"Toimiva lapsi ja perhe" - menetelmäperhe Strukturoidut menetelmät tukena perheiden kanssa työskentelyssä Päivi Kyllönen Lastenhoitaja Sosiaaliohjaaja Kiikku-vauvaperhetyöntekijä, OYS TL&P -kouluttaja 6.10. 2012Tampere Slal:n ammatillinen koulutus
Taustalla Stakesin, STM:n ja Suomen Akatemian hanke v. 2001 alkaen TOIMIVA LAPSI & PERHE-HANKE perheiden tukeminen ja lasten häiriöiden ehkäisy - tukea vanhemmuudelle ja lapsille osana mielenterveysongelmien hyvää hoitoa tietoa löytyy netistä mm.: THL/mielenterveys/lasten ja nuorten mielenterveys/toimiva lapsi & perhe -hanke Toimiva lapsi & perhe = Tl&p Tl&p-menetelmäperhe - Lapset puheeksi -perheinterventio (Beardsleen pi) - Lapset puheeksi -keskustelu - Lapset puheeksi -neuvonpito - Vertti-vertaisryhmät (lapset, vanhemmat) Nimet elävät
Miksi Tl&p tielle? - selkeä tarve jollekin työn myötä mikä ois se mun juttu? - kuinka vastata perheissä nähtyyn ja perheen kokemaan avuntarpeeseen kuinka löytää menetelmien viidakosta sopiva: vasenkätisten sakset nyt ei vain toimi oikeakätisillä tai ei ainakaan kannata lähteä otsatukkaa leikkaamaan! - joustava menetelmä sopii hyvin erilaisiin tilanteisiin - lapsen/sisaruksen ovesta perheeseen - perhe ja sen ihmissuhteet eivät ole staattinen tila, perhe on monimutkainen erilaisten vuorovaikutussuhteiden verkosto - sisarussuhde on usein elämän pisin ihmissuhde - sisarussuhteen merkitys lapsen tukena tai haavoittuvuutena
- alun perin aikuisten mielenterveyspotilaiden kanssa - käyttöalue laajentunut perheisiin, joissa on vanhemmuuteen vaikuttavia paineita: vanhemman päihdeongelma, vanhemman somaattinen sairaus, lastensuojelu, sisaruksen somaattinen sairaus, sisaruksen päihteidenkäyttö, sisaruksen psyykkinen sairaus - William Beardslee USA - Tytti Solantaus, THL, Hki - Mika Niemelä, THL, Oulu
- myös tutkimus tuottanut tietoa sisarussuhteen tärkeydestä puoltaa hoitoa - kuinka auttaa vanhempia huomioimaan perheen kaikkia lapsia - avun vieminen perheen omaan ympäristöön - lasten toiveet yleensä hyvin pieniä ja arkipäiväisiä - voi olla perheelle ainutkertainen kokemus vaikeiden asioiden käsittelystä - välttämättä kukaan muu ei ole kysynyt, eikä kysy, lapselta hänen kokemuksestaan sisaruksen sairauden vaikutuksista häneen ja perheeseen - kiellettyjen tunteiden tekeminen hyväksytyiksi ja läpinäkyviksi
Anti työntekijälle: - osaaminen ja ammattitaito muodostuu pienistä palasista tämä on yksi osanen sitä - uusi lähestymistapa perheen arkeen ja mahdollisuus keskustella koko perheen asioista jokainen tulee yksilönä huomioitua, ei ainoastaan perheenä - strukturoitu menetelmä osa perheistä hyötyy struktuurista miehet(?) =)))) - rohkeutta puuttua tilanteisiin - rohkeutta tarttua huolipuheeseen on nyt jotain mitä antaa ja vastata - vähemmän tilaa ja tarvetta olettamuksille - perheiden stigmat vähenevät, kun kuullaan oikea asia - yllättäviäkin tuloksia!
- helppo käyttää myös ilman kirjallisia apuvälineitä keskustelut lasta suojaavista tekijöitä ja niiden toteutumisesta perheessä - tuotos on jotain kättäpidempää, jos ja kun lähdetään selvittelemään apuja ja tukia (Onko apua ja tukea tarjolla?)
