1(13) Tulevaisuuden kunta parlamentaarisen työryhmän väliraportin kommenttikierroksen yhteenveto Tulevaisuuden kunta on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman reformeista. Reformin tavoitteena on määrittää kuntien roolia, asemaa ja tehtäviä sekä suhdetta vuoden 2019 alussa perustettaviin maakuntiin. Sen tavoitteena on määritellä visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuolto- ja maakuntauudistuksen ohella monet kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset haastavat kunnat sekä laajemmin julkisen hallinnon uudistumaan ja uudistamaan toimintatapojaan. Näiden muutosten vaikutuksia kuntiin niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä on analysoitu Tulevaisuuden kunta reformissa. Joulukuussa 2015 asetetun parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on määritellä kuntien rooli ja tehtävät sekä asema suhteessa perustettaviin maakuntiin ja valmistella visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Parlamentaarisen työryhmän työ käynnistyi vuoden 2016 alussa tulevaisuuden ennakointiprosessina. Työ sisälsi työpajasarjan tammikuusta joulukuuhun ja se toteutettiin vuorovaikutteisesti. Ennakointiprosessin tulokset esiteltiin 7.2.2017 julkaistussa parlamentaarisen työryhmän väliraportissa. Raportin tarkoituksena on kannustaa kuntia oman roolinsa ja tulevaisuutensa ennakointiin ja arviointiin sekä antaa kunnille työkaluja strategisten valintojen tekemiseen. Väliraportti sisältää kuvaukset keskeisistä kuntien toimintaan, tehtäviin ja rooliin vaikuttavista muutoksista sekä parlamentaarisen ryhmän laatimat skenaariot ja niiden vaikutukset erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien näkökulmasta. Lisäksi siinä esitellään eri skenaarioiden visiot ja Tulevaisuuden kunta reformin jatkovalmisteluvaiheet. Väliraportin liitteenä on myös Tulevaisuuden kunta reformin asiantuntijatyöryhmän muistio, jossa on tarkasteltu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntiin. Tulevaisuuden kunta reformin jatkovalmistelua varten valtiovarainministeriö kartoitti kyselyllä sidosryhmien kommentteja sekä parlamentaarisen työryhmän väliraportista että asiantuntijaryhmän muistiosta. Kyselyyn saatiin 85 vastausta, joista kuntien vastuksia oli 45, maakuntien liittojen 4, järjestöjen ja muiden tahojen 36. Kyselyyn vastanneet tahot on listattu tämän muistion lopussa liitteessä 1. Lisäksi liitteessä 2 on kysely. Kommenttiyhteenveto Muutosvoimat Vastaajilta kysyttiin väliraportissa kommentteja esitettyihin muutosvoimiin. Raportissa esitetyt muutosvoimat olivat: globalisaatio edellyttää yhteisiä ratkaisuja, ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi muuttavat yhteiskuntaa, digitalisaatio haastaa tavat toimia, demokratia monimuotoistuu, työelämä ja työn tekemisen tavat muuttuvat, talouskehitys ja työllisyys, väestökehitys polarisoituu, sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntaa, kunnat erilaistuvat ja nuoret yhteiskunnan muutosvoimana. Väliraportissa esitetyt muutosvoimat nähtiin pääosin keskeisinä kuntiin vaikuttavina muutosvoimina. Niitä pidettiin yleisesti tunnettuina ja tuttuina. Muutosvoimat nähtiin myös neutraaleina. Joissakin vastauksissa olisi toivottu enemmän eri ääripäiden kuvaamista sekä ratkaisukeskeisempää käsittelyä. Tärkeimpinä muutosvoimina esille nostettiin sote- ja maakuntauudistus, digitalisaatio sekä kuntien erilaistuminen. Vastauksissa nousi myös esille, että muutosvoimat vaikuttavat erilailla erilaisiin kuntiin. Vastauksissa tuotiin esille myös muita muutosvoimia, joita olivat muun muassa, kansainvälisyys, koulutuksen ja sivistyksen merkitys, kaupungistuminen, poliittisen ilmapiirin muutos ja ääri-ilmiöt, kunnan taloudellinen tilanne, yleinen turvallisuustilanne, 4. sektorin kasvaminen, maahanmuutto, maakuntien syntymisen aiheuttama demokratiavaje, seniorien merkitys, paikallisyhteisön merkitys sekä automaation merkitys. Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot Väliraportissa esitettiin neljä tulevaisuuden kunnan skenaariota. Nämä olivat innostava elinvoimakunta, ratkaisut etsivä kunta, laiska kunta ja lannistunut kunta. Kullekin skenaariolle laadittiin visio. Skenaarioita tarkasteltiin eri kuntaryhmien näkökulmista, joita olivat suuret kaupungit ja maakunnan keskuskaupungit, seutukaupungit, kehyskunnat sekä maaseutu- ja pienkunnat. Vastauksissa tulevaisuuden kunnan skenaariot nähtiin realistisina ja kuntia haastavina, mutta hyvin yleisellä tasolla esitettyinä. Hyvänä pidettiin, että skenaarioita oli tarkasteltu erilaisista kuntaryhmistä käsin. Samoin esille nostettiin,
