sivu 1(9) LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu, vaikuttavuuskysely Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue Japo Jussila 1, Jenny Makkonen 1 ja Vesa Tiitinen 2 1 Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 2 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Lappeenranta 1 Johdanto Selvitys tehtiin osana LIFE+ RapuKamu hanketta (LIFE12 INF/FI/233) hankkeen tuloksellisuuden selvittämiseksi. Tiedustelu tehtiin kahdessa osassa: alkutilanne v. 2013 ja hankkeen vaikutus syksyllä 2015. Hankkeen toteutumisen mallialueena oli Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toimialue, Saimaan vesistön ympäristö. Saimaan vesistö on ollut perinteinen jokirapuaitta, jonne myös rapurutto rantautui ensimmäisenä Suomessa ja rapukannan romahdus raportoitiin vuonna 1893. Rapuruton saapumisen jälkeen jokirapukantaa on yritetty palauttaa Saimaaseen huonoin tuloksin ja jokirapuja on ravustettu lähinnä pienistä latvavesistä ja saalis on ollut laskeva. Jokiravusta on kuitenkin saatu merkittävää lisätuloa maaseudulla ja hyvät jokirapusaaliit ovat yhä muistissa. Etelä-Karjalan kalatalousalueelle on istutettu täplärapuja 1990-luvun alusta lähtien ja jokirapu on alueelle, sen pienvesissä, nykyisin erittäin ahtaalla. Täplärapujen istutukset jatkuvat joko luvallisina tai luvattomina ja samalla levitetään täpläravun mukanaan kantamaa, erittäin tappavaa rapuruton muotoa. Tiedustelun tulokset käsitellään luottamuksellisina eikä yksittäisiä vesialueita tai jokirapukantoja koskevia tuloksia julkisteta. Olemme erityisen kiitollisia kyselyyn vastanneille LIFE+ RapuKamu hankkeen ja jokirapukantojen hoitoon liittyvän arvokkaan tiedon saamisesta sekä tietty kyselyyn vastaamiseen käytetystä ajasta ja vaivasta. Pyrimme käyttämään tiedustelun tuloksia LIFE+ RapuKamu hankkeen töiden muokkaamiseen siten, että saatu hyöty on mahdollisimman suuri. Raportissa käsitellään siis Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alueen raputaloutta, johon jatkossa viitata yleisemmillä termeillä. 2 Tiedustelun toteutus ja tulosten käsittely Tiedustelulomake (liite 1) lähetettiin Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminta-alueen osakas- ja kalastuskunnille syksyllä 2012 sekä 2015 kirjeitse. Saatujen vastausten perusteella lähetettiin uusintakysely niille osakas- ja kalastuskunnille, joilta ei saatu vastausta ensimmäisellä kerralla. Kyselyn aluksi esitettiin kysymyksiä, joihin voitiin vastata annetuista vaihtoehdoista. Yksi vaihtoehto oli kussakin kysymyksessä muu syy. Muutamiin kysymyksiin saivat vastaajat kirjoittaa lukumääräisiä arvioita tai tekstiä vapaasti. Kyselyn toisessa osiossa esitettiin kahdeksan väittämää jokiravusta ja raputaloudesta ja pyydettiin vastaajia ilmoittamaan miten he kokevat mielestään väittämät, viisiportaisen asteikon ääripäinä täysin eri mieltä ja täysin samaa mieltä. Lopuksi pyydettiin vastaajia nimeämään nykyisin käyttämänsä ja arvioimaan tulevaisuudessa käyttämiään tiedonlähteitä rapuihin ja raputalouteen liittyvän hankinnassa.
