan asetettu savuttomiksi.

17 (99) 1.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen taloudellisten, toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta sekä, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Yhtymähallitus ohjaa ja valvoo yhtymän ja sen tulosalueiden toimintaa. Yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja ja muu johto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty yhtymävaltuustossa (3/2013) Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan ohje on hyväksytty yhtymähallituksessa (12/2013). Sekä sisäisen valvonnan yleisohjeen, että hallintosäännön mukaan erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteutumisesta on esimiehillä. Sisäinen valvonta on normaali osa johtamisjärjestelmää ja vastuu sen toteuttamisesta on esimiehillä. Kuntayhtymän määrittelemillä tilivelvollisilla viranhaltijoilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan luomisessa ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Selonteko perustuu kuntayhtymän johtoryhmän tekemään itsearviointiin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tekemiin itsearviointeihin sekä sisäisen tarkastuksen tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säädösten tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvaus, kanne tai muita vaatimuksia ja oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion taloudellisiin ja toiminnallisiin poikkeamiin on esitetty ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin tulos-alueen kohdalla. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista on tilikauden aikana seurattu kuukausittain. Tietojärjestelmien tukea tulosalueiden ja toimintayksiköiden johtamisen ja raportoinnin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee edelleen kehittää. Vuoden 2016 lopulla on otettu käyttöön uusittu taloushallinnon päivitetty ohjelmaversio, jonka avulla kehitetään johdon raportointia. Toiminnan rahoituksen riittävyys on asettanut haasteita toiminnalle ja jatkossa entistä enemmän ammatillisen koulutuksen reformin ja rahoituksen leikkausten johdosta.

18 (99) Riskienhallinnan järjestäminen Yhtymällä on yhtymävaltuuston hyväksymä riskienhallinnan perusteet (yv 3/2013) ja riskienhallintapolitiikka (yh 12/2013). Vuoden 2016 aikana on jatkettu systemaattista riskien analysointia, joka on edelleen merkittävä kehittämiskohde. Taloudellisten riskien arviointiin ja ennakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toimintajärjestelmän muutokset asettavat tarpeen seurata ja arvioida toimintaprosesseja. Sopimustoiminta Sopimustoimintaa ei ole yhtymässä kokonaisvaltaisesti ohjeistettu. Sopimusoikeus on säännöillä määritelty ja sopimusvaltuudet henkilötasolla tarkistetaan vuosittain. Sopimuksista pidetään yllä sopimusluetteloa, mutta sen käytettävyydessä on vielä kehittämistä. Hankintasopimukset on ohjeistettu yhtymän hankintaohjeessa. Kilpailutetut hankinnat tulee tehdä sopimuksen mukaisista hankintapaikoista. Hankintatoimen yleisohje on uusittu, kun uusi hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. Tarkastuksen tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta ja tukea yhtymän johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Osa-aikainen sisäinen tarkastaja aloitti kuntayhtymässä 1.6.2016. Sisäisen tarkastuksen työ on keskittynyt kuntayhtymän johtajan antamiin selvityspyyntöihin. Erityisopetuksen järjestämisestä ja resursseita on tehty selvitys toimipisteittäin. Palvelujen ostosopimuksista ja kiinteistöpalvelujen korjauskustannuksista on tehty kartoitus. Lapin matkailuopiston tilanteesta on tehty tilanneanalyysi. Konsernivalvonta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniohjeet on hyväksytty valtuustossa 9.12.2015 29. Ohjeen mukaan tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta. Tytäryhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen yhtiössä. Tytäryhteisön toimitusjohtaja on raportoinut kuntayhtymähallitukselle osavuosikatsauksen neljännesvuosittain ja toimintakertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Konsernissa noudatetaan kuntayhtymän ja tytäryhteisön kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Tytäryhteisön on neuvoteltava ajoissa kuntayhtymän johtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien vakuuttamiseen liittyvistä asioista. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua tytäryhteisön hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeutta.

19 (99) 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto on vahvistanut toimintavuoden 2016 talousarvioissa kuntayhtymälle ja sen tulosalueille sitovat toiminnalliset laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty luvussa 5. 2.1 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laadulliset sitovat tavoitteet pohjautuvat yhtymävaltuuston 4.8.2014 hyväksymään koulutuskuntayhtymä strategia 2025:n kriittisiin menestystekijöihin. Kehitämme osaamista yhdessä elinkeinoelämän kanssa työpaikoilla tapahtuva osaamisen kehittäminen uusien toimintatapojen innovointi ja ketterä pilotointi ohjausmenetelmien kehittäminen tietojärjestelmät tukevat monipuolisesti tapahtuvaa osaamisen kehittämistä opetuksen ja työelämän rytmien yhteensovittaminen Mahdollistamme yksilölliset oppimispolut oppimispolkujen yksilöllinen ja tehokas ohjaaminen osaamisperusteisuuden käyttöönotto ja kansainvälinen vertailtavuus oikealle alalle ohjaaminen yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa etäopiskelu, tutkinnon osat ja osien osat eri yksiköistä ja muilta koulutuksen järjestäjiltä yhteisöllisyyden ja vertaisoppimisen tukeminen opetusmenetelmien monimuotoisuus ja toiminallisuus Uudistamme osaamistamme opettajasta yksilöllisen osaamispolun ohjaajaksi pedagogisen johtajuuden uudistaminen työelämälähtöisen ohjaamisen kehittäminen opettajien säännöllinen osallistuminen työelämäjaksoille henkilöstön valmennus asiakas- ja yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen osaamisen kehittymisen seuranta yksilö- ja tiimikeskusteluissa Toimimme tehokkaasti ja taloudellisesti talouden ja tulosten läpinäkyvyys yhtenäisten tunnuslukujen hyödyntäminen toiminnan tuloksellisuuden ohjaamisessa ja mittaamisessa kaikilla toiminnan tasoilla ketteryys vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin tutkinnon osien modulointi ja tiiviimpi aikataulutus läpäisyn parantaminen

20 (99) Kehitämme kumppanuuksia alakohtaiset yhteistyöorganisaatiot verkostojen hyödyntäminen sisäistä tiedonvaihtoa parantamalla kumppanuussopimukset työnjakoon sekä osaamisen ja infran vaihtoon osaamisen tuotteistaminen helposti ostettaviksi palveluiksi asiakkuuksienhallintajärjestelmän luominen Tavoite 1: Koulutustehtävässä onnistuminen Toimintavuonna 2016 Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on yhteensä 3010 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkaa. Koulutustehtävässä onnistuminen tarkoittaa mm. että koulutuskuntayhtymä onnistuu täyttämään kaikki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamansa opiskelijapaikat. Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus painottaa tutkinnon osien suorittamista osana koko tutkinnon suorittamista. Opiskelija etenee koulutuksessa henkilökohtaisen ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan ja hankkii osaamista tutkinnon osittain. Työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankintaa ja ohjausta lisätään. Koulutuksen järjestäjän on laadittava toimintaperiaatteet siitä, miten opiskelija voi hyödyntää erilaisia koulutuksen järjestämisen muotoja, sekä työelämän ja koulutuksen vuorottelua. Opiskelijalla on mahdollisuus siirtyä joustavasti ammatillisen mm. peruskoulutuksen, valmistavien koulutusten, oppisopimuskoulutuksen ja työelämässä toimimisen välillä. Koulutustehtävässä onnistuminen edellyttää tutkintouudistuksen pedagogisiin muutoksiin ja uudistuneiden ammatillisten perustutkintojen perusteisiin liittyvää koulutusta. Osaavan ja tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön merkitys on tärkeä koulutuskuntayhtymän strategian mukaisen tehtävän tuloksellisessa toteuttamisessa. Opiskelijan ohjaukseen osallistuvan henkilöstön työelämäjaksot varmistavat henkilöstön työelämäosaamisen. Sitovat tavoitteet 2016: oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on vähintään 3010 - Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena oleva, laskennallinen painotettu opiskelijamäärä oli 3014,3 (täyttöaste 100,1 %). uuden koulutustarjonnan täyttöaste on vähintään 100 % - Syksyllä 2016 alkaviin perustutkintoihin oli haettavana yhteishaussa 1130 aloituspaikkaa (peruskoulun tai lukion päättävät). Näillä aloituspakoilla oli vuoden lopussa 812 opiskelijaa eli täyttöaste oli 72 %. - Syksyllä 2016 alkaviin perustutkintoihin oli haettavana 283 näyttötutkintoperusteista (aikuiskoulutus) aloituspaikkaa. Näillä aloituspaikoilla oli vuoden lopussa 249 opiskelijaa eli täyttöaste 63 %. - Syksyllä 2016 alkaviin valmistaviin VALMA- ja TELMA-koulutuksiin oli haettavana 90 aloituspaikkaa. Näillä aloituspaikoilla oli 31.12.2016 yhteensä 57 opiskelijaa, joten niiden täyttöaste oli 63 %.

21 (99) - Näiden toimintavuodelle suunniteltujen aloituspaikkojen lisäksi niihin ja aiemmin aloittaneisiin jatkaviin koulutuksiin haettiin jatkuvana hakuna uusia tai aiemmin opiskelunsa keskeyttäneitä opiskelijoita. Näillä toimin valtionosuusrahiotukseen oikeuttava opiskelijapaikkamäärä täyttyi 100,1 %, kuten edellä on esitetty. ammatillisia perustutkintoja suoritetaan 931 - Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettiin yhteensä 942 perustutkintoa. vähintään viikon mittaiselle työelämäjaksolle tai muuhun työelämäosaamisensa kehittämiseen osallistuu toimintavuonna vähintään 5 % opetushenkilöstöstä. - Työelämäjaksoille osallistui 18 opettajaa eli 6,5 % opettajista. koko opetushenkilöstö eli opettajat ja ohjaajat osallistuvat tutkintouudistuksen toimeenpanoon liittyvään koulutukseen - Opettajille tarjottiin Oulun opettajakorkeakoulun toteuttama koulutussarja, joka rakentui kolmesta koulutusosiosta: Osaamisperusteinen opetussuunnitelma, osaamisperusteinen ohjaus ja osaamisen arviointi, osaamisperusteiset joustavat opintopolut. Koulutuksiin osallistui 10 22 % opettajista koulutusosiota kohden. - Johdolle ja suunnittelijoille järjestettiin koulutus osaamisperusteisuuteen johtamisesta, johon osallistuivat rehtorit, toimipistejohtajat, pedagogiset suunnittelijat, sekä henkilöstöpäällikkö ja -suunnittelija. - Syys- ja lokakuussa 2016 toteutettiin Pedakiertue RKK:n toimipisteissä, johon osallistui 52 % opettajista. Pedakiertueella koulutettiin oppimisratkaisujen muutoksiin, opettajuuden uudistumiseen ja päivitettyyn yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmaan. Pedaratkaisuja käsiteltiin 21.11.2016 järjestetyssä tilaisuudessa, johon osallistui 26 % opettajista. VALMA ja TELMA -koulutuksen profilointi omana koulutustehtävänä - Osana VALMA- ja TELMA-koulutusten profilointia kuntayhtymässä tehostettiin opiskelijahankintaan liittyvää tiedottamista ja markkinointia opiskelijaprofiilien selkiyttämiseksi. Koulunkäynninohjaajien työnkuvia laajennettiin tukemaan opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta. VALMA- ja TELMA-koulutusten johtamisvastuu oli rehtorilla ja profiloimisen tueksi perustettiin koordinaattorin tehtävät. VALMA- ja TELMA-koulutuksille perustettiin myös oma toimipisteistä riippumaton kustannuspaikka. - VALMA- ja TELMA-koulutuksien osalta otettiin käyttöön toimintavuodesta 2016 alkaen omat eritellyt toiminnan seurannassa ja raportoinnissa tuloksellisuutta seuraavat mittarit (kohta 2.2, taulukko 1).

22 (99) Tavoite 2: Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintouudistuksen toimeenpano Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja tutkintouudistukseen liittyvät säädösmuutokset ovat astuneet voimaan 1.8.2015. Lukuvuosi 2015 2016 on Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä uudistuksen käyttöönottovuosi, jolloin uudistetaan käytänteitä. Tutkintouudistuksen tavoitteena on siirtyä aiempaa vahvempaan osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen. Rakenne tukee paremmin opiskelijan henkilökohtaisia, joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja, sekä edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat tarkoittavat, että opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia tutkinnon osien osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Uudistuva opettajuus edellyttää ohjauksen vahvistamista ja osaamisperusteista työelämälähtöistä yhteisopettajuutta. Opettajan vuosityösuunnitelmaa uudistetaan ja opettajakohtainen opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen suunnitelma otetaan osaksi opettajan työaikasuunnitelmaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on jatkuva tutkintouudistuksen toimeenpanon seuranta ja arviointi. Tutkintouudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on varmistaa opiskelijoille laaja koulutustarjonta. Koulutuskuntayhtymässä tämä tarkoittaa erityisesti ammattilukion ja vapaan sivistystyön yhteistoiminnan kehittämistä; tällä kehittämistyöllä vastataan siihen haasteseen että yhteisten tutkinnon osien valinnaisuus on opiskelijalle tarjolla kokonaisuudessaan omassa opintotarjonnassa tai yhteistyössä toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Sitovat tavoitteet 2016: Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä kootaan 11 opettajaryhmää eri tutkinnoista ja eri toimipisteistä, jotka tuovat esille ja jakavat tutkintouudistuksen toimeenpanon hyvät käytänteensä. Erityistä huomioita kiinnitetään uudistuksen keskeisiin kehittämisen kohteisiin, mm. yhteisten tutkinnon osien integrointi ammatillisiin opintoihin, uudet oppimisen ohjaustavat, HOPS päivittämismenettelyt tutkinnon osittain ja yhteisopettajuus - Opettajaryhmät eri toimipisteitä tarkastelivat opettajuutta suhteessa tuleviin uudistuksiin. Samaan aikaan he tietoisesti uudistivat oman tiimin ja osaamisalueiden oppimisratkaisuja. Opettajaryhmät esittelivät 30.5.2016 RKK:n henkilöstölle avoimessa tilaisuudessa kehitetyt hyvät käytänteet ammatillisten tutkinnon osien osalta. Yhteisten tutkinnon osien hyvät käytänteet koottiin ja esiteltiin 9.12.2016 opettajille suunnatussa yhteisessä tilaisuudessa. - Oppimisratkaisujen kehittämisessä erityisesti yhteisopettajuus oli kehittynyt ja yksilölliset opintopolut mahdollistuneet. HOPS päivittämismenettely dokumentointiin liittyen edellyttää vielä nykyisen opiskelijahallintojärjestelmän tarkastelua. Yhteisten tutkinnon osien integrointia lisättiin niin opettajatiimeissä, kuin digitaalisia oppimisratkaisuja kehittäen. Erityisesti yhteisten tutkinnon osien oppimiskokonaisuuksia rakennettiin digitaalisiin muotoihin.

23 (99) Laaditaan uudistettu opettajan vuosityösuunnitelma ja opettajakohtainen opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen suunnitelma - Uudistettiin opettajien vuosityösuunnitelman rakenne ja pilotoitiin uusi suunnitelma. Yhtenäistettiin opettajien työssäoppimisen ohjauksen resursointi ja luotiin sitä varten rakenteellinen pohja, joka toimii sekä ohjauksen toteutumisen, että seurannan työvälineenä. - Tutkintouudistuksen ja opetussuunnitelmien kehittämisen yhteydessä tehtiin opettajille käytettäväksi näyttösuunnitelmalomake, jonka tavoitteena on jäsentää työssäoppimisen suunnitelmallisuutta ja osaamisen arviointia. Tavoite 3: Kemijärven ammattikoulutustoiminnan integrointi osaksi koulutuskuntayhtymää Kemijärvi on vuoden 2015 alusta liittynyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäseneksi. Yhdistyminen on vahvistanut RKK:n ammatillisen koulutuksen palvelukykyä, saavutettavuutta ja roolia Lapissa. Suurempana ja yhtenäisenä koulutuksen järjestäjänä Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on entistä tehokkaammat ja monipuolisemmat mahdollisuudet kehittää työelämää vastaamalla koulutustoiminnallaan työelämän osaamistarpeisiin ammatillisen koulutuksen kysyntään. Liittyminen on vahvistanut myös ammatillisen koulutuksen asemaa ja merkitystä Itä-Lapin seutukunnassa. Sitovat tavoitteet 2016: Jatketaan Kemijärven toimipisteen kehittämistä sekä Kemijärven ammatillisen koulutuksen koulutusprofiilin rakentamista osana Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston toimintaa - Kemijärvellä jatkettiin oppimisympäristöjen kehittämistä 2016 uusien tulityötilojen rakentamisen osalta. Uudistuksella saavutettiin nykyaikaisen oppimisympäristön lisäksi parantunut ilmanlaatu ja sen hallinta Myllylammentiellä. Myös työturvallisuus parani muutosten johdosta. - Jatkettiin luonnontuotealan tuotekehittelytilan varustelua hienosäädöllä ja käynnistettiin monipuolinen maksullinen palvelutoiminta ja yhteistyö eri yritysten, osuuskuntien ja yhteistyötahojen kanssa. - Lisäksi tammikuussa oli uusi aloitus luonnonvaratuottajien osalta ja koulutusta toteutettiin kahden ryhmän osalta yhtä aikaa. 2016 aikana syntyivät myös ensimmäiset yritykset em. opiskelijoiden toimesta. - Kesällä 2016 luovuttiin Seminaarinkadun vuokratiloista ja muutettiin kokkien koulutus Halmetielle. Yhteishaussa aloittaneiden määrä nousi edellisestä keväästä ja syksyn 2016 näyttötutkintona toteutettavaan lähihoitajakoulutukseen oli runsaasti hakijoita ja koulutus käynnistyi 26 opiskelijan voimin. - Vuoden 2016 aikana kehitettiin pedagogisena ratkaisuna työpajatyyppistä opetusta useampaan tutkintoon ja aloitettiin mm. lähihoitajakoulutuksen osalta yhteinen toiminnan suunnittelu niin Kemijärven, Sodankylän kuin Rovaniemen osalta.

