PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ

PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ

MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalla. Nykyisessä muodossaan laki palvelusetelistä astui voimaan 1.8.2009. Lain mukaan lähes kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan järjestää palvelusetelillä. Tällöin palveluiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. KUNTALAINEN VOI OSTAA saamallaan palvelusetelillä yksityiseltä yritykseltä kunnan osoittamia palveluita, kuten kodin siivouksen tai omaishoitajan lomituksen. Palvelusetelillä voidaan siis täydentää ja tukea kuntien palveluita kuntalaisten valinnanvapauden edistämiseksi ja palvelutarpeiden täyttämiseksi. Palveluseteli ei ole välttämättä painettu paperinen seteli, vaan se voi olla myös sähköinen maksuväline. VUONNA 2012 PALVELUSETELI OLI käytössä sosiaalipalveluissa 228 ja terveyspalveluissa 75 kuntaorganisaatiossa. (lähde: TEM, TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, Suomen Kuntaliitto) m m m KUNTA päättää palvelusetelin käyttöönotosta, arvosta ja kohderyhmästä sekä sillä ostettavista palveluista. Kunta hyväksyy myös ne yksityiset palveluntuottajat, jotka ovat oikeutettuja tuottamaan palvelusetelipalveluita. PALVELUNTUOTTAJA hakeutuu kunnan hyväksymäksi palvelusetelipalveluntuottajaksi. Kunta päättää kriteerit, joilla yritykset hyväksytään mukaan toimintaan. KUNTALAINEN päättää ottaako hän tarjotun palvelusetelin vastaan. Jos hän valitsee setelin, hän etsii itselleen sopivan palveluntuottajan kunnan hyväksymistä yrityksistä. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää sähköistä rekisteriä palvelusetelipalveluntuottajista. Saamansa palvelun kuntalainen maksaa palvelusetelillä ja mahdollisella omavastuuosuudella. Tietyissä laissa määritellyissä palveluissa omavastuuosuutta ei saa muodostua asiakkaalle maksettavaksi. Jos kuntalainen kieltäytyy palvelusetelistä, kunnan täytyy järjestää hänelle palvelu omana tuotantona tai ostopalveluna. Palveluseteli ei voi siis koskaan syrjäyttää kunnan itse tuottamia palveluja vaan toimii niiden rinnalla vaihtoehtona. 3

JOUSTOA JA LISÄÄ VAIHTOEHTOJA KUNNAN PALVELUIHIN Palveluseteli tuo kunnan omien sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalle vaihtoehtoja ja joustavuutta. Näitä vaaditaan esimerkiksi vaikeissa jonotilanteissa tai silloin, kun palvelutarpeet kasvavat yllättävästi. Palvelusetelillä voi esimerkiksi paikata kunnan lääkärivajetta joustavasti. Ruuhkahuippujen kuten flunssakauden koittaessa kunnan ei tarvitse lisätä henkilöstöä vaan osan asiakkaista voi ohjata palveluseteleillä yksityisten palveluntuottajien luo. Näin palvelusetelillä voidaan suunnitelmallisesti vähentää oman henkilöstön työkuormaa sekä varmistaa kuntalaisten palveluiden saanti. PALVELUSETELIMALLI on kunnan kannalta ketterä, sillä se ei edellytä raskaita ja pitkiä kilpailutuksia. Kunta ei myöskään joudu sitoutumaan pitkiin hankintakausiin ja niistä mahdollisesti aiheutuvien sanktiomaksujen riskeihin. Palvelusetelimalli toimii siten lyhyissä palvelukysynnän ja -tarjonnan tasaustilanteissa, mutta parhaiten se palvelee kuntaa, palveluntuottajia ja kuntalaisia suunnitelmallisesti käytettynä. YHÄ YLEISEMPÄÄ ON, että palvelusetelin käyttö kirjataan osaksi kunnan palvelustrategiaa, jossa määritellään pidemmän ajan suuntaviivat kuntien palveluiden järjestämiselle ja tuottamiselle. Näin palvelusetelin käytöstä tulee sekä kunnan että palveluntuottajien näkökulmasta tavoitteellista ja suunnitelmallista. Tällöin palveluseteli palvelee parhaiten niin kuntaa, alueen elinkeinoelämää kuin kuntalaisiakin. Kunnan vastuulle järjestävänä tahona kuuluu kunnan palvelutarpeen yhteensovittaminen alueellisen palvelutarjonnan kanssa mitä paremmin tämä vuoropuhelu toimii, sitä onnistuneempaa toiminta on. PALVELUSETELI TUO SÄÄSTÖJÄ KUNNALLE Palvelusetelistä ja sen vaikutuksista kertyy koko ajan lisää käyttötietoa. Tilastojen perusteella voidaan arvioida esimerkiksi palvelusetelin vaikutusta alueen yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään sekä palveluntuottajien hintatasoon. Joissakin kunnissa on myös tehty vertailua kunnan oman tuotannon ja yksityisten palveluntuottajien kustannusten välillä. SUUNNITELMALLISESTI JA SITOUTUNEESTI käytettäessä palveluseteli tuo säästöä kunnalle. Esimerkiksi Jyväskylässä sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelusetelin käyttö tuo vuosittain noin 1,9 miljoonan euron säästöt (Lähde: 4

