Rajat ylittävä terveydenhuolto 24.3.2017 Reetta Kyyrö Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto? Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse, kun henkilö saa tai hänelle syntyy tarve saada terveydenhuoltopalveluita muualta kuin asuinmaastaan tai asuinmaa ei ole vastuussa siellä annetun terveydenhuoltopalvelun kustannuksista. 2
Lainsäädäntö Kansainväliset sairaanhoitoja sosiaaliturvasopimukset Sairaanhoitosopimus Australian kanssa Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus Kansallinen lainsäädäntö Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, nk. rajalaki(1201/2013) Sairausvakuutuslaki(1224/2010) Terveydenhuoltolaki(1326/2010) Laki asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993) Kotikuntalaki (201/1994) EU-lainsäädäntö EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta Direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa, nk. potilasdirektiivi 2011/24/EU Maahanmuuttodirektiivit 3
4 Oikeus hoitoon Suomessa
Oikeus hoitoon Suomessa Jos asiakkaalla on kotikunta, hänellä on oikeus tarvitsemiinsa julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla Ei ole merkitystä, onko asiakas Suomessa sairausvakuutettu, minkä maan kansalainen hän on tai mistä maasta on tullut Suomeen. Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella ja päätöksen kotikunnasta tekee maistraatti Kenellä tahansa myös kotikunnattomalla henkilöllä on aina oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, hoidon antajalla on oikeus periä hoidosta aiheutuneet todelliset kustannukset henkilöltä itseltään. Oikeus sairaanhoitokorvauksiin Jos henkilö on Suomessa sairausvakuutettu (= hänellä on Kela-kortti), hänellä on oikeus sairaanhoitokorvauksiin sairauden vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista sekä asioidessaan yksityisessä terveydenhuollossa tai apteekissa. 5
Oikeus hoitoon Suomessa Kotikunta ei yksin ratkaise oikeutta julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön eikä sairausvakuuttaminen oikeutta Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin. Myös kansallinen lainsäädäntö, Euroopan unionin lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset voivat antaa hoito-oikeuden tai oikeuden sairaanhoitokorvauksiin Suomessa, vaikka asiakkaalla ei olisi kotikuntaa tai hän ei olisi sairausvakuutettu Suomessa. Näissä tilanteissa Suomi ei kuitenkaan välttämättä vastaa Suomessa annetun hoidon kustannuksista tai niiden korvauksista. 6
7 Tilapäinen Suomessa oleskelu
Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vakuutettu sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vakuutetulla on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa tilapäisen Suomessa oleskelun aikana. Tilapäinen oleskelu = alle 12 kuukautta kestävä oleskelu Esimerkiksi turistin lomamatka, puolen vuoden mittainen oleskelu tai lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu Suomessa ovat tilapäistä oleskelua. 8
Lääketieteellisesti välttämätön hoito Lääketieteellisesti välttämätön hoito = hoitoa, joka ei voi odottaa asiakkaan paluuta takaisin kotimaahan. Terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion, onko kyseessä lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito. Arviota tehdessä on huomioitava: o o Oleskelun kesto Suomessa Hoitoetuuden luonne: hoidon tulisi olla vähintään sama kuin kiireellinen hoito, voi kuitenkin olla myös laajempi Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan tulleelle annettava hoito. 9
Lääketieteellisesti välttämätön hoito Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta. Esim. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voivat olla lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa edellytyksenä, että ne ovat aiheellisia huomioiden henkilön Suomessa oleskelun kesto. Oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen pitkäaikaissairauden seurantaan, esimerkiksi astma tai diabetes. 10
Lääketieteellisesti välttämätön hoito Suomessa tilapäisesti oleskelevalle on järjestettävä oleskeluajalle sellainen apuväline, joka on lääketieteellisesti välttämätön (esim. kyynärsauvat). Henkilöllä on aina oikeus saada hoitoa myös sairauksiin, jotka edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa, erityistä astmahoitoa tai kemoterapiaa sekä kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvään sydämen kaikukuvaukseen. Tällaisissa hoidon antamisen ennakkojärjestelyjä vaativissa tilanteissa henkilön on ennen Suomeen matkustamista otettava yhteyttä siihen julkisen terveydenhuollon yksikköön, jossa hän toivoo saavansa hoitoa. Julkinen terveydenhuolto vastaa henkilön tiedusteluun ja ilmoittaa, onko hoitoa mahdollista antaa. 11
