Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson kannankehitys ja ravinto Suomessa Väitöskirja 2009 HY: Climate forcing avian life histories Post-doc 2009 Aronia Instituutti, Tammisaari Intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus 2010-> Akatemiatutkija, Luomus 1.9.2014->
Esitysrunko Linnustonseuranta Suomessa Linnut elinympäristömuutosten indikaattoreina Ilmastonmuutos ja lajien levinneisyysmuutokset Yhteenveto
Linnustonseuranta Suomessa Suomessa pitkät perinteet lintukantojen seurannassa
Linnustonseuranta Suomessa Suomessa pitkät perinteet lintukantojen seurannassa Järjestelmällinen pesimäkantojen seuranta 1970- ja talvikantojen 1950- luvulta
Linnustonseuranta Suomessa Suomessa pitkät perinteet lintukantojen seurannassa Järjestelmällinen pesimäkantojen seuranta 1970- ja talvikantojen 1950- luvulta Maastomenetelmien kehittely 1970-80- luvulla
Linnustonseuranta Suomessa Suomessa pitkät perinteet lintukantojen seurannassa Järjestelmällinen pesimäkantojen seuranta 1970- ja talvikantojen 1950- luvulta Maastomenetelmien kehittely 1970-80- luvulla Tilastotyökalut kehittyvät kokoajan
Linnustonseuranta Suomessa Perustuu pitkälti vapaaehtoisten keräämään aineistoon
Linnustonseuranta Suomessa Perustuu pitkälti vapaaehtoisten keräämään aineistoon EU-direktiivi velvoittaa nykyään seurantaan, raportoitava 6 v välein
Linnustonseuranta Suomessa Perustuu pitkälti vapaaehtoisten keräämään aineistoon EU-direktiivi velvoittaa nykyään seurantaan, raportoitava 6 v välein Uhanalaisuusluokitus, 10 v välein
Linnustonseuranta Suomessa Perustuu pitkälti vapaaehtoisten keräämään aineistoon EU-direktiivi velvoittaa nykyään seurantaan, raportoitava 6 v välein Uhanalaisuusluokitus, 10 v välein Linnut parhaiten tunnettu lajiryhmä
Linnustonseuranta Suomessa Perustuu pitkälti vapaaehtoisten keräämään aineistoon EU-direktiivi velvoittaa nykyään seurantaan, raportoitava 6 v välein Uhanalaisuusluokitus, 10 v välein Linnut parhaiten tunnettu lajiryhmä YM tukee vuosittain, Luomus koordinoi
Linnustonseuranta Suomessa Perustuu pitkälti vapaaehtoisten keräämään aineistoon EU-direktiivi velvoittaa nykyään seurantaan, raportoitava 6 v välein Uhanalaisuusluokitus, 10 v välein Linnut parhaiten tunnettu lajiryhmä YM tukee vuosittain, Luomus koordinoi Kansainvälinen yhteistyö
Linnustonseuranta Suomessa linjalaskenta 1970-luvulta lähtien laskentoja
Linnustonseuranta Suomessa linjalaskenta 1970-luvulta lähtien laskentoja Vakiolinjat: 6 km pitkiä (1 x 2 km ruutu), 25 km välein Suomessa
Linnustonseuranta Suomessa linjalaskenta 1970-luvulta lähtien laskentoja Vakiolinjat: 6 km pitkiä (1 x 2 km ruutu), 25 km välein Suomessa 565 reittiä Laskenta kesäkuussa
Linnustonseuranta Suomessa linjalaskenta 1970-luvulta lähtien laskentoja Vakiolinjat: 6 km pitkiä (1 x 2 km ruutu), 25 km välein Suomessa 565 reittiä Laskenta kesäkuussa Biotooppitietoja
Linnustonseuranta Suomessa linjalaskenta 1970-luvulta lähtien laskentoja Vakiolinjat: 6 km pitkiä (1 x 2 km ruutu), 25 km välein Suomessa 565 reittiä Laskenta kesäkuussa Biotooppitietoja 1 reitti/aamu, n. klo 4 9.