2(13) että kunnan skenaario voi vaihdella myös kunnan sisällä eri toimialojen kesken. Skenaariot ja visiot nähtiin myös pohjana kuntien omille strategiatöille. Mukaan kaivattiin myös mm. heräävää kuntaa, jolle muutos avautuu myöhemmin sekä vastarannan kiiski kuntaa, joka on aktiivinen, mutta jarruttaa muutosta. Vastauksissa kaivattiin kuntalaisen aseman pohtimista skenaariossa sekä laajempaa kuntien ja maakuntien suhteen analysointia. Kuntaskenaarioiden vaikutukset Kuntaskenaariot nähtiin välineenä oman alueen tai kunnan omiin työpajoihin sekä strategiatyöhön. Skenaariot antavat vertailukohdan omalle toiminnalle ja kehitysnäkymille. Skenaarioiden koettiin vahvistavan myös käsitystä omien valintojen merkityksestä tulevaisuuden suhteen. Vastauksissa esille nostettiin myös kasvava johtamisen sekä yhteistyön ja verkostojen merkitys. Lisäksi esille tuotiin osallisuuden ja vaikuttamisen eri kanavat ja niiden merkitys tulevaisuuden kunnan rakentamisessa. Osassa vastauksissa skenaarioita pidettiin enemmänkin nykytilaa kuvaavina ja niiltä olisi toivottu voimakkaampaa tulevaisuuteen suuntautuvaa asennetta. Muutamassa vastauksessa nousi esille, että skenaariot yksinkertaistavat ja osoittelevat. Kuntavastaajista useimmat asemoivat itsensä innostava elinvoima skenaarioon sekä toisena ratkaisut etsivä kunta skenaarioon. Joissakin vastauksissa nostettiin esille, että kunnassa voi olla piirteitä kaikista skenaarioista. Kunnan roolit ja tehtävät Kyselyssä kysyttiin mitkä kunnan tehtävät ovat oleellisia eri roolien toteuttamiseen. Näitä rooleja ovat elinvoima-, sivistys-, hyvinvointi-, elinympäristö-, kehittäjä- ja kumppanuus- sekä osallisuus- ja yhteisörooli. Suurin osa kysymykseen vastanneista kunnista näki kaikki roolit oleellisina. Muiden vastanneiden tahojen osalta suurin osa kysymykseen vastanneista katsoi, että kunnan kaikki roolit ovat oleellisia. Osa vastanneista nosti esille omaan toimialaansa liittyen esimerkiksi elinvoima-, sivistys- tai hyvinvointiroolin. Elinvoimaroolin toteuttamisen kannalta keskeisiä ovat elinkeino- ja työllisyyspolitiikka, yritysasiat, elinkeinotoiminnan tukeminen, eri sektorien ja toimijoiden välinen yhteistyö sekä kumppanuus, maankäyttö, asuminen ja liikenne, ammatillinen koulutus sekä muu koulutus ja vetovoimaisuus. Sivistysroolin toteutumisen kannalta keskeisiä ovat varhaiskasvatus ja perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus sekä kulttuurin ja vapaan kansalaistoiminnan tukeminen ja kaavoitus, ruotsin kielen asema, kirjasto, yhteistyö eri tahojen mm. korkeakoulujen kanssa, liikunta sekä elinkaariajattelu, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Hyvinvointiroolin toteutumisen kannalta keskeistä on maakunnan ja kunnan välinen yhteistyö, kolmannen sektorin rooli, koulutus, oppilas- ja opiskelijahuollon riittävä resursointi, liikunta- ja nuorisotoimi, kulttuuripalvelut, kaavoitus, ruotsin kielen asema, ammatillinen koulutus, lähi- ja luontoympäristö, kevyen liikenteen väylät, kotouttamisen edistäminen, kuntoutuksen koordinointi sekä moniammatillisuuden edistäminen. Elinympäristöroolin toteutumisen kannalta keskeistä on tekniikka- ja ympäristöpalvelut, kulttuuriympäristötyö, ympäristönsuojelu ja maapolitiikka, kaavoitus, ammatillinen koulutus, liikenneväylät, lähi- ja luontoympäristö, kestävän kehityksen koordinointi mm. oppilaitosten ja yritysten kanssa, vetovoimaisuuden kehittäminen, vesi- ja jätehuolto, rakennusvalvonta sekä energiatuotanto ja - jakelu. Kehittäjä- ja kumppanuusroolin kannalta keskeistä on muun muassa verkottuminen ja hyvä yhteistyö eri tahojen kesken, maakunnan ja kunnan välinen yhteistyö, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka, ammatillinen koulutus, vapaa-ajan palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