24 (99) Kemijärven toimipisteen toiminta yhtenäistetään osana Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtamis- ja toimintajärjestelmää - Vuoden 2016 aikana Kemijärven toimipisteessä otettiin käyttöön Hedsam työajan seurantajärjestelmä sekä sähköinen kiinteistöjen lukitusjärjestelmä, johon kuului henkilökohtaiset kulkuluvat. Myös Repronic -järjestelmän käyttö laajeni 2016 aikana. Vuoden aikana muiden järjestelmien käyttökokemus syveni ja tuli osaksi yhdenmukaista toimintatapaa RKK:ssa. Tavoite 4: Toimintajärjestelmän kehittäminen ja parantaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmän toimivuus on arvoitu toimintavuonna 2015 itsearvointina sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamalla ulkoisella arvioinnilla. Arviointien tulosten analysoinnin perusteella on laadittu toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma vuosille 2015 2016. Sitovat tavoitteet 2016: Toteutetaan toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelmassa toimintavuodelle 2016 suunnitellut järjestelmän kehittämistoimenpiteet - Toimintavuoden 2016 aikana toteutettiin pääosin kaikki, toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelmissa 2015 2016 ja 2016 2017 suunnitellut kehittämistoimenpiteet. Näiden toteuttamista tuettiin Laatusampo 3-verkostohankkeen RKK:n osahankkeella, johon saatiin OPH:lta valtionavustusta. - Kehittämissuunnitelmassa sekä myös sitovana tavoitteena 10 tavoitteeksi asetettu tutkinto- ja koulutustiimien ja toimipisteiden tuloskorttien kehittäminen ja käyttöönotto ei valmistunut toimintavuoden aikana. Se toteuttaminen jäi odottamaan RKK:n uuden toiminta-organisaatiomallin valmistumista sekä uuden rahoituslainsäädännön päätöksiä. Toimintavuoden 2017 talousarvion valmistelussa toiminnallisten tavoitteiden mittarit uusittiin (kts, tavoite 10). Toteutetaan toimintajärjestelmään vuosittainen johdon katselmus - Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toteutettiin ensimmäinen johdon katselmus toimintajärjestelmään 24.4.2016. Tilaisuudessa käytiin läpi toimintajärjestelmän tilannekatsaus 1.1.2015 31.3.2016 väliseltä ajalta sekä tehtiin keskustelujen pohjalta esityksiä järjestelmän kehittämiseksi ja parantamiseksi. Johdon katselmuksen pohjalta päivitetty toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma vuosille 2016 2017 hyväksyttiin johtoryhmän kokouksessa 23.8.2016. HR-tietojärjestelmän käyttöönotto koko henkilöstölle - HR-tietojärjestelmä on otettu käyttöön koko henkilöstöllä. Tietojärjestelmä käytettävyys myös etänä on mahdollistettu. Tietojärjestelmän käyttöönottoa on tuettu verkkokoulutuksilla sekä ROKKI-intrassa olevilla ohjeilla ja ohjevideolla. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus saada yksilöllistä opastusta henkilöstöpalvelujen HR-järjestelmän vastuuhenkilöiltä.

25 (99) Pilotoidaan henkilöstön osaamiskartoitusmallia osana TUTKEOPE2015 -hanketta - TUTKEOPE2015-hankkeessa kehitettiin osaamisen kehittämisen malli, joka kokonaisuutena muodostuu osaamisen ennakoinnista ja määrittelystä, osaamisen kartoittamisen toteuttamisesta sekä linjauksista, miten osaamista kehitetään ja osaamistarpeisiin vastataan. Osana mallin kehittämistä määriteltiin opettajien, johdon ja vastuuhenkilöiden toimesta tulevaisuuden opettajalta vaadittava tavoiteosaaminen. - Osaamisen kehittämisen malli ja siihen liittyvä tulevaisuuden opettajan osaamisen määrittely palkittiin kunniamaininnalla Opetushallituksen hyvät käytännöt -kilpailussa. - Varsinaisesti osaamiskartoitusmallia ei ole vielä vuoden 2016 aikana pilotoitu. Koulutusalojen tiimit kävivät keskusteluja, miltä osin heillä on osaamista ja missä on suurimmat puutteet. Tiimikohtaiset kehityskeskustelut on tarkoitus käydä loppukeväällä 2017. Tavoitteena on, että uudet pedagogiset toimintamallit otetaan käyttöön 1.8.2017 lähtien. Sen jälkeen käytäisi yksilötason kehityskeskustelut ja niihin liittyen tarvittavat osaamiskartoitukset. Otetaan käyttöön uudet kehityskeskustelukäytännöt - Uudet kehityskeskustelukäytännöt on otettu käyttöön Lapin ammattiopistoa lukuun ottamatta kaikilla tulosalueilla. Kehityskeskusteluja on toteutettu yksilötasolla eriyttäen käytäntöjä sen mukaan, onko keskustelu kohdistunut työntekijätai esimiestason toimijaan. Mikäli yksikössä on lisäksi ollut käytössä tuloskortti, sen hyödyntäminen osana kehityskeskusteluja on mahdollistettu. Lisäksi uudet kehityskeskustelukäytännöt on ollut käytössä tiimikehityskeskusteluissa. - Kehityskeskustelut dokumentoidaan uuteen HR-järjestelmään. Dokumentointi tukee osaamisen ja työhyvinvoinnin tavoitteellista kehittämistä niin työntekijän, esimiehen kuin koko kuntayhtymän näkökulmasta. Dokumentointi myös mahdollistaa paremmin ko. kehittämiseen tarvittavan tuen kohdentamisen. Lisäksi sen avulla voidaan seurata, kuinka paljon kehityskeskusteluja käydään koko kuntayhtymätasolla. - Uusien kehityskeskustelujen käyttöönottoa on tuettu henkilöstöpalvelujen toimesta toteutetuilla koulutuksilla, ohjeistuksilla ja ohjevideolla. Lisäksi aina kehityskeskustelujen käynnistyessä henkilöstöpalvelujen vastuuhenkilö on lähettänyt sähköpostitse vielä tarkemmat ohjeet sekä työntekijä- että esimiesosapuolelle. Päivitetään henkilöstön koulutus- ja kehitystarpeet hyödyntäen osaamiskartoituksista, kehityskeskusteluista ja henkilöstökyselystä saatuja tietoja - Henkilöstön koulutus- ja kehitystarpeet on päivitetty henkilöstöä koskeviin suunnitelmiin (hyväksytty RKK:n hallituksessa 26.2.2016). Päivitystyö tehdään säännöllisesti vuosittain ja siinä huomioidaan sekä ulkopuolinen että sisäinen toimintaympäristö. Ulkopuolisessa toimintaympäristössä vaikuttaa mm. meneillään oleva ammatillisen koulutuksen reformi sekä työelämän muutos- ja osaamistarpeet. Sisäisessä toimintaympäristössä päivitystarpeita on vuoden 2016 tuonut mukanaan mm. määritelty tulevaisuuden opettajalta vaadittava ta-

26 (99) voiteosaaminen, kehitelty koulutuskeskus Redu toimintamallia (luonnos) ja siihen liittyen esimiesvalmennusta, toteutettu loka-marraskuussa henkilöstökysely ja saatu terveisiä kehityskeskusteluista. Tavoite 5: Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on laatinut työhyvinvointisuunnitelman ja toimintaohjeet, joiden perustana ovat työterveyshuollon toimintasuunnitelma, koulutuskuntayhtymän henkilöstöä koskevat suunnitelmat sekä hyvinvointisuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma. Tavoitteena on henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistäminen koulutuskuntayhtymän lähityöyhteisöissä. Tavoitteeseen päästään kehittämällä neljää työhyvinvointipalveluiden osa-aluetta: lakisääteisiä työterveyspalveluita, työhyvinvoinnin tukipalveluita, lähityöyhteisöjen omaa toimintaa sekä työhyvinvointia edistävää koulutusta. Lisäksi ohjelmassa on huomioitu muu työkykyä yllä pitävä toiminta, kuten henkilökunnan virkistystoiminta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työhyvinvointilinjaukset nostavat kestävän hyvinvoinnin ja työkyvyn säilymisen sekä näiden seuraamisen keskeisiksi. Näiden linjausten mukaan työhyvinvointi syntyy työssä. Ennakoiva työhyvinvointityö perustuu avoimeen ja keskustelevaan ilmapiiriin, henkilöstön osallistamiseen ja informoimiseen keskeisissä strategisissa kysymyksissä. Linjauksissa hyvä johtajuus, osaamisen uudistaminen, tavoitteiden saavuttaminen ja toimiva yhteisöllisyys ovat työhyvinvoinnin perustekijöitä. Työhyvinvointi ymmärretään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisuudeksi. Näin työssä jaksamisen vahvistaminen perustuu aktiiviseen ja varhaiseen ongelmatilanteisiin tarttumiseen näillä kaikilla osa-alueilla. Sitovat tavoitteet 2016: Toteutetaan toimipistekohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien toimenpiteet. - Toimipisteen esimiehen johdolla on suunnitelmaa toteutettu Työhyvinvointitoimikunnan linjausten mukaisesti. - Kuntayhtymän yhteisiin tapahtumiin on osallistuttu ja tyky-online on saanut kiitosta henkilökunnan taholta. - Kuntayhtymän työhyvinvointi- ja koulutuskeskus, Wellevi, on vakiinnuttanut paikkansa hyvinvointipalvelujen tuottajana ja se on ollut aktiivisesti käytössä. Järjestetään vähintään kaksi omaehtoista työhyvinvointitapahtumaa jokaisessa toimipisteessä. - Toimipisteissä on järjestetty omaehtoisia työhyvinvointitapahtumia teemalla, työhyvinvointi syntyy työssä. - Toimipisteet ovat toteuttaneet tapahtumat itsenäisesti ja henkilöstö on kokenut, että tapahtumat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä jatkuvan muutoksen keskellä.

27 (99) Tavoite 6: Järjestämisluvat Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on tällä hetkellä kaksi erillistä ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa (ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus) sekä kaksi vapaan sivistystyön ylläpitämislupaa (kesäyliopisto ja liikunnan koulutuskeskus). Opetus- ja kulttuuriministeriö on luomassa järjestämislupien hakuun ja päätöksenteon tueksi yhteistä sähköistä järjestelmää. Samalla se tekee teknisiä päivityksiä voimassa oleviin järjestämislupiin. Tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausprosesseja tukevan sähköisen asioinnin ja päätöksentekojärjestelmän suunnittelu, toteuttaminen, dokumentointi, käyttöönotto ja ylläpitoon siirto. Opetushallinnon ohjausja säätelypalvelu on palvelu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien ja koulutustehtävien muutosten hakemiseen. Sitovat tavoitteet 2016: Ollaan mukana OKM:n järjestämislupien palvelujärjestelmän kehittämisessä ja käyttöönotossa. - RKK on ollut mukaan OKM:n järjestämislupien ja palvelujärjestelmän kehittämisessä ja käyttöönotossa. - RKK osallistui toimintavuonna OKM valtakunnalliseen ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten selvitystyöhön toimittamalla OKM:lle pyytämät selvitykset RKK:n toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Otetaan palvelujärjestelmä käyttöön. - RKK on ottanut käyttöön asteittain OKM:n opetushallinnon ohjaus- ja säätelypalvelu Oiva:n. Ensivaiheessa on käyttöön otettu ammatillisen peruskoulutuksen lupapalvelu (Lupavaranto). - OKM muutti 7.12.2016 RKK:n ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan sisältyvää koulutustehtävää lisäämällä vuosiopiskelijamäärää vuosille 2016 ja 2017 neljällä opiskelijapaikalla (3010 3014) sekä lisäämällä RKK:n järjestämiskuntiin Kolarin kunnan. Tavoite 7: Erityinen kehittämistehtävä Kehitettävissä perustutkinnoissa ja niihin liittyvissä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kehittämistyö jatkuu koulutuksen vetovoiman ja läpäisyn parantamiseksi sekä laadun varmistamiseksi. Kyseisiä tutkintoja ovat: - tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto - maanmittaustekniikan perustutkinto - tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto - elintarvikealan perustutkinto - pintakäsittelyalan perustutkinto - puualan perustutkinto - tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto - lentokoneasennuksen perustutkinto.

28 (99) Kehitettävien tutkintojen markkinointitoimenpiteitä uudistetaan. Tutkintouudistuksen toimeenpanoon liittyen tutkinnon osien työelämälähtöisyyttä ja koulutustuotetta kehitetään. Kehitettävien tutkintojen tutkinnon osien toteuttamissuunnitelmiin kuvataan opetuksen ja ohjauksen uudistuneet käytänteet. Uudistetuissa käytänteissä korostuu erityisesti työelämän kanssa tehtävä koulutusyhteistyö ja osaamisen hankinnan laaja-alaiset mahdollisuudet erilaisin oppimisympäristöin. Sitovat tavoitteet 2016: Opetussuunnitelmiin perustuviin toteuttamissuunnitelmiin kuvataan työelämän kanssa tehtävä koulutusyhteistyö. - Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa työelämäyhteistyö on kuvattu opetussuunnitelman koontiosassa sekä tutkinnon osittain tutkinnon osien opetussuunnitelmissa. - Lisäksi lentokoneasennuksen perustutkinnossa työelämäyhteistyö on kuvattu RKK/LAO lentokoneasennuksen koulutuskäsikirjassa (MTOE). Opiskelija voi hankkia osaamista monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Eri oppimisympäristöt ja niiden mahdollisuudet on kuvattuna tutkintojen toteuttamissuunnitelmissa tutkinnon osittain sekä kehitettävissä tutkinnoissa ja koulutuksen järjestäjän muissa ammatillisissa perustutkinnoissa. - Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet uudistuivat vuonna 2015. Niiden perusteella tehdyt järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelmat päivitettiin samana vuonna ja niihin kuvattiin tutkinnon osittain, millaisissa erilaisissa oppimisympäristöissä ja millaisin menetelmin osaamista ja ammattitaitoa hankitaan. - Toimintavuonna 2016 toteutettiin opetustoimintaa uudistettujen opetussuunnitelmien mukaisesti. - Uusia pedagogisia ratkaisuja kuten työpajapedagogiikka otettiin käyttöön osassa tutkintoja. Myös mahdollistettiin käytännössä opiskelijalle henkilökohtainen opiskelupolku esim. nopeampi eteneminen ja valmistuminen sekä mahdollisuus hankkia osaamista enemmän työelämässä. - Toimintavuonna käynnistettiin pääosin toimintavuonna 2017 toteutuva tutkinnon osien tuotteistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa sekä tulevaan tutkintouudistukseen valmistautumista. - Lentokoneasennuksen perustutkinnossa erilaisten oppimisympäristöjen käyttämisestä on tarkemmat määräykset EU asetuksessa N:o 1321/2014 Liite III (Part 66) ja liite IV (Part 147) sekä RKK/LAO lentokoneasennuksen koulutuskäsikirjassa (MTOE). Niiden mukaisesti käytännön opetusta ja harjoitteita toteutetaan oppilaitoksen lentokonehuoltoympäristössä sekä työssäoppimispaikoilla sertifioiduissa lentokonekorjaamoissa tai lentokonehuoltoyrityksissä.

29 (99) Tavoite 8: Kiinteistöstrategian toteuttaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia 2020 ohjaa kiinteistönpitoa sopeuttamaan hallitusti kiinteistöjen ja niiden tilojen määrää kaikissa toimipisteissä. Kiinteistöstrategia varmistaa osaltaan ydintoiminnan menestyksellistä toteuttamista. Kiinteistöstrategia 2020 tavoitteena on kiinteistö- ja tilakustannusten säästö sekä kiinteistöjen kuntoluokan säilyttäminen. Kiinteistöstrategia 2020 määrittelee koulutuskuntayhtymän kehitettävät ja luovutettavat kiinteistöt Kiinteistöstrategian toteuttamiseen on laadittu toteutussuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä. Sitovat tavoitteet 2016: Kiinteistöstrategian toteutussuunnitelmaan liittyvien toimenpiteiden toteutus - Vuodelle 2016 laadittua kiinteistöstrategian toteutussuunnitelmaa on noudatettu ja sen mukaiset korjaustyöt ja investoinnit on toteutettu osittain. Kiinteistöstrategia 2020 mukaisesti toteutussuunnitelma on päivitetty vuodelle 2017. Kiinteistöjen kuntoluokan säilyttäminen 75 % tasolla - Kiinteistöjen kuntoluokat vaihtelevat toimipisteittäin. Koulutuskuntayhtymän omistamissa kiinteistöissä rakennusten kuntoluokat ovat pääosiltaan n. 75 % tasolla. Kuntoluokan säilyttäminen 75 % tasossa on välttämätöntä ja haasteellista näissä olosuhteissa. - Kemijärven toimipisteen kuntoluokka ei ole vielä tavoiteltavalla 75 % tasolla. Tilanteeseen voitaisiin päästä, mikäli tilojen määrää vähennettäisiin opiskelijamäärään nähden kohtuulliselle tasolle. - Kiinteistöjen (terveelliset, turvalliset ja tarpeelliset tilat) kuntoluokat pystytään säilyttämään ainoastaan hyvällä ja suunnitelmallisella kiinteistönpidolla Pyritään lisäämään tilojen yhteiskäyttöä omistajakuntien ja opetukseen integroitavien sidosryhmien kanssa - Keskusteluja tilojen yhteiskäytöstä on omistajakuntien kanssa käyty. Tulokset vaihtelevat jäsenkunnittain paljonkin. Jäsenkunnat edellyttävät talousarviovaiheessa myös yhteiskäytön lisäämistä. Tilojen yhteiskäytöllä II-asteen koulutuksessa olisi pitkäaikaisia vaikutteita maakuntien toimipisteiden tulevaisuuden ratkaisuihin. - Opetukseen integroitavien sidosryhmien kanssa yhteistyö ei ole juurikaan edennyt.

