Pohjoissavolainen raputaktiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoissavolainen raputaktiikka"

Transkriptio

1 Pohjoissavolainen raputaktiikka jokiravulla pärjätään ehken varmaankin Japo Jussila, Viivi Ahonen ja Jenny Makkonen Biologian laitos, Itä-Suomen yliopisto LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu LIFE+ ohjelman rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on tiedottaa kotoperäisen jokiravun merkityksestä suomalaiselle vesiluonnolle ja raputaloudelle useita kansanomaisia kampanjoita, maanläheisellä otteella ei tärkeilyä vaan selkeää tiedottamista asiallisista asioista 3 vuotta nähertämistä budjetilla kaikkiaan 8 osatoteuttajaa nettisivut & RapuKamu Facebookissa EU ei läpeensä paha? Häh? 1

2 EUn tiukka vieraslajikanta EU säädös Euroopan kannalta haitallisten lajien vahinkojen vähentämiseksi (1143/2014) astuu voimaan , jonka jälkeen pitää esittää pätevä suunnitelma tilanteen hallitsemiseksi täplärapu on haitallinen ja haittojen torjunnassa EU tason toimet tarpeen (haitallisten lajien 50-lista) aivan varmaan ehkä tarkoittaa, että täpläravun istutukset loppuvat voidaan puuttua myös muihin seikkoihin, kuten elävien täplärapujen kuljettamiseen ja kauppaan täpläravun pyyntiin tietyillä alueilla suomalaisen raputalouden ja rapupolitiikan linjanvedot tulevat muuttumaan ratkaisevasti olisiko tilanteesta syytä oppia jotain? Ei mitään? Suomalainen rapupolitiikka Kansallisia raputalouteen liittyviä strategioita Kansallinen vieraslajistrategia (2013) täplärapu on haitallinen vieraslaji porsaanreikä: yksityiset kansalaiset voivat päättää täpläravun istutuksista vesialueelleen Kansallinen rapustrategia (2014) täpläravun istuttaminen uusille vesialueille on suotavaa täpläravun levittämistä pohjoiseen Savoon esitetty, erityisesti isoille reittivesille jokirapukantoja tulee tukea ja suojella, erityisesti pienvesissä Kalastuslaki (2015) ravun kannalta oleelliset kansalliset strategiat on vietävä KH -suunnitelmiin yleinen asenne ja mielipide ristiriitaiset strategiat ja tieto sotkevat raputalouden hoitoa yksinkertaistus: täplärapua suositaan etelässä, jokirapua keskisessä ja pohjoisessa Suomessa EU säännös 1143/2014 keittää sopan pohjaan: täplärapu 50-listalla! 2

3 Suomalaista istutuksia koskevaa säännöstöä Kalastuslaki (2015) Eläintautilaki (2013) Luonnonsuojelulaki (1996) sairaiden eläinten tai eläintautien päästäminen luontoon on yksiselitteisesti kielletty yksityishenkilöt tai organisaatiot, tai yleensä kukaan, ei saa levittää mitä tahansa minne tahansa Pohjoissavolainen raputalous nykyisin perinteistä jokirapualuetta lukuisia tuottoisia jokirapukantoja pienvesissä rruttoja vuosittain, paitsi tänä vuonna saalisarvion mukaan 100, ,000 jokirapua täplärapuja muutamana esiintymänä reittivesissä ja jopa pienvesissä vesialueen omistajat suosivat jokirapuja, täpläravun istutuksille ei perinteisesti ole ollut kysyntää 3

4 Täpläravun hallittu leviäminen Esimerkkinä Ruotsi: - Luvallisen istutuksen (vihreä tähti) jälkeen täplärapua (oranssi tähti) sekä PsI-tyypin rapuruttoa (punainen roiske) lähivesistöissä Alkuperäinen täplärapuistutus Luvattomat täplärapuistutukset PsI-tyypin rapuruttoepidemia Esimerkkinä Pohjois-Savo: - Luvallisen istutuksen (vihreä tähti) jälkeen täplärapua (punainen roiske) sekä PsI-tyypin rapuruttoa (oranssi tähti) lähivesistöissä 20 km A Rapuruton leviäminen Esimerkki Pohjois-Savo: Rapurutto leviää tehokkaasti alavirtaan, mutta myös lähivesistöihin mm. yleisen huolimattomuuden, siis meidän ihmisten toiminnan seurauksena. Lähde: Raputautirekisteri 4