Jyväskylän kaupunki). Säästö syntyy kunnan oman tuotannon tehostumisesta ja yksityisten palveluntuottajien usein kunnan tuotantoa huokeammista hinnoista. Palvelusetelimallin käyttöönoton myötä kunnan oman tuotannon kustannusten rakenne ja laskenta yleensä selkeytyy ja samalla myös kunnan prosessit palveluiden tuottamisessa tehostuvat. SÄÄSTÖJEN LISÄKSI palveluseteli tuo välillisesti verotuloja kunnalle yritystoiminnan vilkastuessa ja alueen työllisyyden kasvaessa. PALVELUSETELIN KUSTANNUKSET JA HINTAVERTAILU PALVELUITTAIN JYVÄSKYLÄSSÄ, TP 2012 Palveluasuminen Lasten tilapäinen kotiapu Suun terveydenhuolto Päiväkotihoito* Perhepäivähoito* Kotihoito Omaishoidon tuki Terapia ja neuvonta Avosairaanhoito Toimintakulut oma toiminta, M 23,3 31,2 5,8 0,1 1,6 20,0 20,4 37,9 5,4 Palvelusetelit toteutuneet, M 0,8 0,8 0,2 0,3 0,1 0,4 0,03 6,0 1,0 Palvelusetelin osuus toimin. 3,3 % 2,6 % 3,4 % 75,5 % 4,6 % 2,2 % 0,2 % 13,7 % 15,5 % Palvelusetelin suoritehinta, 38 58-29 68 45 63 8 628 8 327 Oman toiminnan suoritehinta, 58 75-59 83 43 121 9 521 10 866 Suoritteen kustannusero, 20 17-30 16-2 58 893 2 539 Suoritteen kustannusero, % 54 % 30 % - 102 % 23 % -4 % 93 % 10 % 30 % Palvelusetelin hintalaskelmassa on huomioitu myöntämisprosessiin, valvontaan ja ohjaukseen liittyvät kustannukset. Oman toiminnan kustannukset on tehty vertailukelpoiseksi, mm. eläkemenoperusteiset maksut ja VARHE-maksut on vähennetty. Suoritehinnat ovat yhden suoritteen keskimääräisiä hintoja. Päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon kustannus on vuosikustannus. (Lähde: Jyväskylän kaupunki) 5

PALVELUSETELI TUKEE PAIKALLISTA YRITTÄJYYTTÄ Tilastot (Lähde: Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana, Smartum Oy 2012) osoittavat, että suunnitelmallinen palvelusetelimallin käyttöönotto lisää yrittäjyyttä kunnan alueella ja lähiympäristössä. Näin palveluseteli tukee paitsi yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää, myös työpaikkojen syntymistä. Paikallisen yrittäjyyden myötä myös veroeurot jäävät alueelle. JYVÄSKYLÄN PALVELUSETELIPALVELUNTUOTTAJIEN MÄÄRÄN KASVU 2009 2012 2013 Palvelualue Tuottajia Tuottajia Tuottajia 2009 2012 11/2013 Tilapäinen kotihoito (vanhukset) 19 27 29 Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 8 10 Omaishoitajien sijaispalvelu 19 28 32 Tukipalvelut 19 25 - Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 14 22 22 Päiväkodit 21 33 34 Ryhmäperhepäiväkodit 4 3 3 Perhepäivähoitajat 68 118 127 Neuvonta- ja terapiapalvelut - 12 11 Tuettu kotona-asuminen - 8 9 Suun terveydenhuolto - 3 6 Lapsen infektiosairaruden kiireellinen hoito - 2 2 Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen - 8 13 Yhteensä 168 297 298 (Lähde: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy) VERRATTUNA ostopalveluihin palvelusetelimalli kohtelee varsinkin pienyrityksiä tasapuolisemmin. Usein pienyritykset eivät kykene lähtemään mukaan raskaisiin kilpailutuksiin tai eivät pärjää niissä. Palvelusetelimallissa erikokoiset yritykset voivat hakeutua tasa-arvoisesti kunnan hyväksymien palveluntuottajien verkostoon. Tilastot osoittavat, että suurin osa (91,6%) palveluntuottajista on saanut asiakkaita palvelusetelin kautta (Lähde: Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana, Smartum Oy 2012). 6

KUNTALAISET ARVOSTAVAT VALINNANVAPAUTTA Kuntalaisille tehdyn kyselytutkimuksen (Consumer Compass Smartum Oy:n toimeksiannosta v. 2011, 1444 vastaajaa) mukaan suomalaiset haluavat tehdä itse päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta. 80 % suomalaisista valitsisi mieluiten itse palveluntuottajan, jos esimerkiksi perheenjäsen tai läheinen tarvitsisi päivähoitoa, omaishoitoa, kotihoitoa tai terveyspalveluja. KENET HALUAT TEKEVÄN PÄÄTÖKSEN PALVELUN TUOTTAJASTA jos tarvitset perheenjäsenillesi tai läheisillesi parasta mahdollista omaishoitoa, kotihoitoa, terveydenhuoltoa tai erikoislääkäripalveluja? 10% 9% 1% MIKÄLI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAJA OLISI MAHDOLLISTA VALITA ITSE, TÄRKEIMMÄT KRITEERIT OLISIVAT JÄRJESTYKSESSÄ: m palvelun laatu m palvelun saamisen aikataulu m palveluntuottajan kokemus m palvelun hinta m että palveluntuottaja maksaa veronsa Suomeen (Lähde: Kyselytutkimus, Consumer Compass Smartum Oy:n toimeksiannosta v. 2011, 1444 vastaajaa) 80% 80 % Sinä itse 10 % Kunnan asiantuntija, esim. sosiaalialan asiantuntija 9 % Kunnallinen lääkäri 1 % Kunnan virkamies (Lähde: Kyselytutkimus, Consumer Compass Smartum Oy:n toimeksiannosta v. 2011, 1444 vastaajaa) 7

TOISEN TUTKIMUKSEN mukaan (Aula Research Oy Terveyspalvelualan Liiton, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n toimeksiannosta 2012) 93 % kuntalaisista on sitä mieltä, että potilailla on tärkeää olla valinnanvapaus terveyspalvelujen käyttäjänä. Kunnanvaltuutetuista tätä mieltä oli 89 %. MITÄ MIELTÄ OLET SEURAAVISTA VÄITTÄMISTÄ? On tärkeää, että potilailla on valinnanvapaus terveyspalvelujen käyttäjinä Kunnanvaltuutetut (n=1253) 39% 50% 9% 2% 1% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% Kuntalaiset (n=1231) 51% 42% 4% 1% 2% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa (Lähde: Kyselytutkimus, Aula Research Oy, Terveyspalvelualan Liiton, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n toimeksiannosta 2012) YRITYKSET JA JÄRJESTÖT HYVÄKSYTÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAJIKSI Suomalaiset tuottaisivat kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja mieluiten siten, että palveluja ovat tuottamassa sekä kunta että kunnan valitsemat palveluntuottajat, jotka voivat olla yrityksiä tai järjestöjä. 68 % suomalaisista kokee, että tämä olisi paras tapa kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi (Kyselytutkimus, Consumer Compass Smartum Oy:n toimeksiannosta v. 2011, 1444 vastaajaa). 8

AULA RESEARCHIN toteuttaman tutkimuksen mukaan 86 % kuntalaisista on sitä mieltä, että on hyvä jos kunta käyttää myös yksityisiä tuottajia terveyspalveluissa. VALTAOSA SUOMALAISISTA on sitä mieltä, että jos yritykset tai järjestöt tuottaisivat nykyistä enemmän kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja, lisääntyisi asiakkaan valinnanvapaus ja avuntarvitsija saisi apua nykyistä paremmin. Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat kiinnostuneita palvelusetelistä. Vastaajista 85 prosenttia olisi kiinnostunut kokeilemaan palvelusetelin käyttöä (Kyselytutkimus, Consumer Compass Smartum Oy:n toimeksiannosta v. 2011, 1444 vastaajaa). OLISITTEKO KIINNOSTUNEITA KOKEILEMAAN PALVELUSETELIN KÄYTTÖÄ, Jos teillä olisi mahdollista valita yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Kaikki (n=1444) Helsinki (n=123) Espoo (n=104) Vantaa (n=120) Turku (n=118) Tampere (n=110) Oulu (n=114) Jyväskylä (n=121) Kuopio (n=124) Joku muu kunta (n=510) 85% 85% 90% 88% 85% 90% 85% 78% 90% 84% 15% 15% 10% 12% 15% 10% 15% 22% 10% 16% Kyllä Ei (Lähde: Kyselytutkimus, Consumer Compass Smartum Oy:n toimeksiannosta v. 2011, 1444 vastaajaa). Mitä palvelusetelillä tavoitellaan? m kuntalaisen valinnanvapauden lisääntymistä m joustoa ja monipuolisuutta kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen m parempaa palveluiden saatavuutta ja hoitoon pääsyä m yrittäjyyden edistämistä ja paikallisen elinkeinoelämän tukemista m työpaikkojen syntymistä m säästöä kuntatalouteen, kun tieto kunnan oman toiminnan kustannuksista ja laadusta lisääntyy 9

10

SMARTUM PALVELUSETELI on yli 30 kunnassa käytössä oleva maksuliikenneratkaisu, joka tekee palveluseteleiden hallinnoinnin helpoksi ja käytön kustannustehokkaaksi. Smartum ylläpitää lakivelvoitteen mukaista palveluntuottajarekisteriä, ja huolehtii maksuliikenteestä palveluntuottajille palvelun toteuttamisen jälkeen. Smartum Palveluseteli on internet-pohjainen ratkaisu, joka on nopea ja helppo ottaa käyttöön. Smartum Palveluseteli ei vaadi teknologisia investointeja kunnalta, palveluntuottajalta eikä asiakkaalta. www.palveluseteli.fi 11

Smartum on suomalainen perheyritys. Saatamme rahoittavat tahot, ihmiset ja palvelut yhteen maksuratkaisuillamme, joilla raha kohdennetaan hyvinvoinnin edistämiseen. Olemme alamme edelläkävijä; kehitimme ensimmäisenä Liikuntasetelin (1996) ja Kulttuurisetelin (2005) sekä toimme liikunta- ja kulttuurieduille ensimmäisenä sähköisen ratkaisun, Smartum Saldon (2009). Tällä hetkellä työnantajien tarjoamien Smartum liikuntaja kulttuurietujen piirissä on lähes miljoona työntekijää. Yli miljoona suomalaista asuu puolestaan kunnissa, joissa on käytössä Smartum Palveluseteli. Kohdennettua maksamista on hyödynnetty myös Lahjoitus.fi -palvelussamme, joka on eettinen tapa huomioida henkilöstö ja yhteistyökumppanit sekä Smartumin tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. Materiaali: Smartum Oy 2013