Hallitus 19.9.2016, LIITE 2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 (2) HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 34 23.08.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO HYKS-ERVAN DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEN PERUSTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 23/00/02/00/02/2016 HYKS 34 Carean ja Eksoten hallitukset tekivät keväällä 2015 HUS:lle ehdotuksen diagnostisten palveluiden yhdistämisestä sairaanhoitopiirien kesken. HUS:n toimitusjohtaja asetti syyskuussa 2015 työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmässä oli edustettuina HUS:n sairaanhoitoalueet, HUS- Kuvantaminen, HUSLAB, Carea, Eksote ja Helsingin yliopisto. Työryhmän puheenjohtajana toimi Hyksin talousjohtaja. Työryhmän tehtävänä oli selvittää onko HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskuksen tai yhteisten diagnostiikkakeskusten perustaminen perusteltua missä organisaatiomuodossa (osakeyhtiö, kuntayhtymäliikelaitos, osa yliopistosairaalaa) diagnostiikkakeskuksen tulisi toimia arvioida diagnostiikkakeskuksen perustamisen vaikutukset diagnostisten palvelujen saatavuuteen HYKS-ervan alueella arvioida diagnostiikkakeskuksen perustamisen taloudelliset ja henkilöstövaikutukset. arvioida diagnostiikkakeskuksen perustamisen vaikutukset alan koulutukseen. Työryhmä antoi raporttinsa 1.3.2016 (oheismateriaali B). Työryhmä esitti HUS:n, Carean ja Eksoten yhteisten diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen kuvantamispalveluille ja laboratoriopalveluille. Työryhmä piti ensisijaisena toiminnan organisoitumisen vaihtoehtona erillisiä HYKS:n tulosyksiköitä. HUS:n hallitus on käsitellyt työryhmän raporttia kokouksessaan 25.4.2016 ja päättänyt, että asian valmistelua jatketaan (oheismateriaali C). HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja on pyytänyt HUS:n sairaanhoitoalueilta ja Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunnalta lausuntoa HYKS-ervan diagnostiikkakeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän raporttiin 31.8.2016 mennessä (oheismateriaali A), ja erityisesti siitä, 1. pitääkö lautakunta HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille perusteltuna 2. ja jos diagnostiikkakeskusten perustamista pidetään tarpeellisena, näkeekö lautakunta, että työryhmän ensisijainen ehdotus erillisistä Hyksin tulosyksiköistä olisi paras organisaatiomalli, ja ellei, mikä malli olisi lautakunnan mielestä paras malli. Päätösesitys Asian käsittely HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päättää antaa HUS:n toimitusjohtajalle liitteenä 1 olevan lausunnon HYKS-ervan diagnostiikkakeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän raportista. HYKS-ervan diagnostiikkakeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän antamaan esitykseen vaikuttaneita tekijöitä esitteli HYKS talousjohtaja Jari Finnilä.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 (2) Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Aki Lindén, puh. (09) 471 71200
HYKS sairaanhoitoalueen lautakunta 23.8.2016 LIITE 1 LUONNOS HYKS SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO HYKS ERVAN DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEN PERUSTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA HUS:n sairaanhoitoalueilta ja diagnostisten liikelaitoksen johtokunnalta on pyydetty lausuntoa työryhmän raportin ehdotuksista koskien erityisesti seuraavia kohtia; 1. pidättekö Hyks ervan yhteisten diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille perusteltuna 2. jos diagnostiikkakeskusten perustamista pidetään tarpeellisena, näettekö, että työryhmän ensisijainen ehdotus erillisistä Hyksin tulosyksiköistä olisi paras organisaatiomalli, ellei niin mikä malli olisi mielestänne paras. HYKS sairaanhoitoalueen lautakunta päättää antaa Hyks ervan diagnostiikkakeskuksen perustamista koskevasta työryhmän raportista seuraavan lausunnon: HYKS sairaanhoitoalueen lautakunta puoltaa esitystä yhteisten Hyks ervan diagnostiikkakeskusten perustamisesta erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille sekä niiden sijoittamisesta organisatorisesti Hyksin tulosyksiköiksi. Työryhmän raportissa on kattavasti kuvattu ehdotuksen sisällölliset perusteet. Saavutettavat hyödyt palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi ovat selkeät (potilaiden tasaarvoisuus). Samoin yhteisten organisaatioiden perustaminen toisi tulevaisuudessa selkeitä kustannussäästöjä mm. laitteiden, tarvikkeiden ja tietojärjestelmien