30 (99) Tavoite 9: Rahoituspohjan laajentaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoitus supistuu mm. OKM:n tekemien järjestämislupamuutospäätösten vuoksi sekä yksikköhintojen leikkauksista johtuen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä vastaa haasteeseen ja pyrkii jatkossakin palvelemaan Lapin työja elinkeinoelämää monipuolisesti kehittämällä aikuiskoulutustuotteita ja työelämänkehittämispalveluita. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa aikuiskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän vaikuttavuutta sekä vastata yrityksiltä ja julkisen sektorin toimijoilta kumppanuuksien avulla saatuihin kehittämistarpeisiin. Tällä toiminnolla selkiytetään ja yhtenäistetään kuntayhtymän koulutuksien markkinointi-, myynti- ja toteuttamisprosessi. Tavoitteenamme on ottaa käyttöön keskitetty palveluratkaisumalli, jolla vastaamme yrityksiltä ja julkisen sektorin toimijoilta kumppanuuksien avulla saatuihin kehittämistarpeisiin. Tällä palveluratkaisumallilla selkiytämme ja yhtenäistämme kuntayhtymän koulutuksien myyntiprosessin. Sitovat tavoitteet 2016: Lisätään C&Q osaamiskartoituksia ja hyödynnetään koulutustarjontasuunnittelussa C&Q- tietokannasta saatavaa tietoa - Vuoden 2016 aikana tehtiin 125 C&Q-kartoitusta eri alojen organisaatioissa. Lisäksi toteutettiin ELY-keskuksen tilaama Rakennusalan selvitystyö. Hyödynnetään toiminnan kehittämisessä joustavasti eri rahoitusmuotoja mm. ELYkeskusten yhteishankintarahoitusta ja EU-ohjelmien rahoitusmahdollisuuksia - Rahoituspohjan laajentamisen edistämiseksi tehtiin aktiivisesti työtä kuntayhtymässä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vuoden 2016 aikana saatiin EU- rahoituspäätökset seuraaviin hankkeisiin: Lappilainen koulutuskumppanuus, Stratos (yhteishanke Turun Kauppakorkeakoulun kanssa), Polut Pohjoisen kasvuun ja Kausityöntekijästä moniosaajaksi. Rahoituspäätöksen saaneet hankkeet käynnistyivät vuoden 2016 aikana. Tämän lisäksi jatkui toiminta Ennakointihankkeessa (EKKU) ja Opettajasta HRD-kumppaniksi -hankkeissa. Suuntana tulevaisuus ketterällä toiminnalla yritysten parhaaksi -hankehakemus siirtyi rahoittajan esityksestä vuoden 2017 hakuun. Tämän hankerahoituksen avulla oli tarkoitus käynnistää vuoden 2016 aikana TYKE-toiminnan profilointi kuntayhtymässä. - Vuoden aikana toteutettiin ELY-keskuksen ja yritysten yhteishankintana mm. seuraavat rekrytointikoulutukset: Kaivosalan moniosaajakoulutus ja Kaivoskoneasentajan koulutus. Luodaan aikuiskoulutukselle, ammatilliselle lisäkoulutukselle ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävälle RKK- tason yhtenäinen profiili, näkyvyys ja toimintatapa - Työelämän kehittämispalvelujen vastuulliset toimijat osallistuivat aktiivisesti kuntayhtymän uuden toimintamallin valmisteluun ja palvelujen uudelleen muotoiluun. Samanaikaisesti hankittiin asiakkuuksien hallintaan ja asiakkuuksien hoitosuunnitelmien laadintaan CRM-ohjelma, joka otettiin myös tuotantokäyttöön.

31 (99) - Työelämän kehittämispalveluissa toteutettiin vuoden 2016 aikana tuotteistamiskoulutuksia ja HRD-kumppanuuskoulutusprosessi. Operatiivisella tasolla uudistettiin aikuiskoulutuskalenterin tarjonta, yhtenäistettiin ja ajantasaistettiin kuntayhtymän näyttötutkintoperusteisen koulutuksen sopimusrekisterit, valmisteltiin uusia tutkintojen järjestämissuunnitelmia ja haettiin sopimuksia sekä luotiin nopea ja ketterä prosessi tarjouspyyntöihin vastaamiseksi. Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin aktiivisesti luottamuksen rakentumiseksi työelämän suuntaan. Uusista ja kehittyvistä sidosryhmä-yhteistyötahoista mainittakoon Kaidi, Boreal Bioref, Kideve, Lapin liiton toimialaklusteritoiminta ja ELY- keskuksen kasvualoille suuntautuva yhteistyö. - Asiakassuhteiden rakentaminen työelämän suuntaan on pitkäkestoista ja määrätietoista työtä kohti kumppanuutta. Kumppanuus on asiakassuhdepyramidin ylin aste. Työelämänpalvelujen mallin rakentamista on jatkettu Lean-filosofian mukaisesti, onnistumisen edellytyksenä on toiminnan jatkuva parantaminen. Lapin kesäyliopiston ja Lapin Urheiluopiston vapaan sivistystyön koulutustuotteiden tunnettavuuden lisääminen ja siten osallistujamäärän kasvattaminen - Lapin Urheiluopiston vapaan sivistystyön vuorokausimäärä ylitti vuoden tavoitteen (3900 vrk) ja tunnettavuutta saatiin Olympic Training Center statuksen myötä liikunnan ja urheilun kentällä. Kesäyliopiston kokonaistavoitetunneista jäätiin 500 tuntia, mikä suunta oli valtakunnallisestikin. Tavoite 10: Talousstrategian toimeenpano sekä tulostietoisuuden ja -ohjauksen tehostaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä varautuu tuleviin opiskelijamäärä ja rahoitusleikkauksiin talousstrategian linjausten mukaisesti. Suppeneva tulorahoitus ja opiskelijamäärien väheneminen edellyttävät kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta kaikilla toiminnan tasoilla ja toimintamuodoissa. Talouden ja toiminnan tasapainoa, tulostietoisuutta ja tulosohjausta tehostetaan kaikilla toiminnan tasoilla eli tulosalueilla, toimipisteissä, niiden koulutusaloilla ja tutkinnoissa sekä yhteisissä palveluissa ottamalla käyttöön tuloskortit.

32 (99) Sitova tavoite 2016: Määritellään kaikille toiminnan rahoitusmuodoille toimintaa ohjaavat ja niiden taloudellista ja toiminnallista tulosta ennakoivat mittarit - Toimintavuoden 2017 talousarvion valmistelussa toiminnallisten tavoitteiden mittarit uusittiin osittain: - Tutkintotavoitteisen oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen mittareita yhtenäistettiin askeleena kohti reformin mukaista yhtenäistä rahoitusjärjestelmää sekä tulosrahoitusta. Niissä otettiin mm käyttöön prosessien sujuvuutta ja tehokkuutta sekä resurssien tehokasta käyttöä indikoiva, läpäisyaikaa mittaava, opiskelijatyövuotta/tutkinto -mittari. Tämä korvasi 2017 alkaen aiemmin vain ammatillisessa peruskoulutuksessa olleen, 0,5 4 vuotta taaksepäin olleesta toiminnasta (historiasta) valmistuneiden opiskelijoita läpäisyä indikoineen läpäisymittarin. - Lisäksi sisäisenä uutena tuloksia indikoivana mittarina otettiin käyttöön ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden mittari: osaamispistettä/opiskelija. Tämä mittari on tarkoitus ottaa käyttöön myös lisäkoulutuksessa sen jälkeen, kun sen tutkinnon osissa otetaan käyttöön osaamispistemitoitus. Nämä talousarvio 2017 valmistelussa uudistetut mittarit toimivat myös tuloskorttien toiminnan tuloksellisuutta indikoivina mittareina. Valmistellaan ja otetaan käyttöön tulosalueiden toimipisteissä ja yhteisissä palveluissa strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden ohjauksen ja johtamisen avuksi toimipiste-, koulutusala-, tiimi- tai palvelukokonaisuuskohtaiset tuloskortit. - Tutkinto- ja koulutustiimien ja toimipisteiden tuloskorttien kehittäminen ja käyttöönotto ei valmistunut toimintavuoden aikana. Se jäi odottamaan RKK:n uuden toimintamallin valmistumista sekä uuden rahoituslainsäädännön päätöksiä. Kehitetään taloudellista ja toiminnallista tulosta ennakoivien mittareiden tulosten reaaliaikaista seurantaraportointia. - Toimintavuonna toteutettiin opiskelijahallinnon ja opetuksen ml. resurssien ohjauksen järjestelmien kehittämisen selvitystyö. Nykytilanteessa RKK:ssä on käytössä kolme erillistä tietojärjestelmää eri koulutusmuodoille. Ammatillisen koulutuksen reformissa eri koulutusmuodot yhdistyvät, joten myös tietojärjestelmien osalta RKK:ssä on tavoitteena siirtyä käyttämään yhtä opiskelijahallinto-toiminnanohjausjärjestelmää. Tämän tietojärjestelmän selvitystyö sisältää myös toiminnallisten tulosten seurannan. Toiminnanohjausjärjestelmän määrittely- sekä kehittämis- tai hankintaprosessi, joka jatkuu toimintavuonna 2017. Suunnitellaan ja toteutetaan toiminnan ja talouden suunnittelua talousstrategian mukaisesti.

33 (99) - Talousraportoinnin kehittämistä olemassa olevan taloushallinnon tietojärjestelmän hyödyntämisessä selvitettiin toimintavuoden aikana. Taloushallintojärjestelmässä otettiin loppuvuodesta uusi versio Pro Economica-Premium käyttöön pilotoinnin kautta. Raportointimahdollisuuksia laajennetaan hankitulla uudella Analysointiratkaisulla. Analysointiratkaisu on työväline taloushallintojärjestelmän tietojen analysointiin, jonka käyttöönotto laajemmin johdon tulostietoisuuden- ja ohjauksen tehostamisena toteutetaan vuoden 2017 aikana. Talousraportoinnin reaaliaikaisuutta parannetaan ottamalla käyttöön vuoden 2017 alussa ostolaskujen jaksotus, maksuliikenteen sähköinen tiliote ja tiliöinti. Hotellinx ohjelman sähköinen tietojen siirto taloushallintojärjestelmään saatiin käyttöön toimintavuoden aikana. 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Seuraavilla sivulla taulukoissa 4 7 on esitetty määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat toimintavuoden 2016 osalta oppilaitoksittain eriteltynä sekä kuntayhtymä yhteensä. Lisäksi taulukoissa on esitetty vertailutietona kuntayhtymän yhteensä tulokset tilinpäätösvuosilta 2014 ja 2015. Taulukoiden jälkeen kohdassa 2.3 on esitetty tarkempi analyysi tuloksista niiden muutoksilta.

34 (99) Taulukko 4 Oppilaitosmuotoinen koulutustoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä yhteensä Painotettu ka 3037 3115 3010 3014,3 2370 2460,9 480 390,4 160 163,0 Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, perustutkinto-opiskelijat Painotettu ka 2952 3120 2920 2931,8 2280 2378,4 480 390,4 160 163,0 Vetovoimaisuus yhteishaussa Hakijaa / al.pa 1,1 0,9 1,0 0,9 1,0 1,0 1,0 0,5 2,5 1,9 Negatiivinen eroaminen % 5,3 % 4,2 % 6 % 4,1 % 6,0 % 3,8 % 7,0 % 6,7 % 6 % 1,8 % Läpäisy 3 vuodessa % 53,2 % 53,6 % 60 % 60,1 % 60 % 61,3 % 58 % 56,4 % 60 % 54,8 % Suoritetut perustutkinnot lkm 865 1062 931 942 756 732 140 165 35 45 Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin % 65,8 % 69,7 % 76 % 66,5 % 76 % 63,5 % 78 % 73,3 % 75 % 94,4 % Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 91,2 % 92,6 % 90 % 94,2 % 90 % 93,9 % 90 % 94,2 % 90 % 97,5 % VALMA- ja TELMA-koulutukset (* Mittayksikkö TP-2013 TP-2014 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, VALMA- ja TELMA-opisk. Painotettu ka 85 54 90 82,5 90 82,5 0 0 0 0 Negatiivinen eroaminen % 6,3 % 16,0 % 6,3 % 16,0 % - - - - Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 80,0 % 94,8 % 80,0 % 94,8 % - - - - Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 210,4 214,7 202 218,7 143 123,6 19 19,5 40 75,6 Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 182 171 216 189 162 119 14 17 40 53 Asiakastyytyväisyys (AIPAL-palaute) % 78,5 % 86,9 % 80 % 88,2 % 80 % 86,5 % 80 % 92,5 % 80 % 90,9 % Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 490,9 420 348 262,5 319 239,8 27 16,2 2 6,5 Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 360 276 196 156 171 110 25 35 0 11 Asiakastyytyväisyys (OPAL-palaute) % 83,6 % 87,3 % 80 % 91,2 % 80 % 93,1 % 80 % 66,7 % 80 % (2 1) Huom! MAPA-toimintaan ei sisälly Lapin oppisopimuskeskukselle "myytyä" koulutusta. Lapin oppisopimuskeskuksen luvut ovat oppisopimuskoulutus -taulukossa. 2) Urheiluopistolla MAPA-koulutustoiminta oli muuta kuin työvoimakoulutusta, joten ei OPAL-palautetta.

35 (99) Taulukko 5 Oppisopimuskoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 199 219 230 195 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 27,6 127 3 27,5 0 0,5 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,5 % 10,0 % 7 % 11,3 % Suoritetut perustutkinnot lkm 82 112 90 73 - joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm 36 52 6 7-0 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,3 3,5 3,3 3,0 3,4 3,7 3,3 - - Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 348 434 410 418 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 4,75 48 7 62,5 1 0 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,8 % 6,2 % 7 % 8,8 % Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 117 154 160 121 - joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm 5 25 31 25 1 0 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,2 3,5 3,2 3,0 3,4 3,7 3,4 3,7 - Taulukko 6 Vapaa sivistystyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Kokonaistuntimäärä h 2576 2287 2600 2070 Valtionosuustunnit h 2319 2178 2200 1893 Avoin korkeakouluopetus h 964 866 800 724 Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Lyhytkurssivuorokaudet vrk 34 333 31345 22 000 25 901

36 (99) Taulukko 7 Henkilöstötyö ja hanketoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opettajien kelpoisuus % 87,8 % 92,2 % 95 % 97,8 % 95 % 97,5 % 95 % 100,0 % 100 % 100 % Opettajista työelämäjaksoille osallistuneet % 3,9 % 5 % 6,5 % 5 % 3,3 % 5 % 36,0 % 5 % 7,7 % Henkilöstön kehittäminen % 2,8 % 2,4 % 3 % 2,2 % 3 % 2,1 % 3 % 2,6 % 3 % 2,6 % Henkilöstöpalaute (* % 73 % 70 % 70,8 % 70 % 65,0 % 70 % 80,6 % 70 % 68,2 % Hanketoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 30,1 23,9 15,8 19,8 9,5 10,5 1,8 4,7 2 0,9 *) Henkilöstöpalautekysely tehdään vain joka toinen vuosi parillisina vuosina. Yhteisten palvelujen luvut mukana yllä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstön kehittäminen % 3 % 4,0 % 3 % 0,9 % 3 % 1,1 % Henkilöstöpalaute % 70 % 80,0 % 70 % 100,0 % 70 % 100,0 % Hanketoiminta Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 2,5 3,8 0 0 0 0

37 (99) 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus (taulukko 4) Oppilaitosmuotoisena ammatillista perus- ja lisäkoulutusta järjestetään Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Santasport Lapin Urheiluopistossa. Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus ovat valtionosuusrahoitteista toimintaa. Ammatillinen peruskoulutus Alla on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä. Luvut sisältävät sekä tutkintotavoitteiset opiskelijat että valmistavien VALMA- ja TELMA-koulutuksien opiskelijat. Tutkintotavoitteisissa ovat mukana myös omaehtoisena aikuiskoulutuksena perustutkinnon näyttötutkintona suorittavat opiskelijat. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä yhteensä Painotettu ka 3037 3115 3010 3014,3 2370 2460,9 480 390,4 160 163,0 Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa kokonaisopiskelijamäärätavoite ylittyi 4,3 laskennallisella opiskelijalla (+0,14 %). Lapin ammattiopisto ylitti opiskelijamäärätavoitteensa 90,9:llä (+3,8 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 3:lla (+1,9 %). Lapin matkailuopisto jäi tavoitteestaan 89,6:lla (-18,7 %). Ammatillinen peruskoulutus, perustutkinnot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, perustutkinto-opiskelijat Painotettu ka 2952 3120 2920 2931,8 2280 2378,4 480 390,4 160 163,0 Perustutkintotavoitteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa painotettu opiskelijamäärä yhteensä ylitti tavoitteen 11,8:lla (+0,4 %). Lapin ammattiopisto ylitti painotetun opiskelijamäärätavoitteensa 98,4:llä (+4,3 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 3:lla (+1,9 %). Lapin matkailuopisto jäi tavoitteestaan 89,6:lla (-18,7 %). Näissä tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääräluvuissa ovat mukana myös omaehtoisena aikuiskoulutuksena perustutkinnon näyttötutkintona suorittavat, jotka ovat osallistuneet toimintavuonna valmistavaan koulutukseen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Vetovoimaisuus yhteishaussa Hakijaa / al.pa 1,1 0,9 1,0 0,9 1,0 1,0 1,0 0,5 2,5 1,9 Tutkintotavoitteeseen ammatillisen peruskoulutukseen oli kevään yhteishaussa haettavana 1074 aloituspaikkaa, joihin 1. sijaisena hakutoiveena haki yhteensä 985 hakijaa. Vetovoimaisuusluku jäi siten 0,1:llä alle tavoitteen. Lapin ammattiopisto ja Santasport Lapin Urheiluopisto saavuttivat omat vetovoimaisuustavoitteensa. Lapin matkailuopistossa hakijoita oli yhteishaussa noin puolet vähemmän kuin aloituspaikkoja ja mikä oli tavoitteena.

