VAASAN KAUPUNGIN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE Henkilöstöpalveluiden julkaisuja 1/01
SISÄLLYSLUETTELO ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN AIHEUTTAMIEN ONGELMATILAN- TEITTEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA 3 1.1 Päihdeongelman havaitseminen ja selvittäminen.3 1.2 Esimiehen tehtävät päihdeongelman selvittämiseksi.3 (Esimiehet eri portaissa) 1.3 Työtoverin keinot päihdeongelman hoitamisessa.4 1.4 Työpaikalla sattuvan päihdyttävien aineiden väärinkäyttötapauksen selvittäminen 4 HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TOIMEENPANO-OHJE. 5 2.1 Yleistä..5 2.2 Tavoite..5 2.3 Hoitoonohjattava..5 2.4 Hoitoonohjaus.. 6 2.5 Yhteyshenkilö 6 2.6 Yhteyshenkilön tehtävät...7 2.7 Hoitopaikat.7 2.8 Hoidon seuranta..7 2.9 Tiedottaminen 8 2.10 Yhteistyö..8 2.11 Hoitoonohjauksen suhde virka- tai työsuhteen purkamiseen.8 Hoito- ja hoitoonohjauspaikat.....9 2 (9)
ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN AIHEUTTAMIEN ONGELMATILANTEITTEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA Työelämän kannalta keskeisimmät päihderiskit aiheutuvat alkoholin käytöstä. Muita päihderiskejä aiheuttavia aineita ovat lääkkeet, huumeet sekä muut päihteet ja niistä aiheutuva riippuvuus. TYÖNTEKIJÄLLÄ ITSELLÄÄN ON ENSISIJAINEN VASTUU OMASTA TERVEYDESTÄÄN JA TYÖKYVYSTÄÄN. Esimiehen ja laajemmin työyhteisön vastuu on vasta toissijaista. Päihdehaittojen ehkäisy, varhainen toteaminen, asiaan puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen koskettavat kaikkia henkilöitä työyhteisössä. Päihdehaittojen vähättely, peittely ja väärä suojelu eivät paranna alkoholin ja muiden päihteiden liikakäyttäjän tilannetta. Haitat voidaan sysätä hetkeksi sivuun, mutta ne tulevat ennemmin tai myöhemmin uudelleen yhä kärjistyneempinä esille. 1.1 Päihdeongelman havaitseminen ja selvittäminen Yleensä esimiehet ja työtoverit havaitsevat ensimmäisinä päihdeongelman työpaikalla. Se voi näkyä: virheellisinä suoritteina viivästyksinä huonolaatuisina palveluina toistuvina krapulatiloina työtehon laskuna myöhästymisinä lyhyinä usein toistuvina poissaoloina maineen menettämisinä (työpaikan ja yksilön) työtapaturmina jne. 1.2 Esimiehen tehtävät päihdeongelman selvittämiseksi (Esimiehet eri portaissa) Kun huomaat edellä luetelluista tai muista merkeistä alaisellasi alkoholista tai muista päihteistä johtuvan ongelman; PUUTU SIIHEN HETI. Keskustele alaisesi kanssa avoimesti asiasta. Keskustelu kirjataan lomakkeelle 1. Kerro; miten haitta on näkynyt ja milloin tällaisia tapauksia on ollut. 3 (9)
Ota tarvittaessa yhteys työpaikallasi seuraaviin henkilöihin: työsuojeluvaltuutettuun työterveyshoitajaan tai työterveyslääkäriin luottamusmieheen Jos keskustelujen jälkeen alaisen päihdeongelma edelleen toistuvasti haittaa työntekoa eikä hän ole oma-aloitteisesti hakeutunut päihdeongelman vaatimaan hoitoon, kehota alaista ottamaan yhteys työterveyshuoltoon hoitoonohjausjärjestelmän mukaisen hoidon käynnistämiseksi. Keskustelu hoitoonohjauksesta kirjataan lomakkeelle 2 ja hoitosuunnitelma kirjataan lomakkeen 2 kääntöpuolelle. Kerro alaisellesi lisäksi seuraavaa: Mikäli hän ei suostu järjestelmän mukaiseen hoitoon tai keskeyttää hoidon tai hän muutoin rikkoo tehtyä hoitosopimusta seurauksena on, että hänen kohdallaan selvitetään, onko olemassa perusteet määrätä hänelle rangaistusluontoinen seuraamus mukaan lukien virkasuhteen/työsuhteen irtisanominen tai purkaminen. 1.3 Työtoverin keinot päihdeongelman hoitamisessa Tarjoa apuasi, kun huomaat työtoverillasi päihdevaikeuksia. Kannusta häntä hakeutumaan asiantuntijan luo. Älä moralisoi, ilmaise vain huolestuneisuutesi. Rohkaise häntä itse etsimään päihteiden asemasta muita ratkaisuja ongelmiinsa. Tue hoidosta työhön palannutta. Älä salaa ja suojele. 