3(13) Osallisuus- ja yhteisöroolin kannalta keskeistä on muun muassa asukkaiden aktivointi ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, opetus-, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimi, ruotsin kielen asema, ammatillinen koulutus, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja lähidemokratian vahvistaminen, digitaalisuus sekä käyttäjälähtöiset ratkaisut. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus rooliin Suurin osa vastaajista toteaa, että kunnan rooli muuttuu sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Osalla muutos on pienempi mm. olemassa olevien sote-palvelujen osalta. Osa vastaajista nosti esille sivistysroolin, toiset elinvoimaroolin sekä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen roolin korostumisen muutoksen jälkeen. Kunnan oma merkitys roolinsa rakentajana tuotiin useissa vastauksissa esille. Useat kunnat toivat vastauksissaan esille, että kuntien rahoitusasema tulee turvata uudistuksessa. Sote -palvelujen siirtyessä maakunnalle osa vastaajista nosti esille kuntatalouden ennustettavuuden paranemisen, mutta samalla huolen velkaantumisen suhteellisesta kasvusta. Esille nousivat myös kiinteistöjä ja henkilöstöä koskevat kysymykset. Osa vastaajista näki muutoksen vahvistavan kunnan roolia alueensa elinvoiman, kasvun ja kilpailukyvyn moottorina. Osa taas koki, että kunnan rooli kuntalaisten palvelujen ohjauksessa ja yhteensovittamisessa heikkenee, samalla kunnan vaikuttamismahdollisuuden palveluihin vähenevät ja subsidiariteettiperiaate heikkenee. Esille nousi myös huoli lähipalvelujen katoamisesta, erityisesti pienissä kunnissa. Esille nostettiin kunnan edunvalvontaroolin merkityksen kasvu ja sen uudelleen määrittelyn tarve. Vastauksissa esille nostettiin myös kunnan, maakunnan ja valtion rooli, joka tulee olla tasavertainen ja rinnakkainen. Yhteistyön ja kumppanuuden merkitystä korostettiin laajasti eri tahojen vastauksissa. Raja- ja yhdyspintakysymykset erityisesti elinvoima-, hyvinvointi- ja työllisyyspalveluissa nähtiin tärkeinä ja selkeän työnjaon näiden välillä välttämättömänä. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus tehtäviin Vastauksissa tuotiin esille hallituksen esityksissä olevat tehtävien siirrot maakuntien ja kuntien välillä sekä korostettiin painopisteen siirtymistä elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointitehtäviin. Se, miten sote -tehtävien siirtyminen koetaan vaikuttavan tehtäviin, vaihteli vastaajien välillä. Kunnat, joissa sote-tehtävät on järjestetty yhteistyössä, kokivat vaikutuksen tehtäviin ja muutoksen itsessään pienempänä. Suuremmat kaupungit kokivat muutoksen suurempana. Lisäksi vastauksissa esille nousivat muun muassa kuntalaisten edunvalvonta ja kehittämisen tehtävät, elinkeinojen edistämiseen liittyvät tehtävät, sote -uudistuksen vaikutukset tukipalveluihin, hankinnat, matkailu, ammatillisen koulutuksen asema, opiskelijahuollon palvelut, henkilöstön asema, asuminen, kaavoitus, kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristö, johtamisen kehittäminen, nuorisovaltuustot, verkostoituminen. Kumppanuus eri tahojen kanssa sekä poikkihallinnollisuus korostuvat. Kysymyksen vastauksissa nostettiin esille myös maakunnan ja kunnan rajapinnat, ja niiden selventäminen. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus toimintatapoihin Suurin osa vastaajakunnista oli tunnistanut toimintatapoihin kohdistuvia vaikutuksia. Eräissä pienimmissä kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto hoidetaan yhteistoiminnassa, ei todettu olevan tulossa välttämättä muutoksia toimintatapoihin. Suurimmassa osassa vastauksista todettiin toimintatapojen muutoksen koskevan verkostomaisen toimintatavan kasvamista. Vastauksissa todettiin kumppanuuksien sekä osallisuuden ja kuntalaisten osallistumisen kasvava merkitys. Usea kunta tunnisti vaikutuksia yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen naapurikuntien, seutukunnan, yrityssektorin ja kolmannen sektorin kanssa. Monessa vastauksessa todettiin hyvän yhteistyön tärkeys ja korostuminen maakunnan kanssa. Vastauksissa huomioitiin myös yhteistyön korostuminen tulevien maakuntien välillä. Vastausten mukaan kuntalaiset osallistuvat yhä enemmän palveluiden kehittämiseen, ja erilaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen. Kunnan toimintatavoissa korostuu jatkossa asukkaiden osallisuuden mahdollistaminen.