sivu 2(9) Tulokset tarkistettiin ja tallennettiin MS-Exceliin, jolla myös raportoinnin kannalta oleelliset tunnusluvut ja jakaumat tuotettiin. Raportissa on vastausjakaumiin otettu mukaan vain annetut vastaukset, vastaamatta jättäminen on ilmoitettu erikseen kunkin tuloksen käsittelyn yhteydessä. 3 Tulokset 3.1 Mielenkiinto jokirapukantojen hoitoon ja tiedonlähteet Hankkeen tuloksellisuuta pohditaan seuraavassa tekstissä vertailemalla alkutilannetta ja lopputilannetta vastausten perusteella laaditun grafiikan ja tilastoanalyysien avulla. Pohdinta perustuu Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alueella tehtyyn LIFE+ RapuKamu työhön, mutta tuloksia voi yleistää koskemaan myös koko hankealuetta, sillä työtavat ja hankemateriaali ovat olleet yhteisiä kaikille hankkeen osatoteuttajille. Yleisenä huomiona on se, että epätietoisten määrä (ei vastausta) on laskenut hankkeen aikana noin 18 %sta noin 2%iin. Rapukantojen hoitoa koskevan tiedon saatavuus on parantunut hankkeen aikana (Kuva 1). Hankkeen alussa tiedon saatavuuteen oli tyytyväisiä noin 57 % vastaajista ja hankkeen loppuvaiheessa noin 68 %. Tämän mukaan hankkeen tuloksena on ollut rapukantojen hoitoa koskevan tiedon saannin parantuminen. Rapukantojen hoidosta on tietoja saatavilla Kuva 1. Rapukantojen hoitoa koskevan tiedon saatavuus. Hankkeen alussa 72 %ia vastaajista piti rapukantojen hoitoa koskevaa tietoa helppona ymmärtää ja hankkeen lopussa 92 %ia vastaajista pystyi mielestään helposti ymmärtämään rapukantojen hoitoa koskevan tiedon sisällön (Kuva 2). Hankkeen tuloksena vastaajat pitivät rapukantojen hoitoa koskevaa tietoa helpompana ymmärtää. Tieto rapukantojen hoidosta on helppo ymmärtää Kuva 2. Rapukantojen hoitoa koskevan tiedon ymmärrettävyys. Jokiravun suojelun piti merkityksellinen 91 %ia vastaajista hankkeen loppuvaiheessa, joka oli noin 10 %ia suurempi osuus vastaajista kuin hankkeen alussa (Kuva 3). Hankkeen lopussa myös asiasta eri mieltä olevien vastaajien joukko kasvoi noin 2 %iin ja hankkeen alussa ei tullut yhtään vastausta, joissa jokiravun suojelulla ei katsottu olevan merkitystä.
sivu 3(9) Jokiravun suojelulla on merkitystä Kuva 3. Jokiravun suojelun merkitys. Täpläravun leviämistä piti myönteisenä hankkeen alussa ja lopussa noin 20 %ia vastaajista (Kuva 4). Hankkeen lopussa täpläravun leviämistä piti kielteisenä noin 53 %ia vastaajista, kun hankkeen alussa kielteinen asenne oli kaikkiaan noin 39 %lla vastaajista. Eroa selittää hankkeen alussa annettujen tyhjien vastausten lukumäärä. Täpläravun leviäminen on hyvästä Kuva 4. Täpläravun leviämisen merkitys. Rapuruttoa piti raputaloudelle haitallisena noin 77 %ia vastaajista ja hankkeen lopussa rapuruttoon suhtautui kriittisesti 85 %ia vastaajista (Kuva 5). Hankkeen lopussa piti rapuruton vaikutusta raputaloudelle merkityksettömänä yhteensä noin 12 %ia vastaajista, joka on merkittävästi enemmän kuin hankkeen alussa, jolloin noin 4 %ia vastaajista suhtautui rapuruttoon välinpitämättömästi. Rapurutto on haitallinen raputaloudelle Kuva 5. Rapuruton haitallisuus raputaloudelle. Hankkeen alussa kaikkiaan 34 %ia vastaajista ilmoitti, että raputaloudesta on saatavilla riittävästi tietoa (Kuva 6) ja hankkeen lopussa noin 52 %ian oli tätä mieltä. Myös niiden vastaajien osuus, joiden mielestä tietoa raputaloudesta ei ole tarpeeksi saatavilla lisääntyi (alussa noin 13 %ia, lopussa noin 15 %ia), joten hankkeen tuloksena myös epätietoisuus in lisääntynyt. Hankkeen aikana on epävarmojen (en osaa sanoa -vastaus) ja tyhjien vastausten määrä laskenut.
