Suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma Sisältö 1 Suomen kielen ja kirjallisuuden opetus... 3 2 Opetusmenetelmät ja työtavat... 3 3 Opetusta matkojen taakse... 5 3.1 Opiskelua etänä... 5 3.2 Opiskelua verkossa... 5 4 Aihekokonaisuudet opetuksessa... 6 4.1 Ihmisenä kasvaminen... 6 4.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys... 8 4.3 Viestintä ja mediataito... 9 4.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys... 10 4.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 11 4.6 Turvallisuus ja liikenne... 11 4.7 Ihminen ja teknologia... 12 5 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt luokka-asteittain... 14 5.1 Tavoitteet esi- ja alkuopetukselle... 14 5.2 Sisällöt luokka-asteittain ja aihealueittain... 14 5.3 Tavoitteet 3.- 5. luokille... 19 5.4 Sisällöt luokka-asteittain ja aihealueittain... 19 5.5 Tavoitteet 6. - 9. luokille... 24
5.6 Sisällöt luokka-asteittain ja aihealueittain... 24 6 Oppiaineen arviointi... 30 2
Suomen kieli ja kirjallisuus 1 Suomen kielen ja kirjallisuuden opetus Suomen kieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, jonka avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Se on Etäkoulu Kulkurin tärkein oppiaine, ja sitä opetetaan sekä verkkoympäristössä että kirjallisen etäopiskelumateriaalin avulla. Oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt perustuvat vuoden 2004 valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Ulkosuomalaiset lapset käyvät usein asuinmaansa koulua tai kansainvälistä koulua, joten opetuksen on tarjottava riittävät eväät suomen kielen taitojen säilymiselle ja kehittymiselle. Opetuksen keskeisiä tavoitteita on auttaa oppilasta omaksumaan kielen perustiedot ja -taidot ja antaa eväitä kiinnostua suomen kielestä, suomalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista, sekä kannustaa käyttämään kieltä monipuolisella ja luovalla tavalla muiden suomen puhujien kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kielelliset taidot, kielen oppimisen lähtökohdat ja tausta, ja oppilaan ja hänen vanhempiensa tavoitteet oppimiselle. Opetus kehittää oppilaan tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa, kuten verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Oppiaineen kautta toteutuvat monet koulun arvoista, esimerkiksi suomen kielen kehityksen tukeminen, suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen, luovuus ja oppimisen ilo sekä mediakasvatus ja mediakriittisyys. 2 Opetusmenetelmät ja työtavat Kukin opettaja käyttää kursseillaan sellaisia opetusmenetelmiä ja työmuotoja, että ne kehittävät oppilaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Niiden pitää myös kehittää ja harjaannuttaa sekä oppilaan että koko ryhmän työskentely- ja sosiaalisia taitoja. Opetusmenetelmävalinnoillaan opettaja tukee oppilaan aktiivista osallistumista kurssilla. Opetusmenetelmien tulee myös kehittää ja tukea oppilaan tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. 3
Suomen kielen ja kirjallisuuden kursseja opettava opettaja käyttää opetuksessaan sellaisia työtapoja ja menetelmiä, että ne ottavat huomioon oppimisen prosessimaisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat oppilasta työskentelemään tavoitteellisesti kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Tämän lisäksi työtapojen tulisi edistää oppilaan sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittää valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan tarkastelua varten auttaa oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittää oppilaan oppimistapoja ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Opetus tapahtuu sähköisessä oppimisympäristössä, joka tukee oppilaan ja opettajan sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta, edistää vuoropuhelua ja ohjaa yhdessä tekemiseen ja yhdessä oivaltamiseen. Oppimisympäristön ja käytettävien työtapojen monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta se on oppilaslähtöinen, mielenkiintoinen ja ilmapiiriltään myönteinen. Opetuksessa käytettävän materiaalin tulee olla tarkoituksenmukaista ja ajanmukaista. 4