Lapset puheeksi (Beardsleen) -perheinterventio - prosessityönkentelyä perheen kanssa - tavoitteena on auttaa vanhempia auttamaan omia lapsiaan - perheen oman vuorovaikutuksen lisääminen, avoimuus - lasta suojaavien tekijöiden tarkastelu, 5-8 tapaamista: - vanhempien tapaamiset, 2 - lasten tapaamiset, 1/lapsi - perheistunnon valmistelu vanhempien kanssa, 1 - perheistunto, 1 - seurantaistunto, 1- - mahd. seurantatapaamiset vanh. kanssa - oma manuaali, jossa periaatteista ja kulusta, ohjeistus jokaiselle tapaamiselle
Lapset puheeksi -keskustelut - neuvonnallinen - vanhemmuuden tuki - lapsen kehityksen tuki - 1-2 tapaamista vanhempien kanssa - keskustelut vanhemman/vanhempien kanssa: lasten vahvuuksista ja haavoittuvuuksista lasta suojaavat tekijät huolen aiheet liittyen lapseen - mikäli huoli => lapset puheeksi -neuvonpito - mahdollisesti laajempi perheinterventio - manuaali, ohjekirjaset vanhemmille
Lapset puheeksi -neuvonpito - aina, kun huoli lapsesta - kun tarve vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä verkoston avulla - verkostotapaaminen, jossa vanhempien nimeämät luomu- ja/tai viranomaisverkoston jäsenet mukana - mitä voit tehdä perheen auttamiseksi? - oma manuaali, sis. periaatteet ja neuvonpidon kulun Vertti-vertaisryhmät - ryhmätapaamiset 10 x - rinnakkain sekä lasten että vanhempien ryhmät + yhteiset tapaamiset (3) - psykoedukaatio: vertaistuki, perheen keskinäinen yhteisymmärrys, lapsen itseymmärrys, avoin vuorovaikutus - jatkotuen järjestäminen - koulutus Vertti-ohjaajaksi - Omaiset mielenterveystyön tukena ry
Lasta suojaavat tekijät: Lapseen liittyvät tekijät: - synnynnäiset, hankitut - kognitiivinen kapasiteetti - joustava temperamentti - kyky vuorovaikutukseen - hyvät sosiaaliset taidot Kotiin liittyvät tekijät: - hyvät perhesuhteet, kiintymys, rakkaus, joustavuus, turvallisuus - keskinäinen ymmärrys vanhemman ja perheen tilanteesta - toimiva arkipäivä, iän- ja kehityksenmukaiset lapsen vastuut Kodin ulkopuoliseen elämään liittyvät tekijät: - ystävät, leikit, harrastukset - kiinnittyminen kouluun/päivähoitoon, pärjääminen - aikuisen / aikuisten tuki perheen ulkopuolella
Yhteiskuntaan liittyvät tekijät: - kattavat palvelut lapsille ja perheille, ennaltaehkäisevät ja korjaavat, kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät (???) Lapsen kannalta on tärkeää, että hänellä - on osallisuus rakastavissa ja vastuullisissa ihmissuhteissa kotona ja kodin ulkopuolella - on mahdollisuus vastata kehityksellisiin haasteisiin eri vaiheissaan - vuorovaikutus toisten kanssa - kyky iloita, kyky surra - tunteiden ilmaisu ja hallinta - sosiaaliset taidot, ongelmien ratkaisu - opilliset haasteet - mahdollisuudet leikkiin, iloon, elämään, luovuuteen, ystäviin
Vahvuus Tl&p-menetelmät - asia, joka menee tavallisesti, normaalisti, on ikä- ja kehitysvaiheeseen kuuluvaa Haavoittuvuus - asia, joka voi aiheuttaa ongelmia tälle lapselle - asia, josta jo nyt syntyy huolta Vaikka vanhemman asiantuntijuus korostuu, niin työntekijän on hyvä pitää mielessä yleiset normit!