sivu 4(9) Raputaloudesta on saatavilla tarpeeksi tietoa Kuva 6. Raputaloudesta on saatavilla tietoa. Hankkeen aikana kasvoi raputalouden merkitystä korostavien määrä noin 65 %sta noin 75 %iin (Kuva 7). Myös raputalouden merkityksen vähäisenä mieltävien määrä kasvoi alun noin 5 %sta hankkeen lopun noin 7 %iin. Samoin epävarmojen määrä kasvoi hankkeen aikana noin 11 %sta noin 16 %iin. Hankkeen tuloksena miellettiin raputalous entistä tärkeämpänä, joskin tiedon saannin ohella myös raputalouden merkitystä pohdittiin kriittisemmin. Raputaloudella on merkitystä Kuva 7. Raputalouden merkitys. Jokiravun merkitystä vesiluonnon monimuotoisuudelle piti myönteisenä hankkeen alussa noin 78 %ia ja hankkeen lopussa noin 94 %ia vastaajista (Kuva 8). Hankkeen aikana laski jokiravun merkityksen vesiluonnon monimuotoisuudelle vähäisenä näkevien osuus noin 5 %sta noin 1 %iin. Jokiravulla on merkitystä vesiluonnon monimuotoisuudelle Kuva 8. Jokiravun merkitys vesiluonnolle
sivu 5(9) Kuva 9. Raputiedon nykyiset lähteet Kuva 10. Raputiedon kaivatut lähteet. 4 Johtopäätökset Taustatietojen osuus kertoo, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alueella merkittävin jokirapukantojen hävittäjä on kyselyyn vastanneiden mielestä rapurutto. Myös täpläravun nähdään uhkaavan jokirapukantoja, tosin noin 20% vastanneista näkee täpläravun leviämisen myönteisenä seikkana. Rapurutto mielletään lähes yksiselitteisesti kielteiseksi ilmiöksi, tosin noin 7% vastaajista oli täysin eri mieltä väittämän rapurutto on haitallinen raputaloudelle kanssa. Tiedustelualueen jokirapusaalis on erittäin alhainen ja täplärapusaaliskin, vaikka on kertaluokkaa suurempi kuin jokirapusaalis, on pieni. Kyselyyn vastanneista siten puuttuvat merkittävät rapuvesien omistajat. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alueella on vesialueen omistajien keskuudessa selkeä motiivi jokirapukantojen hoitamiseksi, jonka perusteena on lajin kotoperäisyys ja kuuluminen alueen perinteiseen lajistoon. Rapukantaan liittyvät aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten ravustamisesta saatava nautinto tai rahallinen hyöty, merkitsevästi selvästi vähemmän kuin luontoon suoraan liittyvät arvot. Jokirapu koettiin merkitykselliseksi vesiluonnolle ja sen monimuotoisuudelle, ja vaikka 7% vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään asiasta, voinee pelkistää, että kaikki vastaajat ovat mieltäneet jokiravun hyvin tärkeäksi suomalaiselle vesiluonnolle. Tämä motiivi rapukantojen hoitoon ei tosin näy halukkuudessa käytännön toimiin, sillä vajaa puolet vastaajista ilmoittaa halukkuutensa raputalouden perustoimintoon, jokiravun siirtoistutuksiin.