3 Opetusta matkojen taakse 3.1 Opiskelu etänä Oppilas aloittaa etäopiskelun silloin kun se parhaiten hänelle sopii, ja jokainen oppilas etenee omassa tahdissaan. Oppimateriaali on jaettu luokka-asteittain ja lukukausittain, mutta opiskeluaika on vapaa. Esimerkiksi 1. luokan äidinkieltä voi tarvittaessa käydä läpi vaikka kaksi vuotta. Etäopiskelumateriaali koostuu opiskeluoppaasta, oppikirjoista ja opettajalle lähetettävistä etätehtävistä. Etäopiskelua ohjaa kotona useimmiten toinen vanhemmista opiskeluoppaan avulla. Suomessa oleva yhdysopettaja tarkistaa etätehtävät. Hän antaa palautetta, ja neuvoo ja ohjaa opiskelua tarpeen mukaan. Oppilas ja ohjaava vanhempi ovat yhteydessä opettajaan postitse tai sähköpostitse. 3.2 Opiskelu verkossa Verkko-oppimisympäristönä on Peda.netin Veräjä-ympäristö, joka on Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen koordinoima tutkimus- ja kehittämishanke. Etäkoulu Kulkurilla on oma Veräjä, johon opettajat ovat luoneet eri luokka-asteille aikataulun mukaan etenevät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit. Verkko-oppimateriaali koostuu opettajan luoman kurssin sisällöistä, valmiista tehtävistä, verkosta löytyvistä tehtävistä ja oppikirjoista. Verkko-opettaja ohjaa, neuvoo ja antaa palautetta, sekä aktivoi oppilaita monin tavoin työskentele-mään itsenäisesti tai yhdessä muiden kurssilaisten kanssa. Opettajaan ollaan yhteydessä sähköpostin, oppimisympäristön eri toimintojen kautta tai muulla tavalla esimerkiksi videopuheluiden tai nettituntien avulla. 5
4 Aihekokonaisuudet opetuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelmaan on sisällytetty seitsemän aihekokonaisuutta, jotka on otettava huomioon opetuksessa ja sen sisällöissä. Aihekokonaisuuksia ovat: ihmisenä kasvaminen kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys viestintä ja mediataito osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta turvallisuus ja liikenne ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuudet ja niiden käsittelemät aihepiirit nivoutuvat luontevasti äidinkieleen ja kirjallisuuteen, ja kukin opettaja käsittelee niitä opetuksessaan oppilaittensa ikä- ja kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Seuraavissa luvuissa kuvataan yleisesti kunkin aihekokonaisuuden tavoite, ja sen jälkeen listataan luokkaasteittain, miten aihekokonaisuus toteutuu suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa. 4.1 Ihmisenä kasvaminen Aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä 1.-2.-luokkalainen harjaantuu opiskelemaan ja ottamaan vastuuta tehtävistä kokee onnistumisen iloa kehittyy oppijana 6
kokee tunne-elämyksiä kirjallisuuden kautta ilmaisee itseään kirjoittamalla oppii toimimaan yhteisön jäsenenä 3.- 5. -luokkalainen rohkaistuu tuomaan omia ajatuksiaan esiin oppii antamaan palautetta muille oppii viestimään erilaisissa tilanteissa kehittyy kirjoittajana ja tunteiden ilmaisijana harjaantuu median käyttäjänä kehittyy yhteisön jäsenenä 6.-9.-luokkalainen harjaantuu palautteen antajana, itsensä ilmaisijana ja omien näkemystensä perustelijana kehittyy asiatekstien ja aineistopohjaisten tekstien tekijänä perehtyy kielelliseen vaikuttamiseen ja oppii tavoitteelliseksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi viestijäksi perehtyy monipuolisesti kirjallisuuteen kartuttaa vuorovaikutustaitoja ja rohkaistuu niiden käyttäjänä on aktiivinen ja kommunikoiva ryhmän jäsen 7
4.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Aihekokonaisuuden päämäärä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 1.-2.-luokkalainen oppii tekemään havaintoja asuinmaansa elämästä ja tavoista tutustuu muiden kulttuurien tapoihin ja elämään ryhmänsä muitten oppilaitten kautta tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja elämään mm. leikkien, lorujen ja kansanperinteen kautta tutustuu suomalaiseen lastenkirjallisuuteen 3.- 5.-luokkalainen osaa verrata asuinmaansa tapoja ja elämää suomalaisiin tapoihin syventää tietojaan muiden maiden elämästä ryhmänsä muitten oppilaitten kautta lukee suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta tutustuu suomen kielen piirteisiin ymmärtää suomen kielen osana maailman kieliä 6.-9.-luokkalainen tutustuu monipuolisesti suomalaiseen kirjallisuuteen syventää tietämystään suomen kielestä ja sen eri osa-alueista oppii tuntemaan suomalaisen kulttuurin juuret ja monimuotoisuuden vahvistaa omaa suomalaista kulttuuri-identiteettiään toimii luontevasti erilaisissa kulttuuri- ja kieliympäristöissä 8