yhteisistä hankinnoista ja käytöstä sekä mahdollistaisi henkilöstön tehokkaamman hyödyntämisen (kilpailukyky). Molemmat perustettaviksi esitettävät yksiköt (liikevaihdot 190 ja 150 milj. euroa) olisivat erittäin suuria terveydenhuollon toimintayksiköitä. Todennäköisesti suurimmat synergiahyödyt tullaan saavuttamaan ervan laboratorio ja kuvantamistoimintojen sisällä. Samoin tässä mallissa (erilliset diagnostiikkakeskukset) molemmat yksiköt voivat joustavasti keskittyä omiin osaamisalueisiinsa toiminnan kehittämisessä. Todettakoon, että työryhmän esittämä ensisijainen organisaatiomalli toisi yksiköitä jo sinällään nykyisestä selkeästi lähemmäs toisiaan. Tulevaisuudessa on tärkeää pystyä muodostamaan vahva potilashoidon kokonaisuus. Diagnostiset palvelut ovat merkittävä osa sairaanhoidollista toimintaa ja ne on järkevää keskittää muun potilashoidon ja lääketieteellisen toiminnan kanssa samaan organisaatioon. Laboratorio ja kuvantaminen omaavat laajan opetus ja tutkimustoiminnan, mikä asemoi ne luonnolliseksi osaksi yliopistosairaalaa. Hyksissä tehtiin vuoden 2015 alussa organisaatiouudistus, missä siirryttiin 12 kliinisen tulosyksikön (osaamiskeskuksen) malliin. Laboratorio ja kuvantaminen sopivat luonnolliseksi osaksi tätä olemassa olevaa hallintorakennetta. HUS on jo aiemmin viime vuosina siirtänyt liikelaitoksissa tai erillisissä taseyksiköissä ollutta koko HUS:lle sekä perusterveydenhuollolle palveluita tarjoavaa toimintaa osaksi Hyksiä. Näin ollen tämän tyyppisestä toimintamallista ja sen toteuttamisesta on kokemusta. Lautakunta
HYKS sairaanhoitoalueen lautakunta 23.8.2016 LIITE 1 edellyttää, että jatkossakin uudet diagnostiikkakeskukset palvelevat ja kehittävät toimintaa kaikkien HUS:n sairaanhoitoalueiden sekä jäsenkuntien osalta nykyisten HUSLAB:n ja HUS Kuvantamisen hyvien toimintamallien mukaisesti. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä kustannusten oikeudenmukaisen kohdentamisen kannalta, että esimerkiksi diagnostiikkakeskusten hinnastojen harmonisoimiseksi tulee varata riittävä siirtymäaika.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 (2) LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 37 30.08.2016 LAUSUNTO HYKS-ERVAN DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEN PERUSTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA LULTK 37/2016 HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja pyytää 7.6.2016 päivätyllä kirjeellä HUS:n sairaanhoitoalueiden lautakuntien sekä HUS:n diagnostisten liikelaitosten johtokun nan lausuntoa HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskuk sen perustamista selvittäneen työryhmän raportista (liite 2a). Lausunto pyydetään toimitta maan ma 31.8.2016 klo 15 mennessä. Lausuntoa pyydetään työryhmän raportissa tehdyistä ehdotuksista erityi sesti siitä, 1) pidetäänkö HYKS-ervan yhteisten diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen labo ratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille perusteltuna 2) jos diagnostiikkakeskusten perustamista pidetään tarpeellisena, nähdäänkö, että työryh män ensisijainen ehdotus erillisistä HYKS:n tulosyksiköistä olisi pa ras organisaatiomalli, ja ellei niin mikä malli olisi paras. Asian taustaa Carean ja Eksoten hallitukset tekivät keväällä 2015 HUS:lle ehdotuksen diagnostisten palveluiden yh distämisestä sairaanhoitopiirien kesken. HUS:n toimitusjoh taja asetti 24.9.2015 (päätös 117) työryhmän selvittä mään asiaa. Työryhmän tuli selvittää: 1) onko HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskuksen tai yhteisten keskusten perustami nen perusteltua 2) missä organisaatiomuodossa (osakeyhtiö, kuntayhtymäliikelaitos, osa yliopistosairaa laa) diagnostiikkakeskuksen tai keskusten tulisi toimia 3) arvioida perustamisen vaikutukset diagnostisten palvelujen saatavuuteen HYKS-ervan alueella 4) arvioida perustamisen taloudelliset ja henkilöstövaikutukset 5) arvioida diagnostiikkakeskuksen tai keskusten perustamisen vaikutukset alan koulutuk seen ja tutkimustoimintaan. Työryhmä antoi raporttinsa 1.3.2016. Työryhmä esitti mainittujen sairaanhoitopiirien yh teisten diag nostiikkakeskusten perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvanta mispalveluille. Ottaen huomioon erikoissairaanhoidon kokonai suuden ke hittämisen työryhmä ehditti, että erilliset HYKS:n tulosyksiköt oli sivat ensi sijainen vaihtoehto toiminnan järjestämiseksi. Raporttia on käsitelty HUS:n hallituksessa 25.4.2016, joka päätti, että asian valmistelua jatketaan (esittely ja päätös liitteenä 2b).