38 (99) Ensisijaisia hakijoita oli 89 vähemmän, kuin tavoitteen saavuttamiseksi olisi tarvittu. Vetovoimaisuusluku säilyi kuitenkin samalla 0,9-tasolla kuin vuonna 2015. Ensisijaisten hakijoiden määrä lisääntyi 70 hakijalla (+7,6 %) vuoden 2015 määrästä (915). Näin ollen vuodesta 2014 alkanut hakijamäärien absoluuttisen määrän väheneminen taittui toimintavuonna nousuun. Hakijamäärän väheneminen vuosina 2014 2015 johtui yhteishakujärjestelmän muuttumisesta. Opetushallitus muutti yhteishakujärjestelmää 2014 siten, ettei haussa voi enää hakea ne, joilla on aiemmin suoritettu ammatillinen-, korkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Tämä rajasi hakijajoukkoa n. 400 500 hakijalla, kun mm työttömänä olevat, joilla on jo tutkinto, eivät voi enää hakea yhteishaussa. Koulutuskuntayhtymässä lisättiin aloituspaikkoja aikuiskoulutukseen eli näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ammatillisiin perustutkintoihin, jotta aiemmin tutkinnon suorittaneet voivat hakea koulutukseen. Nämä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen paikat ja hakijat eivät näy yhteishaun vetovoimaisuusluvuissa, sillä he hakevat koulutukseen suoraan oppilaitokseen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Perustutkintokoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Negatiivinen eroaminen % 5,3 % 4,2 % 6 % 4,1 % 6,0 % 3,8 % 7,0 % 6,7 % 6 % 1,8 % Negatiivisesti eronneita ovat ne perustutkinto-opiskelijat, jotka lopettavat opiskelun siirtymättä toiseen oppilaitokseen opiskelemaan, töihin tai joiden tilannetta eroamisen jälkeen ei tiedetä. Lapin ammattiopisto ja Santasport Lapin Urheiluopisto onnistuivat vähentämän negatiivisesti eronneiden perustutkinto-opiskelijoiden määrää ja ne pääsivät jo toisena vuotena peräkkäin reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon (6 %), joka oli myös niiden tavoitteena. Lapin matkailuopistossa tavoite oli 1 prosenttiyksikköä tätä suurempi ja matkailuopisto onnistui tässä tavoitteessa. Toimintavuodelle asetettu tavoitetaso eli perustutkinto-opiskelijoiden eronneiden enimmäismäärä alitettiin 1,9 prosenttiyksiköllä eli lähes kolmanneksella. Negatiivisesti eronneita oli toimintavuonna lukumääräisesti 123 opiskelijaa, mikä on 8 vähemmän kuin vuonna 2015. Eronneiden suhteellinen osuus väheni edellisestä vuodesta 0,1 prosenttiyksikköä ja on liki puolittunut vuoden 2013 tasosta (7,5 %). Eronneiden suhteellinen osuus on nyt reilusti alle valtakunnan keskimääräisen tason. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Läpäisy 3 vuodessa % 53,2 % 53,6 % 60 % 60,1 % 60 % 61,3 % 58 % 56,4 % 60 % 54,8 % Läpäisymittari kertoo, kuinka paljon kolme vuotta aiemmin (2013) tutkintotavoitteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneista on valmistunut toimintavuoden 2016 loppuun mennessä eli säädetyssä kolmessa lukuvuodessa. Läpäisymittarissa eivät ole mukana näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 2013 aloittaneita aikuisopiskelijoita. Vuonna 2013 aloittaneista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista oli läpäissyt eli tutkinnon suorittanut vuoden 2016 loppuun mennessä eli kolmessa lukuvuodessa 60,1 % eli tavoitetaso ylitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Läpäisseiden osuus parani 6,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopistossa läpäisyaste nousi 7,7 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tasosta eli 61,3 %:iin. Lapin ammattiopiston toimipisteiden

39 (99) välillä tosin oli suuria eroja läpäisyssä, esim. Kemijärven (93,2 %), Sodankylän (71,3 %) ja Rovaniemen Porokadun (63,9 %) toimipisteissä ylitettiin 60 %:n tavoitetaso. Lapin matkailuopisto (56,4 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto (54,85 %) eivät päässet läpäisytavoitteisiinsa. Lapin matkailuopisto tosin onnistui parantamaan läpäisyä 10,4 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 tasosta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut perustutkinnot lkm 865 1062 931 942 756 732 140 165 35 45 Toimintavuonna 2016 ammatillisen perustutkinnon suoritti 942 opiskelijaa. Tässä luvussa on mukana myös näyttötutkintona suoritetut 156 perustutkintoa. Tutkintojen määrätavoite ylitettiin 11 tutkinnolla (+1,2 %). Lapin ammattiopisto jäi tutkintotavoitteesta 24 tutkinnolla (-3,2 %). Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteensa 25 tutkinnolla (+17,9 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 10 tutkinnolla (+28,6 %). Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin % 65,8 % 69,7 % 76 % 66,5 % 76 % 63,5 % 78 % 73,3 % 75 % 94,4 % Opiskelijoiden sijoittumista työelämään seurataan valmistavien opiskelijoiden osalta PÄÄTTÖ-palautekyselyllä, jossa perustutkintoon valmistuvat arvoivat sijoittumistaan neljän kuukauden päästä valmistumisestaan. PÄÄTTÖ-kyselyn sijoittumiskysymykset ovat samat, kuin aiempina vuosina käytetyssä ELY-keskuksen sijoittumiskyselyssä. Valmistuneiden sijoittuminen työelämän tai jatko-opintoihin laski vuoden 2015 tasosta 3,2 prosenttiyksiköllä jääden 66,5 % tasolle. Lapin ammattiopistossa sijoittuneiden määrä laski 3,3- ja Lapin matkailuopistossa 3,4 prosenttiyksikkö vuoden 2015 tasosta ja niissä molemmissa jäätiin alle asetetun tavoitteen. Santasport Lapin Urheiluopistosta valmistuneiden sijoittuminen parani 23,4 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tasosta ja siellä ylitettiinkin reilusti (+25,9 %) tavoite. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 91,2 % 92,6 % 90 % 94,2 % 90 % 93,9 % 90 % 94,2 % 90 % 97,5 % Ammatillisen peruskoulutuksen perustutkinto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä seurataan opiskelijapalautekyselyillä. Uudet opiskelijat vastaavat heille suunnattuun ALKU-kyselyyn opiskelunsa alussa ja valmistuneilta kysytään lopuksi PÄÄTTÖ-palaute. Näissä jokaisessa kyselyssä on samat kokonaisasiakastyytyväisyyttä koskevat kolme kysymystä, joiden perusteella tyytyväisten opiskelijoiden osuus lasketaan. Toimintavuonna opiskelijoista 94,2 % vastasi olevansa tyytyväinen tai täysin tyytyväinen oppilaitosten toimintaan ja saamaansa koulutukseen. Tyytyväisyys ylitti kaikissa oppilaitoksissa asetetun 90 % tyytyväisyystason. Tyytyväisyys myös parani 1,6 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta joka oli paras tulos koko nykyisten kyselyjen aikana.

40 (99) Ammatillinen peruskoulutus, valmistavat VALMA- ja TELMA-koulutukset Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on 1.8.2015 alkaen järjestänyt uutena koulutustehtävänään Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutusta (TELMA). Osana talousarvioin 2016 sitovaa tavoitetta 1 eli VALMA- ja TELMA-koulutuksien profilointia omana koulutustehtävänään, on vuodesta 2016 alkaen näiden koulutuksien toiminnallisia määrällisiä tavoitteet ja tulokset eritelty. Valmistavien koulutuksia toteutettiin toimintavuonna vain Lapin ammattiopistossa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto VALMA- ja TELMA-koulutukset (* Mittayksikkö TP-2013 TP-2014 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 TP-2016 Painotettu vuosiopiskelijamäärä, VALMA- ja TELMA-opisk. Painotettu ka 85 54 90 82,5 90 82,5 0 0 0 0 Negatiivinen eroaminen % 6,3 % 16,0 % 6,3 % 16,0 % - - - - Asiakastyytyväisyys (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt) % 80,0 % 94,8 % 80,0 % 94,8 % - - - - Valmistavien koulutuksien painotettu vuosiopiskelijamäärätavoite jäi 7,5 laskennallisella opiskelijalla (-8,3 %) tavoitteesta. Valmistavista koulutuksista negatiivisesti eronneiden osuus oli 16,0 % mikä oli 9,7 prosenttiyksikköä enemmän, kuin talousarvioin valmistelun yhteydessä tavoitteeksi syksyllä 2015 asetettiin. Tavoitteeksi asetettiin silloin sama luku, kuin perustutkinto-opiskelijoilla, koska aikaisemmilta vuosilta ei silloin ollut käytettävissä lukuja, sillä valmistavat VALMAja TELMA-koulutukset käynnistyivät vasta elokuussa 2015. Valmistavien koulutuksien opiskelijoiden tyytyväisyyttä seurataan opiskelijapalautekyselyillä. VALMA- ja TELMA-koulutuksissa on omat ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt. Uudet opiskelijat vastaavat heille suunnattuun ALKU-kyselyyn opiskelunsa alussa ja opiskelun päättövaiheessa kysytään lopuksi PÄÄTTÖ-palaute. Näissä jokaisessa kyselyssä on samat kokonaisasiakastyytyväisyyttä koskevat kolme kysymystä, joiden perusteella tyytyväisten opiskelijoiden osuus lasketaan. Nämä tyytyväisyyskysymykset ovat samat kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Ammatillinen lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus on valtionosuusrahoitteista omaehtoista, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon (näyttötutkinto) valmistavaa koulutusta ja ko. tutkintojen järjestämistä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 210,4 214,7 202 218,7 143 123,6 19 19,5 40 75,6 Opiskelijavuosi on 190 opiskelijatyöpäivää, joka kertoo keskimääräisen opiskeluvolyymin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toteutui 218,7 opiskelijatyövuotta, mikä on 8,2 % enemmän, kuin oli tavoitteena. Lisäkoulutuksen volyymin kasvoi hieman eli neljällä opiskelijatyövuodella (+1,9 %) edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopistossa tosin jäätiin 19,4 otv:n päähän (-13,6 %) tavoitteesta. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteensa 0,5 otv:lla (+2,6 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 35,6 otv:lla (+47,1 %).

41 (99) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 182 171 216 189 162 119 14 17 40 53 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa suoritettiin toimintavuonna 27 ammatti- tai erikoisammattitutkintoa (näyttötutkintoa) vähemmän (-12,5 %), kuin oli tavoitteena. Tutkintojen kokonaismäärä kuitenkin nousi edellisestä vuodesta 18 tutkinnolla (+10,5 %) ylittäen myös vuoden 2014 määrän. Lapin ammattiopistossa jäätiin 43 tutkintoa (-26,5 %) alle tavoitteen. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteen kolmella tutkinnolla (+21 %) ja Santasport Lapin Urheiluopisto 13 tutkinnolla (+32 %). Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys (AIPAL-palaute) % 78,5 % 86,9 % 80 % 88,2 % 80 % 86,5 % 80 % 92,5 % 80 % 90,9 % Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutukseen kysytään valtakunnallisella näyttötutkintojen AIPAL-palautekyselyillä: hakeutumisvaiheen-, tutkinnon suorittamisen- ja ammattitaidon hankkimisen palautekyselyt. Näissä kyselyissä on mukana myös kokonaistyytyväisyyskysymykset, joihin tyytyväisten osuutta seurataan asiakastyytyväisyysmittarilla. Kyselyyn vastanneista 88,2 % omaehtoisen lisäkoulutuksen aikuisopiskelijoista on tyytyväinen tai täysin tyytyväinen saamansa koulutukseen. 80 %:n tavoitetaso ylitettiin näin reilusti. Tyytyväisyys myös jatkoi kasvamistaan parantuen 1,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopissa tyytyväisten osuus oli 86,5 % parantuen 1,7 prosenttiyksiköllä viime vuoden tasosta. Lapin matkailuopistossa tyytyväisten osuus nousi 92,5 %:iin mikä oli 7,6 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna 2015. Santasport Lapin Urheiluopistossa 90,9 % vastanneista oli tyytyväisiä. Urheiluopiston osalta ei ollut käytettävissä vertailutietoja edelliseen vuoteen, koska silloin vastausten määrä jäi alle viiden. AIPAL-järjestelmästä ei saada tuloksia raportoitua, mikäli vastaajia on alle viisi. Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus sisältää muun, kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksella rahoitetun ammatillisen perus-, lisä- tai täydennyskoulutustoiminnan. Näitä ovat mm työvoimakoulutus, toisille koulutuksen järjestäjille tai suoraan opiskelijoille tai työantajille myyty koulutus. Mukana luvuissa on myös toisille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutus. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omalla järjestämisluvalla ja siihen saadulla valtionosuusrahoituksella toteutettu oppisopimuskoulutus ei sisälly näihin lukuihin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opiskelijatyövuodet otv 490,9 420 348 262,5 319 239,8 27 16,2 2 6,5 Opiskelijavuosi on 190 opiskelijatyöpäivää, joka kertoo keskimääräisen opiskeluvolyymin. Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen volyymi jäi 85,5 opiskelijatyövuodella (-24,6 %) alle asetetun tavoitteen. Maksullisen palvelutoiminnan volyymi supistui edellisestä vuodesta 157,5 otv:lla (-37,5 %).

42 (99) Lapin ammattiopissa tavoite alittui 79,2 otv:lla (-24,8 %) ja Lapin matkailuopistossa 10,8 opiskelijatyövuodella (-40 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa kertyi 6,5 opiskelijatyövuotta, mikä ylitti tavoitteen 4,5 otv:lla (+225 %). Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 360 276 196 156 171 110 25 35 0 11 Maksullisena palvelutoimintana järjestetyssä koulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen määrä jäi 40:lla tutkinnolla alle tavoitteen (-20,4 %). Lapin ammattiopistossa tavoite alittui 61 tutkinnolla (-35,7 %) ja Lapin matkailuopistossa 10 tutkinnolla (-40 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut asetettu tutkinnoille tavoitetta, tutkintoja siellä kuitenkin suoritettiin 11 maksullisena palvelutoimintana. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppilaitostulosalueet yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (1 Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys (OPAL-palaute) % 83,6 % 87,3 % 80 % 91,2 % 80 % 93,1 % 80 % 66,7 % 80 % (2 2) Urheiluopistolla MAPA-koulutustoiminta oli muuta kuin työvoimakoulutusta, joten ei OPAL-palautetta. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen tyytyväisyyttä seurataan työvoimakoulutuksen osalta OPAL-palautejärjestelmän kyselyillä. Työvoimapoliittisen koulutuksen tyytyväisyys ylitti tavoitetason 11,2 prosenttiyksiköllä. Tyytyväisyys myös jatkoi edelleen parantumistaan ja parantui 3,9 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Lapin ammattiopistossa tyytyväisiä oli 93,1 % ja tavoitetaso ylitettiin reippaasti. Lapin matkailuopistossa tyytyväisyys jäi 13,3 prosenttiyksikköä alle tavoitteen ja heikentyen myös 20,3 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tasosta. Santasport Lapin Urheiluopistossa maksullisena palvelutoimintana ei järjestetty työvoimakoulutusta, joten myöskään ei kerätty OPAL-palautetta. Oppisopimuskoulutus (taulukko 5) Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastaa Lapin oppisopimuskeskus, joka toimii osana Lapin ammattiopisto -tuloaluetta. Oppisopimuskoulutukseen liittyvää tietopuolista opetusta sekä näyttötutkintoja järjestetään sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa, että ostopalveluna muissa oppilaitoksissa. Oppisopimuskoulutuksen mittarituloksissa on mukana vain Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatilliseen lisäkoulutuksen järjestämisluvilla järjestetty oppisopimuskoulutus. Muille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus ja tutkinnot ovat mukana edellä esitetyissä maksullisen palvelutoiminnan luvuissa. Ammatillinen peruskoulutus Perustutkinnot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 199 219 230 195 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 27,6 127 3 27,5 0 0,5 Ammatillista peruskoulutusta eli perustutkintoja järjestettiin oppisopimuskoulutuksena keskimäärin 195 opiskelijalle, mikä määrä jäi 35 alle tavoitteen (-15,2 %). Perustutkintooppisopimusopiskelijoiden määrä väheni 24 vuoden 2015 tasosta (-11,0 %). Näistä 195

43 (99) keskimääräisestä oppisopimusopiskelijasta opiskeli tietopuolisessa opetuksessa Lapin ammattiopistossa 127 (65,1 %), Lapin matkailuopistossa 27,5 (14,1 %) ja Santasport Lapin Urheiluopistossa 0,5 (0,26 %). Lopuille heistä 40:lle (20 %) tietopuolinen opetus ostettiin RKK:n ulkopuolelta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,5 % 10,0 % 7 % 11,3 % Perustutkintojen oppisopimuksia purkautui negatiivisesti 11,3 % ja tavoite 7 % jäi siten saavuttamatta. Purkautumisaste myös nousi 1,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut perustutkinnot lkm 82 112 90 73 - joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm 36 52 6 7-0 Oppisopimuskoulutuksella suoritettujen perustutkintojen tavoitteesta jäätiin 17 tutkinnon päähän (-18,9 %). Perustutkintojen määrä vähentyi myös edellisestä vuodesta 39:llä (-34,8 %). Tutkinnoista 59 (80,8 %) suoritettiin omissa oppilaitoksissamme. Loppujen (19,2 %) perustutkintojen järjestäminen ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen peruskoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,3 3,5 3,3 3,0 3,4 3,7 3,3 - - Oppisopimusopiskelijoiden tyytyväisyyttä kysytään SopimusPro-järjestelmässä olevalla palautekyselyllä. Kyselyssä on arviointiasteikko 0 4, jossa suurempi luku kertoo suuremmasta keskimääräisestä tyytyväisyydestä. Toimintavuoden tyytyväisyysluku oli 3,3, joka jäi 0,2 alle tavoitteen. Tyytyväisyysluku oli sama kuin edellisenä vuonna. Lapin ammattiopistossa tietopuolisessa opetuksessa olleet olivat hieman tyytyväisempiä (3,4) kuin Lapin matkailuopistossa (3,3). Ammatillinen lisäkoulutus Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Oppisopimusopiskelijoiden lukumäärä Keskiarvo 348 434 410 418 Oppilaitosten järjestämä tietopuolinen opetus Keskiarvo 4,75 48 7 62,5 1 0 Ammatillista lisäkoulutusta järjestettiin oppisopimuskoulutuksena keskimäärin kahdeksan opiskelijaa (+1,95 %) suuremmalle määrälle mitä toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi. Ammatti- tai erikoisammattitutkintotavoitteisten oppisopimusten määrä kuitenkin vähentyi edellisestä vuodesta 16:sta (-3,7 %). Näistä 418 lisäkoulutuksen opiskelijasta 48 (11,4 %) hankki tietopuolista osaamista Lapin ammattiopistosta ja 62,5 (15,0 %) Lapin matkailuopistosta. Loppujen eli 73,6 % lisäkoulutuksen oppisopimisopiskelijoiden osalta tietopuolista opetusta ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoita.