Pits and pieces. - muutoksen havainnointi kaikissa vaiheissa! miksi? mitä? mistä johtuu? - piilotettu asiantuntijuus - vanhemman asiantuntijuuden korostaminen, ammatillisen ja perheen tiedon kohtaaminen - ennaltaehkäisyä, vaikka mukana hoidollisia elementtejä ja vaikutuksia! - ehdottava psykoedukaatio, vertaistukea mukana - ajallisesti, kun hankalin kriisivaihe on ohitse, kun ei muuta suurta huolta, kun vanhemmilla jaksamista ja halua tarkastella perheen tilannetta lasten kertomusten valossa - struktuuri ei ole itsetarkoitus, prosessi on!
Kaikki perheethän nyt puhuu yötä päivää vai puhuuko? Harhamia: - lapsen paras - lapsen kyky ymmärtää - lasten ajatukset ovat muualla - asialla ei ole vaikutusta lapsiin - lapset eivät välitä - lapset eivät tiedä, eivätkä ole huomanneet mitään - lapset eivät ymmärrä - lapset tietävät kaiken - lasten on saatava elää lapsuutensa ilman huolia - lasten taakka lisääntyy Miksi ei puhuta: - ei tiedetä, miksi pitäisi puhua - ei tiedetä, mitä pitäisi puhua - ei tiedetä, miten sanoa asioita
Tl&p-menetelmistä Esteitä puhumiselle: - uskomukset psyykkisestä sairaudesta / häiriöstä: - ps. häiriö on yksityisasia - ps. häiriö on itse aiheutettu - sairastuminen on omaa huonommuutta ja heikkoutta ja on häpeällistä - uskomukset potilaan parhaasta: - potilaan pitää saada levätä kodin huolista - potilas vain ahdistuu - potilas ei kestä asioiden esille ottamista - herättää vanhemmassa huostaanoton pelon - potilas ei pysty puhumaan - tiedon puute: - ei tiedetä mistä on kysymys selittäminen on mahdotonta
Key elements 1. Respect for families 2. Preventive and promotive focus 3. Strength-based/resilience enhancing 4. Mutual understanding within families and between families and caregivers 5. Actions to help children 6. Hope 7. Faith - W. Beardslee, Nordic Forum 2010 -
LÄHTEITÄ mm.: Tytti Solantaus ja Willian Beardslee: Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi. Duodecim 1996; 112(18): 1647 - Tytti Solantaus: Vanhemman mielenterveyden häiriö ja lapset Mitä terveydenhuollossa tulee tietää ja tehdä? osa 1, Lääkärilehti 2005; 60 (38): 3765-3770 - Leena Väisänen ja Mikä Niemelä: Vanhemman mielenterveyden häiriö ja lapset Lapsikeskeinen näkökulma psykiatrisessa sairaalassa osa 2. Lääkärilehti 2005; 60 (39): 3889-3893 - Liisa Pietilä: Lapsikeskeinen näkökulma perusterveydenhuollossa osa 3. Lääkärilehti 2005; 60 (40): 4021-4025 - William Beardslee: Out of the darkened room: when a parent is depressed: protecting the children and strenghtening the family. Boston: Little Brown, 2002 (ensipainos) - Irma Moilanen: Onko pitkäaikaissairaan lapset sisarukset unohdettu?. Lääkärilehti 1998; 53(29): 3243 - Arja Taanila, Jorma Kokkonen ja Marjo-Riitta Järvelin: Lapsen vaikean sairauden tai vammaisuuden vaikutus perheen toimintamalleihin. Lääkärilehti 1995; 50(24): 2432 - Hanna Ebeling, Tiina Hokkanen, Tiina Tuominen, Helena Kataja, Antti Henttonen ja Mauri Marttunen: Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim 2004; 120(1): 33-42
Beardslee & McMillan (1993): Preventive Intervention with the Children of Depressed Parents: A Case Study. The Psychoanalytic Study of the Child vol 48. Beardslee (1998): Prevention and the Clinical Encounter: American Journal of Orthopsychiatry, 68 (4) October. Focht-Birkerts & Beardslee (2000): A Child Experience of Parental Depression: Encouraging Relational Resilience in Families with Affective Illness. Family Process vol 39, No 4:417-434. Inkinen Matti & Söderblom Bitta: Vertti - Käsikirja ohjaajille, Lapset ja vanhemmat vertaisryhmässä, kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia, 1. painos 2005 Söderblom Bitta: Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa vertaisryhmässä -Kommunikaation ja ymmärryksen merkitys, 1. painos 2005 Söderblom Bitta: Barnet och förälderns depression - Behovet av förståelse, vikten av kommunikation, 1. utgåva 2005 Solantaus T, Toikka S. (2006) The Effective Family Programme. Preventative Services for the Children of Mentally Ill Parents in Finland. International Journal of Mental Health Promotion 8:37-44 Toikka S., Solantaus T. (2006) The Effective Family Programme II. Clinicians' Experiences of Training in Promotive and Preventative Methods in Child Mental Health. International Journal of Mental Health Promotion, 8 (4): 4-10