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 (2) Esittelijän kanta Esittelijä yhtyy työryhmän jäsenenä työryhmän esitykseen sekä raportissa esitettyihin perusteluihin. Esittelijä ei kuitenkaan näe estettä sille, että perustettaisiin yhteinen diag nostiikkakeskus sekä laboratoriopalveluille että kuvantamis palveluille, mi käli tämän mallin arvioidaan olevan HUS:n kan nalta tarkoi tuksenmukai sempi. Esittelijä puoltaa myös työryhmän esittä mää organi saatiomuotoa, joskaan ei näe sitä kaikkein keskeisimpänä asiana. Tär keämpää on, että palvelut jatkoissakin järjestetään siten, että niitä on saa tavana myös pai kallisesti ja väestön tarpeiden mukaisesti sekä että niiden järjestäminen uudella tavalla ei tuo lisäkustannuksia HUS Raa seporin sai raalalle eikä alueen kunnille. Päätösesitys Lautakunta päättää antaa asiassa seuraavan sisältöisen lausunnon: Lautakunta merkitsee tiedoksi HUS:n hallituksen linjauksen 25.4.2016 ( 54), jonka mu kaan HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskuksen valmistelua jatketaan. Lautakunta puoltaa raportin ehdottamaa organisaatiomallia, jonka mukaisesti HYKS-er van diagnos tiikkakeskukset perustetaan erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamis palveluille sekä että ne organisoidaan HYKS:n erillisinä tulosyk siköinä. Lautakunta pitää tärkeänä, että palvelut riippumatta niiden järjestämistavasta turvataan jatkossakin myös paikallisesti ja väestön tarpeita huomi oon ottaen. Län si-uudenmaan sairaanhoitoalueen ja sen kuntien laborato rio- ja kuvanta mispalvelut eivät saa huonontua eivätkä kallistua uudelleen järjestelyn seurauksena. Koska sote-lainsäädännön vaikutukset tulevaan diagnostiikkapalvelujen järjestämiseen ja tuottami seen ovat epäselvät, olisi lautakunnan näkemyksen mukaisesti tarkoituk senmukaisinta jatkaa valmisteluja nykyisten HUS:n liikelaitosten puitteissa ja tehdä organisatoriset ratkaisut vasta kun lainsäädännön vai kutukset ovat selvillä. Päätös Hyväksyttiin. Lisätietoja Va. sairaanhoitoalueen johtaja Gabriela Erroll, puh. 050 355 4921, gabriela.erroll@hus.fi Johtava lääkäri Sune Lang, puh. 0400 717926, sune.lang@hus.fi
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 (3) LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 48 18.08.2016 LAUSUNTO HYKS-ERVAN DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEN PERUSTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA LOHLTK 48 HYKS-Ervan ohjausryhmän aloitteesta HUS:n toimitusjohtaja asetti 24.9.2015 päätöksellään 117 työryhmän valmistelemaan HYKS-erityisvastuualueen (HYKS-Ervan) diagnostiikkakeskuksen muodostamiseksi. HYKS-Ervaan kuuluvat HUS:n, Carean (Kymenlaakso) ja Eksoten (Etelä- Karjala) sairaanhoitopiirien alueet. HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja on pyytänyt asiasta lausunnot sairaanhoitoalueiden lautakunnilta ja diagnostisten liikelaitosten johtokunnalta 31.8.2016 mennessä. Työryhmän esitys 1.3.2016 ja HUS-hallituksen pöytäkirjanote 25.4.2016 54 ovat esityslistan liitteinä. Hallituksen päätös oli, että edellä mainittujen organisaatioiden yhteisten kuvantamisen ja laboratoriotoimintojen yksiköiden valmistelua jatketaan. Toimitusjohtajan esittämät kysymykset lausuntopyynnössä lautakunnille ja johtokunnalle: 1) pidättekö HYKS-ervan yhteisten diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille perusteltuina 2) jos diagnostiikkakeskusten perustamista pidetään tarpeellisena, näettekö, että työryhmän ensisijainen ehdotus erillisistä HYKS tulosyksiköistä olisi paras organisaatiomalli, ellei niin mikä malli olisi mielestänne paras. Työryhmä jätti 1.3.2016 esityksensä, jossa se esittää HUS:n Carean ja Eksoten sairaanhoitopiirien yhteisen diagnostiikkakeskuksen perustamista siten, että muodostetaan erilliset keskukset Kuvantamiselle ja Laboratoriotoiminnoille. Esityksen mukaan Carea ja Eksote luovuttavat ko. toimintonsa HUS:lle liikkeenluovutusmallilla toimintoineen ja resursseineen. Suunnitelman mukaan Carea tulisi mukaan vuoden 2017 alusta ja Eksote vaihtoehtoisesti vuoden 2018 alusta. Synergiat ovat työryhmän ehdotuksen mukaan suurimmat ao. sairaanhoitopiirien laboratoriotoimintojen ja toisaalta kuvantamistoimintojen kesken. Sen sijaan synergiahyötyjä ei arvioitu olevan laboratorio- toimintojen ja kuvantamistoimintojen välillä. Nykyisten erillisten sairaanhoitopiirikohtaisten laboratorioiden etuna raportissa mainitaan läheinen yhteistyö paikallisten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asiakkaiden kanssa. Palvelujen saatavuus, rekrytoinnin haasteisiin liittyvien kysymysten ratkaisu onnistuisi taas paremmin yhteisessä organisaatiossa. Kuvantamisen osalta suurin osa ongelmista johtuu radiologien saatavuusongelmista, vain osin laitekapasiteetista. Kaikki edellä mainitut ongelmat korostuvat Eksoten ja Carean alueilla oleellisesti enemmän kuin HUS:ssa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 (3) Kuvantamistoimintojen osalta Eksoten hinnat alenisivat, HUS-hinnaston toimiessa referenssinä, fuusion jälkeen noin 13 %:lla, Carean alueella ei tapahtuisi oleellisia muutoksia. Eksoten ja Carean laboratoriohinnasto on noin 10-30 % HUS:n hinnastoa korkeampi. Ulkoisen (oman sairaanhoitopiirin ja näiden alueiden perusterveydenhuollon ulkopuolelle) on kuvantamisen osalta seuraava: HUS-kuvantaminen 1 %, Carea 4 % ja Eksote 5 %. Laboratoriotoimintojen osalta prosentit ovat vastaavasti seuraavat: HUSLAB 11 %, Carea 6 % ja Eksote 3 %. Erityisen merkittävää on siis HUSLABin kohdalla ulkoinen myynti. Enemmistö työryhmästä, pois lukien HUS-kuvantaminen, esittää uusien, yhdistyneiden yksiköiden organisaatiomuodoksi HYKS:n tulosyksikkömuotoa. Käsiteltyjä vaihtoehtoja olivat yhtiöittäminen, liikelaitoskuntayhtymä, HUS:n liikelaitos ja HYKS-tulosyksikkö. Tarkempia vertailuja eri organisaatiomallien hyvien ja huonojen puolien välillä ei ole analysoitu. Perusteluina HYKS:n tulosyksikkömallin puolesta on kirjattu, että nämä palvelut ovat merkittäviä sairaanhoidollisia toimintoja, jotka on tarkoituksenmukaisinta keskittää samaan organisaatiomalliin ja saman johdon alle muun lääketieteellisen ja potilashoidollisen toiminnan kanssa. Laajan opetus- ja tutkimustoimintansa takia työryhmän perustelujen mukaan toiminnot kuuluvat luonnollisesti osaksi yliopistosairaalaa. HUS:ssa tarkasteltavat laboratorio- ja kuvantamistoiminnot ovat kuntayhtymän liikelaitoksia. Näillä ja HUS-Apteekilla on yhteinen monijäseninen luottamushenkilöelin, johtokunta: Diagnostisten liikelaitosten johtokunta. Kaikki nämä liikelaitokset tuottavat palvelujaan paitsi kaikille HUS:n yksiköille, laajasti myös peruskuntien sosiaali- ja terveyssektorille. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta HUSLABin ja HUS-Kuvantamisen asiakkaina ovat kaikki Uudenmaan alueen perus- ja erikoissairaanhoidon yksiköt. Careassa laboratorio- ja kuvantamistoiminnot on yhdistetty ja ne tuottaa Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitos. Etelä-Karjalassa laboratoriotoiminnot tuottaa Eksoten Diagnostiikkakeskuksen laboratorio sekä keskussairaalalle että Eksoten perusterveydenhuollolle. Kuvantaminen toimii siellä kuntayhtymän erillisenä tulosyksikkönä. Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla laboratoriotoiminnot tuotetaan sairaanhoitopiirien yhteisen osakeyhtiömuotoisen Fimlab Oy:n toimesta. Liikelaitoskuntayhtymä-organisaatiomuoto on toiminnassa Itä-Suomessa (Islab) ja Pohjois-Suomessa (Nordlab) asianomaisten sairaanhoitopiirien yhteisinä laboratoriotoimintojen tuottajina. Valmisteilla olevassa sote-lainsäädännössä ei ole hahmotettavissa vielä säädöksiä siitä, miten SoTe-asioiden järjestämisvastuuseen tuleva maakunta lääketieteelliset tukipalvelut järjestää tai tuottaa. Valmisteluasiakirjojen mukaan maakunnissa eriytetään sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Tuottamista varten maakuntiin perustetaan palvelulaitoskonserni, joka puolestaan koostuu maakunnan palvelulaitoksesta ja sen tytäryhteisöistä. Jälkimmäinen olisi yhtiömuodossa ja vain sen toimesta voitaisiin osallistua kilpailuun markkinaehtoisesti niissä toiminnoissa, joissa yksityisen ja kolmannen sektorin asema tulee olemaan merkittävä. Tämä asiakokonaisuus liittyy valmisteilla olevaan valinnanvapausperiaatteeseen.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 3 (3) Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat tulevat käytössä olevien lakiesitysten mukaan jatkossakin kuulumaan Uudenmaan maakunnan (jonka sisällä on yliopistollinen keskussairaala, HYKS) kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen. Tämä alue vastaa nykyistä ERVA-aluetta. Tämän takia on tarkoituksenmukaista, että näissä toiminnoissa yhdenmukaistetaan toimintamalleja ja haetaan suuruuden hyötyjä näiden yhteistyökumppanien kanssa. Uusimaa ei varsinaisesti saa uutta suuruuden hyötyä taloudellisesti eikä toiminnallisesti, mutta Eksotelle ja Carealle etu on ilmeinen. Näin ollen kokonaisuuden näkökulmasta, ei niinkään HUS:n näkökulmasta, on perusteltua jatkaa esityksen mukaisten sairaanhoitopiirien yhteisten laboratoriotoimintojen ja kuvantamisen diagnostiikkakeskusten valmistelua. Sote-lainsäädännön tuloksena syntyvä tukipalvelujen järjestämis- ja tuottamistapa on kuitenkin edellä mainituilla perusteilla aidosti auki. Päätösesitys Lautakunta päättää antaa asiassa seuraavan sisältöisen lausunnon: Lautakunta merkitsee tiedoksi HUS-hallituksen linjauksen 25.4.2016 54, jonka mukaan sairaanhoitopiirien yhteisten laboratorio ja kuvantamiskeskusten valmistelua jatketaan. Lautakunta kannattaa valmistelun jatkamista nimenomaan erillisinä laboratoriotoimintojen ja kuvantamisen osalta. Samalla lautakunta toteaa, että mahdollisista fuusioista ei ole osoitettavissa Lohjan sairaanhoitoalueen (ja ilmeisesti koko HUS:n) erikoissairaanhoidolle tai kuntien sote-toiminnoille