44 (99) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Negatiivisesti purkautuneet sopimukset % 9,8 % 6,2 % 7 % 8,8 % Toimintavuoden aikana ammatillisen lisäkoulutusten oppisopimuksista 8,8 % purkautui negatiivisesti. Toimintavuoden tavoite jäi 1,8 prosenttiyksikön päähän tavoitteesta. Purkautuneiden sopimusten määrä myös lisääntyi 42 % vuoden 2015 tasosta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lkm 117 154 160 121 - joista RKK:n oppilaitoksisissa lkm 5 25 31 25 1 0 Oppisopimuskoulutuksella suoritettiin toimintavuonna 39 ammatti tai erikoisammattitutkintoa. (-24,4 %) vähemmän, kuin mitä toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi. Tutkintojen määrä väheni edellisestä vuodesta 33:llä (21,4 %). Näistä 25 (20,6 %) tutkintoa järjestettiin Lapin ammattiopistossa ja sama määrä myös Lapin matkailuopistossa. Loppujen (58,7 %) ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintotilaisuuksien järjestäminen ostettiin muilta koulutuksen järjestäjiltä. Lapin ammattiopissa suoritettujen tutkintojen määrä 25 ylitti reilusti tavoitteen (+400 %). Lapin matkailuopisto sen sijaan jäi tavoitteesta kuudella tutkinnolla (-19,3 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoita. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus LAO / Lapin oppisopimuskeskus Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Ammatillinen lisäkoulutus Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Asiakastyytyväisyys asteikko 0-4 3,2 3,5 3,2 3,0 3,4 3,7 3,4 3,7 - Oppisopimusopiskelijoiden tyytyväisyyttä kysytään SopimuPro-järjestelmässä olevalla palautekyselyllä. Kyselyssä on arviointiasteikko 0 4, jossa suurempi luku kertoo suuremmasta keskimääräisestä tyytyväisyydestä. Toimintavuoden tyytyväisyysluku oli 3,2, joka jäi 0,3 alle tavoitteen. Tyytyväisyys säilyi siten samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa tietopuolisia opintoja opiskelleet oppisopimusopiskelijat olivat yhtä tyytyväisiä ja keskimäärin tyytyväisempiä, kuin muilta koulutuksen järjestäjiltä ostetuissa tietopuolisissa opinnoissa. Santasport Lapin Urheiluopistossa ei ollut ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijoita. Vapaa sivistystyö (taulukko 6) Kesäyliopistotoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on vapaaseen sivistystyöhön kuuluvana luvat ylläpitää Lapin kesäyliopistoa sekä järjestää liikunnan koulutuskeskustoimintaa Santasport Lapin Urheiluopistossa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Kokonaistuntimäärä h 2576 2287 2600 2070 Valtionosuustunnit h 2319 2178 2200 1893 Avoin korkeakouluopetus h 964 866 800 724 Lapin kesäyliopiston toiminta supistui kaikilla osa-alueillaan toimintavuoden aikana keskimäärin 12,9 % edellisen vuoden tasosta. Kokonaistuntimäärätavoitteesta jäätiin 530 tunnilla (-20,4 %) ja tuntimäärä laski edelleen vuoden 2015 tasosta 217 tunnilla (-9,5 %).

45 (99) Valtionosuusrahoituksella toteutettavien tuntien tavoitteesta jäätiin 307 tunnilla (-14 %) ja tuntimäärän lasku jatkui ja laskien vuoden 2015 tasosta 285 tuntia (-13 %). Avoimessa korkeakouluopetuksessa jäätiin tavoitteesta 76 tunnilla (-9,5 %) ja tuntimäärä laski vuodesta 142 tunnilla (-16,4 %). Liikunnan koulutuskeskustoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 Lyhytkurssivuorokaudet vrk 34 333 31345 22 000 25 901 Lapin Urheiluopistossa järjestettyjen vapaan sivistystyön lyhytkurssivuorokausien lukumäärä ylitti asetetun tavoitteen 3091 kurssivuorokaudella (+17,7 %). Kurssivuorokausien kokonaismäärä laski toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 toteutui 5444 kurssivuorokautta (-17,4 %) vähemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstötyö ja hanketoiminta (taulukko 7) Henkilöstötyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opettajien kelpoisuus % 87,8 % 92,2 % 95 % 97,8 % 95 % 97,5 % 95 % 100,0 % 100 % 100 % Koulutuskuntayhtymän palveluksessa oli 31.12.2016 yhteensä 277 opettajaa joista vain 6:lta (2,2 %) puuttui opetustoimen henkilöstölle säädetty kelpoisuus. Toimintavuodelle asetettu 95 % kelpoisten taso ylitettiin 2,8 prosenttiyksiköllä. Kelpoisten opettajien osuus myös lisääntyi 5,6 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 tasosta. Lapin ammattiopistossa tavoite ylitettiin 2,5 prosenttiyksiköllä ja Lapin matkailuopistossa 5 prosenttiyksiköllä. Matkailuopistossa saavutettiinkin 100 % kelpoisten määrä. Lapin Urheiluopiston kaikki 13 opettajaa täyttivät kelpoisuusehdot. Kelpoisten opettajien osuuden lisääntymistä selittää mm. vuonna 2014 uudistettu rekrytointimenettely sekä määräaikaisten sopimusten päättyminen osana YT:n henkilöstövähennystavoitteita. Kelpoisuutta vailla oleville opettajille voidaan tehdä vain määräaikaisia palvelusuhteita. Kelpoisuusmittarissa on käytetty OPH:n määritelmää, jossa opetushenkilöstöön lasketaan mukaan myös johtavissa viroissa olevat, joiden kelpoisuusvaatimuksena on opettajan kelpoisuus eli koulutuskuntayhtymässä mukana ovat myös oppilaitosten rehtorit ja toimipistejohtajat. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Opettajista työelämäjaksoille osallistuneet % 3,9 % 5 % 6,5 % 5 % 3,3 % 5 % 36,0 % 5 % 7,7 % Työelämäjaksolle osallistuneiden opettajien osuus nousi ensimmäisen kerran yli asetetun tavoitteen 1,5 prosenttiyksiköllä. Lapin ammattiopistosta työelämäjaksolle osallistui 8 opettajaa 239:sta ja matkailuopistosta 9 opettajaa 25:sta. Lapin ammattiopistossa tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt, että sieltä olisi osallistunut 12 opettajaa eli 3 enemmän. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteen 31 prosenttiyksiköllä (+7 opettajaa). Santasport Lapin Urheiluopistosta työelämäjaksolle osallistui 1 opettaja 13 opettajasta.

46 (99) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstön kehittäminen % 2,8 % 2,4 % 3 % 2,2 % 3 % 2,1 % 3 % 2,6 % 3 % 2,6 % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstön kehittäminen % 3 % 4,0 % 3 % 0,9 % 3 % 1,1 % Henkilöstön kehittämiseen käytettiin kuntayhtymässä yhteensä 633 678 euroa eli 2,2 % henkilöstökustannuksista. Tavoitteesta jäätiin 0,8 prosenttiyksikköä eli 232 350 euroa. Lapin ammattiopistossa tavoitteesta jäätiin 0,9-, Lapin matkailuopistossa 0,4-, Santasport Lapin Urheiluopistossa 0,4-, IT-palveluissa 2,1 ja Kiinteistöpalveluissa 1,9 prosenttiyksikköä. Hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalveluissa käytettiin osaamisen kehittämiseen 4 % henkilöstökuluista ja tavoite ylitettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstöpalaute % 73 % 70 % 70,8 % 70 % 65,0 % 70 % 80,6 % 70 % 68,2 % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Henkilöstötyö Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Henkilöstöpalaute % 70 % 80,0 % 70 % 100,0 % 70 % 100,0 % Hanketoiminta Henkilöstön tyytyväisyyttä kysytään joka toinen vuosi henkilöstöpalautekyselyllä. Kysely sisältää kokonaistyytyväisyyskysymyksen: Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni. Kyselyssä 70,8 % vastasi olevansa tyytyväinen, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä yli kaikille tulosalueille ja yksiköille asetetun 70 %:n tason. Henkilöstön tyytyväisyys kuitenkin laski 2,2 prosenttiyksikköä edelliseen vuoden 2014 kyselyyn verrattuna. Tyytyväisyyteen laskuun voi olla syynä mahdollisesti kyselyn aikaan käynnissä ollut YT-kierros henkilöstövähennystavoitteineen ja niiden asettama epävarmuus ja muutokset työtehtävissä. Lapin ammattiopisto jäi tyytyväisyystavoitteesta 5- ja Santasport Lapin Urheiluopisto 1,8 prosenttiyksiköllä. Lapin matkailuopisto ylitti tavoitteen 10,6- ja hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut 10 prosenttiyksiköllä. IT-palveluissa ja Kiinteistöpalveluissa kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet ja Tulosalueet Henkilöstötyö ja hanketoiminta yhteiset palvelut yhteensä Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Hanketoiminta Mittayksikkö TP-2014 TP-2015 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 30,1 23,9 15,8 19,8 9,5 10,5 1,8 4,7 2 0,9 Hankehenkilötyövuosien määrä supistumista toista vuotta peräkkäin vähentyen 4 htv edellisestä vuodesta. Tavoite kuitenkin ylitettiin 4 htv:lla (+25,3 %). Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa päästiin hankehenkilötyövuosien osalta tavoitteeseen. Lapin matkailuopistossa tavoite ylitettiin 2,9 htv:lla (+161 %) ja Lapin ammattiopistossa 1 htv (+10,5 %).

47 (99) Hankehenkilötyövuodet kohdetuvat sille tulosalueelle, joka hankkeen toteutusvaiheessa hallinnoi hanketta. Hankkeissa voi olla toteuttajia myös muilta tulosalueilta, jotka on saatettu hankkeen suunnitteluvaiheessa, kun tavoitteita on asetettu, laskea eri tulosalueen tavoitteisiin. Santasportin hankehenkilötyövuositavoitteeseen oli syksyllä 2015 laskettu silloin suunnitteilla olleet kaksi, myöhemmin Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa toteutettujen hankkeiden henkilötyövuosia. Tästä johtuen Santasport Lapin Urheiluopisto jäi 1,1 htv (-55 %) hakehenkilötyövuositavoitteestaan ja jotka näkyivät ammattiopiston ja matkailuopiston tavoitteiden ylittymisissä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteiset palvelut Henkilöstötyö ja hanketoiminta HP/AK/AV IT-palvelut Kiinteistöpalv. Hanketoiminta Mittayksikkö TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 TA-2016 TP-2016 Hankehenkilötyövuodet htv 2,5 3,8 0 0 0 0 Kuntayhtymän yhteistä kehittämistoimintaa toteutettiin myös yhteisissä palveluissa (HP/AK/AV = Hallintopalvelut/ammattikoulutuspalvelut/aluevaikuttavuuspalvelut) ulkopuolisella rahoituksella 3,8 htv:n laajuudella, mikä oli 1,3 htv enemmän (+52 %), kuin oli tavoitteena.

48 (99) 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ilman osakeyhtiötä (Santasport Finland Oy kuntayhtymän tytäryhtiö) oli 1 454 489,37. Tulos laski edellisestä vuodesta 398 638,39. Toimintakate nousi edellisvuodesta 357 473 ja poistot kasvoivat 21 581. Kuntayhtymän tulot laskivat edellisestä vuodesta 8,8 % ja menot 10,2 %. Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärä ylitti tavoitteen 3010 neljällä opiskelijalla ja rahoitus saatiin 3014 vuosiopiskelijan mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tuloksellisuusraha 0,425 M ja kaivosalan koulutukseen tarkoitettu harkinnanvarainen rahoitusosuus 0,354 M vaikuttivat myönteisesti tulorahoitukseen. Järjestäjäverkon kokoamisen perusteella saatiin Kemijärven toimipisteen kehittämiseen harkinnanvaraista rahoitusta 0,547 M. Maksullisen toiminnan hankkeiden toteuma oli 1,8 M. Hanketulot ovat n. 3,2 % kuntayhtymän ulkoisista toimintatuotoista. Talousarviovuonna Lapin ammattiopisto saavutti käyttötalouden muutetun sitovan toimintakatetavoitteen ja tilikauden ylijäämä oli n. 62 te yli suunnitellun. Lapin matkailuopiston toimintakate jäi alle muutetun tavoitteen ja tilikauden alijäämä oli n. 864 te. Santasport Lapin Urheiluopiston toimintavuosi oli toinen kuntayhtymän tulosalueena ilman yhtiöitettyä toimintaa. Tulosalueen muutettu sitova toimintakatetavoite toteutui suunniteltua paremmin ja alijäämä oli n. 189 te. Kiinteistöpalvelun muutettu toimintakatetavoite ylittyi ja tilikauden tulos ennen rahoituskuluja oli ylijäämäinen n. 1,2 M. Hallinto- ja yhteiset palvelut tulos ennen rahoituskuluja oli ylijäämäinen n. 185 te. Kuntayhtymän käyttötalouden tulos oli 577 260,41. Vuoden 2016 tilikauden tulos laski edellisestä vuodesta ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 993 483,49. Taulukko 8 Kuntayhtymän tilikauden tuloskehitys vuosilta 2012 2016 (ulkoisen tuloslaskelman mukaan sisältäen liikelaitoksen 2012 2014 ja ammattikorkeakoulun 2012 2013) Muutos M 2012 2013 2014 2015 2016 % 15-16 Toimintatuotot 86,98 87,37 60,99 61,10 55,71-8,8 Toimintakulut 79,72 79,99 57,27 56,37 50,62-10,2 Toimintakate 7,26 7,39 3,72 4,73 5,08 7,4 Rahoitustuotot ja kulut -0,10-0,07-0,15-0,27 0,23-14,8 Vuosikate 7,16 7,32 3,58 4,45 4,85 9,0 Poistot 4,23 3,61 3,34 3,43 3,45 0,6 Satunnaiset erät 2,98 0,83 0,05-94,0 Tilikauden tulos + 2,93 + 6,69 + 0,23 + 1,85 + 0,99-46,5 Kuntayhtymän vuosikate nousi 9 % edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit olivat 9,2 M ja poistot 3,4 M. Nettoinvestoinnit laskivat 3,4 M ja poistot nousivat 0,6 % edellisvuodesta. Vuoden 2016 vuosikate riittää kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Pitkäaikaisten lainojen lisäys tilivuonna oli 1,8 M. Kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen määrä 31.12.2016 oli 11,9 M.

49 (99) Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan investointien rahoitus on hoidettava joko omilla tuloilla, valtionosuuksilla tai rahalaitoslainoilla. Jäsenkunnat eivät osallistu investointien rahoitukseen, eikä suoraan muun toiminnan rahoitukseen. Pitkäaikainen laina kohdistui Santasport Lapin Urheiluopiston majoitusrakennuksen laajennukseen. Kemijärven kaupunki osallistuu luovutussopimuksen mukaan Kemijärven toimipisteen kustannuksiin vuosina 2015 2018. Vuoden 2016 Kemijärven maksuosuus oli 942 tuhatta euroa. Kuntayhtymän talous on muutoksista huolimatta vielä vakaa ja maksuvalmius on hyvä. Rahoituspäätöksessä vuodelle 2017 on otettu huomioon ammatilliseen koulutukseen kohdistuva säästö 190 miljoona euroa, joka säästö on toteutettu määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen enimmäismäärään perusteena oleva opiskelijamäärä 12,44 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alemmalle tasolle. Rahoituksessa otetaan lisäksi huomioon kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen alentaminen, joka tarkoittaa, että kuntayhtymien rahoituksesta otetaan huomioon 99,10 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien leikkausten jälkeen kuntayhtymän valtionosuuden rahoituspäätös 2017 laski vuoden 2016 tasosta 5,1 M. Uusi rahoituslaki, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lisää myös haasteita selviytyä suunnitelmallisesti tulevista muutoksista. Talouden tehokkuuteen ja tasapainoon tulee kiinnittää huomiota kaikilla tulosalueilla. Vuoden 2016 talousarviossa yksikköhintarahoitteisen koulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen ammatillinen perus- ja lisäkoulutus) opiskelijamäärätavoite oli 3650 ja toteuma 3627. Kuntayhtymän toteutunut kokonaisopiskelijamäärä aikuisopiskelijat (opiskelijatyövuodet) vapaan sivistystyön koulutus pois lukien oli 4108. Hanketoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (RKK) on aktiivinen vaikuttaja ja toimija Lapin alueen osaamistarpeiden ennakointityössä. Tällä on ollut omalta osaltaan vaikutusta siihen, että RKK:lla on hyvä imago sen kumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa myös hanketoimijana. RKK on vahva ja strategialähtöinen hanketoiminta, jonka vaikuttavuutta kuntayhtymän hallitus arvioi vuosittain. RKK:lla on menettelytapoja, joilla se mahdollistaa uusien ideoiden ja aloitteiden viemisen käytäntöön. RKK parantaa ja kehittää toimintajärjestelmäänsä määrätietoisesti ja suunnitellusti hyödyntäen siinä mm. Laatusampo 3 -hanketta ja muuta ulkopuolista hankerahoitusta. Johto katselmoi toimintajärjestelmän ja toimintavuoden kehittämissuunnitelman toteutumisen. Hanketoiminta ja yksittäiset hankkeet perustuvat koulutuksen järjestäjän strategisiin tavoitteisiin ja tukevat niiden saavuttamista sekä edistävät siten organisaation osaamisen kehittymistä. Toimintavuoden aikana kuntayhtymän valtuuston toimintarahastosta myöntämällä määrärahalla ja ulkopuolisella rahoituksella on tuettu ammatillisen koulutuksen reformin ja siinä asetettujen pedagogisten tavoitteiden toteutumista. Käynnissä on useita reformin tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia ESR -hankkeita ja OPH:n erillismäärärahapäätöksiä. Opiskelijat voivat henkilökohtaistamisen kautta hankkia tutkinnon osien osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Erilaisilla valmiuksilla olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen on lisätty kehittämällä ulkopuolisen rahoituksen avulla kuntayhtymällä olevia oppimisympäristöjä mm. Yrittäjämäiset oppimispolut, LAO3D, Olympic Training Center of Rovaniemi, OSMA -osaamista maahanmuuttajalle työelämälähtöisesti ja muilla joustavia opintopolkuja kehittävillä hankkeilla. Työpaikoilla tapahtuvaa