5 Taustana pohjoissavolaiselle rapusuunnitelmalle koko aiempi höpinä sekä selkeesti muuttunut tilanne kotimaisen ja eurooppalaisen raputalouden osalta paine tehdä jotain tilanteessa, jossa on tehty sarja vääriä liikkeitä väärin perustein kalatalousviranomaisen toivomus alueellisen suunnitelman laatimisesta pohjoissavolaisesta lähtökohdasta Rapukantojen hoidon vaihtoehtoisia malleja passiivinen raputalous, ts. ei tehdä mitään nykyinen linja, suositaan jokirapua ja painitaan täpläravun kanssa kahden rapulajin talous, suositaan jokirapua ja täplärapua aktiivinen jokiraputalous Seuraukset jokiravulle/täpläravulle/rapurutolle? 5

6 Aktiivinen jokiraputalous tuottavien jokirapukantojen ravustus tehokas suojelu suojaistutukset uusien jokirapukantojen suojaistutukset perimän säilömiseksi istutukset tuoton lisäämiseksi tiedotus rruton vaaroista ja siihen liittyvistä asioista jokirapukantojen suojelun merkityksestä täpläravun leviämisen merkityksestä täplärapukantojen todellisesta tuotosta ja potentiaalista muut jokirapukantojen kannalta merkittävät toimet tautien leviäminen kalanistutusten mukana suoja-alueet ja varoalueet nykyisten täplärapukantojen ympärille Pohjoissavolaisen raputalouden tavoitteet Pohjois-Savon imago jokirapualueena vahvistuu jokirapusaalis pidetään vähintään nykyisellä tasolla jokirapukantoja tuetaan istutuksin jokirapusaalis vähintään nykyisellä tasolla yksittäisten jokirapukantojen lukumäärä kasvuun rruttotapausten määrä laskuun, tavoitteena korkeintaan 0 rruttoepidemiaa vuosittain täpläravun leviäminen kuriin: ei uusia täplärapukantoja savolaisiin vesiin 6

7 Nykyiset ja tulevaisuuden hyvät jokirapualueet (vaalean vihreä) sekä harkitsemisen arvoiset alueet (vaalean sininen). Erityisinä kohteina pienet järvet ja joet, joissa on ravuille sopivaa elinpiiriä ja joiden ekologinen tila on hyvä. Ja mitä järkee on yrittää panostaa jokirapuun tai yleensä mihinkään kotoperäiseen lajiin? luonnon monimuotoisuudessa on osaltaan kysymys nykymuotoisen kala- ja raputuotannon säilymisestä kotoperäisen luonnon suojelu on itse asiassa ihmisten tulevaisuuden turvaamista kysymys on rahasta ja ravinnosta, ehkä pikkusen myös mielekkään puuhastelun jatkumisen takaamisesta luonnonsuojelu on siten, itse asiassa, vaan itsekästä toimintaa oman pyllyn pelastamiseksi 7

8 Kiitokset mielenkiinnosta, innostumisesta, keskustelusta ja vankasta savolaisesta jokirapua puolustavasta mielipiteestä. Kiitos. 8

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue sivu 1(9) LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu, vaikuttavuuskysely Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue Japo Jussila 1, Jenny Makkonen 1 ja Vesa Tiitinen 2 1 Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen

Lisätiedot

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? Kalatalousasiantuntija Petri Muje Lapin kalatalouskeskus Lapin kalatalouspäivät Rovaniemi 9.11.2016 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 VISIO 2022 Suomessa on

Lisätiedot

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus

III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus III kansallinen rapustrategia 2013-2022 11.12.2014 1. strategia: Täplärapu 2000, Ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Raputalous 2000- seminaari 26.4.1988 Jyväskylässä Tavoitteena hallita

Lisätiedot

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Täpläraputyöpaja 8.11.2016, Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Puheenjohtajana Esa Erkamo (Luke) ja sihteerinä Jouni Tulonen (Luke) Läsnä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi: Tapio Hakaste (MMM),