4.3 Viestintä ja mediataito Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja harjoitellaan tuottamalla ja vastaanottamalla viestejä. 1.-2.-luokkalainen oppii selkeän ja sujuvan kirjoitustaidon osaa ilmaista itseään ja tuottaa omia tekstejä harjoittelee eri medioiden käyttöä opettelee mediakriittisyyttä 3.- 5.-luokkalainen harjoittelee viestinnän eri osa-alueita tutustuu eri medioihin ja kehittyy niiden käytössä harjoittelee aktiivista ja kriittistä medialukutaitoa opettelee tiedon hankintaa eri lähteistä 6.-9.-luokkalainen kehittyy viestijänä ja omien ajatusten ja tunteiden ilmaisijana harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan tarkastelee lähteitä ja löytämäänsä tietoa kriittisesti osaa tuottaa erilaisia tekstejä eri tarkoituksiin lukee monipuolisesti ja sujuvasti suomenkielistä kirjallisuutta ymmärtää miten medialla ja mediassa vaikutetaan hallitsee nettietiketin 9
4.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luo pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi kannustetaan. 1.-2.-luokkalainen oppii ymmärtämään, että pienikin oma osallistuminen yhteisiin hankkeisiin saa aikaan suuria tuloksia 3.- 5.-luokkalainen rohkaistuu omien mielipiteiden esittämiseen ja saa valmiuksia yhteisölliseen osallistumiseen harjoittelee muiden ajatusten kommentointia tutustuu eri viestimiin ja niiden tapaan vaikuttaa 6.-9.-luokkalainen oppii tuottamaan tekstejä eri tarkoituksiin ja perehtyy kielen vaikutuskeinoihin muodostaa omia mielipiteitä ja tuo niitä esille eri tavoin oppii kommentoimaan muiden ajatuksia rakentavalla tavalla syventää tiedonhankintataitojaan ja oppii arvioimaan lähteiden luotettavuutta kantaa vastuuta opinnoistaan ja toimii yritteliäästi, aloitteellisesti ja pitkäjänteisesti ottaa vastuuta yhteisistä tehtävistä ja osallistuu ryhmänsä toimintaan 10
4.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia ja kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. 1.-2.-luokkalainen pohtii aihealueen teemoja kirjoitusharjoituksissa, ja tarinoiden, lorujen ja runojen kautta 3.- 5.-luokkalainen pohtii aihealueen teemoja kirjoitustehtävissä (ja verkkokeskusteluissa) tutustuu omien valintojen tekemisen merkitykseen kirjallisuuden ja eri medioiden kautta 6.-9.-luokkalainen ymmärtää, että yksilön valinnoilla on merkitystä omaksuu kestävän kehityksen arvoja ja toimintatapoja edistää hyvinvointia omassa verkkoyhteisössä 4.6 Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuus ohjaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia, sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. 1.-2.-luokkalainen oppii lukemaan ja ymmärtämään symbolikieltä, esim. käyttöohjeita ja liikennemerkkejä 11
3.- 5.-luokkalainen omaksuu positiivisen asenteen turvallisuutta kohtaan osaa käyttäytyä vastuullisesti verkko-oppimisympäristössä 6.-9.-luokkalainen osaa toimia vastuullisesti ja turvallisesti verkossa ja omassa verkko-oppimisympäristössä omaksuu terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä ajatuksia 4.7 Ihminen ja teknologia Oppilas oppii ymmärtämään ihmisen suhteen teknologiaan ja huomaa teknologian merkityksen arkielämässä. 1.-2.- luokkalainen tutustuu tietokoneeseen ja harjoittelee tekstinkäsittelyohjelman käyttöä tutustuu sähköisiin tehtäviin ja opetuspeleihin harjoittelee verkko-oppimisympäristössä opiskelemista 3.- 5.-luokkalainen syventää tekstinkäsittelyohjelmaosaamista käyttää sähköisiä tehtäviä ja opetuspelejä osaa toimia ja opiskella verkko-oppimisympäristössä osaa hyödyntää verkkoa tiedonhaussa 12
6.-9.-luokkalainen oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti osaa käyttää tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin tutustuu teknologiaan liittyviin eettisiin, moraalisiin, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiin 13
