Toukokuu 2017 Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta Hyvä vastaanottaja, Lastensuojelun Keskusliitto teetti keväällä 2017 sidosryhmäkartoituksen strategiatyönsä pohjaksi. Sidosryhmäkartoituksessa selvitettiin muun muassa, mitkä ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä kysymyksiä lasten oikeuksien toteutumisen kannalta ja minkälaisessa muutoksessa lastensuojelun toimintaympäristö on. Tämän lisäksi kartoituksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa Lastensuojelun Keskusliiton onnistumisesta vuorovaikutuksessaan sidosryhmien kanssa sekä liiton onnistumisesta viestinnässään eri tietokanavien kautta. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä Lastensuojelun Keskusliiton maineesta sekä haettiin tietoa sidosryhmien odotuksista keskusliittoa kohtaan. Selvityksen toimeksiantajana toimi Lastensuojelun Keskusliitto ja sen toteutti Aula Research Oy. Vastauksia kertyi yhteensä 307. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Lastensuojelun Keskusliiton jäsenistä; keskeisimmistä poliittisista vaikuttajista puoluetoimistoissa, eduskunnassa ja ministeriöissä; virkamiehistä olennaisissa ministeriöissä ja näiden hallinnonaloilla; muista järjestöistä; toimittajista sekä alan kannalta olennaisista tiede- ja tutkimusalan edustajista yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ajatushautomoissa. Sähköpostikutsujen lähettämisen lisäksi vastauslinkkiä jaettiin Lastensuojelun Keskusliiton sosiaalisen median kanavissa ja tätä kautta kyselyyn vastasi 61 henkilöä. Some-seuraajien vastaukset analysoitiin omana vertailuryhmänään. Otos kerättiin sähköisen kyselyn ja puhelinhaastatteluiden avulla 20.3. 13.4.2017. Lasten ja lapsiperheiden aseman parantamisessa on vielä tehtävää Selvityksen mukaan lasten ja lapsiperheiden asemaa Suomessa pidetään yleisesti vain kohtalaisen hyvänä (kuvio 1). Vastaajista 70 % uskoo, että lapsiperheiden asema Suomessa on tällä hetkellä jokseenkin hyvä. Vain 3 % vastaajista pitää lapsiperheiden asemaa erittäin hyvänä, kun taas neljännes vastaajista pitää lapsiperheiden asemaa jokseenkin tai erittäin huonona. Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta 2017 1
Kuvio 1: Millaisena pidät lasten ja lapsiperheiden asemaa Suomessa tällä hetkellä? Erittäin hyvä 3% Jokseenkin hyvä 70% Jokseenkin huono 23% Erittäin huono 2% En osaa sanoa 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Kaikki vastaajat (n= 307) Kuten kuviosta 2 käy ilmi, niukka enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että lasten oikeudet toteutuvat Suomessa tällä hetkellä hyvin tai erittäin hyvin. Sidosryhmät tunnistivat kuitenkin monia kehitettäviä osa-alueita. Eniten petrattavaa sidosryhmien mukaan olisi ehkäisevän lastensuojelun resursoinnissa, lastensuojelun erityistarpeiden huomioimisessa sote-uudistuksessa sekä lapsi- ja perhevaikutuksen konkreettisessa huomioimisessa päätöksissä. Vastaajista jopa 65 % katsoo, että resurssien riittävä kohdentaminen ehkäisevään lastensuojeluun toteutuu huonosti. Kyselyyn vastanneista virkamiehistä peräti 84 % oli tätä mieltä. 49 % vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, että sote-uudistuksen valmistelussa ei ole onnistuttu ottamaan huomioon lastensuojelun erityistarpeita. Kriittisimmin väitettä tarkastelivat virkamiehet, joista 55 % oli sitä mieltä, että lastensuojelun erityistarpeita ei ole huomioitu sote-uudistuksessa. Lapsi ja perhevaikutusten konkreettisessa huomioimisessa päätöksenteossa on myös selvityksen mukaan parannettavaa. Erityisesti virkamiesten ja järjestöjä edustavien vastaajien näkemyksen mukaan perhevaikutusten konkreettinen huomioiminen päätöksenteossa on heikolla tasolla. Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta 2017 2