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tilapäisesti tullut asiakas osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC = European Health Insurance Card). Kortin myöntää se maa, joka vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista. Hoito samalla hinnalla ja samojen käytäntöjen mukaan kuin millä kotikuntalainen saisi vastaavan hoidon. Asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista vastaava maa maksaa hoidon todelliset kustannukset hoitoa antavalle maalle eli Suomelle. 12
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) Eurooppalainen sairaanhoitokortti voi olla liitetty kansallisen sairausvakuutuskortin kääntöpuolelle tai julkaistu erillisenä korttina. Euroopan komission internetsivuilla voi tutustua eri valtioiden kortteihin. 13
14 Eurooppalaisen sairaanhoitokortin väliaikaisesti korvaava todistus vastaa varsinaista korttia
Esimerkki Albert tulee Ranskasta Suomeen viikon laskettelulomalle. Hän kaatuu rinteessä ja murtaa jalkansa. Albert viedään ambulanssilla sairaalaan. Sairaalassa Albertin jalka kipsataan ja hän saa kyynärsauvat. Albertilla on mukanaan eurooppalainen sairaanhoitokortti ja niinpä hän maksaa ambulanssikuljetuksesta ja saamastaan hoidosta vain kuntalaisen asiakasmaksun. Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset valtion korvauksena Kelalta ja Kela laskuttaa kustannukset aikanaan Ranskalta. 15
Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen - erityistilanteet Toisessa Pohjoismaassa asuva Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla, muulla virallisella henkilötodistuksella sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa toisessa Pohjoismaassa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla ja ilmoittamalla vakituisen osoitteensa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Australiassa asuva Australian sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Australian tai muun maan passilla, jossa on rajoittamaton asumisoikeus Australiassa, sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa Australiassa. 16
Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen - lapsen hoito-oikeustodistus Vastasyntynyt lapsi voi saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa äidin tai isän hoito-oikeustodistuksella (esim. eurooppalaisella sairaanhoitokortilla) vain, jos kyseessä on synnytyksessä tai välittömästi sen jälkeen tarvittava hoito (esim. keskosen tehohoito). Jos kyse on muusta hoidosta, lapsella tulee olla oma eurooppalainen sairaanhoitokortti tai sen väliaikaisesti korvaava todistus. 17
Hoitoon hakeutuminen Suomeen Omatoimisesti tai ennakkoluvalla 18
Omatoiminen hoitoon hakeutuminen Hoitoon hakeutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas matkustaa asuinmaastaan toiseen maahan käyttämään terveydenhuoltopalveluita. Jos asiakas on matkustanut Suomeen vain hoidon saamistarkoituksessa, kyseessä ei ole lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito, vaan omatoiminen hoitoon hakeutuminen ellei henkilöllä ole EU-asetuksen mukaista ennakkolupaa hakeutua hoitoon. Toisessa EU-maassa vakuutetulla asiakkaalla on oikeus hakeutua Suomeen hoitoon sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon samoin perustein kuin Suomessa asuvat. Potilas maksaa itse hoidon todelliset kustannukset. Kela ei korvaa kustannuksia. 19
Omatoiminen hoitoon hakeutuminen EU-alueelta tulevien potilaiden vastaanottoa voidaan rajoittaa vain poikkeustilanteessa, jos rajoittaminen on välttämätöntä kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi = hoitotakuulainsäädännön mukaiset hoidon järjestämisen määräajat ovat ylittyneet. Rajoituksesta päättää kunta tai kuntayhtymä Rajoitus voi olla voimassa enintään 12 kk kerrallaan Rajoituksen käytöstä on ilmoitettava Valviralle, AVIlle ja rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteelle Rajoitusta EI voi käyttää, jos potilaalla on kiireellinen hoidontarve (THL 50 ) potilaalla on oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja EU-asetuksen 883/2004 tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella 20
Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla Suomen julkiseen terveydenhuoltoon voi hakeutua hoitoon myös EU-asetuksen 883/2004 mukaisella ennakkoluvalla Julkisella terveydenhuollolla on velvollisuus ottaa vastaan EU-alueelta tulevat potilaat ja hoito järjestettävä ilman syrjintää ja samoin perustein kuin Suomessa asuvalle. Hoito järjestetään kansallisen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen mukaisesti. Suomeen hoitoon ennakkoluvalla hakeutuvan asiakkaan tulee itse selvittää hoitomahdollisuudet siinä julkisen terveydenhuollon yksikössä, josta hän toivoo saavansa hoitoa. Ennakkolupa myönnetään lomakkeella E112 tai S2. 21
Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla Asiakas maksaa ennakkoluvalla annetusta hoidosta vain kuntalaisen asiakasmaksun. Julkisen terveydenhuollon ylläpitäjä (kunta tai kuntayhtymä) hakee ennakkoluvalla annetun hoidon kustannuksista valtion korvausta Kelasta. Kela maksaa julkiselle terveydenhuollolle valtion korvauksen ja laskuttaa kustannukset edelleen ennakkoluvan myöntäneeltä maalta. Ennakkoluvasta tulee huomioida sen voimassaoloaika, hoitopaikka ja sairaus/toimenpide, johon se on myönnetty. 22
23
Esimerkki Liis hakeutuu Virosta hoitoon TAYS:iin Viron myöntämällä ennakkoluvalla. Liis saa ennakkoluvassa määritellyn hoidon TAYS:issa kuntalaisen asiakasmaksulla. PSHP hakee hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta Kelasta. Kela maksaa PSHP:lle valtion korvauksen. Kela laskuttaa hoitokustannukset Virosta. Viro maksaa Kelalle. 24
25 Asumisen tilanteet
Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoitokustannuksista Jos asiakas asuu Suomessa, mutta on sairausvakuutettu toisessa EUlainsäädäntöä soveltavassa maassa ja kyseinen maa vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista, asiakkaalla on oikeus tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin julkisessa terveydenhuollossa voi olla kotikunta tai ei ole kotikuntaa Suomessa on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta ei ole Kela-korttia Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa varten. Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun. 26
27 Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoitokustannuksista
Esimerkki Mikko alkaa työskennellä Viron lippua käyttävällä laivalla mutta asuu edelleen Suomessa (kotikunta Suomessa). Hänet sairausvakuutetaan Virossa työskentelynsä perusteella ja Viro vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Mikko saa Kelasta Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, jolla hän osoittaa oikeutensa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Todistus lähetetään myös Mikon kotikunnan mukaiselle julkiselle terveydenhuollolle. Julkisella terveydenhuollolla on oikeus saada valtion korvausta Mikolle annetun sairaanhoidon kustannuksista. Koska Mikko ei ole enää Suomessa sairausvakuutettu, hänellä ei ole oikeutta Kela-korttiin. Hänellä on kuitenkin oikeus hakea jälkikäteen korvausta Kelasta sairauden vuoksi tehtyjen matkojen sekä yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostojen kustannuksista. Mikko saa Virosta eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa oleskellessaan tilapäisesti EU:n alueella. 28
Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista Jos asiakas asuu EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, mutta on Suomessa sairausvakuutettu ja Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista: oikeus kaikkeen hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta voi olla kotikunta tai voi olla ilman kotikuntaa on Kela-kortti Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa varten. Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun. Esimerkiksi: suomalaisdiplomaatit, ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät, ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät, ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat. 29
Esimerkki 1) Virolainen Tanel työskentelee viikot rakennuksilla Suomessa mutta asuu vakituisesti Virossa, joten hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa. Rajatyöntekijänä hänellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa, jota varten hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Tanel on työskentelynsä perusteella sairausvakuutettu Suomessa, joten hän saa Kelasta Kela- ja EHIC-kortin. 2) Tiina lähetetään työskentelemään Suomesta Saksaan kahdeksi vuodeksi. Hänellä ei ole enää kotikuntaa Suomessa. Vaikka hänellä ei ole Suomessa enää kotikuntaa, hänellä on Suomessa oleskellessaan oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita ja hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Koska Tiina pysyy työskentelynsä perusteella Suomessa sairausvakuutettuna, hänellä on edelleen käytössään Kela- ja EHIC-kortti. 30
Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä mutta saa eläkettä vain Suomesta, eläkeläinen ei ole Suomessa sairausvakuutettu eikä hänellä ole Suomessa kotikuntaa Suomi vastaa kuitenkin eläkeläisen sairaanhoitokustannuksista eläkkeen maksun perusteella. Asuinmaassaan eläkkeensaajalla on oikeus saada kaikki tarpeellinen hoito asuinmaan lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti. Kun eläkeläinen oleskelee Suomessa, hänellä on oikeus julkisessa terveydenhuollossa tarvitsemaansa hoitoon. 31
Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - esimerkki Maire on muuttanut pysyvästi Suomesta Portugaliin viettämään eläkepäiviä. Maire sairastuu syöpään ja saa hoidon Portugalissa. Hoitojen vuoksi Maire tarvitsee peruukin, mutta se ei kuulu Portugalin lakisääteisiin etuuksiin. Maire voi tulla asiakkaaksi julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa, josta hänelle myönnetään peruukki tai maksusitoumus peruukin hankkimista varten samalla tavalla kuin se myönnettäisiin Suomessa asuvalle asiakkaalle vastaavassa tilanteessa. Maire osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. 32
Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa: Osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Oikeus saada tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja suorakorvaus yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostosten kustannuksista sekä ensihoidon kustannuksista. 33
34 EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Kun asiakas, joka on korkeasti koulutettu erityisosaaja tai asiantuntija, tulee töihin Suomeen EU-alueen ulkopuolelta ja hänellä on vähintään vuoden kestävä työsuhde sekä Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupa, johon on merkitty EU:n sininen kortti (Blue Card) hänellä ja hänen perheenjäsenillään on: oikeus tarvitsemaansa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla, vaikkei hänellä olisi kotikuntaa oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin sairaanhoitokorvauksiin Kela myöntää tarvittaessa asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Oikeus perustuu EU:n erityisosaajadirektiiviin. 35
Esimerkki Kunal muuttaa Intiasta Suomeen työskentelemään kahdeksi vuodeksi. Hän on korkeasti koulutettu asiantuntija, jolla on Maahanmuuttoviraston myöntämä EU:n sininen kortti. Kunal ja hänen mukanaan tuleva perhe tulevat Suomessa sairausvakuutetuiksi ja he saavat Kela-kortit. Heillä on oikeus korvauksiin Suomessa sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen, yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostojen kustannuksista. Heillä on oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluita kuntalaisen asiakasmaksulla, riippumatta siitä onko heillä kotikuntaa vai ei. Jos heillä ei ole kotikuntaa, Kela myöntää heille julkista terveydenhuoltoa varten Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. 36
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Kun asiakas tulee töihin Suomeen EU-alueen ulkopuolelta ja hänellä on määrätynlainen työskentelyoikeus sekä Suomessa voimassa oleva työsopimus hänellä on: oikeus tarvitsemaansa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla, vaikkei olisi kotikuntaa Oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin sairaanhoitokorvauksiin Kela myöntää tarvittaessa asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Oikeus perustuu EU:n yhdistelmälupadirektiiviin. Tulossa myös muita maahanmuuttodirektiivejä, joilla on vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön ja hoito-oikeuteen. 37
Esimerkki Jiang on tullut Kiinasta Suomeen työskentelemään. Hänellä on 9 kk työsuhde ja voimassa oleva oleskelulupa, jossa on työskentelyoikeus. Hänellä ei kuitenkaan ole kotikuntaa. Kela voi myöntää hänelle julkista terveydenhuoltoa varten Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin, jolla hänellä on oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluita kuntalaisen asiakasmaksulla. Jiang tulee sairausvakuutetuksi ja hänellä on oikeus korvauksiin Suomessa sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen, yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostojen kustannuksista. 38
Kun asiakkaan tilanteessa ei sovellu EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö Kun asiakkaalla ei ole kotikuntaa, eikä häneen sovellu mikään edellä mainittu säännös (EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus, erikoissairaanhoitolain tai kansanterveyslain em. kohdat), hänellä ei ole oikeutta saada julkisen terveydenhuollon kaikkia palveluita. Asiakkaalle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen lainsäädännön mukaisesti (terveydenhuoltolaki 50 ) Ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa Asiakas maksaa itse hoidon todelliset kustannukset Esimerkki: Japanista Suomeen kahdeksi viikoksi tullut Kamiko joutuu liikenneonnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa terveydenhuoltolain 50 nojalla. Kamiko maksaa hoidon todelliset kustannukset itse tai vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen sijastaan vastuuseen kustannuksista. 39