5 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt luokka-asteittain PERUSTA SUOMEN KIELEN OPPIMISELLE 5.1 Tavoitteet esi- ja alkuopetukselle Esi- ja alkuopetus tutustuttaa oppilaan suomen kieleen ja sen monipuoliseen käyttöön. Opetuksen tavoitteena on saada lapsi kiinnostumaan suomen kielestä, luoda valmiuksia luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle, sekä kannustaa lasta puhumaan suomen kieltä. Ensimmäisen luokan tärkein tavoite on oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomen kielellä. Lisäksi tutustutaan erilaisiin kielen oppimisessa tarvittaviin käsitteisiin ja rohkaistaan lasta käyttämään kieltä ja ilmaisemaan itseään erilaisissa arki- ja oppimistilanteissa puhuen ja kirjoittaen. Kielellisten taitojen kehittymisessä on tärkeää päivittäinen vuorovaikutus suomen kieltä puhuvan aikuisen ja mahdollisen vertaisryhmän kanssa. Suomenkieliseen lastenkirjallisuuteen tutustuminen aloitetaan ensimmäiseltä luokalta. Tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan lukemisesta ja kehittää samalla sanavarastoa. Toisella luokalla syvennetään ja kerrataan ensimmäisellä luokalla opittuja asioita: rikastutetaan sana- ja ilmaisuvarastoa, kehitetään luku- ja kirjoitustaitoa ja totutaan käyttämään erilaisia käsitteitä, kuten esimerkiksi lause, otsikko ja teksti. Kielitieto kehittyy vähitellen ja oppilas oppii omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia. Oppilas opettelee myös valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja ja tutustuu suomalaiseen kulttuuriin. 5.2 Sisällöt luokka-asteittain ja aihealueittain ESIOPETUS Lukeminen ja kirjoittaminen Tutustutaan kirjaimiin. Opetellaan kirjoittamaan oma nimi. 14
Kirjallisuus Kuunnellaan aikuisen lukemia satuja, runoja, kertomuksia ja tietotekstejä. Jutellaan ja pohditaan tekstejä yhdessä aikuisen kanssa. Keksitään omia tarinoita. Opetuksessa hyödynnetään suomalaista kansantarustoa ja perinteitä. Vuorovaikutustaidot Harjoitellaan puhumista ja kuuntelemista erilaisissa tilanteissa, oman vuoron ottamista ja odottamista. Kerrotaan omista tunteista, toiveista ja ajatuksista. Kerrotaan omia mielipiteitä. Kerrotaan omista havainnoista ja päätelmistä. Kielellisen tietoisuuden harjaannuttaminen Leikitään kielileikkejä ja riimitellään ja lorutellaan. Tutkitaan äänteitä, kirjaimia, sanoja ja erilaisia tekstejä. Tehdään karkea- ja hienomotoriikan monipuolisia harjoituksia. 1. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Harjoitellaan äänteen muuttamista kirjaimeksi, kirjainten kokoamista tavuiksi ja sanoiksi, sanoja lauseeksi kirjoittamaan helppoja sanoja äänne-kirjain -vastaavuudeltaan oikein tarkoituksenmukaista kynäotetta ja kirjoitusasentoa sekä tietokoneella kirjoittamista isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä omaa lukutaitoa vastaavien erilaisten tekstien lukemista ja luetun ymmärtämistä omiin arkikokemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa. 15
Kirjallisuus Kuunnellaan ja luetaan yhdessä aikuisen kanssa erilaisia tekstejä, esim. satuja, runoja, loruja, kuvakirjoja ja sarjakuvia. Käsitellään kirjallisuutta ja opetellaan termit juoni ja päähenkilö. Jaetaan oma lukukokemus muiden kanssa keskustellen ja taitojen karttuessa kirjoittaen. Opitaan tunnistamaan aikuisen avulla itselle sopiva kirjallisuus. Tutustutaan suomalaisiin kansansatuihin. Vuorovaikutustaidot/mediataidot Selostetaan omia kokemuksia ja havaintoja, kerrotaan omia tarinoita. Harjoitellaan keskustelua, kuunnellaan keskustelukumppania ja ilmaistaan omia ajatuksia ja tunteita suomen kielellä. Opetellaan tekemään huomioita kuullusta tai luetusta ja toimimaan annettujen ohjeiden mukaan Kirjoitetaan ja luetaan pieniä viestejä, kuten kirjeitä, kortteja ja sarjakuvia. Kielentuntemus/Kielitieto Oppilas tulee tutuiksi kielen sääntöjen kanssa ja harjoittelee oikeinkirjoitusta ja kielitietoa kuunnellen, kirjoittaen ja lukien. Tutustutaan asioihin, kuten äänne ja kirjain aakkoset vokaalit (pitkä, lyhyt) konsonantit (yksittäinen, kaksoiskonsonantti) tavu ja tavutus sana sanan jakaminen toiselle riville sanaväli lause 16