Kuvio 2: Kuinka hyvin seuraavat asiat toteutuvat tällä hetkellä Suomessa? Kaikki vastaajat (n=307) Lasten oikeudet 51% 3 7% Lapsen osallisuus yhteiskunnassa 26% 49% 20% Lapsi- ja perhevaikutusten konkreettinen huomioiminen kuntapäätöksissä 11% 39% 3 4% Lapsi- ja perhevaikutusten konkreettinen huomiominen valtiollisissa päätöksissä 9% 41% 12% Lastensuojelun erityistarpeiden huomioiminen sote-uudistuksen valmistelussa 9% 2 33% 16% 13% Resurssien riittävä kohdentaminen ehkäisevään lastensuojeluun 23% 44% 21% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 Erittäin hyvin 4 3 2 1 Erittäin huonosti En osaa sanoa Ehkäisevä lastensuojelu ja lapsiperheiden köyhyyteen vaikuttaminen tulevaisuuden painopisteinä Tulevaisuudessa sidosryhmät toivoisivat Lastensuojelun Keskusliiton keskittyvän toiminnassaan erityisesti ehkäisevään lastensuojeluun sekä lapsiperheiden köyhyyteen vaikuttamiseen (kuvio 3). YK:n lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen ja seuranta sekä lastensuojelun laadun parantaminen nähdään myös tärkeinä painopistealueina. Lastensuojelun Keskusliiton jäsenet ja muita järjestöjä edustavat vastaajat nostivat tärkeäksi teemaksi myös lasten osallisuuden parantamisen yhteiskunnassa. Painotuksissa hyvin ajankohtaiset kysymykset korostuivat. Kevään 2017 kuntavaalien ja hallituksen puolivälitarkastelun aikaan käynnissä ollut vilkas yhteiskunnallinen keskustelu varhaiskasvatuksesta näkyi myös tässä selvityksessä. Vastaajista noin joka neljäs nosti sen kolmen tärkeimmän teeman joukkoon. Poliitikkovastaajista lähes puolet nosti laadukkaan varhaiskasvatuksen kolmen tärkeimmän teeman joukkoon. Myös Suomeen viime vuosina saapuneiden turvapaikanhakijoiden ympärillä käyty keskustelu heijastui vastauksiin. Kyselyyn vastanneista virkamiehistä jopa kolmannes nosti kolmen tärkeimmän teeman joukkoon ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajalasten paremman huomioimisen. Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta 2017 3
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, millä temaattisilla painopistealueilla Lastensuojelun Keskusliitto on onnistunut profiloitumaan asiantuntijana. Vastaajat kokivat, että liitto on onnistunut profiloitumaan asiantuntijana erityisesti YK:n lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisessä ja seurannassa sekä lastensuojelun laadun parantamisessa. Erityisesti jäsenet katsoivat Lastensuojelun Keskusliiton profiloituneen asiantuntijana nimenomaan näillä kahdella sektorilla. Kuvio 3: Mitkä seuraavista teemoista ovat sellaisia, joihin Lastensuojelun Keskusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä toiminnassaan? Valitse kolme tärkeintä. Ehkäisevä lastensuojelu Lapsiperheiden köyhyyteen vaikuttaminen YK:n lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen ja seuranta Lastensuojelun laadun parantaminen Laadukas varhaiskasvatus Lasten osallisuuden parantaminen yhteiskunnassa Lapsen fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Erityistä huomiota tarvitsevat lapset Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajalasten tilanne Sijaishuollon kysymykset Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa Jokin muu, mikä Kansainvälinen yhteistyö 26% 24% 22% 1 14% 6% 6% 1% 33% 46% 5 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kaikki vastaajat (n= 307) Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mihin Lastensuojelun Keskusliiton tulisi panostaa toiminnassaan tulevaisuudessa. Vastaajista 86 % toivoi, että liitto osallistuu tulevaisuudessa aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi 83 % vastaajista haluaisi nähdä keskusliiton vaikuttavan päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen omalla asiantuntemuksellaan tulevaisuudessa enemmän. Lastensuojelun Keskusliiton toivotaan myös tuottavan tietoa toimialalleen ja tiedottavan siitä (67 %). Etenkin jäsenet pitivät tärkeänä myös verkostoitumisen ja yhteistyön edistämistä esimerkiksi tilaisuuksien avulla sekä jäsenyhteisöjen toiminnan tukemista ja kehittämistä esimerkiksi koulutusten avulla. Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta 2017 4