Linnustonseuranta Suomessa linjalaskenta 1970-luvulta lähtien laskentoja Vakiolinjat: 6 km pitkiä (1 x 2 km ruutu), 25 km välein Suomessa 565 reittiä Laskenta kesäkuussa Biotooppitietoja 1 reitti/aamu, n. klo 4 9. 565 linjasta lasketaan N. 200/v, n. 80 laskija
Linnustonseuranta Suomessa - talvilintulaskenta Syyslaskenta 1.-14.11. (1976=>) Talvilaskenta 25.12.-7.1. (1957=>) Kevätlaskenta 21.2.-6.3. (1966=>)
Linnustonseuranta Suomessa - talvilintulaskenta Syyslaskenta 1.-14.11. (1976=>) Talvilaskenta 25.12.-7.1. (1957=>) Kevätlaskenta 21.2.-6.3. (1966=>) N. 10 km pitkän reitin toisto Kaikki linnut lasketaan
Linnustonseuranta Suomessa - talvilintulaskenta Syyslaskenta 1.-14.11. (1976=>) Talvilaskenta 25.12.-7.1. (1957=>) Kevätlaskenta 21.2.-6.3. (1966=>) N. 10 km pitkän reitin toisto Kaikki linnut lasketaan Eritellään 8 eri biotooppiin
Linnustonseuranta Suomessa - talvilintulaskenta Syyslaskenta 1.-14.11. (1976=>) Talvilaskenta 25.12.-7.1. (1957=>) Kevätlaskenta 21.2.-6.3. (1966=>) N. 10 km pitkän reitin toisto Kaikki linnut lasketaan Eritellään 8 eri biotooppiin N. 550 reittiä/v, vajaa 1000 laskijaa
Linnustonseuranta Suomessa - Lintuatlas Selvitetään lajien levinneisyyttä, ei runsautta
Linnustonseuranta Suomessa - Lintuatlas Selvitetään lajien levinneisyyttä, ei runsautta Millä varmuudella laji pesii ruudussa
Linnustonseuranta Suomessa - Lintuatlas Selvitetään lajien levinneisyyttä, ei runsautta Millä varmuudella laji pesii ruudussa Eri mittakaavoja valtakunnallinen 10x10km ruudut
Linnustonseuranta Suomessa - Lintuatlas Selvitetään lajien levinneisyyttä, ei runsautta Millä varmuudella laji pesii ruudussa Eri mittakaavoja valtakunnallinen 10x10km ruudut Toteutettu 1974-1979, 1986-1989, 2006-2010
Linnustonseuranta Suomessa - Lintuatlas Selvitetään lajien levinneisyyttä, ei runsautta Millä varmuudella laji pesii ruudussa Eri mittakaavoja valtakunnallinen 10x10km ruudut Toteutettu 1974-1979, 1986-1989, 2006-2010 N. 5000 hlö / atlas
Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Lajisto ja runsaus muuttuu olosuhteiden muuttuessa Ilmasto ja maankäytön muutokset vaikuttavat lajien esiintymiseen
Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Lajisto ja runsaus muuttuu olosuhteiden muuttuessa Ilmasto ja maankäytön muutokset vaikuttavat lajien esiintymiseen Pari esimerkkiä:
Maatalousympäristön tehostuminen heikentänyt lintukantoja Euroopassa 1,20 1,00 11 lajin runsausindeksi Suomessa 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014
Muuton ajoittuminen Lämmin kevät ja talvi aikaistaa kevätmuuttoa 30.4. 10.4. 20.3. 28.2. 0 100 200 300 400 500 Itämeren max jääpeite (km2 x 1000) Lehikoinen ym. 2006: Global Change Biol.
Muuton ajoittuminen Lämmin kevät ja talvi aikaistaa kevätmuuttoa 30.4. 20.4. 10.4. 20.3. 28.2. 0 100 200 300 400 500 Itämeren max jääpeite (km2 x 1000) Lehikoinen ym. 2006: Global Change Biol. 10.4. 31.3. 21.3. 11.3. 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Ennustettu lämpötilan nousu vuosina 2020-2029 (vas) ja 2090-2099 suhteessa vuosien 1980-1999 tilanteeseen kahden eri ilmastomallin perusteella.
Ilmastonmuutosskenaariot Suomessa Lämpötila nousee (1) Talvi ja kevät lämpenevät eniten (1) (1) Jylhä ym. 2004 Bor. Env. Res.; (2) Meier 2002 Climate Dynamics; Jylhä ym. 2008, Climatic Change
Ilmastonmuutosskenaariot Suomessa Lämpötila nousee (1) Talvi ja kevät lämpenevät eniten (1) Sateisuus lisääntyy, etenkin talvella (1) (1) Jylhä ym. 2004 Bor. Env. Res 9:127; (2) Meier 2002 Climate Dynamics; Jylhä ym. 2008, Climatic Change
Ilmastonmuutosskenaariot Suomessa Lämpötila nousee (1) Talvi ja kevät lämpenevät eniten (1) Sateisuus lisääntyy, etenkin talvella (1) Jää- ja lumipeite vähenee, aikaisempi jäänlähtö (2) (1) Jylhä ym. 2004 Bor. Env. Res 9:127; (2) Meier 2002 Climate Dynamics; Jylhä ym. 2008, Climatic Change
Ilmastonmuutos ja lajien esiintyminen Lajeille sopiva ilmasto siirtyy kohti pohjoista
Ilmastonmuutos ja lajien esiintyminen Lajeille sopiva ilmasto siirtyy kohti pohjoista Lajeilla kolme eri vaihtoehtoa: 1)Sopeutua evoluution kautta 2)Muuttaa levinneisyyttään 3)Kuolla sukupuuttoon
Ilmastonmuutos ja lajien esiintyminen Lajeille sopiva ilmasto siirtyy kohti pohjoista Lajeilla kolme eri vaihtoehtoa: 1)Sopeutua evoluution kautta 2)Muuttaa levinneisyyttään 3)Kuolla sukupuuttoon
Ilmastonmuutos ja lajien esiintyminen Lajeille sopiva ilmasto siirtyy kohti pohjoista Lajeilla kolme eri vaihtoehtoa: 1)Sopeutua evoluution kautta 2)Muuttaa levinneisyyttään 3)Kuolla sukupuuttoon Levinneisyysmuutoksia tapahtunut aiemminkin Syinä mm. ilmasto ja muutokset habitaatissa
Levinneisyysmuutokset Lajien ennustetaan siirtyvän kohti napoja ja vuorten huippuja
Levinneisyysmuutokset Lajien ennustetaan siirtyvän kohti napoja ja vuorten huippuja Eteläiset lajit levittäytyvät kohti pohjoista
Levinneisyysmuutokset Lajien ennustetaan siirtyvän kohti napoja ja vuorten huippuja Eteläiset lajit levittäytyvät kohti pohjoista Pohjoiset ja vuoristojen lajit vetäytyvät ja harvinaistuvat
Suomen levinneisyysmuutokset Pesimäaikaisen levinneisyyden ja runsauden painopiste siirtynyt kohti pohjoista n. 1.2 km / v 1970-luvulta lähtien 200 100 0-100 -200-300 94 lajin runsauksien painopiste Virkkala & Lehikoinen 2014: 1976 1986 1995 2006 2011 Global Change Biol.
Harmaapäätikka
Punarinta
Sinirinta
Järripeippo
Runsaudenmuutokset Tunturilinnut ja pohjoisen lajit ovat harvinaistuneet Suomen, Ruotsin ja Norjan 14 yleisen tunturilintulajin runsaus Lehikoinen ym. 2013 J. Avian Biol.
Runsaudenmuutokset Tunturilinnut ja pohjoisen lajit ovat harvinaistuneet Runsastui Eteläisten, pohjoisten ja koko maan lajien kannankehitys Suomessa 1986-2012 ja 2001-12 Suomen, Ruotsin ja Norjan 14 yleisen tunturilintulajin runsaus Taantui Eteläiset Pohjoiset Koko maa Lehikoinen ym. 2013 J. Avian Biol. Laaksonen & Lehikoinen 2013 Biol. Cons.
Muutoksia talvialueissa Lehikoinen ym 2013 Global Change Biol. Kolmella sukeltajasorsalla talvialueiden painopiste siirtynyt kohti pohjoista Euroopassa 1980-2010
Alkutalvi on lämmennyt Pohjolassa Etelä-Suomen lämpötila 15.11. 15.1.
Talvirunsauden muutokset yhteydessä talvi-ilmastoon Suomi 0,8 0,4 0-0,4-0,8-12 -8-4 0 4 15 10 5 0 Lämpötila Vuosi
Talvirunsauden muutokset yhteydessä talvi-ilmastoon Suomi Hollanti 0,8 0,4 0-0,4-0,8-12 -8 1,5-4 0 4 0,5-0,5-1,5-12 -8-4 0 4 Lämpötila 15 10 5 0 120 90 60 30 0 1980 1990 2000 2010 Vuosi
Yhteenveto Linnustoa seurantaan laskennoilla, joissa vapaaehtoisten rooli on tärkeä
Yhteenveto Linnustoa seurantaan laskennoilla, joissa vapaaehtoisten rooli on tärkeä Linnusto muuttunut Suomessa ilmastoennusteiden mukaisesti
Yhteenveto Linnustoa seurantaan laskennoilla, joissa vapaaehtoisten rooli on tärkeä Linnusto muuttunut Suomessa ilmastoennusteiden mukaisesti Pesimälajit siirtyneet kohti pohjoista n. 1.2 km / vuosi
Yhteenveto Linnustoa seurantaan laskennoilla, joissa vapaaehtoisten rooli on tärkeä Linnusto muuttunut Suomessa ilmastoennusteiden mukaisesti Pesimälajit siirtyneet kohti pohjoista n. 1.2 km / vuosi Talvehtivien vesilintujen vuosirunsauksien vaihtelu yhteydessä talven lämpötilaan
Yhteenveto Linnustoa seurantaan laskennoilla, joissa vapaaehtoisten rooli on tärkeä Linnusto muuttunut Suomessa ilmastoennusteiden mukaisesti Pesimälajit siirtyneet kohti pohjoista n. 1.2 km / vuosi Talvehtivien vesilintujen vuosirunsauksien vaihtelu yhteydessä talven lämpötilaan Kiinteiden suojelualueiden rooli lajien esiintymisalueiden säilymiselle?
Lajit siirtyvät kohti napoja ja vuorten lakia
Lajit siirtyvät kohti napoja ja vuorten lakia Siirtyykö ihminen?
Lajit siirtyvät kohti napoja Siirtyykö ihminen?
Kiitokset huomiostanne!