1.4 Työpaikalla sattuvan päihdyttävien aineiden väärin käyttötapauksen selvittäminen Jos työpaikalla havaitaan viranhaltijan/työntekijän olevan päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen, esimiehen on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin tällaisen henkilön poistamiseksi työpaikalta. Päihteiden takia työpaikalta poistetun viranhaltijan/työntekijän poissaolo työpaikalta on palkatonta aikaa. Kun henkilö on palannut työhön ryhdytään tapauksen johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin. Sama koskee tapauksia, joissa viranhaltija/työntekijä päihdeongelmien vuoksi on menetellyt muutoin lain tai hyvien tapojen, virkasäännön tai työmaakurin vastaisesti. Tässä yhteydessä selvitetään yhdessä esimiehen ja viranhaltijan/työntekijän sekä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa, onko viranhaltijan/työntekijän päihdyttävien aineitten väärinkäyttö tilapäinen tapahtuma tai jo kehittynyt päihdeongelmaksi. Mikäli katsotaan, että kyseessä on päihdeongelma, esimies kehottaa viranhaltijaa/työntekijää kääntymään asianomaisen työterveyshoitajan puoleen. 4 (9)
Rangaistusluontoinen seuraamus päihtymyksestä ja muista rikkomuksista työpaikalla määritellään viranhaltijalle virkasäännön ja kunnallisen palvelussuhdeturvalain perusteella ja työsopimussuhteisille työsopimuslain perusteella. HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ JA TOIMEENPANO- OHJE 2.1 Yleistä Päihdeongelmista kärsivän henkilön hoitoonohjaaminen virka- tai työpaikalta riittävän aikaisessa vaiheessa saattaa edesauttaa henkilön tervehtymistä ja vähentää siten monia haittatekijöitä kuten turvallisuuden vaarantumista, järjestyksen häiriintymistä ja luvattomia poissaoloja. Hoitoonohjaamisen käytännölliseksi toteuttamiseksi noudatetaan virkaja työpaikoilla seuraavaa hoitoonohjausjärjestelmää ja toimeenpanoohjetta, joka perustuu pääsopijajärjestöjen hyväksymään suositukseen päihdeasioiden käsittelemisestä kunnallishallinnossa (KT:n yleiskirje 14.2.1997 A5/1997). 2.2 Tavoite Työelämä ja työpaikka muodostavat sellaisen järjestyneen kokonaisuuden, jonka toimesta annettu heräte hoitoonhakeutumisesta voi johtaa myönteiseen tulokseen. Lisäksi käytännön apu mm. hoitoaikojen tilaamiseksi saattaa olla eräissä tapauksissa laukaisevana tekijänä hoitoonhakeutumispäätöksen tekemisessä. Tavoitteena on rohkaista hakeutumista hoitoon ja poistaa sen esteenä usein oleva tietämättömyys hoitomahdollisuuksista ja hoitopaikoista sekä niiden päivittäisestä toiminnasta. 2.3 Hoitoonohjattava Hoitoonohjaaminen koskee henkilöitä, joille on syntynyt tai selvästi syntymässä jatkuvasta alkoholin tai muiden päihteiden liikakäytöstä todettava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa hänen työntekoaan, turvallisuutta työpaikalla jne. 5 (9)
2.4 Hoitoonohjaus Hoitoonohjaaminen toteutetaan siten, että työpaikoilla on nähtävillä tietoja käytettävissä olevista hoitopaikoista ja muodoista ja hoitoonhakeutumisessa avustavat yhteyshenkilöinä toimivat työterveyshoitajat sekä työpakoilla olevat työsuojeluasiamiehet. Hoitoonohjaaminen toteutetaan käytännössä olevien hoitomahdollisuuksien puitteissa viranhaltijan/työntekijän omasta aloitteesta. Työnantajan taholta tehdään aloite esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan viranhaltijan virkasuhteeseen tai työntekijän työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä. Hoitoonohjaamisen toteuttaminen riippuu oleellisesti käytettävissä olevista hoitomuodoista ja mahdollisuuksista. Hoitoonohjaamisen onnistumiselle on ensisijainen edellytys, että etukäteen selvitetään käytettävissä olevat hoitomuodot sekä se normaali menettely ja yhteydenpitojärjestelmä, jonka avulla hoitoon halukas voidaan osoittaa tiettyyn hoitopaikkaan tai laitokseen hoitoa saamaan. Selvitystyö tapahtuu jokaisessa tapauksessa erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshenkilön sekä tarvittaessa työnantajan kesken, jonka jälkeen valitaan soveliain tarjolla olevista hoitomuodoista. Hoito pyritään toteuttamaan työajan ulkopuolella. Ellei hoitoa voida työajan ulkopuolella järjestää, voidaan asianomaiselle myöntää vapautusta virka- tai työtehtävistä hoidon vaatimaksi ajaksi. Mikäli hoidettava tällöin on lääkärintodistuksen mukaan sairaana, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Sairausajan palkkausta koskevia säädöksiä ja määräyksiä on sovellettava myös siinä tapauksessa, että asianomainen on oma-aloitteisesti hakeutunut laitoshoitoon ja tällaisesta laitoshoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa. Samalla pyritään selvittämään hoitoonohjattavan mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmän kautta. Harkittaessa tai käsiteltäessä palvelussuhteen katkaisemista päihteiden väärinkäytön vuoksi, tulee asianomaisen yhteyshenkilön, lähimmän esimiehen, työsuojeluvaltuutetun sekä luottamusmiehen osallistua asian valmisteluun. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää päihdeongelmaisen myönteiseen suhtautumiseen hoitoa kohtaan sekä hoidon onnistumiseen, tuloksellisuuteen ja kuntoutusmahdollisuuksiin. Selvitettyjen lisätietojen avulla arvioidaan päihdeongelmatilanne. 2.5 Yhteyshenkilö Yhteyshenkilöinä toimivat kaupungin työterveyshoitajat kukin omalla toiminta-alueellaan ja heidän apunaan ovat työpaikoilla työntekijäasemassa 6 (9)
olevat ja toimihenkilöasemassa olevat työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet. Yhteyshenkilöiden nimet, osoitteet ja puhelinnumerot on pidettävä nähtävillä työpaikkojen ilmoitustauluilla. Henkilöt, jotka ovat tekemisissä hoitoonohjauksen kanssa, eivät ilman hoitoonohjattavan lupaa saa ilmaista sivullisille asian yhteydessä saamiaan tietoja. 2.6 Yhteyshenkilön tehtävät Yhteyshenkilö toimii ensisijaisesti hoitoonohjattavan ja työnantajan sekä hoitoonohjattavan ja hoitopaikan välisenä yhdyssiteenä. Yhteyshenkilö avustaa hoitoonohjattavan hoitoonohjaamisen käytännöllisissä kysymyksissä ja on yhdyssiteenä työnantajaan varsinkin niissä tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan virka- tai työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä. Mikäli viimeksi mainittuja toimenpiteitä joudutaan harkitsemaan, tulee yhteyshenkilöiden toiminnallaan edesauttaa sitä, että päihdeongelmaisia kohdellaan tasapuolisesti eri hallintokuntien alaisissa virastoissa ja laitoksissa. Vaikka yhteyshenkilöillä tulee olemaan tämän järjestelmän mukaan ratkaiseva osuus päihdeongelmaisten hoitoonohjauksessa, on kuitenkin erikoisesti korostettava esimiesten vastuullista asemaa päihdeongelmiin suhtauduttaessa. Myöskin työtoverin osuus on merkittävä siitä syystä, että hoitoon hakeutumisen kannustaminen riittävän ajoissa on usein parempi ratkaisu kuin havaittujen ongelmien sivuuttaminen. Hoitoonohjaaminen edellyttää kaikissa tapauksissa viranhaltijan/työntekijän suostumusta. 2.7 Hoitopaikat Tämän oppaan liitteenä on luettelo päihdehuoltopalveluista. Hoitopaikkoja kartoittaessa on syytä ottaa yhteyttä kuhunkin hoitopaikkaan ja selvittää etukäteen ne menettelytavat, joita noudattamalla hoitoonohjaus voidaan käytännössä kitkattomasti toteuttaa. Samassa yhteydessä voidaan selvittää perittävät maksut ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. 2.8 Hoidon seuranta Yhteyshenkilö (työterveyshoitaja) ja työnantaja ovat oikeutettuja saamaan hoitopaikasta tietoja siitä, käykö hoitoonohjattu sopimuksen mukaisesti hoidossa. Tietojen saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että asiasta on etukäteen sovittu viranhaltijan/työntekijän kanssa. (Kirjallinen sopimus päihdepalvelujen käyttämisestä, lomake 2) 7 (9)
Tiedon saannilla on merkitystä etenkin silloin, kun työnantaja maksaa viranhaltijalle/työntekijälle sairausajan palkkaa. Samoin on tärkeää, että työterveyshuolto ja työpaikan asianomaiset edustajat yhdessä seuraavat hoidon tuloksia. Päihdeongelma ja sen vaatimat toimenpiteet otetaan uudelleen harkittavaksi enintään kaksi kertaa, huomioiden hoitoprosessien aikavälin, jos tilanne sitä vaatii. 2.9 Tiedottaminen Työpaikkojen ilmoitustauluilla on pidettävä nähtävänä tämä henkilöstön päihdeasioiden käsittelyopas. Erityisen tärkeätä on, että vastaavat tiedot annetaan hallintokunnille sekä virastoille ja laitoksille, jotta esimieskunta voitaisiin pitää hoitoonohjaamiseen liittyvien asioiden suhteen ajan tasalla. Uusille kaupungin palvelukseen tuleville henkilöille ja varsinkin nuorille pyritään jakamaan asiallista tietoa päihteistä. 2.10 Yhteistyö Hoitoonohjaamista ja muutkin päihteiden liikakäyttöä koskevat yhteistyökysymykset käsitellään virastojen ja laitosten kehittämistyöryhmissä. Neuvoteltaessa viranhaltijan/työntekijän hoitoonohjauksesta ja palvelussuhteen jatkumisesta aiheutuneista erimielisyyksistä, on yhteyshenkilöllä ja muulla tarvittavalla asiantuntijalla viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä oikeus olla läsnä (esim. luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu). Esimies tiedottaa alaiselleen tästä kutsumismahdollisuudesta. 2.11 Hoitoonohjauksen suhde virka- tai työsuhteen purkamiseen Lopuksi on syytä erikseen korostaa, että päihdeongelmaisten hoitoonohjaussuositussopimus ei millään tavoin kumoa tai muuta kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalaissa, työsopimuslaissa, virkasäännössä ym. säännöksissä olevia määräyksiä virka- tai työsuhteen purkamisesta päihdetapauksissa. Esimiehillä on velvollisuus noudattaa lakien, virkasäännön ym. määräyksiä virka- tai työsuhteen purkamiseksi silloin, kun edellä mainittuja säädöksiä on rikottu. Mikäli jokaisella osapuolella kaikilla tasoilla on myönteinen asenne hoitoonohjaamiseen, niin voidaan vastaisuudessa toivottavasti entistä enemmän välttää tilanteita, joissa virka- tai työsuhteen purkaminen on työnantajan ensimmäinen ja viimeinen toimenpide kysymyksessä olevassa asiassa. 8 (9)
HOITO- JA HOITOONOHJAUSPAIKAT Paikka Osoite Puhelin Henkilökunnan työterveysasema Vaasan Aluetyöterveys Pitkäkatu 35 65100 VAASA 325 2000 Vaasan A-neuvola Vöyrinkatu 46 65100 VAASA 325 2800 Selviämis- ja katkaisuhoitoasema (ympäri vuorokauden, ilman lähetettä) Sepänkyläntie 4 65100 VAASA 325 2400 Vaasan päihdekuntoutusyhteisö VPKY Wolffintie 24 65200 VAASA Vaasan keskussairaala Psykiatrian yksikkö Pixne-kliniken (vaasalaiset, ruotsinkieliset asiakkaat) Nuorisoasema KLAARA (alle 25-vuotiaat) Sarjakatu 2 65320 VAASA Pixnevägen 3 66100 MALAX Kirkkopuistikko 28 65100 VAASA 325 2406 323 1111 213 1111 365 1799 325 2850 Vapaaehtoistoiminnan yhteystietoja (esim. AA-, NA- ja GA-ryhmät) voi kysyä Vaasan A-neuvolasta puh. 325 2800 YHTEYSHENKILÖT/Työterveyshuolto: Työterveyslääkärit: Martikainen Asko 325 2002 Karvonen Pirjo 325 2007 Kauranen Juhani 325 1581 Tarkiainen Tuija 325 2001 Paldanius Raimo 325 1578 Kalamo Raija 325 2028 Työterveyshoitajat: Andrén Catarina 325 2011 ti-pe 11-12 Bergström Marianne 325 2004 ma-to 10:30-11 Grandell-Koskenniemi Inger 325 1875 ma-pe 11-11:30 Haglund Maria 325 2003 ma-pe 11-11:30 Hölsö Maria 325 1567 ti-to 11-11.30 Katajamäki-Tuira Terhi 325 2010 ma-pe 11-11:30 Kyntäjä Satu 325 1577 ma-to 12-13 Leinonen Jaana 325 2005 ma-pe 11-12.00 Malin Maarit 325 1568 ma-pe 10:30-11 Mäkipää Helinä 325 1585 ma-to 12-12.45 Söderbacka Tina 325 2009 ma-pe 11-11:30 Tuomela Tarja 325 1575 ma-pe 8-11.30 Vainionpää Arja 325 1874 ma-pe 8.10-9 Työsuojeluvaltuutetut: Liisa Sirén 325 1115 Työpisteen oman työsuojeluasiamiehen Vesa Isomöttönen 325 1121 nimi ja yhteystiedot löytyvät Ritva Heiman 325 2332 omalta ilmoitustaululta. 21.2.2011 9 (9)