Monikulttuuristuminen, kansainvälistyminen ja digitalisaatio nähdään lasten aseman kannalta myönteisinä muutosvoimina Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri megatrendien ja muutosvoimien vaikutusta lasten asemaan Suomessa. Ilahduttavaa oli, että sidosryhmät näkivät lomakkeella esitetyissä, yleisesti tunnistetuissa muutosvoimissa myös huomattavan positiivisia mahdollisuuksia. Suurin osa selvitykseen vastanneista koki, että monikulttuuristuminen (72 %), digitalisaatio (71 %) ja kansainvälistyminen (71 %) ovat myönteisiä lasten asemaan vaikuttavia muutosvoimia (kuvio 4). Sen sijaan uhkina lasten asemalle tulevaisuudessa nähdään epätasa-arvon lisääntyminen (82 %), talouden korostuminen päätöksenteossa (74 %), ilmastonmuutos ja ympäristönmuutokset (65 %) sekä väestön ikääntyminen (51 %). Kuvio 4: Miten näet seuraavien megatrendien vaikuttavan lasten asemaan Suomessa? Kaikki vastaajat (n=307) Monikulttuuristuminen 13% 59% 1 9% Digitalisaatio 17% 54% 12% 11% Kansainvälistyminen 13% 5 16% 4% Kaupungistuminen 3% 3 1 6% Väestön ikääntyminen 16% 2 43% 3% Ilmastonmuutos ja ympäristömuutokset Talouden korostuminen päätöksenteossa 7% 22% 17% 40% 3 27% 34% 4% Epätasa-arvon lisääntyminen 4% 46% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 Erittäin suuri mahdollisuus 4 Jokseenkin suuri mahdollisuus 3 En näe vaikuttavan 2 Jokseenkin merkittävä uhka 1 Merkittävä uhka En osaa sanoa Vastaajaryhmistä erityisesti some-seuraajat olivat huolissaan väestön ikääntymisen vaikutuksista sekä talouden korostumisesta päätöksenteossa. Verrattuna muihin vastaajaryhmiin järjestövastaajista keskimäärin suurempi osuus näki kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen mahdollisuutena lasten aseman kehittymisessä. Vastaajat saivat myös omin sanoin kuvailla muutosvoimia, joilla on vaikutusta lasten asemaan tulevaisuuden Suomessa. Muutosvoimia arvioi omin sanoin 55 vastaajaa. Suurin osa luetelluista muutosvoimista käsitteli kielteisiä kehityssuuntia, kuten yhteisöllisyyden puutetta, yhteiskunnan polarisoitumista, arvojen ja asenteiden koventumista, korkeaa Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta 2017 5
työttömyyttä ja sitä, että lapset eivät enää saa olla lapsia. Myös muutosten perherakenteissa sekä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden nähdään vaikuttavan lasten asemaan Suomessa. Kiitos selvitykseen osallistumisesta! Lastensuojelun Keskusliitto sai runsaasti tietoa sidosryhmiensä suhtautumisesta lastensuojelun ajankohtaisiin kysymyksiin, mutta myös maineestaan ja sidosryhmäsuhteidensa hoidosta. Lastensuojelun Keskusliiton maine on vahvalla tasolla sidosryhmien ja jäsenten keskuudessa. Keskusliittoa pidetään ennen kaikkea luotettavana, yhteistyökykyisenä ja vaikuttavana toimijana. Viestinnän osalta Lastensuojelun Keskusliitto saa erityisesti kiitosta asiantuntijuudestaan, viestinnän ymmärrettävyydestä sekä ajankohtaisuudesta. Erityisesti jäsenet kiittelevät Lastensuojelun Keskusliiton yhteydenpitoa ja sen asiantuntevuutta. Kehitettävää sen sijaan nähdään vielä jonkin verran olevan yhteydenpidon aktiivisuudessa ja vuorovaikutteisuudessa. Kiitokset vielä kaikille kyselyyn vastanneille arvokkaista mielipiteistä! Jos sinulle herää jotain kysymyksiä toteuttamastamme selvityksestä tai kaipaat lisätietoa aiheesta, voit olla yhteydessä allekirjoittaneisiin. Aurinkoista kevättä toivottaen, Juuli Hurskainen Viestintäpäällikkö Lastensuojelun Keskusliitto puh. 050 353 3480 Melina Mäntylä Tutkimusjohtaja Aula Research Oy puh. 040 821 7842 Tiivistelmä Lastensuojelun Keskusliiton sidosryhmäkartoituksesta 2017 6