4(13) Kuntien vastausten mukaan kuntien välinen yhteistoiminta ja mahdollinen yhteinen edunvalvonta voivat tarvita uusia yhteistyömuotoja. Useassa vastauksessa todettiin, että edunvalvontatehtävät lisääntyvät kunnassa. Kunnan pitää verkostoitua entistä enemmän etujensa ja asukkaiden etujen ajamiseksi sekä maakuntahallinnon että valtionhallinnon suhteen. Uudistuksen todettiin tiivistävän kunnan toimintaa, tavoiteasetantaa ja strategisia valintoja. Vastausten mukaan hyvinvoinnin ja elinvoiman arviointi osana kaikkea tekemistä korostuu. Vastuksissa mainittiin, että toimintaa järjestetään kokeilujen kautta ja alueellisen yhteistyön kautta. Joissain vastauksissa korostettiin kokonaisvaltaisen vaikuttavuuden arviointia ja asiakaslähtöistä toimintatapaa. Eräissä vastuksissa kiinnitettiin huomiota konsernijohtamisen sekä konserni- ja omistajaohjauksen kasvavaan merkitykseen. Tietojohtaminen nousee kunnassa keskeiseksi ja sopimustenhallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Joissain vastauksissa todettiin tarve sopeuttaa henkilöstö ja tilat vastaamaan uutta tilannetta. Useassa vastauksessa todettiin, että kunnan johtamisjärjestelmää ja luottamushenkilörakennetta uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden kunnan tehtäviä. Eräsissä vastauksissa todettiin, että sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineen poistuminen mahdollistaa talouden suunnittelun muuttumisen selviytymisestä mahdollistamiseksi. Muutos mahdollistaa elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittämisen uusin keinoin ja sen, että sivistystoimi voi keskittyä ydintehtäväänsä paremmin. Toisaalta joissain vastauksissa todettiin, että epävarmuus tulevasta resurssipohjasta vaikeuttaa suunnittelua. Uudistus aiheuttaa valmisteluvaiheessa suuria paineita henkilöstölle ja kuntatalouteen. Kuntalakiin tarvittavat muutokset Monissa vastauksissa todettiin, että kuntalaki on juuri uudistettu, ja on joustava. Tarvetta kuntalain kokonaisuudistukselle ei nähty olevan. Vastauksista ei nousut selvästi esille kattavasti mitään yksittäistä muutostarvetta, ja vastaajat kiinnittivät monenlaisiin asioihin huomiota. Jotkut asioista esiintyvät ainoastaan yksittäisen kunnan vastauksessa. Useassa vastauksessa käsiteltiin kuntalain joustavuuden ja erilaisten toimintamallien mahdollistavuuden lisäämistä. Myös digitalisaation merkitystä korostettiin esimerkiksi ehdottamalla menettelysääntöjen ajantasaistamista tältä osin. Joissain vastauksissa toivottiin erilaisten kuntien tunnistamista lainsäädännössä koskien kuntien tehtäviä. Kunnilla tulisi olla enemmän mahdollisuuksia paikallisiin ratkaisuihin, sekä pienet että suuret kunnat tulisi näiden vastausten mukaan huomioida lainsäädännössä. Muutamassa vastauksessa ehdotettiin vapaakuntalainsäädännön luomista mahdollistamaan kuntien erilaistumisen. Useassa vastauksessa käsiteltiin normien purkamista. Kuntalaista tulisi näiden vastausten mukaan vähentää strategiaa ja erilaista suunnittelua koskevaa säätelyä. Kuitenkin eräissä vastauksissa korostui suunnitelmien tarve. Eräissä vastauksissa käsiteltiin kunnan ja maakunnan suhdetta. Esitettiin, että kunnan ja maakunnan yhdyspintayhteistyö tulee ottaa huomioon kuntalaissa. Erässä vastuksessa kysyttiin tulisiko kuntiin jäävästä ennaltaehkäisevästä työstä jotain uutta mainintaa kuntalakiin. Esitettiin, että kuntalakiin tulisi kirjata kunnan ja maakunnan suhde. Eräissä vastauksissa käsiteltiin tarvetta tarkastella mahdollisuutta kunta-maakunta rajapinnan määrittelyn osata. Monissa vastauksissa ehdotettiin myös osallisuuskäytäntöjen tarkistamista, mutta varsin erilaisin keinoin. Todettiin, että tiedottaminen nähdään laissa liikaa yksisuuntaisena. Esitettiin mm. että osallistumismahdollisuuksia pitäisi avata vielä helpommin periaattein toimiviksi. Muutostarpeita käsiteltiin toimielinten nimeämisperiaatteiden osalta. Eräässä vastauksessa kysyttiin, voisiko