50 (99) osaamisen hankkimista on parannettu digitaalisia ratkaisuja ja opetushenkilöstön työelämävalmiuksia kehittävissä hankkeissa, kuten Reformihaltuun ja Työelämäosaajana. Lisäksi opiskelijoiden ohjaamisen kehittämistä on tuettu mm. Lapin TNO -palvelut ja Nuorten ohjaamo hankkeissa. Työelämäyhteistyön ja kumppanuuksien kehittämistä tuetaan osaamiskartoitushankkeilla ja hankkeilla, joissa rakennetaan mm. Lappilaista koulutuskumppanuusmallia, yhdessä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa, koulutusorganisaatioiden ja työelämän välille. Koulutustarjontasuunnittelussa hyödynnetään tehtyjä osaamiskartoituksia ja C&Q tietokannasta saatavaa tietoa mm. EKKU ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen sekä STRATOS Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin hankkeissa. EU ohjelmakausi 2014 käynnistyi käytännössä vasta vuoden 2015 alussa. Uusia rahoituspäätöksiä ESR-EAKR sekä maaseuturahastosta on saatu useita vuoden 2016 aikana. Lisäksi valmistelussa on loppuvuodesta ollut useita hankesuunnitelmia mm. ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen hankkeisiin, joiden hankehaku päättyy vuoden 2017 alussa 25 24,418 22,868 20 16,368 15 10 5 5,758 3,858 10,278 7,271 3,305 2,579 1,799 Päätökset Toteutuma 0 2012 2013 2014 2015 2016 Hanketoiminnan volyymi 2012 2014 (1000 )

51 (99) 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain Taulukko 9 Talouden toteuma tulosalueittain, ulkoinen / sisäinen Alkuperäinen Talousarvio Tilinpäätös Tulosalueet 2016 talousarvio muutosten jälk. Poistot ja Tilikauden Toimintakate Toimintakate Toimintakate lask.erät tulos Lapin ammattiopisto sis. oppisopimusk. 2 550 280 2 660 883 2 754 919,12-2 486 218,08 268 701,04 Lapin matkailuopisto 347 562-143 438-508 351,08-355 601,17-863 952,25 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston 248 331 48 331 55 129,73-244 866,22-189 736,49 Kiinteistöpalvelut 3 246 020 3 746 020 3 959 882,61-2 782 958,87 1 176 923,74 Hallinto -1 368 150-1 368 150-1 178 815,23 2 417 639,60 1 238 824,37 -inv.lisä, joka rahastoidaan -1 053 500,00-1 053 500,00 Yhteensä 5 024 043 4 943 646 5 082 765,15-4 505 504,74 577 260,41 Maksullinen palvelutoiminta tulosalueittain sisältyy ylläoleviin lukuihin Lapin ammattiopisto 425 176-238 280-107 340,41-364 974,45-472 314,86 Lapin matkailuopisto 4 000 79 196-121 445,98 0,00-121 445,98 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston 54 629-145 371 312 027,47-39 629,04 272 398,43 Yhteensä 483 805-304 455 83 241,08-404 603,49-321 362,41 3.3 Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa osakeyhtiö on yhdistelty rivi riviltä. Taulukko 10 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot 2016, sisältää osakeyhtiön TULOT 2016 1 000 % MENOT 2016 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 58 775 93,44 Toimintakulut 53 655 82,97 Korkotuotot 6 0,01 Korkokulut 245 0,38 Muut rahoitustuotot 7 0,01 Satunnaiset kulut 83 0,13 Satunnaiset tuotot 137 0,22 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 399 0,63 Investointimenot 9 880 15,28 investointimenoihin Pysyv.vastaav.hyödyk.luov.tulot 1 548 2,46 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 800 2,86 vähennys 797 1,23 Oman pääoman lisäykset 230 0,37 Laskennallinen verovelka 7 0,01 Kokonaistulot yhteensä 62 902 100 Kokonaismenot yhteensä 64 667 100 Kokonaistulot 62 902 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 431 Kokonaismenot 64 667 Rahavarojen muutos 4 196-1 765 1 765

52 (99) 4 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Taulukko 11 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja 1 454 489,37 Poistoeron lisäys/vähennys - 1 883 745,47 Varausten lisäys/vähennys 2 000 000,00 Rahastojen lisäys/vähennys - 577 260,41 Tilikauden yli/alijäämä 993 483,49 4.2 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain mukaan kuntayhtymän hallituksen on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tuloksen käsittely tarkoittaa investointivaraussiirtoja, poistoerokirjauksia, rahastosiirtoja sekä muita varauksia. Vuoden 2016 tilikauden tuloksesta esitetään yhtymävaltuustolle tehtäväksi seuraavaa: Kuntayhtymän tulos ennen tilinpäätössiirtoja 1 454 489,37 Poistoeron lisäys/vähennys -1 883 745,47 - Poistoeroa lisätään (-) -3 053 500,00 - Tuloutetaan poistoeroa suunnitelman mukaan 1 169 754,53 Varausten lisäys/vähennys, netto 2 000 000,00 -Tuloutetaan investointivarausta (+) 2 000 000,00 Rahastojen lisäys/vähennys, netto - 577 260,41 - Siirretään investointirahastoon säännön mukaan (-) 1 053 500,00 - Siirretään toimintarahastoon tulosalueiden tulokset (-) - 577 260,41 - Tuloutetaan investointirahastosta (+) -1 053 500,00 Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä, kirjataan ylijäämätilille 993 483,49

53 (99) 5 TALOUSARVION 2016 TOTEUTUMINEN 5.1 Valtuuston vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuuston vahvistamassa talousarviossa valtuuston nähden sitovat erät ja niiden toteutuma on seuraava: Käyttötalousosan kokonaismenojen ja tulojen erotus, toimintakate. Vuoden 2016 vahvistetussa muutetussa talousarviossa toimintakate on 4 943 646. Toimintakatteella katetaan yhteiset kustannukset ja suunnitelmapoistot. Kuntayhtymän sitovat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit. Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto, ei budjetoitu Rahoitusosassa antolainojen ja laina-kannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarviossa ei muutosta budjetoitu Investointimenot hankkeittain netto talousarvio on yhteensä 9 044 700. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on 5 082 765,15 ja toteuma 102,8 %. Kuntayhtymän toiminnan sitovat laadulliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.1. Kuntayhtymän toiminnan sitovat määrälliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.2. Tilinpäätöksen mukaan rahoitustulojen ja menojen netto kuntayhtymä on -230 251,23 (ed. vuosi -270 563,30 ) Tilinpäätöksessä muutosta ei ollut antolainasaamisten Lainakannan muutos on 1 040 714,55 Investointien toteutuma yhteensä kuntayhtymä 9 188 489,59, erittely kohdassa 5.4.

54 (99) 5.2 Käyttötalouden toteutuminen Taulukko 12 Käyttötalouden toteumavertailu 1.1. 31.12.2016 TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1.-31.12.2016 talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 49 259 466-215 484 49 043 982 48 206 807,11 837 174,89 SISÄISET MYYNTITUOTOT 270 434 10 000 280 434 1 235 303,82-954 869,82 MAKSUTUOTOT 116 000 116 000 273 898,19-157 898,19 SISÄISET MAKSUTUOTOT 957 578 957 578 965 862,75-8 284,75 TUET JA AVUSTUKSET 1 319 877 116 547 1 436 424 2 092 219,34-655 795,34 VUOKRATUOTOT 3 827 500 10 000 3 837 500 3 921 801,15-84 301,15 SISÄISET VUOKRATUOTOT 7 194 734 7 194 734 7 187 769,06 6 964,94 MUUT TOIMINTATUOTOT 1 517 893-323 070 1 194 823 1 212 794,49-17 971,49 SISÄISET MUUT TUOTOT 991 490 991 490 991 490,40-0,4 TOIMINTATUOTOT 65 454 972-402 007 65 052 965 66 087 946,31-1 034 981,31 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -24 378 162 668 711-23 709 451-23 244 208,22-465 242,78 ELÄKEKULUT -5 092 219-6 979-5 099 198-4 927 710,57-171 487,43 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -1 506 782-2 604-1 509 386-1 558 824,31 49 438,31 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 219 889,20-219 889,20 HENKILÖSTÖKULUT -30 977 163 659 128-30 318 035-29 510 853,90-807 181,10 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -370 586-370 586-162 026,98-208 559,02 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -10 475 492 114 500-10 360 992-10 932 882,06 571 890,06 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT -2 224 502 15 000-2 209 502-3 177 957,30 968 455,30 PALVELUJEN OSTOT -13 070 580 129 500-12 941 080-14 272 866,34 1 331 786,34 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -7 019 707-401 902-7 421 609-7 574 942,84 153 333,84 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA -19 611,17 19 611,17 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -7 019 707-401 902-7 421 609-7 594 554,01 172 945,01 AVUSTUKSET -33 058-22 000-55 058-62 278,61 7 220,61 VUOKRAT -886 543-150 000-1 036 543-1 194 317,52 157 774,52 SISÄISET VUOKRAT -7 189 734 50 884-7 138 850-7 182 857,56 44 007,56 MUUT TOIMINTAKULUT -1 254 144 56 000-1 198 144-1 187 453,22-10 690,78 TOIMINTAKULUT -60 430 929 321 610-60 109 319-61 005 181,16 895 862,16 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 5 024 043-80 397 4 943 646 5 082 765,15-139 119,15 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 558 361 80 397-3 477 964-3 452 004,74-25 959,26 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 558 361 80 397-3 477 964-3 452 004,74-25 959,26 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 465 682 0 1 465 682 1 630 760,41-165 078,41

55 (99) 5.3 Tuloslaskemaosan toteutuminen Taulukko 13 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2016 TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1.-31.12.2016 talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 49 259 466-215 484 49 043 982 48 206 807,11 837 174,89 SISÄISET MYYNTITUOTOT 270 434 10 000 280 434 1 235 303,82-954 869,82 MAKSUTUOTOT 116 000 116 000 273 898,19-157 898,19 SISÄISET MAKSUTUOTOT 957 578 957 578 965 862,75-8 284,75 TUET JA AVUSTUKSET 1 319 877 116 547 1 436 424 2 092 219,34-655 795,34 VUOKRATUOTOT 3 827 500 10 000 3 837 500 3 921 801,15-84 301,15 SISÄISET VUOKRATUOTOT 7 194 734 7 194 734 7 187 769,06 6 964,94 MUUT TOIMINTATUOTOT 1 517 893-323 070 1 194 823 1 212 794,49-17 971,49 SISÄISET MUUT TUOTOT 991 490 991 490 991 490,40-0,4 TOIMINTATUOTOT 65 454 972-402 007 65 052 965 66 087 946,31-1 034 981,31 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -24 378 162 668 711-23 709 451-23 244 208,22-465 242,78 ELÄKEKULUT -5 092 219-6 979-5 099 198-4 927 710,57-171 487,43 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -1 506 782-2 604-1 509 386-1 558 824,31 49 438,31 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 219 889,20-219 889,20 HENKILÖSTÖKULUT -30 977 163 659 128-30 318 035-29 510 853,90-807 181,10 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -370 586-370 586-162 026,98-208 559,02 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -10 475 492 114 500-10 360 992-10 932 882,06 571 890,06 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT -2 224 502 15 000-2 209 502-3 177 957,30 968 455,30 PALVELUJEN OSTOT -13 070 580 129 500-12 941 080-14 272 866,34 1 331 786,34 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -7 019 707-401 902-7 421 609-7 574 942,84 153 333,84 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA -19 611,17 19 611,17 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -7 019 707-401 902-7 421 609-7 594 554,01 172 945,01 AVUSTUKSET -33 058-22 000-55 058-62 278,61 7 220,61 VUOKRAT -886 543-150 000-1 036 543-1 194 317,52 157 774,52 SISÄISET VUOKRAT -7 189 734 50 884-7 138 850-7 182 857,56 44 007,56 MUUT TOIMINTAKULUT -1 254 144 56 000-1 198 144-1 187 453,22-10 690,78 TOIMINTAKULUT -60 430 929 321 610-60 109 319-61 005 181,16 895 862,16 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 5 024 043-80 397 4 943 646 5 082 765,15-139 119,15 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 3 849,98-3 849,98 MUUT RAHOITUSTUOTOT 6 602,06-6 602,06 KORKOKULUT -200 000-200 000-240 703,27 40 703,27 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -200 000-200 000-230 251,23 30 251,23 VUOSIKATE 4 824 043-80 397 4 743 646 4 852 513,92-108 867,92 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POIST -3 558 361 80 397-3 477 964-3 452 004,74-25 959,26 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 558 361 80 397-3 477 964-3 452 004,74-25 959,26 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT 137 131,22-137 131,22 SATUNNAISET KULUT -83 151,03 83 151,03 SATUNNAISET ERÄT 53 980,19-53 980,19 TILIKAUDEN TULOS 1 265 682 0 1 265 682 1 454 489,37-188 807,37 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -1 883 745,47 1 883 745,47 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 2 000 000,00-2 000 000,00 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS -577 260,41 577 260,41 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 265 682 0 1 265 682 993 483,49 272 198,51

56 (99) 5.4 Investointien toteutuminen jatkuu seuraavalla sivulla Taulukko 14 Investointien toteutuminen, koneet, kalusto, aineettomat oikeudet ja osakkeet Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (koko kuntayhtymä) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET HALLINTO-, TIETOHALL.PALV. Menot yhteensä Netto -141 000-141 000-141 000-135 926,79-5 073 LAPIN AMMATTIOPISTO Menot yhteensä -763 500-763 500-763 500-828 258,51 64 759 Tulot yhteensä (myynti) 36 400 36 400 36 400 23 818,37 12 582 Netto -727 100-727 100-727 100-804 440,14 77 340 LAPIN MATKAILUOPISTO Menot yhteensä -21 000-21 000 0,00-21 000 LAPIN URHEILUOPISTO Menot yhteensä -84 000-84 000 0,00-84 000 KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET Menot yhteensä -904 500-973 100-1 009 500-964 185,30-45 315 Tulot yhteensä (myynti) 36 400 36 400 36 400 23 818,37 12 582 Netto -868 100-936 700-973 100-940 366,93-32 733

57 (99) RAKENTAMINEN Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Tulosalue arvio käyttö talousarvio arvio muutosten (koko kuntayhtymä) muutokset jälkeen Rakennushankesuunnittelu Menot -100 000-100 000-100 000 47 128,05-147 128 LAO/Rantavitikka koultustilan laaj. Menot yhteensä -2 300 000-1 209 310-1 200 000-1 200 000-1 272 553,73 72 554 Tulot yhteensä 150 000 150 000 0 Netto -2 150 000-1 059 310-1 200 000-1 200 000-1 272 553,73 72 554 Sodankylä Luova-rak. Vesikatto Menot yhteensä -508 626 0 LAO/Jänkätien ulkovarastointialueen rakentaminen(opp.työ) Menot yhteensä -400 000-400 000-400 000-406 360,21 6 360 Tulot yhteensä 0 Netto -400 000-400 000-400 000-406 360,21 6 360 Levi-Instituutti, päärak korj. Menot yhteensä -550 000-550 000-530 397,02-19 603 Monitoimikeittiö, Kairatie Menot yhteensä -4 249 376 0 Rantavitikka Korvantanta-rak. muutokset Menot yhteensä -3 550 000-27 680-1 400 000-1 400 000-1 390 544,17-9 456 Tulot yhteensä 247 000 140 000 140 000 86 316,78 53 683 Netto -3 303 000-27 680-1 260 000-1 260 000-1 304 227,39 44 227 Urheiluopiston päärak. korjaus muutokset Menot yhteensä -1 400 000-948 256-1 400 000-1 400 000-1 295 942,21-104 058 Tulot yhteensä 312 000 133 800 312 000 312 000 312 200,00-200 Netto -1 088 000-814 456-1 088 000-1 088 000-983 742,21-104 258 Urheiluopisto majoitusrakennus Menot yhteensä -1 800 000-1 800 000-1 800 000-1 811 051,58 11 052 Tulot yhteensä 240 000 240 000 240 000 0,00 240 000 Netto -1 560 000-1 560 000-1 560 000-1 811 051,58 251 052 Kemijärvi Iloa luonnosta hanke Menot yhteensä -423 241 Tulot yhteensä 184 016 Netto 0-239 225 Kemijärvi siirtyvät rakennukset Menot yhteensä -1 931 104 Santasport liikuntasali Menot yhteensä -450 000-50 000-500 000-491 867,45-8 133 Asuntoloiden saneeraukset Menot yhteensä -300 000-300 000-302 710,55 2 711 KORJAUSRAKENTAMINEN Menot yhteensä -1 200 000-1 200 000-1 200 818,35 818 Käyttöomaisuuden myynti yht. 8 477,78-8 478 Netto -1 200 000 0-1 200 000-1 192 340,57-7 659 KUNTAYHTYMÄ RAKENT. YHT. Menot yhteensä -9 550 000-9 297 592-8 800 000 0-8 850 000-8 655 117-194 883 Rahoitusosuudet yhteensä 949 000 467 816 692 000 0 692 000 398 517 293 483 Käyttöomaisuuden myynti 8 478-8 478 Netto -8 601 000-8 829 777-8 108 000 0-8 158 000-8 248 123 90 123 INVESTOINNIT KUNTAYHTYMÄ M ENOT YHTEENSÄ -9 550 000-9 297 592-9 773 100-50 000-9 823 100-9 619 302,52-240 197 TULOT YHTEENSÄ 949 000 467 816 728 400 0 728 400 398 516,78 329 883 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 0 0 32 296,15-32 296 NETTO -8 601 000-8 829 777-9 044 700-50 000-9 094 700-9 188 489,59 57 390 jatkuu seuraavalla sivulla