välittömiä hyötyjä. Taloudellisten riskien minimoiseksi on huolehdittava jatkovalmistelussa, että HUS ja sen kunnat eivät taloudellisesti joudu subventoimaan Eksoten ja Carean alueen näiden toimintojen (korkeampia) kustannuksia. Lautakunta ennakoi sote-valmistelun tietojen perusteella, että kuvantaminen ja laboratoriotoiminta ovat vuodesta 2019 alkaen maakunnallisia tai yhteistyöalueen puitteissa järjestettäviä palveluja, yhteisiä vastuualueensa julkisomisteisille palveluntuottajille. Se on myös tehokkain tapa järjestää nämä palvelut, sekä taloudellisesti että asiakaslähtöisyyden kannalta. Markkinaehtoisten ja valinnan vapauden piiriin tulevien palvelujen osalta nämä toiminnot tullevat ainakin osin yhtiöittämisvelvoitteiden piiriin. Lohjan sairaanhoitoalueen ja sen kuntien laboratorio- ja kuvantamispalvelut eivät saa huonontua eivätkä kallistua uudelleen järjestelyjen seurauksena ja asiakkaina vaikutusmahdollisuuksien tulee säilyä vähintään nykyisinä. Organisaatiomallilla ei ole sairaanhoitoalueen näkökulmasta näkökulmasta suurta merkitystä, jos edellä mainitut tavoitteet sairaalan ja kuntien osalta vaikutusmahdollisuuksineen jatkossakin täyttyvät. Sairaanhoitoalueen kunnilta tulisi pyytää myös näiden lausunnot muutoksesta. Sote-lainsäädännön vaikutukset tulevaan laboratorio- ja kuvantamispalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen ovat siinä määrin epäselvät, että selkeintä olisi jatkaa valmisteluja nykyisten HUS:n ao. liikelaitosten puitteissa ja tehdä organisatoriset ratkaisut vasta lähikuukausina tai vuoden 2017 aikana, jolloin lainsäädännön vaikutukset lienevät selvemmät. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen p. 019 380 1261
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 (3) Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta 33 01.09.2016 HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO HYKS-ERVAN DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEN PERUSTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA HYVLTK 33 HYKS-Ervan ohjausryhmän aloitteesta HUS:n toimitusjohtaja asetti 24.9.2015 päätöksellään 117 työryhmän valmistelemaan HYKS-Erityisvastuualueen (Erva) diagnostiikkakeskuksen muodostamiseksi. HYKS-Ervaan kuuluvat HUS, Kymenlaakson shp (Carea) ja Etelä- Karjalan shp (Ek-sote). Työryhmä jätti 1.3.2016 esityksensä (liite 2), jossa se esittää HUS:n Carean ja eksoten sairaanhoitopiirien yhteisen diagnostiikkakeskuksen perustamis ta siten, että muodostetaan erilliset keskukset Kuvantamiselle ja Laboratoriotoiminnoille. Synergiat ovat työryhmän mukaan suurimmat sairaanhoitopiirien laboratoriotoimintojen välillä ja toisaalta kuvantamistoimintojen välillä, mutta lisäsynergiaa ei arvioitu saavutettavan yhdistämällä kuvantamis- ja laboratoriotoiminnot. HUS:n hallitus käsitteli esitystä 25.4.2016 54 (liite 3). Esittelytekstissä toimitusjohtaja pohdiskelee työryhmää laajemmin organisointivaihtoehtoja. Toimitusjohtaja muutti pää tösesitystään, jättäen ottamatta tässä vaiheessa kantaa organi saatiomuo toon, koska juuri oli saatu Sipilän hallituksen uudet linjaukset va linnanva pauden piiriin tulevien palveluiden yhtiöittämisvelvoitteesta. Pää tökseksi tu li, että yhteisten kuvantamisen ja laboratoriotoimintojen yksiköi den valmis telua jatketaan. Toimitusjohtaja Aki Linden lähetti 7.6. 2016 lausuntopyynnön sairaanhoitoalueiden lautakunnille ja diagnosti sen liikelaitosten johtokunnalle Diagnostiikkakeskuksen perusta mista selvit täneen työryhmän raportista. (liite 4). Toimitusjohtajan kysymykset sairaanhoitoalueiden lautakunnille ja johtokunnalle kuulu vat: 1) pidättekö HYKS-ervan yhteisten diagnostiikkakeskusten pe rustamista erik seen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille perustel tuina 2) jos diagnostiikkakeskusten perustamista pidetään tarpeellise na, näettekö, että työryhmän ensisijainen ehdotus erillisistä HYKS tulosyk siköistä oli si paras or ganisaatiomalli, ellei niin mikä malli olisi mielestänne paras. Nykyisten erillisten sairaanhoitopiirikohtaisten laboratorioiden etuna raportissa mainitaan sairaanhoitopiirin yksikön läheinen yhteistyö paikallisten erikoissairaanhoi don ja perus terveydenhuollon asiakkaiden kanssa. Palvelu jen saatavuus, rekrytoinnin haasteisiin liittyvien kysymysten ratkaisu onnis tuisi taas parem min yhteises sä organisaatiossa. Kuvantamisen osalta suu rin ongelma on radiologien saatavuus, mikä on merkittävästi suurempi on gelma Careassa ja Ekstessa kuin HUS:ssa. Talousanalyysissa todetaan, että ku vantamistoimintojen osalta fuusiossa HUS-hinnoin Eksoten hinnat alenisivat noin 13 %:lla, Carean alueella ei oleellisia muutok sia. Eksoten ja Carean laboratoriohinnat ovat 10-30 % HUS:n hintoja kor keammat. Ulkoi nen myynti on kaikilla osapuolilla pientä kuvantamispalve luissa (1-5 % liike vaihdosta), mutta laboratoriopuolella sen on HUSLAB:lla 11 % (Carea 4 % ja Eksote 5 %).