kotikunnan valita itse, mikä voisi houkuttaa aktiivisia ihmisiä mukaan kunnan päätöksentekoon. Erässä vastauksessa ehdotettiin sitovien kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä. Eräissä vastauksissa ehdotettiin nuorten osallisuuden vahvistamista. Myös äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen ehdotettiin. Yksittäiset vastaukset koskivat valtuuston koon tarkastelua sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Jossain vastauksissa nostettiin esiin tarve rajata kuntalaisten valitusoikeutta päätöksenteon nopeuttamiseksi. Olisi luotava keinot, joilla kehityshankkeita voitaisiin viedä eteenpäin valituksista huolimatta.
5(13) Kunnan johtamista käsiteltiin useasta näkökulmasta. Joissakin vastauksissa käsiteltiin tehokkaan konsernijohtamisen osalta mahdollisten muutostarpeiden arvioimista. Esille nousi, että kuntien tulisi voida itse päättää hallintonsa ja hallintomenettelynsä rakenteista. Kunnanhallituksen puheenjohtajan roolin poliittisen yhteistyön osalta nähtiin kasvavan ja nähtiin selkeyttämistarvetta tehtävien suhteessa kunnanjohtajan tehtävään. Eräissä vastauksissa nähtiin pormestarimalli tulevaisuuden johtamista tukevana. Myös suoraa pormestarin vaalia ehdotettiin. Taloutta koskevan säätelyn osalta kiinnitettiin huomiota arviointimenettelyn (kriisikuntamenettelyn) uudistamistarpeeseen, alijäämän kattamisvelvoitteen pituuden lisäämistarpeeseen sekä suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden velvoittavuuden lisäämiseen. Kunnan roolin uudistamiseen liittyvät kuntia koskevan muun lainsäädännön muutokset Vastauksista ei noussut selvästi esille kattavasti yksittäisiä täsmällisiä muutostarpeita. Useassa vastauksessa käsiteltiin joustavuuden ja erilaisten toimintamallien mahdollistavuuden lisäämistä erityislainsäädännössä sekä normien purkamisen jatkamisen tarpeellisuutta. Päällekkäisen lainsäädännön läpikäyntiä pidettiin tarpeellisena. Muuttuvan tilanteen vuoksi ehdotettiin erilaisia kokeiluja ja toimintatapoja mahdollistavaa lainsäädäntöä. Vastauksissa kiinnitettiin huomiota päällekkäisyyksien purkamiseen ja tehtävien selkiyttämiseen erityisesti suhteessa tulevien maakuntien tehtäviin. Joissain vastauksissa todettiin, että kuntien velvollisuudet eri lainsäädännössä on käytävä läpi ja varmistuttava, että tehtävänjako kunnan ja maakunnan tehtävien välillä on selkeä. Vastauksissa nostettiin esille hyvinvoinnin ja elinvoiman näkökulmasta työllistäminen, jossa kunnalla tulisi olla vahva rooli yhdessä maakunnan kanssa. Eräissä vastuksissa nostettiin esille suurille kaupunkiseuduille kasvupalveluiden järjestämisen mahdollistaminen. Useassa vastauksessa käsiteltiin talouteen liittyvien asioiden kokonaisuutta. Valtionosuusjärjestelmän uudistamista pidettiin tärkeänä. Vastauksissa kiinnitettiin huomiota kuntien maankäytön ja aluesuunnittelun tehtäviin ja niiden edistämiseen. Lainsäädännön asettamia rajoituksia rakentamiseen ja kasvuun tulisi väljentää. Asemakaavaprosesseja ja kaavojen voimaantuloa pitäisi nopeuttaa. Myös sivistystoimen tehtävien kehittämiseen kiinnitettiin huomiota. Varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta ohjaavaa lainsäädäntöä tulisi kehittää, niin että uusien innovatiivisten toimintamuotojen kehittäminen mahdollistuu. Eräissä vastauksissa pidettiin uuden hankintalain sidosyksikkösääntelyä liian tiukkana. Yksittäisissä vastauksissa korostettiin digitalisaation hyödyntämistä ja tiedon vapaampaa turvallista liikkuvuutta kunnan palvelujen kehittämisessä. Muutokset kuntapolitiikan osalta Vastauksissa nousi esille suurten kaupunkien asema, pitkäjänteisen kasvua ja kilpailukykyä tukevan kaupunkipolitiikan turvaaminen. Kumppanuutta valtion kanssa metropolipolitiikassa, kaupunkipolitiikassa ja EU yhteistyössä pidettiin tärkeänä. Pääkaupunkiseudun ja kaupunkikeskusten vahvuuksia menestymisessä tulee parantaa edelleen. Vastauksissa nousi esiin