JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UUSI OPS JA PALLOILU. Syksy 2016 Tipi

Samankaltaiset tiedostot
Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen.

Vuosiluokkien 7-9 lisävuosiviikkotunti siirretään 8. luokan taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista 8. luokan valinnaisiin aineisiin.

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit KUVATAIDE Tavoitteet Kuntakohtainen / koulukohtainen 3.

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

LIIKUNTA VUOSILUOKAT 7-9

LIIKUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

JYP Juniorit Kiekkokoulu

LIIKUNTA VUOSILUOKAT 3-6

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA. Auran kunta - varhaiskasvatus

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Uudet tuulet puhaltavat liikunnan opetuksessa Näkökulmia uuden OPS:n toteuttamiseen teknologiaa hyödyntäen

Perusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Viljakkalan Yhtenäiskoulu. Valinnaisaineiden valinta

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

LIIKUNTA. Oppiaineen tehtävä

Mitä on taitovalmennus?

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Liikunta vuosiluokat 1-9

Monipuolisuuden merkityksestä valmentautumisessa. Sami Kalaja

Turun Liikkuva koulu -harrastetoiminta

LIIKUNTA. Oppiaineen tehtävä

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

Liiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo

Turun Liikkuva koulu -harrastetoiminta

Lasten urheilun tärkeät asiat

LIIKUNNAN ARVIOINNISTA. Heikki Toivio

Liikunta: Pallopelit. Valinnaisten tuntien sisällöt. Laaja-alainen osaaminen

1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.

Matti Pietillä Opetushallitus OPS2016 Liikkuva koulu -seminaari Liikunnasta hyvinvointioppiaine

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät Sami Kalaja

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Taitojen oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteiden laitos JY

KOULUTUKSET LAJIOPINNOT LAJILIITON VAATIMUSTEN MUKAISESTI

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

MOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU

Matti Pietillä Opetushallitus Oppimisen arviointi taide- ja taitoaineissa Liikunta

Pelin kautta opettaminen

Tulevaisuuden suunnat Opetushallituksen näkökulmasta

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

LiiKe ja Mihi meidän koulussa

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Hyvinvointi ja liikkuminen

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

T5 tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito S1 L3

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

NuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Perusliikuntataitojen kehittäminen

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

NUMMENPAKAN KOULU MUSIIKKI Arviointi lukuvuoden aikana Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit MUUTOSEHDOTUKSET: Väliarviointi

Sami Kalaja Kokemuksia liikuntainterventiosta koetun fyysisen pätevyyden merkityksestä

Monipuolisuuden merkityksestä valmentautumisessa. Sami Kalaja

Liikkuva amis jaksaa painaa!

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Viljakkalan Yhtenäiskoulu. Valinnaisaineiden valinta

Taidon oppimisesta ja opettamisesta. Uskomuksia. Voimistelijaksi tullaan voimistelemalla! Nuorena on vitsa väännettävä

LiiKe ja Mihi meidän koulussa

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus Virpi Louhela Sari Koskenkari

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Talvisalon koulu. Urheiluluokka

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

Lapsen ja nuoren kehitysopas

Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

Unelma hyvästä urheilusta

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Lisää liikettä oppituntiin -tehokkaampaa oppimista yläkoulussa ja toisella asteella.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

Pelicans SB Pelaajapolku

Transkriptio:

UUSI OPS JA PALLOILU Syksy 2016 Tipi

UUSI OPS JA PALLOILU Kaikki tulevan koulutuksen mielipiteet ja kommentit ovat ainoastaan kouluttajan omia mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta Liikuntakasvatuksen laitoksen virallista kantaa

THE MIND IS LIKE A PARACHUTE, IT ONLY WORKS WHEN IT S OPEN Opettaja Oppilas

Isä KM LitM LitL Valmentaja

LIIKUNNAN MERKITYS Aktiivisemmat lapset reagoivat lievemmin jännittävään tilanteeseen eli stressihormoni kortisolin tason nousu oli huomattavasti alhaisempi. Martikainen (2014)

LIIKUNNAN MERKITYS Liikunnallisesti aktiiviset lapset menestyvät tarkkaavaisuustestissä vähemmän liikkuvia paremmin. Liikunnan todettiin edistävän koulumenestystä ja tarkkaavaisuutta Syväoja (2015)

LIIKUNNAN MERKITYS Kehon korkea rasvaprosentti heikentää sekä lapsen kestävyyskuntoa että motoriikkaa Haapala (2015)

LIIKUNNAN MERKITYS

Liikuntataidot ja havaintomotoriikka Uusi OPS Ohjata ja kannustaa oppilaita liikunnalliseen elämäntapaan Koettu pätevyys! Liikunnallisen elämäntavan muodostuminen Liikuntataitojen oppiminen on avaintekijä koetun pätevyyden pönkittämisessä

Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Fyysinen toimintakyky JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikuntakasvatuksen opetuksen (ei oppimisen) tavoitteet vuosiluokilla 7-9 T1 kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen. T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa. T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa. T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä. T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedessä. T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan. T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen. T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista. T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja. T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopiva iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia 1 2

Fyysinen toimintakyky T1 = Eri palloilun muotojen harjoittelua ja kokeilua oppilasta kannustaen ja monipuolisia menetelmiä käyttäen T2=Pelaamisen ja yhdessä tekemisen eri muodot!! T3= Monipuolisten tasapaino ja liikkumistehtävien integroiminen palloilutunneille

Fyysinen toimintakyky T4= Välineidein käsittelyn harjoittelu eri ympäristöissä; salissa, kentällä, jäällä, lumella ja vedessä. T5= Aktiiviset ja toiminnalliset palloilutunnit T6= Vauhdikkaasti ja parhaansa yrittäen, mutta toista satuttamatta ja tarvittaessa kypärä päässä! 10.4.2017

Sosiaalinen toimintakyky T8=Monipuoliset joukkuejaot ja ryhmätyömuodot. Kilpailutilanteiden, voittojen ja tappioiden rakentava käsittely T9= Pelaaminen reilusti ja toisia kannustaen 10.4.2017

T10= Keskittymistä vaativat harjoittelujaksot Psyykkinen toimintakyky T11= Monipuoliset sisällöt ja menetelmät T12= Mielekkäät kokonaisuudet yhteistyössä esim. terveystiedon kanssa T13= Monipuoliset tutustumiskäynnit sekä erilaisten seurojen/lajien opetusvierailut

HAVAINTOMOTORIIKKA Havaitsemisen, päätöksenteon ja toiminnan kokonaisuutta, jonka avulla lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan.

Drillit ilman vaihtoehtoa tuhoavat oppimisen Havainto (eri aistikanavat) Liike (näkyy liikuntataidon suorittamisena) Päätöksenteko (etsitään tilanteeseen sopiva toimintatapa)

VÄLINEENKÄSITTELY Heittäminen Kiinniottaminen Potkaiseminen Haltuunotto Iskeminen/lyöminen Kuljettaminen/ Pomputtelu Vierittäminen

TASAPAINOTAIDOT Heiluminen Kääntyminen Tasapainoilu Kieriminen Ylösalaiset asennot Taittaminen Pyöriminen Alastulot Pysähtyminen https://www.youtube.com/ watch?v=tpxvyxdhs4s

LIIKKUMISTAIDOT Hyppääminen Rytmissä hyppääminen Käveleminen Juokseminen Laukkaaminen Kiipeäminen

FYYSISET OMINAISUUDET Liikkuvuus Voima Kestävyys Nopeus

TAITOJEN OPPIMINEN Mikä taitojen oppimisessa on tärkeää? Oma opetusfilosofia?

HAUSKUUS

Hauskuus tehostaa oppimista HAUSKUUS Viihtyminen luo maaperän oppimiselle Positiivisesti opitut asiat unohtuvat hitaammin kuin negatiivisesti opitut Osa työmuistikapasiteetista siirtyy pelon ja huolten tiedostamiseen, jolloin muistiprosesseille jää vähemmän tilaa

Kavereiden kanssa toimiminen Hauskuus ja viihtyminen Uusien taitojen oppiminen Vanhempien tuki Bailey ym. (2013) Koettu pätevyys

TOISTOT

TOIMINTAA-EI JONOJA

PALAUTE

PALAUTE Täydellinen palautteen puuttuminenkin on parempi kuin liian runsas palautteen määrä (Pehkonen 2006) Oppimisen alussa enemmän palautetta, keskimäärin joka 5. yrityksestä palaute (Birklbauer 2006) 5-10 sekuntia suorituksen jälkeen (Birklbauer 2006) Kysymyksiä ei vastauksia (Kidman 2005)

VAIHTELU

VAIHTELU 12 X 15=? 12 X 15=? 12 X 15=? 12 X 15=?