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 (3) Työryhmän esitys on, että Carea ja Eksote luovuttavat ko. toi mintonsa HUS:lle liikkeen luovu-tusmallilla toimintoineen ja resursseineen. Suunnitelman mukaan Ca rea tulisi mukaan vuoden 2017 alusta ja Eksote vuoden 2018 alusta. Enemmistö työryhmästä esittää uusien yksiköiden organisaatiomuodoksi HYKS:n tulosyksikkömuotoa (HUS kuvantaminen esittää liikelaitoksena jatkamista). Kä siteltyjä vaihtoeh toja olivat yhtiöittäminen, sairaanhoitopiirien yhteinen liike laitoskuntayhtymä, kumppanien toimintojen liittäminen HUS:n ko. liikelaitok siin ja kokonaisuuk sien organisoiminen HYKS:n tulosyksiköik si. Vaihtoehtojen analysointi on raportissa pintapuolinen ja niukkasanainen. Perustelui na HYKS:n tulosyk sikkömallin puolesta on kirjattu, että "nämä palvelut ovat merkittäviä sai raanhoidollisia toimintoja, jotka on tarkoituksenmukaisinta keskittää samaan organisaatiomalliin ja saman johdon alle muun lääketie teellisen ja potilas hoidollisen toiminnan kanssa. Laajan ope tus- ja tutkimus toimintansa vuoksi toiminnot kuuluvat luonnollisesti osaksi yliopistosairaalaa". Työryhmä ei käsittele vaihtoehtoja, joissa toiminnot edelleen organisoitaisiin yhtymähal linnon alaisiksi muualla tavoin kuin nykyisellä liikelaitosmallilla. HUS:ssa tarkasteltavat laboratorio- ja kuvantamistoiminnot ovat kuntayhtymän liikelaitok sia. Näillä ja HUS-Apteekilla on yhteinen johtokunta, jossa jäseninä sekä luottamushen kilöitä että HUS:n virkamiehiä. Kaikki nämä liikelaitokset tuot tavat palveluja koko HUS:lle ja Kuvantaminen ja HUSLAB myös lähes kai kille HUS:n jäsenkunnille. Careassa laboratorio- ja kuvantamistoiminnot on yhdistetty ja ne tuottavat Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitos. Etelä-Karjalassa laboratoriotoiminnot tuottaa Ek soten Diagnostiikkakeskuksen laboratorio, Kuvantaminen toimii erillisenä tulosyksikkönä. Työryhmän esityksessä on katsaus näiden palvelujen tuottamistapaan muualla Suomes sa. Kaikki työ ryhmän arvioimat tuottamistavat ovat käytössä. Valmisteilla olevassa sote-lainsäädännössä ei ole yksiselitteistä esitystä siitä, miten tuo tanto maakun nan lääketieteellisissä tukipalveluissa tulee järjestää / millä mallilla tuottaa. Tarkoitus on maakunnissa eriyttää sote-palvelu jen järjestä minen ja tuotta minen. Tuottamista varten maakuntiin peruste taan palvelulai toskonserni, jo ka puolestaan koostuu maakunnan palvelulaitok sesta ja sen tytäryhteisöis tä. Valinnanvapauden piirissä olevia palve luja tuottavat osat tulisi yhtiöittää konsernin tytäryhtiöiksi. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat tulevat lakiluonnosten mukaan kuulumaan Uuden-maan maakunnan kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen. Tämä alue vastaa nykyistä ERVA-aluetta. Päätösesitys Lautakunta päättää antaa asiassa seuraavan sisältöisen lausunnon: Uudessa sote-lainsäädännössä ollaan esittämässä nykyisiä erva-alueita vastaavien maakuntien yh teistyöalueiden perustamista yhteen sovittamaan ja kehittämään ylimaakun nallista yhteistyötä. Muualla Suo messa laborato rio- ja kuvantamispalveluja on jo pitkälti organisoitu yli sairaanhoitopiirirajo jen erilaisilla malleilla. Koska Kymenlaakson ja Ete lä-karjalan maakunnat tulevat jatkossakin kuulumaan samaan yhteistyö alueeseen kuin Uusimaa,
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 3 (3) on tarkoituksenmukaista, että näissä toiminnoissa yhdenmukaistetaan toimintamalleja ja haetaan suuruu den hyötyjä näiden yhteistyökumppanien kanssa. Uusimaa ei varsinaisesti saa uutta suuruuden hyötyä, mutta Eksotelle ja Carealle etu on ilmeinen. Näin ollen on kansanta loudellisesti ja tulevan yhteistyöalueen potilaiden hoitoketjujenkin kannalta perusteltua perustaa esityksen mukaisesti erilliset laboratoriotoimintojen ja kuvantamisen diagnostiikkakeskukset. Yhdistymi sessä on huolehdittava, ettei HUS:n ja sen jäsenkuntien tuotehintoihin vyöry fuusiokumppanien ny kyisin kalliimpia tuotantokustannuksia. Lautakunnan näkemyksen mukaan jatkossakin tarvitaan kaksi erillistä diagnostiikkakeskusta, ja pitää tarkoituksenmukaisimpana organisoida ne edelleen siten, että ne ovat HUS:n keskushallinnon ja siten hallituksen alaisia. Jos syksyn aikana ei nouse esiin ehdotonta perustetta, miksi tulisi luopua lii kelaitosmallista, lautakunta ehdottaa, että Eksote ja Carean ko. toiminnot otetaan suunnitellulla aikataululla osiksi nykyisiä HUSin