elinkeinopolitiikan kehittämisen vahvistamistarve. Eräiden vastausten mukaan maakuntauudistuksen vaikutusta kaavoitusjärjestelmään tulisi selkeyttää. Maakuntakaavaa koskevaa lainsäädäntöä olisi uudistettava. Pienten kuntien aseman oikeutus nousi joissain vastauksissa esille. Myös kuntien rooli paikallisen toiminnan kehittäjänä todettiin. Väestökehityksen muutoksen hallinta nousi esille, kehityksen hallintaan ei pelkästään kuntien omilla toimenpiteillä kyetä. Todettiin kehitys, jossa väestö keskittyy kaupunkeihin ja jossa pienten kuntien on vaikea uudistaa rooliaan. Vastausten mukaan valtion tulisi toimia ennustettavasti muuttuvassa toimintaympäristössä etenkin kuntien rahoituksen osalta. Pitkäjänteisen kuntapolitiikan tarve nousi joissain vastauksissa esille kuntien paikallisen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Rahoitusperiaate korostui vastauksissa. Muutokset kuntien toimintaympäristössä ja globaalisti tulee pystyä tunnistamaan. Digitalisaation tukeminen nousi myös esille. Kunnan yleisen toimivallan korostuminen mainittiin eräissä vastauksissa. Vastauksissa nousi esille sivistyspalvelujen ja sivistyspolitiikan korostuminen kunnan tehtävissä, koulutustakuu alle 18 -vuotiaille, lasten oikeus varhaiskasvatukseen, maahanmuuttajien koulutuspolkujen tukemisen tarve, ammatillisen
6(13) koulutuksen opiskelijahuollon toimintamallien rakentaminen. Eräissä vastauksissa käsiteltiin kuntien roolin vahvistamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Myös syrjäytymisen ehkäisemisen mahdollistamisen tärkeyttä käsiteltiin. Osallisuutta koskevat asiat nousivat eniten esille. Vastauksissa pidettiin tärkeänä demokratian ja osallistumisen vahvistamista nuorten, opiskelijoiden ja aliedustettujen ryhmien osalta. Avoimuuden, viestinnän ja osallistamisen kehittämistä ja hyödyntämistä sekä uusien suorien vaikuttamiskanavien huomioimista korostettiin useassa vastauksessa. Kansalaisten ja järjestöjen osallistaminen, verkostojohtaminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa koettiin tärkeäksi. Nostettiin esille tarve reaaliaikaisempaan vaikuttavuuteen sekä uudenlaisten digitaalisten osallistumismuotojen kehittäminen. Myös palvelualoitteen käyttöönottoa ehdotettiin osallistamisen keinona. Lausunnonantajien esille ottamat muut kysymykset ja asiat Raportin osalta eräissä vastauksissa todettiin mm. että esitetyt skenaariot ja visiot eivät ole avuksi menestyjäkuntien vahvuuksien parantamiseen ja taantuvan kuntakentän ongelmien ratkaisuun, eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut vision muuttamisessa puuttuvat. Eräät vastaajat totesivat, että raportti ei tavoita eikä tunnista kuntien ja kaupunkien tai kaupunkiseutujen erilaisuutta, eikä kannusta näiden eroavuuksien hyödyntämiseen. Jatkotyössä tulisi ottaa huomioon myös kuntien erilaisuus. Skenaarioajattelussa korostuu liikaa, että kuntalaiset ovat objekteja eivätkä aktiivisia toimijoita. Joidenkin vastaajien mukaan maaseudun elinvoimaisuutta tulisi tuoda enemmän esille. Jatkovalmistelussa skenaarioihin voisi väliraporttia yksityiskohtaisemmin ottaa tarkasteluun myös esimerkiksi arviot väestöpohjan vaikutuksista siihen, miten tulevaisuuden kunta voisi parhaiten hoitaa tulevat tehtävänsä. Joissain vastauksissa todettiin, että raportissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota nuorten ja liikunnan sekä terveellisen elinympäristön merkitykseen. Todettiin myös, että yhdyskuntasuunnittelun mahdollisuudet terveellisten ruokatottumusten ja liikuntaaktiivisuuden edistämisessä voisivat olla vahvemmin esillä. Kauppojen sijainti ja ruokapalveluiden saatavuus, kevyen liikenteen väylät, niiden valaistus ja kunnossapito, lähiliikunta-alueet, puistot, kentät ym. tulisi huomioida. Kommenteissa nousi esille tulevaisuuden kuntaa koskevan työn hyödyntäminen kunnissa. Työ on jalkautettava kuntiin ja erityisesti uusille valtuutetuille niin, että