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa

Lisätiedot

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA

Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA RAPORTTEJA xx 201X Rapuja Etelä-Savoon Hallittu istuttaminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Joonas Rajala Kansikuva:

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija:

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien

Lisätiedot

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen

Lisätiedot

Hyödylliset haitalliset sisävesissä

Hyödylliset haitalliset sisävesissä Hyödylliset haitalliset sisävesissä Miten tulla toimeen niiden kanssa? Markku Pursiainen 21.3.2011 Haitallisistakin haitallisin ja tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen Yksi merkittävimpiä Suomessa

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Antti Lappalainen ja Tapio Keskinen Tampere 10.11.2017 Kalatalouden ympäristöohjelma Taustaa Kalastuslain uudistus: Tarkoituksena on mm. antaa työvälineet kalastuksen

Lisätiedot

JOKIRAPUKANTOJEN ELVYTTÄMINEN KANTA-HÄMEEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNISSA

JOKIRAPUKANTOJEN ELVYTTÄMINEN KANTA-HÄMEEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNISSA JOKIRAPUKANTOJEN ELVYTTÄMINEN KANTA-HÄMEEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNISSA Julkaisun nimi: Jokirapukantojen elvyttäminen Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa Julkaisija: Tekijä:

Lisätiedot

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä

Lisätiedot

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016 Anna Alaranta, Mika Laakkonen, Tapani Partanen, Kari Sarajärvi, Hannu Hupli, Paavo Ryyppö ja Pasi Korhonen Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia

Kansallinen rapustrategia Kansallinen rapustrategia 2017 2022 2 Sisältö Tiivistelmä 4 Sammanfattning 5 Strategian valmistelu 7 1. Johdanto 9 2. Raputalouden toimintaympäristö ja sen muutokset 10 2.1 Lainsäädäntö ja raputaloutta

Lisätiedot

TOIMITTAJAT ESA ERKAMO JOUNI TULONEN JORMA KIRJAVAINEN. Kansallinen rapustrategia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:4

TOIMITTAJAT ESA ERKAMO JOUNI TULONEN JORMA KIRJAVAINEN. Kansallinen rapustrategia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:4 TOIMITTAJAT ESA ERKAMO JOUNI TULONEN JORMA KIRJAVAINEN Kansallinen rapustrategia 2019 2022 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:4 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:4 Kansallinen

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat 1 Lähtökohdat EU:n teemavuosi kaikissa jäsenmaissa EU:n tavoitteet Euroopan laajuinen viestintäkampanja Volunteering in the European Union-tutkimus

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta

Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta Liisa Tapanen, Riitta Savolainen, Esa Konttinen, Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki

Lisätiedot

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen Viestintämateriaalien analyysiä Elina Nummi ja Kaisa Pajanen elina.nummi@hel.fi kaisa.pajanen@hel.fi Kansallinen vieraslajistrategia 3. Käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus 3.1 Laaditaan

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 307/2002 vp Rapuruton leviämisen estäminen ja jokirapukantojen suojelu Eduskunnan puhemiehelle Jokirapu (Astacus astacus) on kuulunut maamme eläimistöön jääkauden päättymisestä lähtien.

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Raputalouskatsaus 2006

Raputalouskatsaus 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 395 Markku Pursiainen Timo Ruokonen (Toim.) Raputalouskatsaus 2006 Helsinki 2006 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu 2006

Lisätiedot

LIFE Project Number LIFE12 INF/FI/233 FINAL Report Covering the project activities from 1/7/2013 to 30/6/2016. Reporting Date 30/9/2016

LIFE Project Number LIFE12 INF/FI/233 FINAL Report Covering the project activities from 1/7/2013 to 30/6/2016. Reporting Date 30/9/2016 LIFE Project Number LIFE12 INF/FI/233 FINAL Report Covering the project activities from 1/7/2013 to 30/6/2016 Reporting Date 30/9/2016 LIFE+ PROJECT NAME or Acronym LIFE+RapuKamu, LIFE+ CrayMate Project

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2018) 738 final) Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2019 Saara Lilja-Rothsten