VAIHTELU Tehtävän vaihtaminen koko ajan pakottaa oppilaan miettimään suoritusta. Suuresta virheiden määrästä huolimatta seurauksena pysyvä oppiminen. Työmuistissa olevan liikemallin hylkääminen ja vastauksen etsiminen pitkäkestoisesta muistista. Taidot opitaan, jotta niistä tulisi automaattisia, automaattisten taitojen toistaminen ei edesauta taitojen oppimista (Eloranta).

Vaihtelun elementti on taitojen oppimisessa se kaikista tärkein (R.Schmidt 2014) Oppiminen on enemmän etsimistä, liikeratkaisun muokkaamista, eikä niinkään taitosuorituksen toistamista (K.Davids 2010) https://www.youtube.com/watch?v=7 0VvAfOWRR8 VAIHTELU

Epätavalliset alkuasennot Peilikuva Liikenopeus Tilatekijät VAIHTELU Suoritustapa Vaikeuden lisääminen Uusi järjestys (Gajdos 1983)

Kahta samanlaista suoritusta ei ole olemassa Virheitä ei voi välttää. Suoritusvariaatioiden olemassaolon hyväksyminen ja niiden tietoinen hyödyntäminen taitojen oppimisprosessissa on iso edistysharppaus. https://www.youtube.com/watch?v=u2amf yyut5c Schöllhorn (2012)

Differentiaaliharjoittelu Mielikuvitus Virheellinen suoritusmalli voi olla oppijan mielestä hauska kokeilu, mikä edesauttaa tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston kehittymistä ja hauskaa oppimisilmapiiriä Vaihtoehtoiset suoritusmallit.. https://www.youtube.com/watch?v=88egx OAMDPM

MITEN HERMOSOLUVERKKO TIHENTYY? Monipuolinen ja vaihtelua sisältävä harjoittelu on taitojen oppimiselle elintärkeää Siinä missä harjoittelun määrää tarvitaan muun muassa hermoyhteyksien vahvistumiseen aivoissa, harjoittelun monipuolisuus vaikuttaa hermoverkon tiheyteen. Monipuolinen, vaihtelua sisältävä taitoharjoittelu lisää aivosolujen välisiä yhteyksiä. Tätä uusien yhteyksien muodostumista kutsutaan synaptogeneesiksi. Tämän synaptogeneesin ja myelinisaation lisäksi muita oppimiseen liittyviä muutoksia aivoissa ovat muun muassa proteiinisynteesi, angiogeneesi (verisuonien uudismuodostus) ja neurogeneesi (uusien hermosolujen syntyminen).

YLEISTAITOJEN MERKITYS Yleistaidot muodostavat perustan lajitaidoille. Yleistaitoharjoittelu kehittää lajitaitavuutta. Lajitaitoharjoittelulla ei ole todettu olevan vaikutusta yleistaitavuuteen.

PERUSTAIDOT ENSIN

Pallopelien sisältöydin pelisukulaisuuksien mukaan koulun liikunnan näkökulmasta Maalipelit: Sisältöytimenä hyökkäämisen ja puolustamisen periaatteet pelaamisen periaatteet. Ts. pelikäsitys. Pallottelupelit: Sisältöytimenä pallottelu pallon pitäminen elossa. Kyseessä on paradoksi! Poltto- ja lyöntipelit : Sisältöytimenä (MPT); mm. lyöminen, heittäminen ja kiinniottaminen pelaamisen ehtona olevien taitojen harjoittaminen. Tarkkuuspelit: Sisältöytimenä voimaerottelu, suuntatarkkuus ja keskittyminen.

Motivaation synnyttäminen Toiminnan määrän lisääminen Virikkeellinen oppimisympäristö Ympäristön ja tehtävien vaihtelu Harjoittelun monipuolisuus 10.4.2017