lauseen lopetusmerkit iso alkukirjain nimissä ja virkkeen alussa sanojen luokitteluun ylä- ja alakäsitteisiin synonyymit riimisanat. 2. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Syvennetään ensimmäisellä luokalla hankittuja perustaitoja ja harjoitellaan lisää käsialaa, tyyppikirjaimia ja tietokoneella kirjoittamista. Harjaannutaan tekemään lauseita ja opitaan käyttämään isoa alkukirjainta, välimerkkejä ja lopetusmerkkejä. Tutustutaan tekstin eri elementteihin, kuten otsikkoon. Kirjoitetaan omia tarinoita, kuvauksia, esittelyjä ja kirjeitä. Päähuomio on yhä sisällössä ja luomisen ilossa. Opitaan suunnittelemaan ja pohtimaan etukäteen mitä kirjoitetaan ja tutustutaan näin prosessikirjoittamisen alkeisiin. Luetaan ikäkaudelle sopivia kaunokirjallisia tekstejä, kirjoja ja tietotekstejä ja vahvistetaan lukemisen perustekniikkaa. Huolehditaan luetun ymmärtämisestä ja sanavaraston kartuttamisesta. Kirjallisuus Kirjallisuuden opetuksessa keskeisintä on säilyttää elämyksellisyys ja kannustaa lasta lukemaan suomenkielisiä tekstejä. Kuunnellaan ja luetaan monenlaisia tekstejä ja kirjoja, kuten satuja, runoja, kertomuksia ja tietotekstejä. Opitaan etsimään tietoa. 17
Opetellaan kirjallista keskustelua ja tutustutaan käsitteisiin, kuten juoni, päähenkilö, tapahtumaaika ja -paikka, merkitys, sanoma ja vastakkainasettelu. Opitaan yhdistämään luettu teksti omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn. Harjoitellaan oman lukukokemuksen arviointia ja itselle sopivan kirjallisuuden valitsemista. Tutustutaan suomalaisiin kansansatuihin ja kalevalaisiin kertomuksiin. Vuorovaikutustaidot Harjoitellaan lisää erilaisia vuorovaikutustaitoja ja opitaan ottamaan muut huomioon. Rohkaistutaan käyttämään suomen kieltä erilaisissa tilanteissa puhuen ja kirjoittaen. Tehdään kotona pieniä esityksiä muille suomen kielen puhujille. Opetellaan tekemään johtopäätöksiä ja kysymyksiä kuullusta tai luetusta. Kirjoitetaan ja luetaan pieniä viestejä, kuten kirjeitä, kortteja ja sarjakuvia. Tehdään havaintoja puhe- ja kirjoituskielen eroista Kielentuntemus/Kielitieto Harjoitellaan aakkostamista ensimmäisen kirjaimen mukaan geminaattoja ja diftongeja äänteinä äng-äännettä erisnimiä ja yleisnimiä ison alkukirjaimen käyttöä yhdyssana-käsitettä ja yhdyssanojen tuottamista yksikköä ja monikkoa sanojen luokittelua synonyymejä ja vastakohtia riimittelyä: loruja ja runoja. 18
VAHVISTETAAN AIEMMIN HANKITTUA KIELIPERUSTAA 5.3 Tavoitteet 3.- 5.-luokille Näillä luokilla suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelussa ja oppimisessa on tavoitteena syventää luku- ja kirjoitustekniikkaa, kehittää luetun ymmärtämistä ja tiedonhankintataitoja ja harjaantua itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa. Oppilas kehittyy omien tekstien kirjoittajana ja kiinnostus suomalaista lastenkirjallisuutta kohtaan syvenee ja lukuinnostus herää. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Kolmannella luokalla keskitytään lukemisen ja monipuolisen kirjoittamisen harjoitteluun, sillä se tukee lukutaitoa ja ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Kirjallisuuden opetuksessa keskeisintä on säilyttää elämyksellisyys ja kannustaa lasta lukemaan suomenkielisiä tekstejä. Neljännellä luokalla kehitetään erityisesti vuorovaikutustaitoja, lukutaitoa ja tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa. Oppilaan positiivista asennetta suomalaista kirjallisuutta kohtaan tuetaan ja pyritään lisäämään. Viidennen luokan opetuksessa painopiste on erilaisissa teksteihin ja tekstiympäristöihin liittyvissä asioissa: tekstien tulkinnassa, lukijan ja tekstin välisessä vuorovaikutuksessa, tekstien tuottamisessa ja niiden hyödyntämisessä erilaisissa viestintätilanteissa. Suhde ja arvostus kirjallisuuteen ja muuhun suomalaiseen kulttuuriin syvenee. 5.4 Sisällöt luokka-asteittain ja aihealueittain 3. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Harjoitellaan oman tekstin suunnittelua. Tutustutaan ajatuskarttaan ja harjoitellaan sen laatimista. Harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä. Kirjoitetaan itselle tutuista ja tärkeistä asioista ja harjoitellaan selostamista. 19