sivu 6(9) Vastaajien mielestä rapukantojen hoidosta on tietoa saatavilla kohtuullisen hyvin ja se on pääosin helppo ymmärtää. On todettava, että noin 38% ei osannut kertoa kantaansa väitteeseen tieto rapukantojen hoidosta on helppo ymmärtää, mikä kertonee osaltaan siitä, että tietoa ei kuitenkaan ole kaikille helposti ja ymmärrettävässä muodossa saatavilla. On myös mahdollista, että raputaloudella ei ole riittävää merkitystä vastaajien keskuudessa ja asia ei siten ole ajankohtainen. Tiedonlähteenä internet on ylivoimainen rapua ja raputaloutta koskevan tiedon osalta, mikä ei ole ihme. Myös paikallisen kalatalouskeskuksen asema vesialueen omistajien tiedonlähteenä on selvä ja kertoo Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen osanneen tehtävänsä. On pantava merkille kirjaston iso rooli ja myös paikallisen lehdistön. Eniten osuutta tulevaisuuden tiedonlähteenä nosti Raputietokeskus, jonka yhtenä tehtävänä onkin tutkimustiedon kansanomaistaminen. On myös huomattava, että sekä Evira että RKTL ovat erittäin pienessä roolissa tiedonlähteinä ja niillä ei vastaajien keskuudessa nähdä minkäänlaista roolia tulevaisuudessa. Kuopiossa 22.2.2016 Japo Jussila rapubiologi, dosentti LIFE+ Rapukamu hankkeen koordinaattori
sivu 7(9) LIITE 1. Tiedustelulomake JOKIRAPUKANTOJEN JA JOKIRAPUVESIEN TILA Vastaajan yhteystiedot: Osakaskunta: Yhteyshenkilö: Osoite: Puhelin: Ruksaa oikea vaihtoehto tai kirjoita kommentti, kiitos! 1. Onko vesialueellanne nykyisin pyyntivahva jokirapukanta? Ei Kyllä 2. a) Onko vesialueellanne joskus ollut jokirapuja? Kyllä Ei b) Jos jokiravut ovat hävinneet vesialueeltanne, syynä oli Rapurutto Vedenlaadun muutos Täplärapu Muu, mikä? 3. Arvio alueen tämänhetkisestä ravustustilanteesta -ravustajia kpl -rapulupia kpl -rapusaalis: jokirapuja kpl, täplärapuja kpl
sivu 8(9) 4. Ovatko jokirapusaaliit olleet viime vuosina nousu- tai laskusuunnassa? Kotoperäinen laji Jokirapu on perinteinen laji alueella Ravustus itsessään on mukavaa 5. a) Oletteko kiinnostuneet rapuvesien hoitamisesta tai kunnostuksesta vesialueellanne? Ei Kyllä b) Miksi koette jokiravun suojelun olevan tärkeää? Kotoperäinen laji Jokirapu on perinteinen laji alueella Ravustus itsessään on mukavaa Jokiravusta saa hyvän hinnan Muu syy, mikä? c) Millä tavalla jokirapukannat ovat olleet alueellanne merkityksellisiä? Onko teillä tai läheisillänne erityinen suhde jokirapuun? 6. Tulisiko osakaskuntanne tai vesialueenne alueilla tehdä jokirapujen siirtoistutuksia? Kyllä Ei 7. Muuta kerrottavaa? Mikäli haluatte, voitte kertoa lisätietoja myös puhelimitse; tutkija Emma- Lina Eriksson 0408461631. Kiitos vastauksista! Palautus oheisella kuorella.
sivu 9(9) RAPUTIEDOTUSKYSELY Kunkin väittämän kohdalla ruksataan se vaihtoehto, joka vastaa parhaiten omaa mielipidettä tai mielikuvaa asiasta. Osaan kysymyksistä vastataan ympyröimällä oikeat vaihtoehdot ehdotetuista vaihtoehdoista ja kirjoittamalla omat ehdotukset jatkoksi. Ruksaa mielestäsi oikea vaihtoehto kunkin väittämän kohdalla Asteikkona on -2 = olen eri mieltä -1 = olen hieman eri mieltä 0 = en osaa sanoa 1 = olen jokseenkin samaa mieltä 2 = olen samaa mieltä Rapukantojen hoidosta on tietoa saatavilla -2-1 0 1 2 Tieto rapukantojen hoidosta on helppo ymmärtää Jokiravun suojelulla on merkitystä Täpläravun leviäminen on hyvästä Rapurutto on haitallinen raputaloudelle Raputaloudesta on saatavilla tarpeeksi tietoa Raputaloudella on merkitystä Jokiravulla on merkitystä vesiluonnon monimuotoisuudelle Ympyröi mielestäsi oikeat raputiedon lähteet Mistä haet tietoa ravuista? Internet Raputietokeskus ELY-keskus Kalatalouskeskus RKTL Evira Kirjasto Lehdet Muu, mikä: Mistä haluaisit hakea tietoa ravuista? Internet Raputietokeskus ELY-keskus Kalatalouskeskus RKTL Evira Kirjasto Lehdet Muu, mikä: