PÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA

Transkriptio

1 Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA.nurmijarvi.fi

2 Sisältö 1 Päihdeohjelman tarkoitus Ennaltaehkäisevä toiminta Varhainen puuttuminen Päihtyneisyyden toteaminen... 6 Puhalluttaminen... 6 Muut päihdetestit... 6 Päihdetestistä kieltäytyminen Hoitoonohjaus Palvelussuhteen päättäminen Vaikutukset palkanmaksuun Päihdeohjelman vastuut Päihdeohjelman taustalla oleva keskeinen lainsäädäntö Käsitteitä LIITTEET 01/2015 2

3 1 Päihdeohjelman tarkoitus Päihdehaittojen ehkäiseminen on olennainen osa henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kunnan organisaatioiden laadukkaan toiminnan edistämistä. Kunnan palvelutehtävän asianmukainen suorittaminen edellyttää suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä päihdeohjelmaa. Tavoitteena on päihteetön ja turvallinen työpaikka. Päihdeohjelmalla luodaan työpaikoille selkeät pelissäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin puututaan jämäkästi ja riittävän ajoissa. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Koko henkilöstön on tunnettava päihdeohjelman sisältö ja siihen liittyvät velvollisuudet. Päihdeongelmat ilmenevät työyhteisössä esimerkiksi virheellisinä suoritteina, työtapaturmina, viivästyksinä, huonolaatuisina palveluina ja maineen menettämisenä. Ennaltaehkäisevällä työllä, varhaisella puuttumisella ja hoitoonohjauksella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan näin palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen ilmapiiriin. Päihdeohjelman tavoitteena on: Vähentää päihteiden käytön aiheuttamia haittoja kunnan työpaikoilla Edistää työntekijöiden työkyvyn säilymistä Lisätä tietoa ja tietoisuutta päihteiden käytön vaaroista ja haitoista työelämässä sekä luoda työpaikoilla valmiuksia käsitellä ja ottaa puheeksi vaikeita asioita Antaa ohjeet, joiden avulla työpaikalla toimitaan ongelmatilanteissa asiallisesti ja tasapuolisesti Nurmijärven kunta työnantajana ei hyväksy päihteiden aiheuttamaa poissaoloa työstä, päihtyneenä tai krapulaisena työssä esiintymistä eikä päihteiden käyttöä työpaikalla. Esimiesten on aina käytettävä päihdetilanteen käsittelyssä tilannekohtaista harkintaa, esimerkiksi laiminlyöntien, rikkomusten tai työturvallisuuden vaarantamisen vakavuus arvioiden. 3

4 2 Ennaltaehkäisevä toiminta Päihdeongelmien kehittymistä ehkäistään työpaikoilla avoimella keskustelulla, yhteisillä toimintaohjeilla, tiedottamalla ja kouluttamalla. Päihdeasioista on tärkeää keskustella avoimesti koko työyhteisön kanssa. Avoimen vuorovaikutuksen keinoin vähennetään suojelua, salailua ja päihteiden käytön hyväksyntää, jotka edistävät tai ylläpitävät haitallista päihteiden käyttöä. On ymmärrettävä, että päihteet ovat merkittävä riski organisaation toiminnalle ja koko työyhteisölle. Jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuutena on ehkäistä työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä. Työyhteisössä tulee järjestää säännöllisesti koko henkilöstölle kohdistettua päihdeohjelmaan liittyvää koulutusta ja tiedottamista. Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuolto tukevat koulutusten järjestämisessä ja tiedottamisessa. Toimialat vastaavat koulutuksen ja tiedottamisen järjestämisestä työntekijöilleen. Päihdehaittoja käsittelevissä koulutuksissa ja tiedottamisessa on korostettava ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen merkitystä. Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus varata aika työterveyshuollosta keskustellakseen omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyvistä asioista ja huolista. Terveystarkastusten ja vastaanottojen yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiset antavat yksilöohjausta ja neuvontaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseksi. Päihdeongelman varhaiseen havaitsemiseen on kehitetty toimintamuotoja, esimerkiksi riskikulutuksen varhainen tunnistaminen ja mini-interventiolomake, jonka työntekijät täyttävät työterveyshuollon suorittamien terveystarkastusten yhteydessä. 3 Varhainen puuttuminen Päihdeongelmaan tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen esimiehen ja työntekijän velvollisuus. Ongelman hyväksyminen, vähättely, salailu ja asiasta vaikeneminen huonontavat tilannetta työyhteisössä. Puheeksiottaminen päihdeongelmasta voi tapahtua esimiehen, työkaverin, työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun tai luottamushenkilön toimesta. Lähimmät työkaverit huomaavat päihteiden ongelmakäytön yleensä ensimmäisenä. Työntekijä voi myös itse tunnistettuaan päihdeongelmansa tehdä aloitteen hoitoon hakeutumisesta kertomalla asiasta esimiehelleen. 4

5 Päihdeongelma voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: aiemmasta muuttunut käyttäytyminen, tokkuraisuus toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset satunnaiset ja äkilliset poissaolot työstä, runsaat poissaolot omalla ilmoituksella toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot töihin tuleminen tai töissä oleminen päihteiden vaikutuksen alaisena tai krapulassa töiden laiminlyönnit, työtehon heikkeneminen ja toistuvat virhesuoritukset sairaslomatodistukset eri lääkäreiltä tai eri lääkäripalvelujen tuottajilta esimiesten välttely toistuvat tapaturmat ja läheltä piti tilanteet rattijuopumus Päihdeongelman varhaisvaiheessa pelkkä tilanteen huomioiminen ja asian puheeksiottaminen asianomaisen henkilön kanssa saattaa auttaa ja asia on mahdollista hoitaa omatoimisesti. Kun päihdeongelma on todettu, työntekijällä on mahdollisuus omatoimisesti saada tilannetta korjattua. Esimiehen velvollisuutena on puuttua ja käsitellä asia työntekijän kanssa sen tultua hänen tietoonsa. Tällöin esimies voi tarvittaessa ohjata työntekijän ottamaan itse yhteyttä työterveyshuoltoon tuen saamiseksi. Joskus puheeksiottokeskustelussa epäilty ongelma osoittautuukin muuksi kuin on ajateltu ja tällöin asiaa lähdetään ratkomaan työkykyongelmana Aktiivisen tuen toimintamallin mukaisesti. Jos työntekijällä epäillään päihdeongelmaa Esimies käy välittömästi ongelman havaitsemisen jälkeen työntekijän kanssa keskustelun, josta tehdään muistio (LIITE 2). Esimies voi ohjata työntekijän hakeutumaan työterveyshuoltoon. Jos epäily keskustelun jälkeen jatkuu esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointiin esimies vaatii työntekijältä lääkärintodistuksen jokaiselta sairauspoissaolopäivältä työntekijä velvoitetaan hankkimaan lääkärintodistus sairauspoissaoloistaan työterveyshuollosta 5

6 4 Päihtyneisyyden toteaminen Esimiehen on keskeytettävä työskentely, jos hän epäilee työntekijän olevan päihtyneenä työpaikalla. Jos esimies ei ole paikalla, vastuu päihtyneeksi epäillyn henkilön työskentelyn keskeyttämisestä siirtyy kyseisen työpisteen tai vuoron vastuuhenkilölle. Virka-ajan ulkopuolella koetetaan ensin puhelimitse tavoittaa esimiestä. Esimiehen tulee poistaa päihtynyt tai päihteitä nauttiva henkilö työpaikalta päihtyneen oman, työyhteisön ja asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Mikäli esimies on työpaikalla päihtyneenä, työntekijöiden on ilmoitettava tilanteesta esimiehen esimiehelle. Päihtymystilanteista ilmoitetaan aina myös turvallisuuspäällikölle (varalla henkilöstöpäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut). Jos työntekijän katsotaan vaarantavan vakavasti yleistä turvallisuutta tai työturvallisuutta, kutsutaan paikalle poliisi. Puhalluttaminen Työpaikalla päihtyneeksi epäiltyä voidaan vaatia osallistumaan alkometrillä tehtävään puhalluskokeeseen työpaikalla tai työterveyshuollossa. Ennen päihtymyksen testaamista työntekijälle annetaan mahdollisuus ilmoittaa asiasta tukihenkilölleen. Virka-aikana työpaikalla puhallutustilanteessa ovat läsnä esimies, turvallisuuspäällikkö ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Virka-ajan ulkopuolella puhallutuksen tekee ensisijaisesti esimies tai työpisteen vastuuhenkilö. Työterveyshuollon kiinni ollessa testauksen hoitaa perusterveydenhuollon päivystys. Mikäli epäily vahvistuu puhallutuksella, työntekijä saatetaan työterveyshuoltoon päihtymystilan vahvistamista varten. Kun työntekijä palaa töihin, esimies käy hänen kanssaan keskustelun, jonka yhteydessä käydään läpi kunnan päihdeohjelma ja päihtyneenä työpaikalla esiintymisen seuraamukset. Keskustelusta laaditaan muistio. Todetusta päihtyneisyydestä työpaikalla seuraa aina kuulemistilaisuus ja kirjallinen varoitus kunnan varoituskäytännön mukaisesti. Lisäksi esimies ohjaa työntekijän jo ensimmäisestä todetusta päihtymystilasta työterveyshuoltoon. Mikäli tulos on negatiivinen, työskentely jatkuu, mutta esimiehen on keskusteltava päihtyneeksi epäillyn kanssa tämän käyttäytymisestä ja muista havainnoista. Jos esimies on edelleen sitä mieltä, että työntekijä ei ole työkykyinen, hänen tulee ohjata työntekijä työterveyshuoltoon. Muut päihdetestit Muiden päihteiden osalta epäilyn vahvistaminen voidaan tehdä laboratoriokokeilla. Tällöin työntekijä saatetaan virka-aikana työterveyshuoltoon, jossa tehdään lähete huumetestiin. Henkilö menee viivytyksettä lähetteen kanssa terveyskeskuksen laboratorioon antamaan näytteen. Vastaus testistä tulee työterveyslääkärille, joka arvioi tilanteen. Työterveyshuolto laatii lausunnon huumausainetestin tuloksesta. Lausunto annetaan työntekijälle, jonka on toimitettava se esimiehelle viivytyksettä ja asiasta käydään työntekijän kanssa keskustelu ja tarvittaessa työterveysneuvottelu mahdollisimman pian. 6

7 Työterveyshuolto antaa työntekijälle edellä mainituista testeistä ja seurannassa käynnistä todistuksen työnantajalle toimitettavaksi. Mikäli työntekijä ei toimita todistusta työnantajalle, se voidaan tulkita työntekijälle epäedullisesti siten, että työntekijä ei ole tuolloin sopiva hoitamaan tehtäväänsä. Erityistilanteissa todistus voidaan toimittaa suoraan työnantajalle merkinnällä, että henkilö ei sovellu ko. työtehtävään toistaiseksi, syytä ilmoittamatta. Esimiehen tulee tuolloin pidättää työntekijä työtehtävistään, kunnes asia on selvitetty. Tällainen tilanne voi syntyä, jos esimerkiksi työhön liittyy autolla ajoa tai omaa tai muiden terveyttä vaarantavia työtehtäviä. Päihdetestistä kieltäytyminen Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää alkoholi tai huumausainetestiin, vaan ainoastaan tarjota työntekijälle mahdollisuuden osoittaa päihtymysepäily vääräksi päihdetestin avulla. Mikäli työntekijä kuitenkin kieltäytyy testistä, voidaan päihtymys todentaa esimiehen ja vähintään yhden muun työntekijän ulkoisten havaintojen perusteella. Havainnot kirjataan muistioon, jonka esimies ja todistajat allekirjoittavat. Päihdetestistä kieltäytyminen ei estä työntekijän poistamista työpaikalta. Keskustelu tai neuvottelu käydään hänen kanssaan välittömästi henkilön palattua töihin työkuntoisena. Huomioitavaa Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää puhallus- tai muuhun testiin, jossa päihteiden käyttö voidaan todeta. Testaamiseen suostuminen on kuitenkin työntekijän etu. Työnantaja voi velvoittaa työntekijää menemään työkyvyn arviointiin, mikäli epäilee työntekijän työkykyisyyttä. Työnantajan on lisäksi arvioitava, onko tarpeellista siirtää työntekijä väliaikaisesti muihin tehtäviin päihde-epäilyn vuoksi. Esimiehen velvollisuutena on ilmoittaa poliisille, jos työntekijä on ajanut autoa päihtyneenä. Työnantaja on viime kädessä vastuussa siitä, ettei työntekijä vaaranna toisten tai omaa turvallisuuttaan. Jos työnantaja katsoo päihtymystilan vaarantaneen vakavasti yleistä turvallisuutta tai työturvallisuutta, se tekee asiasta rikosilmoituksen. 7

8 5 Hoitoonohjaus Työntekijän hoitoonohjaus on työnantajan työntekijälle tarjoama kertaluonteinen mahdollisuus päästä irti päihderiippuvuudestaan. Se tarkoittaa, että työntekijä sitoutuu hoitamaan ongelmansa ja saa mahdollisuuden kuntoutua. Päihdeongelman käsittelyssä hoitoonohjaus tehdään vain kerran. Hoitoonohjauksen aikana työnantaja yleensä pidättäytyy palvelussuhteen päättämisestä, ellei muita perusteita päättämiselle ilmene. Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää hoitoonohjaukseen. Hoitoonohjausta edeltää työntekijän kanssa käyty keskustelu tilanteesta ja työterveyshuoltoon tehty pyyntö työkyvyn arvioinnista. Esimies lähettää työkykyarviopyynnön työterveyshuoltoon keskusteltuaan työntekijän kanssa. Esimies voi myös suoraan varata työntekijälle ajan käyntiä varten. Esimiehellä on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä käynyt työterveyshuollossa vai ei. Hänellä on myös oikeus saada tieto siitä, suositteleeko työterveyshuolto työntekijälle hoitoonohjausta. Työterveyshuollon tehtävänä on tukea henkilön päihderiippuvuuden katkaisemista hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja toimia asiantuntijana hoitoonohjaussopimusta neuvoteltaessa. Terveydenhuollon ammattilaiset tekee tarvittavat testit (esim. puhallus-, virtsa- tai veritestit) päihteiden käyttöä todennettaessa sekä hoidon seurannassa. Hoitoonohjausneuvottelun järjestää työterveyshuolto ja siihen osallistuvat työntekijän ja esimiehen lisäksi työterveyshuollon edustaja sekä työntekijän niin halutessa hänen tukihenkilönsä (esim. työsuojeluvaltuutettu). Lisäksi paikalla voi olla hoitopalvelun tuottajan edustaja. Hoitoonohjausneuvottelussa arvioidaan hoidon tarve ja laatu sekä sovitaan muista hoitoon liittyvistä järjestelyistä. Työterveyshuolto on aina mukana hoitoonohjaustilanteissa. Hoitoonohjausneuvottelussa laaditaan kirjallinen hoitosopimus, jonka allekirjoittavat työntekijä sekä esimies työnantajan edustajana. Hoitosopimus laaditaan enintään 12 kk ajaksi. Hoitosopimuksessa sovitaan hoitojakson kestosta, hoitopaikasta sekä työterveyshuollon seurannasta ja oikeudesta saada tietoa hoitojakson toteutumisesta, kuten hoidossa käynneistä ja mahdollisista hoidon laiminlyönneistä. Lisäksi hoitosopimukseen sisältyy suunnitelma hoidon sisällöstä ja sen toteuttajasta. Hoitopalvelun tuottajan kanssa laaditaan vielä erillinen hoitosuunnitelma, johon sisältyy mahdollinen laitoskuntoutusjakso. Päihdeongelman hoitovastuu on työterveyshuollossa, joka vastaa myös hoitosopimuksen toteutumisen seurannasta. Työterveyshuolto ilmoittaa mahdollisesta tietoonsa tulleesta hoidon laiminlyönnistä esimiehelle, joka arvioi tarpeelliset jatkotoimenpiteet. Hoitosopimuksen aikana järjestetään seurantaneuvotteluja. Sopimuksen päättyessä järjestetään loppupalaveri missä työntekijä, esimies, työterveyshuolto ja hoitopaikan edustaja arvioivat yhteisesti tilanteen sekä seurannan ja tuen tarpeen jatkossa. 8

9 6 Palvelussuhteen päättäminen Työsopimuksen solmiessaan työntekijä ja viran vastaanottaessaan viranhaltija sitoutuu noudattamaan työpaikan ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Päihtyneenä työssä olo on aina vakava rikkomus. Paitsi että se pilaa työsuorituksen, se voi vaarantaa työntekijöiden tai asiakkaiden turvallisuutta. Jos työntekijä kieltäytyy hoitoonohjauksesta, laiminlyö hoitosopimuksen, keskeyttää hoitojakson tai ongelma jatkuu hoitojakson jälkeen, työnantaja harkitsee palvelussuhteen päättämistä. Palvelussuhteen päättäminen perustuu aina tilanteen kokonaisharkintaan. Laiminlyönti tai rikkominen voi olla siinä määrin törkeää, että työnantajalla on oikeus ilman hoitoonohjausta purkaa tai irtisanoa palvelussuhde. Päihteiden käytön seuraukset työpaikalla voivat olla sellaisia, että ne johtavat suoraan palvelussuhteen purkamiseen ilman irtisanomisaikaa (esim. törkeä virkavelvollisuuden rikkominen). Harkitessaan palvelussuhteen päättämistä esimies valmistelee asian palvelussuhdepäällikön kanssa. Palvelussuhdetta päätettäessä noudatetaan kunnan palvelussuhteen päättämistä koskevaa ohjetta. Päättämisprosessiin kuuluu työntekijän tai viranhaltijan kuuleminen, jolloin arvioidaan palvelussuhteen jatkamista ja hoitotilannetta. Mikäli palvelussuhde päädytään päättämään sellaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla, joka kuuluu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuihin työntekijöihin/viranhaltijoihin, on esimiehen ilmoitettava asiasta Valviraan. 7 Vaikutukset palkanmaksuun Palkkaa ei makseta niiltä päiviltä, joina työntekijä on poistettu työpaikalta todetun päihtymyksen vuoksi. Laitoshoitojaksolta kuntoutuspäätöksellä maksetaan palkka enintään kahden viikon ajalta, edellyttäen työterveyshuollon lähetettä ja hoitosopimusta. Avohoitojaksolla tapahtuvat hoitokäynnit toteutetaan työajan ulkopuolella ensimmäistä hoitojakson suunnittelukäyntiä lukuun ottamatta tai niitä varten myönnetään palkaton vapaa. 9

10 8 Päihdeohjelman vastuut Työntekijä - vastaa omasta terveydestään ja työkyvystään - noudattaa työpaikalla sovittuja päihteitä koskevia sääntöjä ja työpaikan turvallisuusohjeita - ilmoittaa työyhteisössä havaitsemastaan päihdehaitasta esimiehelleen (tai hänen esimiehelle) Esimies - seuraa työyhteisön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden tilaa - perehdyttää työntekijänsä päihdeohjelmaan - ottaa päihteet puheeksi säännöllisesti työyhteisössä (kehityskeskustelut, työpaikkakokoukset) - päihdeongelmaa epäillessään ottaa asian puheeksi kyseisen työntekijän kanssa - vastaa työntekijän ohjaamisesta työterveyshuoltoon saamaan apua ja tarvittavaa hoitoa - tekee hoitoonohjauksen ja hoitosopimuksen työntekijän kanssa sekä sopii tiedonkulusta hoitositoumuksen aikana - konsultoi hoitosopimuksen poikkeamissa palvelussuhdepäällikköä Työterveyshuolto - arvioi alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä potilaskontakteissa - puuttuu tarvittaessa tilanteeseen - antaa neuvoa ja tukea ongelman hoitamisessa - kertoo päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjaa tämän asianmukaiseen hoitoon - tekee esimiehen pyynnöstä työkykyarvion ja arvioi hoidon tarpeen - vastaa hoitoonohjauksesta, hoidon toteutumisesta ja seurannasta hoitoonohjauksen aikana - ilmoittaa hoitosopimuksen poikkeamista esimiehelle Työsuojeluhenkilöstö - toimii yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon edustajien kanssa päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi - seuraa päihdeasioiden tilaa kunnassa - huomioi päihdehaittojen ehkäisyn työsuojelun toimintasuunnitelman osana - jakaa esimiehille ja henkilöstölle tietoa työpaikan päihdeohjelmasta - on esimiesten tukena päihdeasioiden puheeksiottamisessa työpaikoilla - on tarvittaessa tukena hoitoonohjausprosessin toteutumisessa Työnantaja - huolehtii päihdeohjelman käyttöönotosta ja henkilöstön perehdyttämisestä päihdeohjelman käytäntöihin - kouluttaa ja tiedottaa henkilöstöään päihdeasioista - tarjoaa työterveyshuollon kautta apua päihdeongelman hoitamiseen - seuraa ja arvioi päihdeohjelman toteutumista Työyhteisö - ottaa epäillyn päihteiden ongelmakäytön puheeksi asianomaisen tai esimiehen kanssa - kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua tilanteeseensa 10

11 9 Päihdeohjelman taustalla oleva keskeinen lainsäädäntö Työsopimuslaki ja vastaavat viran- ja toimenhaltijoita koskevat säädökset Työturvallisuuslaki /738 Työterveyshuoltolaki /1383 Laki huumausainetestauksesta työpaikalla Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Sopimus työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta Tupakkalaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Yhdenvertaisuuslaki 11

12 10 Käsitteitä Työntekijällä tarkoitetaan tässä päihdeohjelmassa sekä viranhaltijaa että työsopimussuhteista työntekijää. Työntkekijällä on itsellään ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään sekä käyttäytymisestään ja sitoumuksistaan. Palvelussuhteella tarkoitetaan tässä sekä virka- että työsuhdetta. Esimiehellä tarkoitetaan tässä lähintä työnantajan edustajaa, joka ohjaa ja valvoo työntekijän työtä. Esimiehen yleisenä tehtävänä on vastata työpaikan turvallisuudesta ja johtaa henkilöstöään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti myös työpaikan ongelmatilanteissa. Tukihenkilö tai avustaja on henkilö, joka toimii työntekijän apuna tai tukena päihdeongelmaa koskevassa prosessissa. Työntekijällä on aina oikeus pyytää tukihenkilökseen työsuojeluvaltuutettua, luottamusmiestä tai muuta henkilöä. Tukihenkilö voi tulla myös työpaikan ulkopuolelta. Asiantuntijatahoja päihteisiin liittyvien asioiden käsittelyssä työpaikalla ovat työterveyshuolto ja työsuojelun edustajat. He voivat osallistua päihdeongelman käsittleyyn asiantuntijaroolissaan. Lisäksi heiltä saa neuvoja, opastusta ja koulutusta päihdeasioissa. Päihdeongelma voi olla huumeiden käyttöä, alkoholin, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai näiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäyttöä onhuumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttölääkärin ohjeista poikkeavalla tavalla tai ilman asianmukaista lääkärinmääräystä. Hoitoon hakeutuminen tarkoittaa työntelkijän omaehtoista hakeutumista hoitoon, kun hän on huomannut tarvitsevansa apua päihdeongelmansa hoitamiseen. Hoitoonohjaus: Tapauksissa, joissa joudutaan harkitsemaan virka- tai työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, työnantaja tekee aloitteen hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjauksen tavoitteena on auttaa työntekijää pääsemään eroon ongelmallisesta päihteiden käytöstä. Huumeongelmaisen kohdalla tavoitteena on huumausaineiden käytön lopettaminen. Hoitosopimus on sopimus päihdeongelmaiselle annettavien hoitopäalveluiden hankkimisesta. sopimuksen tekevät esimies työnantajan edustajana sekä työntekijä ja sen tekemisessä ovat läsnä työtervyshuollon edustaja sekä työntkeijän niin halutessa tämän tukihenkilö tai avustaja. Lisäksi läsnä voi olla hoitopalveun toteuttavan tahon edustaja. Hoitosopimukseen sisältyy hoitosuunnitelma jatkohoidon sisällöstä ja toteuttajasta. Hoitosopimus tehdään enintään 12 kuukauden määräajaksi. Huumausaineilla tarkoitetaan huumausainelaissa määriteltyjä aineita ja valmisteita. Huumausainetesti on näyte, jonka avulla arvioidaan, onko henkilö käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukse 12

13 .nurmijarvi.fi LIITE 1 Toiminta päihdeasioissa

14 .nurmijarvi.fi