58 (99) Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (koko kuntayhtymä) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen Santasport Finland Oy RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Menot yhteensä -62 808,32 62 808 KONEET JA KALUSTO 0 Menot yhteensä -172 510,55 172 511 Käyttöomaisuuden myynnit 201 821,66-201 822 Netto 29 311,11-29 311 SANTASPORT FINLAND OY YHT. Menot yhteensä -235 318,87-235 319 Myynnti yhteensä 201 821,66-201 822 NETTO -33 497,21 33 497 KOKO KUNTAYHTYMÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ M ENOT YHTEENSÄ -9 550 000-9 297 592-9 773 100-50 000-9 823 100-9 854 621,39-475 516 TULOT YHTEENSÄ 949 000 467 816 728 400 0 728 400 398 516,78 329 883 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 0 0 234 117,81-234 118 NETTOINVESTOINNIT -8 601 000-8 829 777-9 044 700-50 000-9 094 700-9 221 986,80 90 887

59 (99) 5.5 Rahoitusosan toteutuminen Taulukko 15 Rahoituslaskelma, ei sisällä osakeyhtiötä R A H O I T U S L A S K E L M A Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama 1.1. - 31.12.2016 talousarvio muutokset muutosten ulkoinen (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTA JA INVESTOINNIT TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 4 824 043-156 281 4 667 762 4 852 513,92-184 751,92 SATUNNAISET ERÄT 53 980,19 TOIMINNAN RAHAVIRTA 4 824 043-156 281 4 667 762 4 906 494,11-238 732,11 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -9 809 500-9 809 500-9 536 151,49-273 348,51 RAHOITUSOSUUDET INVEST.MENOIHIN 728 400 728 400 398 516,78 329 883,22 PYSYV.VASTAAV.HYÖDYK.LUOV.TULOT 1 237 687,15 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -9 081 100-9 081 100-7 899 947,56-1 181 152,44 TOIMINNAN JA INVEST.RAHAVIRTA -4 257 057-156 281-4 413 338-2 993 453,45-1 419 884,55 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 1 800 000 1 800 000 1 800 000,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -760 000-760 000-759 285,45-714,55 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET 1 040 000 1 040 000 1 040 714,55-714,55 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 230 000,00 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -146 841,68 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS 2 130 000 2 130 000-510 310,70 2 640 310,70 KOROTT.PITKÄ-JA LYHYTAIK.VELK.MU -1 817 705,75 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 2 130 000 2 130 000-2 474 858,13 4 604 858,13 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 3 170 000 3 170 000-1 204 143,58 4 374 143,58 RAHAVAROJEN MUUTOS -4 257 057-156 281-4 413 338-4 197 597,03-215 740,97 RAHAVARAT 31.12. 10 371 623,82 RAHAVARAT 1.1. 14 569 220,85 RAHAVAROJEN MUUTOS -4 197 597,03

60 (99) 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN 6.1 Lapin ammattiopisto -tulosalue Toimintavuosi 2016 Lapin ammattiopiston koko tulosalueen käyttötalous toteutui talousarvion mukaisena. Ammattiopiston sitova toimintakatetavoite ylittyi n. 204 000 talousarviotavoitteesta ja tulosylijäämä oli 268 701. Opiskelijamäärätavoite ylittyi 91 opiskelijaa ollen painotettuna keskiarvona 2460,9. Pääosin opiskelijamäärämuutoksesta ja maksullisen palvelutoiminnan volyymin pienentymisestä johtuvan TA-muutoksen jälkeen koko tulosalueen toimintakate ylittyi n. 94 000 ja tulosylijäämä oli vastaavasti 68 701. Valtionosuusrahoituksen ammatillisen peruskoulutuksen (VOS1-toiminnan) toimintakate ylittyi n. 737 000 ja vastaavasti maksullisen palvelutoiminnan toimintakate alittui n. 532 000. Arvioidut VOS1-perusteiset yksikköhintatulot ylittyivät n. 897 000 johtuen opiskelijamäärän kasvusta. Maksullisen palvelutoiminnan tulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Koko tulosalueen osalta menokehitys vastasi pääosin tulokehityksen muutosta. Toimintatulot ylittyivät 2,2 % tavoitteesta ja toimintamenot vastaavasti 2,1 %. Talousarvioon hyväksyttyjen henkilöstömenojen osalta saavutettiin kuntayhtymässä yhteisesti sovittu säästötavoite n. 1,0 M. Sen sijaan palvelujen ostomenoissa ja aineiden ja tarvikkeiden ostomenoissa kustannukset toteutuivat suhteessa enemmän kuin tulojen kehitys. Talousarvion laadintavaiheessa arvioidut toimintamenot olivat näiltä osin alimitoitettuja. Maksullinen palvelutoiminta oli kokonaisuutena tarkasteltuna alijäämäistä. VOS1-toimintaan ja maksulliseen palvelutoimintaan kirjattujen yhteisten kulujen, kiinteistökulujen sekä laskennallisten erien kohdentumiseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella muissa toimipisteissä kuin Jänkätiellä. Muissa toimipisteissä nämä kuluerät on pääsääntöisesti kirjattu VOS1-toiminnan kuluiksi. Oleellista onkin verrata koko tulosalueen tuloja ja menoja yhteensä. Porokadun ja Jänkätien toimipisteet sekä oppisopimuskeskus saavuttivat talousarvion toimintakatetavoitteen. Jänkätien ja Porokadun positiivista tulosta edesauttoivat hyvä vetovoima ja opiskelijamäärien ylittyminen. Vastaavasti Jokiväylän, Sodankylän ja Kemijärven toimipisteissä jäätiin toimintakatetavoitteista. Jokiväylän toimipisteessä alijäämä aiheutui maksullisesta palvelutoiminnasta ja Sodankylän toimipisteessä pääosin opiskelijamäärätavoitteen alittumisesta. Kemijärven toimipisteessä tulot eivät kata OKM:n harkinnanvaraisesta yksikköhintarahoituksesta ja Kemijärven kaupungin maksuosuudesta huolimatta kaikkia syntyviä kustannuksia. Erityisesti kiinteistökustannukset ovat liian suuret suhteessa opiskelijamääriin. Valmistavissa koulutuksissa (VALMA ja TELMA) ei saavutettu opiskelijamäärätavoitetta. Täyttöaste oli 91,7 %. Tästä johtuen yksikköhintatulo pieneni n. 93 000. Menoja ei vastaavasti saatu pienennettyä ja sen vuoksi näiden koulutusten toimintakatetavoitetavoitetta ei saavutettu.

61 (99) LAPIN AMMATTIOPISTO -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 35 271 35 751 36 544 Toimintamenot 32 721 33 090 33 789 Toimintakate 2 550 2 661 2 755 1000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio 35 271 32 721 2 550 TA + muutos 35 751 33 090 2 661 Toteutuma 36 544 33 789 2 755 Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Lapin ammattiopisto -tulosalue

62 (99) 6.2 Lapin matkailuopisto -tulosalue Toimintavuosi 2016 Lapin matkailuopiston vuosiopiskelijamäärä jäi vajaaksi (painotettu opiskelijamäärä -90). Lapin matkailuopistossa vetovoima ei saavuttanut tavoitetta yhteishaussa, tämän johdosta tehostettiin lisä- ja erillishakua sekä tarjontaa aikuisten näyttötutkintoperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Matkailualan perustutkinnon vetovoima oli erinomainen. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutukseen hakeutumisessa on ollut valtakunnallisestikin haasteita. Vastaava ilmiö näkyy myös Lapin matkailuopistossa, sillä vajaat opiskelijapaikat ovat juuri em. alalla. Läpäisy parani edellisestä vuodesta ollen vuonna 2016 56,4 % (v. 2015 46 %). Negatiivinen eroaminen lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Tähän vaikutti Rovaniemen kaupungin kuraattoripalvelujen supistuminen Toripuistikossa. Aiemmasta viidestä ja kolmesta palvelupäivästä/viikko supistettiin palvelua kahteen päivään viikossa. Aiemmin oppilaitoksen omissa kuraattoripalveluissa kehitetyt elämänhallinnan ryhmäpalvelut ja klinikkapalvelu akuuteissa palvelutarpeissa typistyi tai loppui kokonaan. Tutkintouudistus ja ammatillisen koulutuksen reformi antoivat mahdollisuuden osaamisperusteiseen toimintaan ja asiakkaan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tämä näkyi suoritetuissa tutkinnoissa jo vuoden 2015 tuloksissa. Vuonna 2016 valmistui 25 ammatillista perustutkintoa yli tavoitteen. Rahoituslainsäädännön uudistumisen näkökulmasta ja Lapin matkailuopiston kahden vuoden valmistuneiden tutkintojen seurannalla voidaan päätellä jo tässä vaiheessa, että matkailu-, ravisemis- ja talousalan (marata) tutkintojen opiskeluaika tulee lyhenemään jo lähitulevaisuudessa. Työvoimahallinnon hankintapäätökset marata-alan koulutuksista olivat 2016 vuoden aikana minimaaliset. Hankintasopimusten mukaisten koulutusten käynnistyminen ajoittui pääasiassa syksylle. Tämän lisäksi työvoimakoulutusten opiskelijahankinnat osoittautuivat osittain haastavaksi ja opiskelijamäärät olivat pieniä. Tämä näkyy em. rahoituksen avulla suoritettujen tutkintojen määrässä ja Opal-palautteessa. Vuoden 2016 aikana valmistauduttiin ammatillisen koulutuksen reformiin ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin kouluttautumalla henkilöstöä ja prosesseja uudistamalla. Uudistus toi mukanaan paljon haasteita opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseen, mutta varmasti yhtä paljon uusia mahdollisuuksia. Toimintojen uudistaminen oli vuoden 2016 keskeisin henkilöstön kehittämisen tavoite. Uudenlainen opetuksen ja ohjauksen sisään ajaminen sekä oppimisympäristöajattelun laajentaminen haastoivat opettajuuden muutoksessa. Opetushenkilöstön kelpoisuus on Lapin matkailuopistossa 100 %. Opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäjaksoja toteutettiin pääasiassa hankerahoituksen avulla ulkomailla. Oppilaitos oli mukana useissa kansainvälisissä verkostohankkeissa. Merkittävimmät kansainväliset kumppanit olivat Islanti, Itävalta, Japani, Saksa, Englanti ja Espanja. Portugalin kanssa avattiin Erasmus+ hankkeen puitteissa yhteistyötä ja Itävallan kanssa jatkettiin Erasmus + opiskelijaliikkuvuuden ja verkko-opetuksen yhteistyötä. Lapin matkailuopiston edustaja on mukana opetushallinnon kansallisen etwinning lähettilään tehtävässä. Opiskelijaliikkuvuuteen hakeutumista rajoitti selvästi Euroopassa vallinneet useat turvallisuusuhkat Vuoden 2016 aikana Lapin matkailuopisto käynnisti ja hallinnoi useita kuntayhtymän maakunnallisia ja kansallisia kehittämishankkeita. Tämä näkyy hankehenkilömäärän lisääntymisenä. Valtakunnallisesti opiskelijat menestyivät erinomaisesti ammattitaitokilpailuissa ja yksi opettaja toimi tuomarina EM-tason ammattitaitokilpailuissa Göteborgissa. Henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen karttui useissa maakunnallisissa projekteissa mm. Erämessut 2016 Rovaniemellä, Wanhojen Markkinoiden ravintolaprojektissa, Levin maailman cup -kisoissa palveluihin liittyvä yhteistyöprojekti, alan SM kilpailujen

63 (99) valmistelussa (toteutettiin helmikuussa 2017) ja erityisesti Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla. Marata-ala sai osakseen runsaasti positiivista medianäkyvyyttä. Opiskelijakunnan puheenjohtaja Emmi Pentikäinen valittiin Suomen Opiskelija-Allianssin hallituksen jäseneksi ja OSKU ry:n hallitus tapasi presidentti Sauli Niinistön 11.2.2016. Lapin matkailuopiston talousarviossa toimintatuotot vuodelle 2016 olivat 5,024 M. Vajaaksi jääneen opiskelijamäärän johdosta tehtiin loppuvuodesta talousarviomuutos, jossa tuottoja vähennettiin 0,801M. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan 100 %. VOS1 henkilöstökulujen toteutumaan vaikutti Oppipoika Ravintolan henkilöstön palkkaosuus sivukuluineen eli 181 828 euroa palkkakuluista kohdentui opetukseen ja 194,683 euroa ravintolatoimintaan (100,6 %). Aikuiskoulutuksen (mapa-koulutuksen) henkilöstökulut olivat 94,2 %. Koko Muun maksullisen palvelutoiminnan henkilöstökulut olivat yhteensä 98,9 %. Palvelujen ostot ylittyivät. Ylitys johtui pääasiassa lukiomaksuista (Opintopolku hakeutumisen muuttumisen myötä lukio-opintoja aloitti vuoden 2016 syksyllä arvioitua enemmän), MTI maksusta ja autojen vuokraamisesta. Muun maksullisen palvelutoiminnan ostot ylittivät budjetin. Wellevin tulos tasattiin Kiinteistöpalvelujen kanssa solmitun sopimuksen puitteissa +-0. Opiskelijavajeesta johtunut tuottojen vähenemä aiheutti Lapin matkailuopistolle kokonaisuudessaan 863 952 tappion. Kahden ammatillisen perustutkinnon tarjonnalla ja vuoden 2016 aikana toteutuneella opiskelijamäärällä ei ole edellytyksiä selviytyä toiminnan laadukkaasta hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista ilman suuria rakenteellisia uudistuksia. LAPIN MATKAILUOPISTO -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 5 668 4 960 5 024 Toimintamenot 5 320 5 103 5 532 Toimintakate 348-143 -508 1000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio 5 668 5 320 348 TA + muutos 4 960 5 103-143 Toteutuma 5 024 5 532-508 Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Lapin matkailuopisto -tulosalue

64 (99) 6.3 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Toimintavuosi 2016 Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (RKK) tulosalue, joka tulosalueena aloitti toimintansa 1.1.2015. Samaan aikaan lakkautettiin RKK:n Santasport Lapin Urheiluopisto -liikelaitos. Tulosalueelle siirtyivät RKK:n järjestämisluvilla toimiva, valtionosuusrahoitteinen ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus sekä ylläpitämisluvilla toimiva liikuntakeskus- ja kesäyliopistotoiminta. Elinkeinotoiminnaksi luettava palvelutoiminta yhtiöitettiin ja siirtyi 1.1.2015 alkaen Santasport Finland Oy:n, jonka toimintakertomus ja tilinpäätös on esitetty luvussa 9. Tulosalue Santasport Lapin Urheiluopisto toimii yhdessä Santasport Finland Oy:n kanssa RKK:n omistamissa sekä Kiinteistöyhtiö Lappi Areena Oy:ltä vuokratussa kiinteistöissä ja niillä on yhteinen tukipalveluorganisaatio (myynti, markkinointi, asiakaspalvelu, kiinteistönhoito ja siivous). Santasport Lapin Urheiluopiston toimintatuotot olivat 2016 yhteensä 6 450 286 ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta 16 500. Toimintakulut olivat 2016 yhteensä 6 395 156 ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta 15 611. Näin toimintakate parani edellisestä vuodesta 889 ja tilivuoden 2016 toimintakate oli 55 129. Toimintakatteen tavoite vuodelle 2016 oli 248 331 ja tältä osin jäätiin alle tavoitteen. Suurin kasvu edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna saavutettiin ammatilliseen lisäkoulutukseen valtionosuusrahoitteisessa koulutustoiminnassa, sen osuus kasvoi edellisestä vuodesta 143 435. Suurin vähennys edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna oli majoitusmyynnissä, sen osuus väheni 22 916. Toimintakuluissa koulutuksen henkilöstökulut olivat 42,1 % liikevaihdosta ja pienenivät edelliseen tilivuoteen verrattuna 23 900. Palveluiden ostot olivat 32,1 % liikevaihdosta ja pienenivät edellisestä tilivuodesta 8 951. Aine ja tarvike ostot olivat 2,1 % liikevaihdosta ja pienenivät edellisestä tilivuodesta 78 643. Kiinteistön sisäiset vuokrakulut olivat 18,7 % liikevaihdosta ja kasvoivat edellisestä tilivuodesta 96 496. Kalustopoistot pienenivät edellisestä tilivuodesta 105 410. Sisäiset yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnonkulut kasvoivat edellisestä tilivuodesta 12 356. Santasport Lapin Urheiluopiston tilikauden 2016 alijäämä oli - 189 736 ja kun edellisen tilivuoden 2015 alijäämä oli - 283 680 niin alijäämä oli 93 944 parempi kuin edellisenä tilivuonna. Santasport Lapin Urheiluopiston toimintatuottojen kasvu ja parantunut toiminnan kustannustehokkuus vuonna 2016 eivät riittäneet viemään tulosta talousarvion tavoitteeseen, toiminnan talouden kehitys oli kuitenkin oikean suuntaisia verrattuna edellisen tilivuoden tulokseen. Hanketoiminta Santasport Lapin Urheiluopiston hallinnoimana käynnistyi 2016 Olympic Training Center (OTC) hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä kansainvälisiä urheiluasiakkuuksia sekä lisätä Santasport Lapin Urheiluopiston ja Rovaniemen vetovoimaisuutta kansainvälisten urheiluleirien ja tapahtumien kohteena. Hankkeen toteuttamisessa oli mukana Santasport Finland oy.

65 (99) SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO -tuloalue Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 6 337 6 164 6 450 Toimintamenot 6 089 6 115 6 395 Toimintakate 248 48 55 1000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio 6 337 6 089 248 TA + muutos 6 164 6 115 48 Toteutuma 6 450 6 395 55 Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue 6.3.1 Yhteenveto Santasport kokonaisuudesta Edellä on esitetty Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalueen talousarvion toteutuminen. Luvussa 9 on esitetty Santasport Finland Oy:n toimintakertomus ja tilinpäätös. Tarkasteltaessa näiden yhdessä muodostamaa yhteenlaskettua Santasport-kokonaisuutta niin 2016 liikevaihto oli yhteensä 11 479 434 ja se on 87 949 vähemmän kuin edellisenä tilivuonna. Toimintakuluja kertyi puolestaan kokonaisuudessa yhteensä 11 293 611 ja se on 32 759 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Verrattuna edelliseen tilivuoteen kokonaisuuden henkilöstökulut sekä materiaalien ja palveluiden ostokulut pienenivät, mutta kokonaisuuden kiinteistökulut kasvoivat.

66 (99) 6.4 Yhteiset palvelut: Tietohallinto Toimintavuosi 2016 RKK yhteiset palvelut, Tietohallinto Tietohallinto on RKK:n yhteinen sisäinen yhteisten palvelujen yksikkö. Tietohallinto vastaa kuntayhtymän tietojärjestelmien, tietoverkkojen ja puhelinjärjestelmän käytettävyydestä ja kehittämisestä sekä tietoturvan kehittämisestä, tiedottamisesta ja ohjeistuksesta. Tietohallinto toimii tulosalueiden apuna hankittaessa ja kehitettäessä opetusta tukevia tietojärjestelmiä ja työasemia sekä mobiililaitteita. Kuntayhtymän IT palvelut tuotetaan osana Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) IT -palvelualueen tukipalveluja, jotka on järjestetty kuuden palveluryhmän tehtäväksi tukemaan jäsenorganisaatioiden Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (RKK) ydinprosesseja. Näiden yhteisten toimintojen tuottaminen yhteistyössä jäsenorganisaatioiden tarpeeseen on toiminnallisesti ja taloudellisesti todettu olevan tehokkain tapa toimia. Toimintavuoden aikana kuntayhtymän valtuuston tekemän aloitteen ja LapIT Oy omistajaohjauspolitiikan linjausten mukaisesti Konsulttitoimisto FCG International teki Benchmarkin selvitystyön. Selvityksessä vertailtiin LapIT:n, Toisen kuntayhtymän ja RKK:n tieto- ja viestintätekniikan peruspalveluiden kilpailukykyisyyttä toisiinsa. Tehdyn selvityksen perusteella RKK pystyy hyödyntämään toimintaympäristönsä ja oppilasasiakaskuntansa tarjoamat mahdollisuudet tavalla, johon olisi vaikea ulkopuolelta enää aikaansaada toiminnallista tehokkuutta ja lisäsäästöjä. Pitkälti oppilaitos-/toimialaeroista johtuen fuusiosta tai muusta yhteenliittymästä LapIT:n kanssa ei ole siten nähtävissä etujen välitöntä toteutumista. LUC IT -palvelualueen yhteistekemisessä keskeistä on palvelujen monistettavuus palvelujen käyttäjille; opiskelijoille ja henkilöstölle, jotka muodostavat erittäin laajan käyttäjäkunnan. RKK henkilöstökyselyn arvioinnin ja kehityskeskusteluissa nousseiden kehittämisesitysten sekä tapahtuneiden henkilöstövähennyksistä seuranneiden tarpeiden perusteella IT henkilöiden tehtäviä on organisoitu uudelleen, tehty muutoksia lähiesimiesjärjestelyissä ja kehitetty prosesseja edelleen. Toimintavuoden aikana on kehitetty työasemahallintaa, jolla on mahdollistettu toiminta nykyisillä resursseilla. Työasemien määrää on pyritty aktiivisesti pienentämään poistamalla vanhentuneita koneita ja tehostamaan olemassa olevien laitteiden käyttöä ottamalla käyttöön mm. 3Step profiler -järjestelmä, jolla saadaan paremmin tietoa olevasta laitekannasta. Työasemahallinnan merkitys kasvaa opiskelijoiden ja toiminnan siirtyessä yhä enemmän työelämäpainotteiseksi. Tietoliikenneverkon osalta vuoden aikana saatettiin loppuun laitteiden uudistamistyö. Teknistä tietoturvaa on parannettu uusimalla verkkolaitteita ja palomuurin ominaisuuksia siten, että pystytään varautumaan uhkiin jo tietoverkkojen reunalla. Henkilökunnan käyttäjähallinta on automatisoitu toimintavuoden aikana.

67 (99) 6.5 Yhteiset palvelut: Hallinto, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut Toimintavuosi 2016 RKK Hallintopalvelu, Ammattikoulutuspalvelut ja Aluevaikuttavuuspalvelut RKK:n hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut ovat kuntayhtymän sisäinen, kuntayhtymän tulosalueita ja osakeyhtiötä palveleva yhteisten palvelujen yksikkö. Sen tehtävänä on hoitaa RKK:n lakisääteisiä yleis-, talous-, ja henkilöstöhallinnon sekä koulutuksen järjestäjän yhteisiä tehtäviä. Lisäksi sen vastuulla on kuntayhtymän johtaminen, pitkäntähtäimen suunnittelu ja organisaatiorakenteiden kehittäminen. Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto-, kiinteistö- aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut. Hallintopalvelujen tehtävänä on kuntayhtymän yleishallintoon ja päätöksentekoon liittyvät asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät, keskitetyt talous- ja henkilöstöhallinnon, tietohallinnon sekä hankintatoimen tehtävät. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan kuntayhtymästä myös kuntayhtymän tytäryhtiö Santasport Finland Oy:lle. Aluevaikuttavuus- ja ammattikoulutuspalvelut vastaa koulutuksen järjestäjän lakisääteisistä yhteisistä tehtävistä sekä kehittämistoiminnasta niiltä osin. Kolarin kunta liittyi sopimusperusteisena kuntana Rovaniemen koulutuskuntayhtymään 1.1.2016. Omistajakuntien valtuustojen hyväksymä uusi perussopimus tuli voimaan toimintavuoden alusta. Hallinto-, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelujen ml tietohallinnon käyttötalous toteutui suunnitellusti toimintatuottojen osalta. Toimintatuotot ylittyivät 33 te. Toimintamenoissa onnistuttiin säästämään siten, että toimintamenot jäivät 156 te suunniteltua pienemmäksi. Poistot ylittyivät 4 te. Näin ollen käyttötalouden tilikauden tulos oli ylijäämäinen. Ylijäämä ilman investointilisäosuutta ennen rahoituskuluja oli 185 te. Kansainvälinen toiminta Liikkuvuus, kumppanuus ja ammatillisen koulutuksen reformi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kansainvälinen toiminta on jatkunut monipuolisena ja vilkkaana. Kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja sekä opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen liittyviä hankkeita on toteutettu monipuolisten kumppanuusverkostojen tarjoamissa oppimis- ja osaamisympäristöissä. Kuntayhtymän kansainvälisen toiminta on tukenut vahvasti ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden saavuttamista sekä ECVET -toimeenpanoa. Kuntayhtymän kansainvälisiä verkostoja on vahvistettu strategisten kumppanuuksien periaatteen mukaisesti laajentamalla ja tiivistämällä yhteistyötä erityisesti Japaniin, Thaimaahan, Kiinaan, Iso-Britanniaan, Itävaltaan ja Hollantiin. Helmikuussa koulutuskuntayhtymä isännöi Rovaniemellä Xarxa FP-yhdistyksen vuosikokousta, johon osallistui jäseniä 11 Euroopan maasta ja 26 kaupungista. Xarxa FP on eurooppalainen ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden ja innovaatioiden verkosto, jossa koulutuskuntayhtymä on yksi aktiivisimmista toimijoista. Koulutuskuntayhtymä on vastaanottanut toimintavuotena useita kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen asiantuntijaryhmiä. Lappilaisiin yrityksiin ja työelämään sijoitetut kansainväliset opiskelijat ovat toteuttaneet osaltaan kuntayhtymän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Kansainvälistä toimintaa rahoitetaan pääasiassa kuntayhtymälle myönnetyn Liikkuvuusasiakirjan (Erasmus+ VET Mobility Charter 2016 2020) perusteella, Opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla, kansainvälisillä kumppanuushankkeilla sekä oppilaitosten omarahoituksella.

68 (99) TA-2016 TP-2016 TP-2015 Hallinto ja yhteisten palvelujen kustannukset (1000 ) 3 793 3 637 3 728 %:a kuntayhtymän kokonaistuloista 5,8 5,5 5,2 (osakeyhtiö ei mukana) RKK HALLINTO, AMMATTIKOULUTUS- JA ALUEVAIKUTTAVUUSPALVELU (yhteinen sis. yksikkö) Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 2 425 0 2 458 Toimintamenot 3 793 0 3 637 Toimintakate -1 368 0-1 179 1000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio 2 425 3 793-1 368 TA + muutos 0 0 0 Toteutuma 2 458 3 637-1 179 Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Hallinto, ammattikoulutus- ja aluevaikuttavuuspalvelut

69 (99) 6.6 Yhteiset palvelut: Kiinteistöpalvelu Toimintavuosi 2016 RKK Kiinteistöpalvelu Kiinteistöpalvelu vastaa keskitetysti kuntayhtymän kiinteistöjen hallinnosta, ylläpidosta ja rakennusinvestoinneista ja kiinteistöpalveluille kuuluvista yhteisistä ja muista palveluista kuten kiinteistöjen huollosta, puhtaanapidosta, asuntolatoiminnasta ja ravitsemispalveluista (ravintoloista). Kiinteistöpalvelun toimintaan toimintavuonna 2016 vaikutti Kiinteistöstrategian 2020 toteuttamissuunnitelman toteutuminen nopeutetulla aikataululla. Kiinteistöpalvelussa tiedotetaan kuukausittain koko oman yksikön henkilöstölle yhteisistä asioista sekä koulutuskuntayhtymän viikkotiedotteessa koko koulutuskuntayhtymän henkilökunnalle meneillään olevista peruskorjauksista ja urakoista. Toiminnalla pyritään avoimeen tiedonkulkuun. Kiinteistötoiminta ja puhtaanapito Kiinteistöpalveluiden teknisen henkilöstön resursseja suunnattiin erityisesti olosuhdehallintaan. Ilmanvaihdon toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mm. paine-ero- ja ilmamäärämittauksia suoritettiin aktiivisesti koko toimintavuoden ajan. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) mittaus osana kiinteistöpalvelua aloitetiin toimintavuoden aikana. Kiinteistöjen puhtaanapidosta huolehtivat aikaisempien vuosien tapaan suurelta osin yhteistyökumppanimme ja osaltaan myös kiinteistöpalvelun oma siivoushenkilökunta. Puhtaanapidon toimintaa on kehitetty säännöllisillä laatukierroksilla, asiakastyytyväisyyskyselyillä ja kehityspalavereilla. Kiinteistötoiminnan monimuotoistuessa virastomestareiden rooli tilojen käyttäjien ja ylläpito-henkilöstön yhteyshenkilönä on ollut toimiva ja tärkeä. Asuntolatoiminta Jänkätien asuntolakiinteistöjen peruskorjaus valmistui kesällä 2016 ja siten asumismukavuus parantui merkittävästi. Samalla luovuttiin Korvanrannan asuntolasta, jonka johdosta oppilaiden asuminen tiivistyi Rovaniemellä kahdelle kampukselle ja nosti siten asuntoloiden käyttöasteen 98 prosenttiin Rovaniemellä. Maakunnassa sen sijaan asuntoloiden käyttöaste putosi edellisvuodesta. Asuntola- ja vapaa-ajanohjaajille järjestettiin Demello Oy:n toimesta Osallisuus arjen käytänteinä asuntolassa -koulutusta keväällä 2016. Koulutukseen tulee lyhyt jatko-osa keväällä 2017. Asuntoloissa on järjestetty aktiivisesti erilaista vapaa-ajantoimintaa oppilaiden toiveiden pohjalta. Ravitsemispalvelut Ravitsemispalvelut on toiminut kustannustehokkaasti ja kattanut menonsa eri toimipisteissä sekä tuottanut ja kehittänyt laadukkaita ateria-, kahvila-, ja tilaustarjoilupalveluja. Asiakaskyselyn palautteiden pohjalta ruokalistoja päivitetään kaksi kertaa vuodessa sekä huomioidaan juhlapyhät. Ravintolat pitävät kerran kuukaudessa palaverin, jossa käydään läpi mm. kehitettäviä ja ajankohtaisia asioita. Henkilökunta on saanut alan koulutusta.

70 (99) Jamix- tuotannonohjausjärjestelmään on linkitetty hankintasopimustuotteet ja sen kautta tehdään tavarantilaukset. Tämän johdosta on pystytty vastaamaan 1.1.2016 2. asteen lounaan hinnan alentamiseen (15 snt) sekä kelan ateriatuki- ja valtion ravitsemiskeskuksen ravitsemissuositus uudistuksiin. Jamix in touch on otettu käyttöön sekä 2. asteella että Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijaravintoloissa, näin opiskelijat ja henkilökunta saavat tuoteselosteet ja ravintoarvotiedot lounaasta. Talous Vuoden 2016 käyttötalousosa sujui pääosin suunnitellusti. Toimintavuoden aikana kiinteistöpalvelulle asetettiin 500.000 :n lisäsäästötavoite (TA-muutos), joka toteutui ja ylitettiinkin. Lisäsäästöt toteutettiin siirtämällä suunniteltuja korjaustoimenpiteitä tuleville vuosille. Toimintatulot ja -menot pysyivät suunnitellussa. Käyttötalousmenoissa suurimmat menoerät ovat edelleenkin energiat ja kiinteistöverot. Henkilöstökustannukset alittivat suunnitellun tavoitteen. Toimintavuodelle asetettu lisäsäästötavoite sekä henkilöstökustannusten säästöjen avulla toimintakate ja tilikauden ylittivät talousarvioissa ja sen muutoksessa asetetun tulostavoitteen. Näin ollen myös keskimääräinen kiinteistöjen ylläpito-neliövuokra toteutui pienempänä, kuin talousarvioissa arvioitiin. Rakentaminen ja investoinnit 2016 Kuntayhtymän kiinteistöpalvelu rakennutti seuraavat hankkeet vuoden 2016 aikana: - Jänkätien toimipiste: ulkovarastointialueen rakentamistyöt valmistuivat kesällä 2016 - Lapin Urheiluopisto: päärakennuksen peruskorjaustyöt valmistuivat kesällä 2016 - Lapin Urheiluopisto: majoitusrakennuksen laajennustyö aloitettiin syksyllä 2016 - Jokiväylän/Rantavitikan toimipiste: koulutustilojen laajennustyö jatkui - Jokiväylän/Rantavitikan toimipiste: Korvanranta-rakennuksen peruskorjaustöiden rakennustyö alkoi - Levi-Instituutti: Päärakennuksen julkisivun korjaustyö valmistui syksyllä 2016 - Santasport Finland Oy:lle toteutettiin Crossfit -salin rakennustyö Koy Lappi Areenan tiloihin - Kemijärven toimipiste: tulityötilat korjaustyöt toteutettiin - Väylätien asuntoloiden muutos- ja korjaustyöt saatiin päätökseen. Kuntayhtymän kiinteistöpalvelun rakennuttamia opiskelijatyönä toteutettuja hankkeita: - Lapin ammattiopiston rakennusalan opiskelijoiden toimesta toteutettavan uudiskohteen rakentaminen jatkuu osoitteessa Kairatie 58. Kahden paritalon rakentamistyöt on aloitettu 2012 ja odotetaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. - Lapin ammattiopiston Jokiväylän toimipisteen koulutustilojen laajennuksen ns. kylmäharjoitustilan rakentamistyöt aloitettiin syksyllä rakennusalan opiskelijoiden toimesta. Kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen ennalta suunniteltuja korjaustöitä (kunnossapidon, korjaussuunnitelman mukaisesti) ja ennakoimattomia korjaustöitä (vahingot, vikatapaukset tai korjausselvitystyöt) on toteutettu kaikissa kiinteistöissä kilpailutetuilla vuosikorjausurakoitsijoilla. Korjaussuunnitelmaan varatuilla määrärahoilla korjattiin ja parannettiin mm. sisäilmaolosuhteita, rakennettiin käyttäjien tarvitsemia tilamuutoksia sekä tehtiin kiinteistöihin kohdistuvia vuosikorjaustöitä. Sitovat tavoitteet 2016 Kiinteistöpalvelun esimies- ja asiantuntijaorganisaatio on toteuttanut laadittua Kiinteistöpalvelun toiminnan strategiaa, joka on osa Kiinteistöstrategiaa. Asiakaslähtöisessä toiminnanstrategiassa painotetaan sisäilmaolosuhteita, tarpeellisten, terveellisten ja turvallisten tilojen luomista käyttäjille, energiansäästöä, kiinteistöjen elinkaarta ja niiden arvon säilymistä.

71 (99) Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiasäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2016 aikana lämpö- ja sähköenergian osilla. Rakennukset ja tilat 2016 Vuoden 2016 lopussa Kiinteistöpalvelun hallinnassa oli tiloja n. 121 000 hy-m 2. Oppilaitosten käytössä tiloista oli n. 83 000 hy-m 2. Kiinteistöjen yhteenlaskettu tilavuus oli n. 500.000 m 3. Toimintavuodelle ei ajoittunut merkittäviä tilojen vähenemisiä, joten tilojen määrä oli lähes sama, kuin toimintavuonna 2015 (121 300 hy-m 2 ). Kiinteistöstrategian mukaiset toimintavuonna 2016 suunnitellut tilojen vähennykset ajoittuvat toimintavuodelle 2017. RKK KIINTEISTÖPALVELUT (yhteinen sis. yksikkö) Talousarvion toteutumisvertailu 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma 1 000 1 000 1 000 Talous Toimintatulot 15 754 15 754 15 612 Toimintamenot 12 508 12 008 11 652 Toimintakate 3 246 3 746 3 960 SUMU-poistot+lask.erät 2 834 2 834 2 783 Tulos (ilman rahoituskuluja) 412 912 1 177 Asuntoloiden käyttöaste, % 90,0 % 82,0 % TULOT Kiinteistöjen keskimääräiset ylläpitokustannukset, euroa/m2/kk 4,99 4,93 Sisäiset ylläpitovuokrat keskimäärin euroa/m2/kk 4,97 4,93 Käyttötalouden toteumavertailu 2016, Kiinteistöpalvelu