- Huonot sisarussuhteet liitoksissa aikuisiän masennukseen. American Journal ja Psychiatry 2007; 164: 949-954 - Krista Gass, Jennifer Jenkins ja Judy Dunn: Are sibling relationships protective? A longitudinal study. Journal of Child Pdychology and Psychiatry 2007; 48:2: 167-175 - Marjatta Lanning, Liisa Ukkola ja Anne Korhonen: Toimintaympäristön kehityskuvia OYS:n lasten ja nuorten tulosyksikössä. 2005 - Rita Jähi: Työstää, tarinoida, selviytyä. Vanhemman psyykkinen sairaus lapsuudenkokemuksena. Väitös Tampereen Yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 2004 - Lynn Foch-Birkerts ja William Beardslee: Lapsen kokemus vanhemmat masennuksesta: pärjäävyyden ja vuorovaikutukseen liittyvien vahvuuksien tukeminen perheissä, joissa vanhemmalla on mielialahäiriö. 2000; Family Process, Vol 39, No. 4 - Matti Inkinen (toim.): Näkymätön lapsi aikuispsykiatriassa - Ulla Rannikko: Yhteinen ja erillinen lapsuus sisarusten sosiaalistava merkitys. Väitös Tampereen Yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2008 - luentoja: Beardslee, Tytti Solantaus, Mika Niemelä, Leena Väisänen, Laila Ekström, Petteri Mankila, Aila Seppänen, Tl&p-kliinikkokoulutus ja kouluttajakoulutus, Nordic Forum 2010
THL:n julkaisuja mm.: Solantaus & Ringbom (2002): Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia. Picaskript Oy Helsinki. (Opas on tilattavissa lähetyskustannushintaan Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry. p.09-6860260 tai otu (at) omaisetpsyuusimaa.fi) Solantaus & Ringbom (2005): Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia. Edita Prima Oy. Käsikirja on tilattavissa lähetyskustannushintaan Omaiset mielenterveyden tukena Uudenmaan yhdistys ry. p. 09-6860260, email: otu (at) omaisetpsyuusimaa.fi) Solantaus & Toikka (2005): The Efficient Family: An Intervention Study on The Prevention of Mental Disorders in Children With Affectively Ill Parents. In: Gems of the Health Promotion Research Programme. Juvenes Print. Tampere Alasuutari M. & Solantaus T. (2004): Lapset ja aikuispsykiatria. Teoksessa: Rimpelä M., Ollila E. (toim.) Näkökulmia 2000-luvun terveyspolitiikkaan. Aiheita-sarja. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Helsinki 2004.
Mika Niemelä: Structured child-centred interventions to support families with a parent suffering from cancer : from practice-based evidence towards evidence-based practice (väitös 2012) Solantaus, Paavonen, Toikka ja Punamäki: Preventive interventions in families with parental depression: children`s psychosocial symptoms and prosocial behaviour (art. Eur. Child Adolescent Psychiatry -lehdessä 2010) Siegenthaler, Munder and Egger: Effect of preventive interventions in mentally ill parents on the mental health of the offspring: Systematic review and meta-analysis (Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry 1/2012) Solantaus T, Toikka S, Alasuutari M, Beardslee WR, Paavonen EJ. Safety, Feasibility and Family Experiences of Preventive Interventions for Children and Families with Parental Depression (International Journal of Mental Health Promotion 2009)
Heljä Pihkala: Beardslees preventiva familjeintervention för barn till föräldrar med psykisk sjukdom Svenska familjers erfarenheter Umeå University Medical Dissertations, New Series No 1403 Solantaus ja Ringbom: Miten huolehdin lapsistani? Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteidenkäyttö askarruttaa (THL, 2011)