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita

Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita Vieraslajien hallinta teemapäivä SYKE 8.11.2016 Vieraslajilainsäädäntö - käytännön sveltamistilanteita Kuva: Länsi-Sav Maa- ja metsätalusministeriö lainsäädäntöneuvs Pekka Kemppainen Sveltajan 5 muistisääntöä

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011 PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue, Turku 1 1. Johdanto Someron järvien täplärapuistutusten aloittamiseen on vaikuttanut merkittävällä tavalla kalabiologi

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho V-S ELY-keskus/Kalatalouspalvelut Pohjanlahden kalastusaluepäivät, Seinäjoki 19.-20.10. 2017 1 Kestävyys Tarve

Lisätiedot

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta 1.3.2017 Palvelukyky säilytetään muutoksen aikana sekä uusien maakuntien ja valtion viraston toiminnan alkuvaiheessa.

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013-2022

Kansallinen rapustrategia 2013-2022 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 62014 KANSALLINEN RAPUSTRATEGIA 2013 2022 Maa- ja metsätalousministeriö 6/2014 Julkaisun nimi: Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

RAPU. jokirapu & täplärapu

RAPU. jokirapu & täplärapu RAPU jokirapu & täplärapu RAPUTALOUS Jokiravulla ja alkuperältään pohjoisamerikkalaisella täpläravulla on suuri merkitys sekä arvo Suomen sisävesien kalataloudessa. Vesiluontomme tarjoaa erinomaiset edellytykset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla YMPÄRISTÖ VALVONTA Mitä etua siitä on sinulle? Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla Tästä syystä EU:n jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa käyttöön toimia, joilla suojellaan kansalaisten terveyttä

Lisätiedot

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat? Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin

Lisätiedot

Kalastusalueen perunkirjoitus Miten toiminta ajetaan hallitusti alas? Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Kalastusalueen perunkirjoitus Miten toiminta ajetaan hallitusti alas? Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Kalastusalueen perunkirjoitus Miten toiminta ajetaan hallitusti alas? Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Lyhyesti Kalastusalueet korvataan kalatalousalueilla Siirtymäsäännökset

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Ajankohtaista kalataloudesta Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 24.4.2018 Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Esityksen sisältö Kalatalouden yleistilanne Kalatalousalueet ja osakaskunnat Käyttö-

Lisätiedot

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai

Lisätiedot

Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä

Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 SATAKUNTA Innovation and research

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Sisältö Ehdotus kalatalousaluejaoksi Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille Esittelijä Tuula Lundén Sivu/sivut 1 / 6 Tässä ohjeessa ohjeistetaan kalojen ja rapujen kasvattajia ja muita alan toimijoita kala- ja raputautien vastustamista koskevasta lainsäädännöstä, mikä koskee kalojen

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?

Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja? Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja? Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus 11.10.2017 Mahtuuko luonto tiivistyvään Turkuun? Kaupunkiluonto terveyden ylläpitäjänä uva: Epressi.com,

Lisätiedot

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit - Mitä pitää tietää uusista velvoitteista?

Haitalliset vieraslajit - Mitä pitää tietää uusista velvoitteista? YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANHALTIJAT (YSV) RY:N LAMMIN PÄIVÄT 5.10.2016 Haitalliset vieraslajit - Mitä pitää tietää uusista velvitteista? Maa- ja metsätalusministeriö lainsäädäntöneuvs Pekka Kemppainen Mitä

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

Lataa Suomen kalojen loiset. Lataa

Lataa Suomen kalojen loiset. Lataa Lataa Suomen kalojen loiset Lataa ISBN: 9789524952378 Sivumäärä: 540 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.88 Mb Miksi kalan silmä on samentunut ja näyttää harmaalta? Mitä ovat vaaleat rakkulat siian vatsan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN HYÖDYT MM. KUNNOSTUKSISSA JA KALAKANTOJEN HOIDOSSA Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Projektipäällikkö Jouni Kivinen, Metsähallitus 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,

Lisätiedot

SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä

SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä Lea Kauppi Tornionlaakson Vesiparlamentti 25.10. 2017 Yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Sisältö Kokemuksia YKn Euroopan

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot