Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011



Samankaltaiset tiedostot
MUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Arjen turvaa kunnissa

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVÄ-ALUEFOORUM Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

A. YLEISINDIKAATTORIT

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Väestömuutos hankekunnissa

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Manner-Suomen ESR ohjelma

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Hyvinvointia ja säästöjä...

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

HYVÄ ALUEFOORUM

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Toimintaympäristön muutokset

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Työllisyydenhoito kunnassa

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

KUNTIEN JA SIUN SOTEN HYTE-

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Transkriptio:

POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Sopimuksen osapuolet Sopimuksen tarkoitus Tämä kumppanuussopimus on perusasiakirja, jossa sopimus osa puo let ilmaisevat halunsa edistää ja kehittää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointia maakunnallisen alueittain toteutettavan yhteisen hyvinvointiohjelman puitteissa vuosina 2008-2011 (2017). Tässä sopimuksessa sovitaan myös yhteisesti ne tavoitteet, joihin pyritään ja periaatteet miten yhteistyössä toimitaan. Hyvinvointisopimukseen voivat liittyä myös muut yhteistyötahot kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Yhteistoiminnan tavoitteet Yhteistoiminnalla pyritään terveyden edistämiseen terveyserojen kaventamiseen syrjäytymisen ehkäisemiseen varhaiseen puuttumiseen asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen työkykyisyyden ylläpitämiseen omaehtoisen selviytymisen parantamiseen Strategiset päämäärät 2017 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienenevät 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvellut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailu kykyistä 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista

Liitteenä ovat strategisiin päämääriin 1 ja 2 liittyvät vuosittain mitattavat tavoitteet, jotka hyvinvointiohjelman johtoryhmä on määrittänyt maaliskuussa 2008. Ohjelman toteutumista ohjataan ja seurataan laajalla mittaristolla sekä arvioinneilla. Tavoitteisiin pääsemiseksi: luodaan myönteistä asennetta ja ilmapiiriä ennaltaehkäisevään työhön - kerätään ja analysoidaan toiminnan edistämiseksi tarvittavaa tietoa käynnistetään yhteisesti sovittuja kehittämishankkeita levitetään alueilla osaamista ja hyviä käytäntöjä verkostoidutaan hyvinvoinnin kehittämistä edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin ja niiden toimi jatahoihin Yhteistoiminnan periaatteet Toimielimet Yhteistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella ja alueiden erityispiirteet ja omat kehittämistavoitteet huomioiden Yhteistyössä kunnioitetaan kunkin sopimusosapuolen itsenäistä päätösvaltaa ja tasa-arvoa. Kehittämisyhteistyöstä sovitaan tarvittaessa tätä sopimusta täydentävillä yhteistyösopimuksilla. Yhteistyöhankkeet toteutetaan tapauskohtaisesti joko kaikkien sopimusosa puol ten tai joidenkin sopimusosapuolten välillä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman hallinnoinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ohjelman johtamista, ohjaamista ja toteuttamista varten nimetään joh to ryh mä, joka perustaa ohjelman toteuttamista varten tarvittavat muut elimet. Johtoryhmänä toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen nimeämä maakunnan hyvinvointistrategian koordinaatiotyöryhmä. Johtoryhmää täydennetään tarvittavilla viranomais-, asian tuntija- ja toi mi ja jäsenillä. Talous ja rahoitus Ohjelman toteuttamista varten käynnistetään kolmivuotinen koordinaatio- ja toimintaedellytyshanke, jonka omarahoitusosuudet tullaan järjestämään seuraavien osapuolten toimesta: Pohjois-Pohjanmaan seutukunnat Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Muita sitovia taloudellisia velvoitteita ei ole, vaan jokainen sopimusosa puo li voi hankekohtaisesti itsenäisesti päättää, mihin kehittämishank kei siin tai muihin toimenpiteisiin haluaa lähteä mukaan. Hankkeiden rahoitus pyritään järjestämään pääsääntöisesti alueellisen kehittämisen eri rahoitusohjelmista sekä kansallisista hyvinvointialan rahoitusohjelmista. Sopimuksessa mukana ole vat rahoittajatahot pyrkivät edistämään omassa toiminnassaan rahoituksen suuntautumista oh jelman tavoitteiden mukaisesti.

Sopimuksen voimassaoloaika Kumppanuussopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun sopimusosapuolet ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa maaliskuun 2011 loppuun. Oulussa, -kuun -. päivänä 2008 Allekirjoitukset

Liiteosa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mitattavat tavoitteet 2017 strategisiin pää määriin 1 ja 2 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ 1: IHMISILLÄ HYVÄ TERVEYS JA TOIMINTAKYKY ELÄMÄNKAA- REN ERI VAIHEISSA Tavoite 1 Pohjois-Pohjanmaan sairastavuus pienenee Indikaattori: Sairastavuusindeksi, vakioitu Indikaattori perustuu kolmeen osaindeksiin: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee yleistilanteen kunnan tai suuremman alueen sairastavuudesta suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Lähtötaso 2006: 113,9 Alenee 5 %:lla Indikaattori: Kansansairauksien summa-indeksi, vakioitu Indikaattori sisältää valtakunnallisesti keskeisimmät kansansairaudet: verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, astman, diabeteksen, nivelreuman, sydämen vajaatoiminnan sekä psykoosit. Indikaattori ilmaisee kunnan tai suuremman alueen yleistilanteen suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Lähtötaso 2006: 139,2 Alenee 5 %:lla Tavoite 2 Pohjois-Pohjanmaan terveyserot pienenevät Indikaattori: Koettu terveys keskitasoinen tai huono Indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuuden prosentteina Kouluterveyskyselyyn ja Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselyyn vastanneista. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: Naiset 38 % Miehet 44 % Lähtötaso 2006, koko maa: Naiset 35 % Miehet 37 % Lähenee koko maan tasoa

Liiteosa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mitattavat tavoitteet 2017 strategisiin pää määriin 1 ja 2 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ 2: IHMISTEN OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS VAHVISTUVAT JA SYRJÄYTYMINEN VÄHENEE Tavoite 1 Nuorisotyöttömyys vähenee Indikaattori: Nuorisotyöttömyys Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta: 15,6 % Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa työttömät, % työvoimasta: 11,4 % Alle keskimääräisen työttömyysprosentin maakunnassa Tavoite 2 Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee Indikaattori: Toimeentulon pitkäaikaisasiakkuudet Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneiden 18-24 ja 25-64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: 18-24 v. 1,7 % 25-64 v. 1,1 % Lähtötaso 2006, koko maa: 18-24 v. 2,5 % 25-64 v. 1,8 % Vähenevät molemmissa ikäluokissa (säilytään alle maan keskiarvon) Tavoite 3 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee Indikaattori: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Indikaattori ilmaisee niiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Lähtötaso 2005: 9,4 % 5,0 %