uuden kunnan roolin muutosten mahdollisuudet kunnissa omaksuttaisiin. Olisi tärkeää, että käsillä oleva muutos nähtäisiin kunnissa mahdollisuutena. Eräiden vastausten mukaan jatkotyössä toivottiin osallistettavan eri toimijoita, kuten kolmatta sektoria, ammatillisten oppilaitosten edustajia ja nuoria laajemmin sekä todettiin, että vammaisia henkilöitä ja vähemmistöjä tulisi kuulla. Vastausten mukaan kuntien tulevaisuuden rooleja pohdittaessa on kumppanuus teemana oleellisen tärkeä. Lainsäädännön kehittämisnäkökulman lisäämisen tarve nousi joissain vastauksissa esille. Todettiin mm., että pidemmän aikavälin toimintaympäristön muutokset ja kuntien roolin ja toimintatapojen kehitys voi tuoda eteen uudenlaisia kysymyksiä kuntia koskevan lainsäädännön muutostarpeista. Esimerkiksi miten tulevaisuuden kunnan kuntalaislähtöisyys ja yhteisöllisyys haastaa kuntalain ja miten kunnan roolin ja toimintatapojen muutos näkyy kuntalaissa sekä miten lainsäädäntö ja kunta/valtiosuhde tukee paikallista toimijuutta. Lisäksi vastauksissa nousi esille paljon erilaisia näkökulmia vastaajaorganisaatioiden näkökulmasta.
7(13) Liite 1 Kommenttipyyntöön vastanneet tahot KUNNAT Espoo Haapavesi Hankasalmi Hausjärvi Helsinki Hollola Iisalmi Imatra Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Keuruu Kinnula Korsnäs Kotka Kouvola Kruunupyy Lahti Lapinjärvi Lappeenranta Masku Mikkeli Multia Närpiö Oulu Pelkosenniemi Pori Porvoo Puolanka Raahe Rauma Rovaniemi Seinäjoki Sipoo Tampere Turku Tuusula Tyrnävä Vaala Vantaa Vesanto Vieremä Vihti Vöyri MAAKUNNAN LIITOT Kainuun liitto Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Satakuntaliitto
8(13) PUOLUEET Perussuomalaiset rp Suomen Keskusta rp Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. Vihreä liitto rp MUUT TAHOT Akava Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kiipulasäätiö/Kiipulan ammattiopisto (ammatillinen erityisoppilaitos) Kirkkohallitus Kirkon työmarkkinalaitos Koulutuskeskus Salpaus KT Kuntatyönantajat Suomen Kuntaliitto Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Meidän Turku - Vårt Åbo ry Maa- ja metsätalousministeriö MTK Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto r.y. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Raahen koulutuskuntayhtymä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Sivistystyönantajat ry Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, SKN SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Sosiaali- ja terveysministeriö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Suomen Kotiseutuliitto Suomen Lukiolaisten Liitto Suomen ortodoksinen kirkko Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Suomen Yrittäjät Svenska Finlands Folkting Työ- ja elinkeinoministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta
9(13) Liite 2 Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Muu organisaatio, mikä? / Annan organisation, vad? 2. Kuntakokoluokka / Kommunstorlek alle / under 2000 as./ inv. 2001-5000 as./ inv. 5001-10000 as. / inv. 10001-20000 as. / inv. 20001-50000 as. / inv. 50001-100000 as. / inv. yli / över 100000 as. / inv. 3. Miten kyselyn vastaus on valmisteltu kunnassanne? / Hur har svaren beretts i er kommun? 4. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot / Ansvarspersonens kontaktinformation
10(13) Nimi / Namn Nimike / Titel Puhelinnumero / Telefonnummer Sähköposti / E-post Tulevaisuuden kuntiin vaikuttavat muutosvoimat / Förändringskrafterna som påverkar framtidens kommuner Parlamentaarinen työryhmä määritteli väliraportissaan keskeiset kuntiin ja niiden tulevaisuuteen vaikuttavat muutosvoimat. / Den parlamentariska arbetsgruppens slutrapport räknar upp de viktigaste förändringskrafter som påverkar kommunerna och deras framtid. 