liikelaitoksia. Jos lii kelaitosmallista on välttämätöntä lainsäädännöllisistä syistä luopua, muutetaan keskukset kon sernihallinnon alaisiksi tulosalueiksi, tai lakivalmiste lun etenemisen sitä edellyttäessä, osakeyhtiöiksi. Tällä tavoin menetellen ei HUS:n tulosalueiden eikä jäsenkuntien perusterveydenhuollon suhde ko. toi mintoihin muuttuisi nykyisestä, kuten tapahtuu toimintojen siirtyessä osaksi HYKS:iä. Lautakunnan näkemyksen mukaan julkisen sektorin kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen tulisi uudessa maakuntamallissa olla maakunnalli sia palveluja, yhteisiä kaikille julkisomisteisille palveluntuottajille. Se on te hokkain tapa järjestää nämä palvelut sekä potilaiden palvelusaatavuuden, että palveluketjujen tehokkuuden kannalta, ja parantaa julkisen palvelun tuottajana kilpailukykyä myös terveydenhuollon markkinoille vapautettavien palvelujen tuotannossa. Uudessa sote-lainsäädännössä esitetyllä tavalla järjestettävät kuvantamis- ja laboratoriopalvelut mahdollisesti tulee yhtiöit tää, mutta yhtiöittäminen voidaan siirtää ajankohtaan, jolloin uuden lainsää dännön sisältö ja aikataulu varmistuvat. Käsittely Lautakunnan puheenjohtaja esitti lausuntoa täydennettäväksi siten, että asiasta pyydetään lausunto myös HUS:n jäsenkunnilta. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan esittämän täydennyksen yksimielisesti. Päätös Lautakunta hyväksyi päätösesityksen siten täydennettynä, että asiasta pyydetään lausunto myös HUS:n jäsenkunnilta. Päätös tarkastettiin kokouksessa. Lisätietoja Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari, p. 040 555 9410 Ote Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 (2) PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 27 08.09.2016 LAUSUNTO HYKS-ERVAN DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEN PERUSTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA PORLTK 27 HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja pyytää 7.6.2016 päivätyllä kirjeellä HUS:n sairaanhoitoalueiden lautakuntien sekä HUS:n diagnostisten liikelaitosten johtokunnan lausuntoa HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskuk-sen perustamista selvittäneen työryhmän raportista (liite 2). Lausuntoa pyydetään työryhmän raportissa tehdyistä ehdotuksista erityisesti siitä, 1) pidetäänkö HYKS-ervan yhteisten diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille perusteltuna 2) jos diagnostiikkakeskusten perustamista pidetään tarpeellisena, nähdäänkö, että työryhmän ensisijainen ehdotus erillisistä HYKS:n tulosyksiköistä olisi paras organisaatiomalli, ja ellei niin mikä malli olisi paras. Asian taustaa Carean ja Eksoten hallitukset tekivät keväällä 2015 HUS:lle ehdotuksen diagnostisten palveluiden yhdistämisestä sairaanhoitopiirien kesken. HUS:n toimitusjohtaja asetti 24.9.2015 (päätös 117) työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmän tuli selvittää: 1) onko HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskuksen tai yhteisten keskusten perustaminen perusteltua 2) missä organisaatiomuodossa (osakeyhtiö, kuntayhtymäliikelaitos, osa yliopistosairaalaa) diagnostiikkakeskuksen tai keskusten tulisi toimia 3) arvioida perustamisen vaikutukset diagnostisten palvelujen saatavuuteen HYKS-ervan alueella 4) arvioida perustamisen taloudelliset ja henkilöstövaikutukset 5) arvioida diagnostiikkakeskuksen tai keskusten perustamisen vaikutukset alan koulutukseen ja tutkimustoimintaan. Työryhmä antoi raporttinsa 1.3.2016. Työryhmä esitti mainittujen sairaanhoitopiirien yhteisten diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille. Ottaen huomioon erikoissairaanhoidon kokonaisuuden kehittämisen työryhmä ehdotti, että erilliset HYKS:n tulosyksiköt olisivat ensisijainen vaihtoehto toiminnan järjestämiseksi. Raporttia on käsitelty HUS:n hallituksessa 25.4.2016, joka päätti, että asian valmistelua jatketaan (esitys ja päätös liitteinä 3 ja 4). Päätösesitys Lautakunta päättää antaa asiassa seuraavan lausunnon: Lautakunta merkitsee tiedoksi HUS:n hallituksen linjauksen 25.4.2016 ( 54), jonka mukaan HYKS-ERVAn yhteisen diagnostiikkakeskuksen valmistelua jatketaan.