40 Valtion korvaus
Mistä valtion korvauksessa on kyse? Kelan hallinnoima etuus, maksettu vuodesta 2008 alkaen. Korvataan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannuksia. Korvataan enintään palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten määrä, josta on vähennetty henkilöltä perityt asiakasmaksut. Valtion korvauksena korvataan kustannukset, jotka kunta korvaisi asukkaansa hoidosta toiselle terveydenhuollon toimintayksikköä tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle (ns. vieraskuntalaskutus). Korvausta voi saada myös potilaille maksuttomista palveluista. 41
Mistä valtion korvauksessa on kyse? Kela maksaa valtion korvauksen julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle, eli kunnalle tai kuntayhtymälle (ei hoitoa antaneelle julkisen terveydenhuollon yksikölle). Korvaukset maksetaan neljä kertaa kalenterivuodessa; maalis- kesä-, syys- ja joulukuussa. Korvausta haetaan lomakkeella Y 31 Hakuaika 12 kuukautta sen kuukauden päättymisestä, jolloin kustannukset ovat syntyneet Esimerkiksi jos henkilö on saanut hoitoa 13.10.2016, valtion korvaushakemuksen pitää olla Kelassa viimeistään 31.10.2017. 42
Koska valtion korvausta maksetaan? Valtion korvausta maksetaan, kun julkisessa terveydenhuollossa on annettu hoitoa 1) Henkilölle, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa ja joka on osoittanut oikeutensa sairaanhoitoon asianmukaisella hoitooikeustodistuksella. Sovellettava EU-lainsäädäntö tai kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö määrittää sen, miten henkilö osoittaa oikeutensa hoitoon ja miten laaja oikeus hänellä on saada hoitoa Suomessa. 43
Koska valtion korvausta maksetaan? 2) Henkilölle, jolla on Suomessa kotikunta, mutta jonka sairaanhoidon kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-valtio tai Sveitsi. Kela lähettää näiden henkilöiden kohdalla tiedon oikeudesta valtion korvaukseen julkiselle terveydenhuollolle (paperinen asiakirja Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa). 44
Ei hoito-oikeustodistusta Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa eikä hän ole esittänyt hoitooikeustodistusta Oikeus valtion korvaukseen vain, jos kyse on terveydenhuoltolain 50 :n nojalla annetusta kiireellisestä hoidosta. Edellytyksenä, että kustannuksia ei ole saatu perittyä henkilöltä itseltään tai muulta taholta kuten vakuutusyhtiöltä. Jos kustannuksia ei peritä asiakkaalta hallinnollisen päätöksen nojalla, valtion korvausta ei makseta. 45
Hyväksyttäviä erityiskustannuksia Sairaalasiirto Suomessa Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan Ostopalvelu Suomessa tai ulkomailta (THL 54 ) Tulkki- ja tulkkauskustannukset Apuväline- ja hoitotarvikekustannukset Etäpalvelut Ensihoito sairaanhoitopiirin omana toimintana Vainajan hoitokustannukset Potilashotellin kustannukset 46
Kustannukset, joita ei korvata Asiakasmaksut Ylikäyttömaksut Asiakirjojen käännöskustannukset Etäpalvelu kun ei-vakuutettu asiakas on ulkomailla Kuljetus toiseen hoitoyksikköön, kun potilas ei ole sisäänkirjoitettu Sairaalasiirto ulkomaille (muualle kuin toiseen Pohjoismaahan) Ensihoito yksityisen palveluntuottajan tai pelastustoimen tuottamana Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kunnallisessa asumispalveluyksikössä annettu hoito 47
Henkilöryhmät, joista ei makseta valtion korvausta Kelan hallinnoimaa valtion korvausta ei pääsääntöisesti makseta seuraavissa tilanteissa: 1. Henkilö on pakolainen. 2. Henkilö on turvapaikanhakija tai oleskelee laittomasti Suomessa. 3. Henkilöllä ei ole hoito-oikeustodistusta, eikä sitä saada sairaanhoidon kustannuksista vastaavasta maasta tai tällaista maata ei ole. 4. Henkilö tulee Suomeen ns. sopimuksettomasta maasta (esim. Venäjä). 5. Henkilö tulee Yhdistyneen kuningaskunnan Kanaalinsaarilta. 6. Henkilö kuuluu EU:n henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmään. 7. Henkilö on vankeudessa, tutkintavankeudessa, pidätettynä, kiinniotettuna tai hoitoseuraamuksessa. 8. Henkilö on ulkomailta Suomeen tuleva asevelvollinen
49 Lisätietoja
Lisätietoja Sairaanhoito kansainvälisissä tilanteissa: www.kela.fi/yhteistyokumppanit-sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa Puhelinpalvelu julkiselle terveydenhuollolle: 020 635 1808 (arkisin 9-16) Sähköposti: inter.helsinki@kela.fi www.hoitopaikanvalinta.fi 50
51 Kiitos!