5. Näkemyksenne ja kommenttinne väliraportissa esitetyistä, kuntiin vaikuttavista muutosvoimista / Era åsikter om och kommentarer till förändringskrafterna som nämns i mellanrapporten Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot / Scenarierna och visionerna för framtidens kommun Parlamentaarisen työryhmän väliraportissa esitetään neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden kunnan skenaariota ja näille visiot. / I den parlamentariska arbetsgruppens mellanrapport presenteras fyra alternativa scenarier om framtidens kommuner och visioner för dem. 6. Näkemyksenne ja kommenttinne väliraportissa esitetyistä tulevaisuuden kunnan skenaarioista ja visioista / Era åsikter och kommentarer om scenarierna och visionerna i mellanrapporten 7. Näkemyksenne siitä, mitkä ovat eri skenaarioiden vaikutukset oman kuntaryhmänne/edustamanne tahon
11(13) näkökulmasta / Er åsikt om de olika scenariernas inverkan ur den egna kommungruppens perspektiv/den parts perspektiv som ni representerar Näkemykset sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista kuntiin / Åsikterna om social- och hälsovårds- och landskapsreformens konsekvenser för kommunerna Kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat maakuntien perustamisen myötä. Myös elinympäristörooli, kehittäjä- ja kumppanuusrooli sekä osallisuus- ja yhteisörooli vahvistuvat. / Kommunens livskrafts,- bildnings- och välfärdsroll framhävs i och med grundandet av de nya landskapen. Levnadsmiljörollen, utvecklar- och partnerskapsrollen samt delaktighets- och gemenskaplighetsrollen förstärks också. Mitkä kunnan tehtävistä ovat mielestänne oleellisia näiden roolien toteuttamisen näkökulmasta? / Vilka av kommunernas uppgifter är enligt er åsikt väsentliga för genomförandet av dessa roller? a) elinvoima / livskraftsrollen b) sivistysrooli / bildningsrollen c) hyvinvointirooli / välfärdsrollen d) elinympäristörooli / levnadsmiljörollen e) kehittäjä- ja kumppanuusrooli / utvecklar- och partnerskapsrollen f) osallisuus- ja yhteisörooli / delaktighets- och gemenskaplighetsrollen 9 a. Näkemyksenne siitä, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa oman kuntasi/edustamanne tahon rooliin? / Er åsikt om hur social- och hälsovårds- och landskapsreformen påverkar den egna kommunens/den parts roll som ni representerar? 9 b. Näkemyksenne siitä, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa oman kuntasi/edustamanne tahon tehtäviin? / Er åsikt om hur social- och hälsovårds- och landskapsreformen påverkar den egna kommunens/den parts uppgifter som ni representerar?
12(13) 9 c. Näkemyksenne siitä, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa oman kuntasi/edustamanne tahon toimintatapoihin? / Er åsikt om hur social- och hälsovårds- och landskapsreformen påverkar den egna kommunens/den parts handlingssätt som ni representerar? Näkemykset reformin jatkovalmistelusta ja tarvittavista toimenpiteistä / Åsikterna om den fortsatta beredningen och om nödvändiga åtgärder Parlamentaarisen työryhmän tulee kartoittaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset muun muassa kuntalain osalta sekä pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet. / Den parlamentariska arbetsgruppen ska kartlägga nödvändiga lagstiftningsändringar bland annat för kommunallagens del, liksom även behoven av att ändra på kommunpolicyn på längre sikt. 10 a. Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa kuntalain osalta? / Hur borde kommunallagen förändras för att kommunerna ska kunna förnya sin egen roll? 10 b. Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa muun kuntia koskevan lainsäädännön osalta? / Hur borde den övriga lagstiftningen som gäller kommunerna förändras för att kommunerna ska kunna förnya sin egen roll?
13(13) 10 c. Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa kuntapolitiikan osalta? / Hur borde kommunpolicyn förändras för att kommunerna ska kunna förnya sin egen roll? Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat / Andra frågor och ärenden som svararna tagit fram