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 (2) Kysymys 1: Lautakunta pitää esitettyä ERVA-fuusiota kannatettavana. Fuusiossa tulee huolehtia, etteivät nykyiset asiakkaat kärsi fuusiosta palvelujen saatavuuden heikentymisenä tai palveluhintojen kallistumisena. Kysymys 2: Sote-lainsäädännön vaikutukset Uudenmaan sote-palvelujen järjestämis- ja tuottamiskokonaisuuteen tulevat ratkaisemaan, mikä organisoitumistapa mahdollistaa parhaiten kilpailukykyiset kliiniset tukipalvelut jatkossa koko Uudenmaan maakunnan terveyspalvelujen näkökulmasta. Nyt ehdotettuun organisoitumismalliin liittyy nykyisten asiakkaiden näkökulmasta riskejä ja huolenaiheita koskien palvelujen saatavuuden heikentymistä, olemassaolevan asiakasyhteistyön hankaloitumista, nykyisten ja potentiaalisten volyymietujen menettämistä uudessa toimintaympäristössä ja sen myötä palvelujen hintakilpailukyvyn heikkenemistä. Erva-fuusio on mahdollista toteuttaa nykyisten liikelaitosten tai HUSyhtymäjohdon alaisen tulosalueen puitteissa ja päättää uusi organisoitumistapa, kun sote-lainsäädännön muutokset ovat tiedossa. Lautakunta pitää tärkeänä, että palvelut riippumatta niiden organisointitavasta turvataan jatkossakin myös paikallisesti ja väestön tarpeet huomioiden. Porvoon sairaanhoitoalueen ja sen kuntien laboratorioja kuvantamispalvelut eivät saa huonontua eivätkä kallistua uudelleen järjestelyn seurauksena. Päätös Päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja Sairaanhoitoalueen johtaja Leena Koponen, leena.koponen@hus.fi Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa: Porvoossa 13.9.2016 Rami Jokinen sihteeri
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 (2) Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta 47 10.08.2016 LAUSUNNON ANTAMINEN HYKS-ERVAN DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEN PERUSTAMISTA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA DIAG 47 HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja on pyytänyt HUS:n sairaanhoitoalueilta ja Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunnalta lausuntoa HYKS-ervan diagnostiikkakeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän raporttiin 31.8.2016 mennessä (LIITE 5). Carean ja Eksoten hallitukset tekivät keväällä 2015 HUS:lle ehdotuksen diagnostisten palveluiden yhdistämisestä sairaanhoitopiirien kesken. HUS:n toimitusjohtaja asetti syyskuussa 2015 työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmässä oli edustettuina HUS:n sairaanhoitoalueet, HUS-Kuvantaminen, HUSLAB, Carea, Eksote ja Helsingin yliopisto. Työryhmän puheenjohtajana toimi HYKS:n talousjohtaja. Työryhmän tehtävänä oli selvittää onko HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskuksen tai yhteisten diagnostiikkakeskusten perustaminen perusteltua missä organisaatiomuodossa (osakeyhtiö, kuntayhtymäliikelaitos, osa yliopistosairaalaa) diagnostiikkakeskuksen tulisi toimia arvioida diagnostiikkakeskuksen perustamisen vaikutukset diagnostisten palvelujen saatavuuteen HYKS-ervan alueella arvioida diagnostiikkakeskuksen perustamisen taloudelliset ja henkilöstövaikutukset. arvioida diagnostiikkakeskuksen perustamisen vaikutukset alan koulutukseen. Työryhmä antoi raporttinsa 1.3.2016 (LIITE 6). Työryhmä esitti HUS:n, Carean ja Eksoten yhteisten diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen kuvantamispalveluille ja laboratoriopalveluille. Työryhmä piti ensisijaisena toiminnan organisoitumisen vaihtoehtona erillisiä HYKS:n tulosyksiköitä. HUS:n hallitus on käsitellyt työryhmän raporttia kokouksessaan 25.4.2016 ja päättänyt, että asian valmistelua jatketaan. HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja on pyytänyt Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunnalta lausuntoa työryhmän raportista, ja erityisesti siitä, 1. pitääkö johtokunta HYKS-ervan yhteisen diagnostiikkakeskusten perustamista erikseen laboratoriopalveluille ja kuvantamispalveluille perusteltuna 2. ja jos diagnostiikkakeskusten perustamista pidetään tarpeellisena, näkeekö johtokunta, että työryhmän ensisijainen ehdotus erillisistä HYKS:n tulosyksiköistä olisi paras organisaatiomalli, ja ellei, mikä malli olisi johtokunnan mielestä paras malli. Päätösesitys Johtokunta päättää lausunnon laatimisesta ja luovuttamisesta HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajalle. Päätös Johtokunta päätti esityksen mukaisesti. Lausunto pöytäkirjan liitteenä 1. Lisätietoja
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 2 (2) Liitteet Liite 5 Lausuntopyyntö HYKS-ervan Diagnostiikkakeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän raportista Liite 6 Työryhmän esitys HYKS-ervan Diagnostiikkakeskuksen muodostamisesta
DIPAL 10.8.2016 pöytäkirjan LIITE 1