Harjoitellaan ja kerrataan kielentuntemuksessa opiskeltavia oikeinkirjoitusasioita sekä selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua. Kirjallisuus Luetaan erilaisia tekstejä ja tutustutaan joihinkin kirjallisuuden lajeihin tarkemmin. Harjoitellaan omista lukukokemuksista kertomista käyttäen, kerraten ja opetellen kirjallisuuskäsitteitä. Opetellaan ennakoivaa lukemista. Opitaan valitsemaan itselle sopivaa luettavaa. Tutustutaan suomalaisiin kansansatuihin. Vuorovaikutustaidot ja media Opetellaan omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista Harjoitellaan aakkostamista ja tiedon etsimistä ikäkaudelle sopivista lähteistä. Pohditaan erilaisten medioiden käyttämistä. Tehdään kuva-analyysejä. Käytetään kieltä erilaisissa arkitilanteissa ja tullaan rohkeiksi suomen kielen puhujiksi. Kielentuntemus/Kielitieto yleisnimet yhdyssanat lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen (isot alkukirjaimet, isot välimerkit) sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstiyhteydessä verbin, substantiivin ja adjektiivin tunnistaminen väite-, kysymys- ja huudahduslauseen tunnistaminen yksikkö ja monikko. 20
4. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Opetellaan teksteihin liittyviä rakenteita, kuten otsikointi, aloitus, juoni ja lopetus Kirjoitetaan lyhyitä tekstejä: tarinoita, kertomuksia, runoja, ilmoituksia, uutisia ja kirjeitä Harjoitellaan kirjoituskirjaimilla kirjoittamista. Luetaan ääneen ja kehitetään lukutekniikkaa. Luetaan ikäkaudelle sopivia tekstejä ja kirjoja. Harjoitellaan oikeinkirjoitusta. Kirjallisuus Luetaan monipuolisesti satuja, runoja, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, lehtiä, sarjakuvia ja tietokirjallisuutta. Opetellaan arvioimaan omia lukutottumuksia ja -kokemuksia ja pidetään lukupäiväkirjaa. Käytetään termejä, kuten juoni, henkilöt, tapahtuma-aika ja -paikka. Tehdään kirja-arviointeja. Tutustutaan Kalevalaan. Vuorovaikutustaidot ja media Harjoitellaan aakkostamista ja tiedon etsimistä ikäkaudelle sopivista lähteistä. Keskustellaan eri medioista ja tutustutaan niihin ja niiden käyttöön ja sisältöihin. Tullaan rohkeiksi suomen kielen puhujiksi omassa arjessa ja opiskelussa. Ollaan aktiivisia verkko-oppimisympäristössä ja tuodaan oma mielipide esille. Kielentuntemus/Kielitieto Kehitytään kielentuntemuksessa ja käydään läpi mm. pää- ja sivulause pilkun käyttö yksinkertaisissa tapauksissa 21
lopetusmerkkien käyttö yhdyssanat ja yhdysmerkki vuorosanaviiva päiväyksen kirjoittaminen sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella: harjoitellaan substantiivin, adjektiivin ja verbin käyttöä ja esitellään pronominit, numeraalit ja partikkelit vastakohdat subjekti ja predikaatti vastakohtia ja synonyymejä. 5. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Harjoitellaan tekstinteon ennakkosuunnittelua ja ajatuskartan käyttöä. Harjoitellaan otsikointia, jaksottamista ja kappalejaon tekemistä. Muokataan, viimeistellään ja tiivistetään tekstejä muilta saadun palautteen pohjalta. Vertaillaan erilaisia tekstejä ja niiden rakenteita. Kirjoitetaan juonellisia kertomuksia, tehdään referaatti ja mediatekstejä. Kehitetään tekstinkäsittelytaitoja. Kirjallisuus ja kulttuuri Jatketaan kirjallisuuden käsitteisiin ja kirjallisuuden lajeihin tutustumista. Syvennetään keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä, kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka. Tutustutaan myytteihin ja kansanperinteeseen eri tavoin ja Kalevalan kautta. Tutustutaan elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon. 22
Vuorovaikutustaidot ja media Tehdään tiedonhakuja tietoverkoista. Kehitetään vuorovaikutustaitoja ja viestintätilanteen huomioimista esim. osallistumalla verkkooppimisympäristössä keskusteluihin ja ryhmätöihin. Pohditaan puhe-esityksen tekemiseen liittyviä asioita ja opitaan mm. havainnollistamaan, jaksottamaan ja tekemään tukisanalista. Perehdytään sanomalehteen ja uutisen rakenteeseen ja valmistetaan mahdollisuuksien mukaan oma lehti verkkoon. Kielentuntemus/Kielitieto Käydään läpi mm. nominatiivi, genetiivi ja partitiivi paikallissijat pää- ja sivulause subjekti, predikaatti, objekti sanaluokat nominien ja verbien taivutus ja verbien aikamuodot lainasanat, lyhenteet, sivistyssanat. 23
SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN TAITO SYVENEE 5.5 Tavoitteet 6. - 9.-luokille Kuudennella luokalla lisätään tiedonhaun harjoittelua ja luovan kirjoittamisen ohella tehdään lähdemateriaaliin pohjautuvia tietotekstejä. Suunnitelmallisuus tekstien teossa kasvaa. Kirjallisuutta käsitellään monipuolisesti ja suomen kielestä ja sen rakenteesta opitaan perustiedot. Seitsemännellä luokalla oppilaan taito tuottaa erilaisia tekstejä suomen kielellä, sekä kyky hyödyntää ja tulkita lähdetekstejä kehittyy. Kirjallisuutta käsitellään eri näkökulmista ja lukuharrastusta tuetaan. Oppilasta kannustetaan käyttämään verkko-oppimisympäristössä olevia sosiaalisen median mahdollisuuksia hyväkseen. Kahdeksannen luokan suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kehittää vuorovaikutustaitoja, viestintävalmiutta ja taitoa tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä. Oppilas tottuu suunnittelemaan kirjallista ja puhuttua viestintäänsä ja tuomaan esille omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja ottamaan vastaanottajan huomioon. Suhde kirjallisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin syvenee. Yhdeksännellä luokalla vahvistetaan aiemmin opittuja suomen kielen ja kirjallisuuden osa-alueita. Tavoitteena on, että oppilas käyttää kieltä kattavasti eri tilanteissa, sekä kasvaa rohkeaksi ja luovaksi suomen kielen puhujaksi ja kirjoittajaksi. 5.6 Sisällöt luokka-asteittain ja aihealueittain 6. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Luetaan runsaasti erilaisia lyhyitä tekstejä ja kirjoitetaan esim. mielipidekirjoitus, tiivistelmä, kertomus, novelli, runo ja pakina. Kirjoitetaan suunnitellen ja harjoitellaan jäsennystä ja kappalejakoa. Harjoitellaan tiedonhankintaa erilaisia lähteitä käyttäen. Harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä ja lähdemateriaalin käyttöä omassa tekstissä. Opetellaan lähdemerkintä ja sen käyttö. Harjoitellaan oikeinkirjoituksen perusasioita kirjoitustehtävien ohessa. 24
Kirjallisuus ja kulttuuri Tehdään kirja- ja kirjailijaesitelmiä ja vertaillaan lukukokemuksia ja -tottumuksia. Tutustutaan erilaisiin kirjallisuuden lajeihin: nuortenkirjoihin, scifi-kirjallisuuteen, päiväkirjaromaaneihin, näytelmäkirjallisuuteen ja kehityskertomuksiin. Tutustutaan kansalliseepoksiin, legendoihin ja myytteihin. Syvennetään kirjallisuuden käsitteistä miljöötä ja teemaa. Tutustutaan teatteriin ja elokuvaan mahdollisuuksien mukaan. Vuorovaikutustaidot ja media Opetellaan puheen pitämiseen liittyviä asioita, kuten rakenne, puheen pitäminen, havainnollistaminen ja palautteen antaminen ja saaminen. Pidetään tilannepuhe joko kotona tai nauhoitetaan se ja lähetetään opettajalle. Tehdään omia videoita. Hyödynnetään Internetiä oppimistehtävissä ja opiskelussa entistä enemmän. Kielentuntemus/Kielitieto Tutustutaan murteisiin ja suomessa puhuttaviin kieliin. Tutustutaan puhekielen ja yleiskielen eroihin. Sanaoppi: johtaminen, lainasanat, yhdyssanat Sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi, paikallissijat Kerrataan lause- ja virkerakenne. 25
7. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Tehdään tiedonhakuharjoituksia, arvioidaan tietoa ja pohditaan tietolähteiden luotettavuutta. Opetellaan tekemään muistiinpanoja ja järjestelemään tietoja erilaisia menetelmiä käyttäen. Kirjoitetaan aineistopohjaisia tekstejä, kuten tiivistelmiä, selostuksia, kuvauksia ja määritelmiä. Harjoitellaan koevastausten tekemistä. Kirjoitetaan runoja. Kirjallisuus ja kulttuuri Opitaan jaottelemaan tekstit faktaksi ja fiktioksi. Tutustutaan kirjallisuuden lajeista lyriikkaan, epiikkaan ja draamaan. Perehdytään monipuolisesti fiktioon ja tarkastellaan fantasiakirjallisuutta lähemmin. Kirjallisuuden termeistä tulevat tutuiksi aihe, henkilöt, miljöö, juoni, ennakointi ja takauma. Tehdään kirjaesittelyitä eri keinoja käyttäen. Vuorovaikutustaidot ja media Hyödynnetään eri medioita tiedonhaussa. Kerrataan netikettiä ja verkon käyttöä. Harjoitellaan lisää palautteen antamista ja vuorovaikutusta muiden kanssa esim. verkkotyökalujen avulla. Sarjakuva. Kielentuntemus/Kielitieto Käydään läpi sanaluokat sijamuodot verbioppi 26
ajan ilmaus Kerrataan tekstiin liittyviä asioita, kuten virke, lauseiden lajit ja lausetyypit ylä- ja alakäsitteet välimerkit yhdyssanat iso ja pieni alkukirjain. 8. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Tutustutaan kielen vaikutuskeinoihin: tunnistetaan tekijän tavoitteet ja vaikutuskeinot. Kirjoitetaan mielipidekirjoitus ja arvostelu. Tehdään luovan kirjoittamisen harjoituksia. Kirjallisuus ja kulttuuri Tutustutaan kirjallisuuden lajityypeistä jännitys-, fantasia-, kauhu- ja scifi-kirjallisuuteen. Tutustutaan novelliin ja näytelmään. Perehdytään romantiikan ja realismin piirteisiin. Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta ja kirjoitetaan lukupäiväkirjaa (verkkooppimisympäristössä tai sosiaalisen median työkaluja hyödyntäen). Vuorovaikutustaidot ja media Keskustellaan kuulijat huomioon ottavista ilmaisu- ja viestintätavoista ja kehitetään omaa kielellistä ilmaisua. Kehitetään vuorovaikutustaitoja ja luodaan suomen kielen käytön tilanteita esim. netissä ja muitten kanssa tehtävissä projekteissa. Tutkitaan mainonnan keinoja. 27
Perehdytään visuaaliseen ilmaisuun ja kuvan lukemiseen. Kielentuntemus/Kielitieto Lauseenjäsennyksen syventäminen. verbitaivutus modukset lukusanat lyhenteet 9. LUOKKA Lukeminen ja kirjoittaminen Harjoitellaan monipuolisesti erilaisia faktan ja fiktion tekstilajeja. Tehdään tyyliharjoituksia ja kirjoitetaan aineistopohjaisia tekstejä. Tarkastellaan erityisesti tekstien ohjaavia, pohtivia ja kantaa ottavia elementtejä. Kirjoitetaan vaikuttavia tekstejä. Kirjoitetaan tutkielmatyyppisiä tekstejä mediaan tai kirjallisuuteen liittyvistä aiheista. Kirjallisuus ja kulttuuri Tutustutaan keskeisiin suomalaisiin kirjailijoihin ja klassikoihin ja Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin. Tutustutaan romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkeihin. Tarkastellaan Kalevalaa ja suomalaista kansanperinnettä kokoavasti ja aiemmin opittuja tietoja syventäen. Luetaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta ja lyhyitä tekstejä ja käsitellään niitä kirjallisuustermejä käyttäen. Vuorovaikutustaidot ja media Opetellaan arvioimaan omia viestintä- ja mediankäyttötottumuksia ja -taitoja. 28
Harjoitellaan eri tavoin omien näkemysten esittämistä ja puolustamista. Tarkastellaan elokuvaa ja viihteellistä mediaa. Toteutetaan yhdessä erilaisia verkkoprojekteja ja kirjoitetaan esim. blogia tai tehdään verkkolehti. Kielentuntemus/Kielitieto Vahvistetaan kielitietoutta ja kieli-identiteettiä tutustumalla suomen kielen kehitykseen suomen kielen ominaispiirteisiin sanaston ja nimistön rakentumiseen sekä etymologioihin sukukieliin. Kerrataan ja syvennetään aiempina vuosina opittua kielitietoa. 29
6 Oppiaineen arviointi Arviointi tukee oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden hallintaa opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, sekä kannustaa ja antaa oppilaalle aineksia positiivisen minäkuvan muotoutumiselle. Arvioinnin tehtävänä on myös informoida, ohjata ja auttaa oppilasta ja hänen vanhempiaan opiskelun suuntaamisessa. Oppimisen tavoitteet ja arviointikriteerit selvitetään oppilaalle ja hänen vanhemmilleen lukukauden alussa, sekä kurssi- ja tehtäväkohtaisesti. Oppimistulosten lisäksi opettaja arvioi koko oppimisprosessia ja kurssityöskentelyä. Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden ohessa arvioinnissa painotetaan oppilaan aktiivisuutta ja vastuullisuutta opiskelussa. Numeroarvioinnin lisäksi opettaja antaa jatkuvaa sanallista palautetta. Rakentavalla ja kannustavalla palautteella opettaja tukee oppilaan luku- ja kirjoitusharrastusta, sekä vanhempia omassa ohjaajan roolissaan. Oppilas voi myös osoittaa ja dokumentoida suomen kielen harrastuneisuuttaan esimerkiksi lukupäiväkirjaa pitämällä, lukukortein tai erilaisin tehtävin ja tuotoksin. Verkkokursseilla opettaja ohjaa oppilasta antamaan ja saamaan palautetta myös toisilta oppilailta sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppilaan tekemä itsearviointi on tärkeä osa äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa. Opettaja käyttää arvioinnin tukena perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia äidinkielen ja kirjallisuuden arviointikriteerejä. 30