Maakuntahallitus 69 18.04.2016 Maakuntahallitus 90 13.06.2016 Maakuntauudistuksen toimeenpanon esivalmistelun käynnistäminen 300/04.00.02/2016 MHS 18.04.2016 69 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon uudistuksen, jolla maakuntien vastuulle annetaan sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät, alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut. Aluehallinnon uudistuksen (non-sote asiat) alueellisen valmistelun käynnistämiseksi Uudellamaalla maakuntahallitukselle esitetään poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän sekä operatiivinen virkamiestason johtoryhmän perustamista. Maakuntahallitus kävi kokouksessaan 14.3.2016 keskustelun aluehallinnon uudistuksen valmistelun käynnistämisestä Uudellamaalla. Maakuntahallitus päätti, että Uudenmaan liiton tehtäväalaan liittyen valmistelu käynnistetään Uudenmaan liiton johdolla ja että ehdotus valmistelun organisoinnista tuodaan seuraavaan maakuntahallituksen kokoukseen 18.4.2016. Uudistuksen (muut kuin SOTE-asiat eli aluekehittämisen kokonaisuus) alueellisen valmistelun tueksi tarvitaan Uudellamaalla poliittinen ohjausja seurantaryhmä, jonka tulisi noudattaa maakuntahallituksen poliittisia voimasuhteita. Lisäksi uudistuksen käytännön valmisteua johtamaan tarvitaan operatiivinen virkamiestason johtoryhmä, joka koostuu tässä vaiheessa Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen johtoryhmistä ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajasta sekä myöhemmin perustettavien temaattisten valmistelutyöryhmien puheenjohtajista. Johtoryhmän kokoonpanoa tarkistetaan sitten, kun valmistelutyöryhmät aloittavat toimintansa. Maakuntajohtaja toimii poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän esittelijänä sekä operatiivisen virkamies-johtoryhmän puheenjohtajana.
Asian taustat Pääministeri Sipilän hallitus on linjannut 5.4.2016 maakunnille (perustuslain 121 :n 4 momentissa tarkoitettu itsehallintoalue) osoitettavat tehtävät. Ratkaisu toteuttaa hallituksen 7.11.2015 antamat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja itsehallintoalueiden perustamisen jatkovalmistelusta. Maakuntien tehtävien perustana on vuoden 2019 alusta alkaen selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, sivistyksen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala). Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Maakunnille siirrettävät tehtävät Hallituksen linjauksien (7.11.2015 ja 5.4.2016) mukaisesti kuntien, maakunnan liittojen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja aluehallintovirastojen (AVI) seuraavat tehtävät osoitetaan maakunnille: 1. Kaikki maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirretään
maakunnille. Tämä tarkoittaa, että alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014) tarkoitetut aluekehittämisviranomaisen tehtävä ja aluekehittämiseen liittyvät kaikki tehtävät sekä muissa laeissa maakuntien liitoille säädetyt kaikki tehtävät siirretään maakunnille. Tehtäväsiirtojen jälkeen kunnat voivat lakkauttaa nykyiset kuntayhtymämuotoiset maakuntien liitot. Pääosa ELY -keskusten tehtävistä siirretään maakunnille. Tehtävät, joissa on kyse oikeusharkintaisista tehtävistä ilman alueellista näkökulmaa, valtion tai yleisen edun valvonnasta taikka vaikutuksiltaan valtakunnallisista tehtävistä, organisoidaan valtionhallintoon. ELY -keskukset ja TE -toimistot lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien palveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Uudistuksen yhteydessä tarkistettavassa erityislainsäädännössä ja uudistuksen toimeenpanossa korostetaan kuntien roolia paikallisissa elinvoimatehtävissään. TEKESille siirretään ELY -keskusten tehtävistä innovaatio- ja keksintötoimintaa ja liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevat kehittämis- ja koordinaatiotehtävät sekä pieniä energiatukia koskevat tehtävät. Ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu kootaan ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista uudistettavaan valtion valtakunnalliseen aluehallintovirastoon valtion tehtäväksi mutta vesien ja merensuojelun tehtävät siirretään maakunnille. Maakunnat hoitavat tällöin niille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesien- ja merenhoito. Maakuntien tehtävänä on lisäksi tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta. 2. EU:n rakennerahasto- ja muiden EU -tukien maakuntien liitoissa ja ELY-keskuksissa hoidettavat tehtävät. 3. Pelastustoimi; pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen osoitetaan viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yhteistyöalueittain. Kaikki maakunnat hoitavat näihin liittyviä tehtäviä ja maakunnat sopivat yhteistyöalueittain järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa järjestämisen rahoittamisesta. 4. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja sen valvonnan tehtävät kunnista, aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista. Riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle.
5. Maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut kunnista. 6. Maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät kuitenkin siten, että kunnissa oleva palveluverkko (maaseutuasiamiehet) säilyy käytettävissä. Maakunnan tehtävät 1.1.2019 alkaen Tehtäväsiirtojen jälkeen maakunnan tehtävät ovat seuraavat (maakunnan tehtäväala): 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto. 2. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevät palvelut ja asiantuntijapalveluiden tuki kunnille, ennaltaehkäisevä päihdetyö, terveydensuojelu sekä alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta. 3. Pelastustoimi: pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle sote-järjestämislaissa säädettävin maakuntien yhteistyöalueittain. Maakunnat hoitavat pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä ja rahoittavat järjestämistä. 4. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta. Tehtävän hoitamiseen riittävät voimavarat omaava kunta voi kuitenkin sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle (yleensä kaupunki). Siirtomahdollisuus edellyttäisi erityislain säännöstä sekä kriteerien määrittelyä laissa. 5. Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät. 6. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen (sisältää yhteispalvelusta annettujen säännösten mukaisen yhteispalvelun lisäksi huolehtimisen yhden palvelukanavan digitaaliseen asiointiin toteuttamisesta sekä yhteisien palveluiden järjestämisen ja tuottamisenkuntien kanssa silloin, kun maakunnalla ja kunnalla lain mukaan voi olla yhteisiä palveluita.) 7. Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito. 8. Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu. 9. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät samoin kuin yksityisteiden valtionavustustehtävät. Tässä yhteydessä ei muuteta kunnille ja
niiden yhteistyöelimille joukkoliikennelain mukaan kuuluvien tehtävien järjestämistä. 10. Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen. 11. Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut. 12. Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut. 13. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen ja lomituksen paikallisviranomaistehtävät. 14. Kasvintuotannon ja -terveyden valvonta. 15. Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen: TE-palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. 16. Erikseen säädettävät vesihuollon edistämisen ja suunnittelun, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät ja alueelliset luonnonvaratehtävät sekä huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta samoin kuin vesien- ja merenhoidon tehtävistä. 17. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen. 18. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa. 19. Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille rahoituksen. 20. Maakunnan kaikkien kuntien kanssa yhteisellä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kuntien osoittamat, maakunnan tehtäväalaan liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat samalla osoittaneet rahoituksen. 21. Muut maakuntien liittojen lain perusteella nykyisin hoitamat tehtävät. Maakunnat voivat edelleen kehittää näiden tehtävien hoitoa ja yhteistyötä niissä.
22. Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen. Uudistuksen valtakunnallinen jatkovalmistelu Maakuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevat yleissäännökset sisällytetään maakuntalakiin, jota valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen projektiryhmässä ja maakuntalaki -valmisteluryhmässä. Tässä valmistelussa valmistellaan demokratiaa ja päätöksentekoa sekä maakuntahallinnon rakennetta ja organisaatiota koskevat asiat. Valtiovarainministeriö asettaa aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua varten projektiryhmän ja muun tarvittavan valmisteluorganisaation. Päävastuu tarvittavista lainsäädäntömuutoksista kuuluu ministeriöille, joiden on aloitettava valmistelu välittömästi. Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos tehtäväsiirtojen toteuttamisesta erityislainsäädännössä, rahoituksen osoittamisesta maakuntahallinnon muiden kuin sote -tehtävien hoitamiseen ja ehdotukset aluehallintoviraston toiminnan kehittämisestä ja valtakunnallisesta toimivallasta sekä ehdotukset ympäristöhallinnon tehtävien järjestämisestä olisivat valmiina 2016 lopulla. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019, jolloin myös ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkaavat ja niiden tehtävät siirtyvät maakunnille ja edellä todetuille valtion viranomaisille. Myös tehtäviensiirrot kunnilta maakunnille toteutetaan tuolloin. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää aluehallinnon uudistuksen (muut kuin SOTE asiat eli aluekehittämisen kokonaisuus) valmistelun Uudellamaalla että Uudenmaan liitto pyytää poliittisia ryhmiä nimeämään edustajansa Uudenmaan aluehallinnon uudistuksen poliittiseen ohjaus- ja seurantaryhmään perustaa operatiivisen virkamies-johtoryhmän. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Ossi Savolainen 040 589 8415 Mari Kuparinen 044 371 9450 Jaakko Jalonen ehdotti, että Uudenmaan aluehallinnon uudistuksen poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä nimetään seuraavasti: Eero Heinäluoma Outi Mäkelä Matti Enroth Irja Ansalehto-Salmi puheejohtaja varapuheenjohtaja
Pasi Salonen Thomas Blomqvist Auli Herttuainen Minerva Krohn Jaakko Jalonen Päätös: Maakuntahallitus päätti käynnistää aluehallinnon uudistuksen (muut kuin SOTE asiat eli aluekehittämisen kokonaisuus) valmistelun Uudellamaalla yksimielisesti nimetä edustajat Uudenmaan aluehallinnon uudistuksen poliittiseen ohjaus- ja seurantaryhmään Jaakko Jalosen kokouksessa tekemän ehdotuksen mukaisesti perustaa operatiivisen virkamies-johtoryhmän. Lisäksi sovittiin seuraavista toimintavoista: poliittisen ohjaus- ja seurantaryhmän kokoukset pidetään pääsääntöisesti maakuntahallitusten kokousten yhteydessä ryhmän et kutsuvat harkintansa mukaan tilalleen varaen. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntauudistus toteutetaan valtion ohjeistuksen mukaan neljässä vaiheessa, joista ensimmäisenä on esivalmistelu 30.6.2017 saakka. Esivalmistelussa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä niiden toiminnan käynnistämiselle. Sosiaali- ja terveysasioiden valmistelun toteuttaminen jatkuu nykyisellään. Maakuntauudistuksen valmistelu tulee tehdä laajassa maankunnallisessa yhteistyössä ja maakunnan liittojen tulee tulee olla aloitteen tekijänä esivalmistelun käynnistämisessä. Uudenmaan liitto on omalta osaltaan käynnistänyt esivalmistelun ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä. Uudenmaan liitto on ryhtynyt maakuntauudistuksen esivalmistelutyöhön. Maakuntahallitus päätti 18.4.2016 valtuuttaa maakuntajohtajan kutsumaan koolle operatiivisen virkamiesjohtoryhmän. Sen ovat muodostaneet Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen johtoryhmät yhdessä Etelä -Suomen AVI:n johtajan kanssa. Virkamiesjohtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. TE-keskuksen johtaja on ollut mukana asiantuntijaenä. Virkamiesjohtoryhmä on kokoontunut viisi kertaa keskustelemaan maakuntauudistuksen käynnistämisestä ja eteenpäinviemisestä sekä sopimaan tarvittavista toimenpiteistä. Virkamiesjohtoryhmä on alustavasti sopinut täydentävänsä
kokoonpanoaan myöhemmin valittavilla valmisteluryhmien puheenjohtajilla. Esivalmistelutyöllä on poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä, joka noudattaa maakuntahallituksen poliittista jakautumaa ja siinä on edustus Uudenmaan kultakin seudulta. Ryhmä kokoontuu Uudenmaan maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä. Kick-off seminaari pidettiin 25.5.2016. Sen yhteydessä ELY keskuksen, TE -keskuksen, AVI:n ja Uudenmaan liiton johto ja keskijohto verkostoitui ja muodosti näkemystään tulevan työskentelyn menettelytavoista ja sisällöistä. Mukana oli myös maakuntahallituksen edustajia. Kokouksen avasivat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä. Seminaarissa laadittiin aluekehittämisen kokonaisuuden eteenpäinviemisen alustava aikataulu. Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön maakunnille 26.5.2016 lähettämän kirjeen ja muistion mukaisesti esivalmisteluvaihe kestää 1.7.2017 saakka. Täksi ajaksi ministeriöt kehottavat maakunnan liittoja toimimaan aloitteen tekijöinä esivalmistelun käynnistämisessä ja kutsumaan keskeisten tahojen edustajat mukaan valmisteluun ja pitämään käynnistämiskokouksen. Valtionvarainministeriö pyytää ilmoittamaan 15.8.2016 mennessä, miten maakunnan liitto aikoo järjestää esivalmistelun alueellaan. Suunnitellut toimenpiteet Uudenmaan liitto toimii ministeriöiden suosituksen mukaisesti aloitteentekijänä ja kutsuu kokoon esivalmistelun käynnistämiskokouksen elokuun 2016 lopussa, jolloin tiedossa on pääkaupunkiseutua mahdollisesti koskevat erityisratkaisut. Esivalmistelun käynnistämiskokouksen osallistujat muodostavat neuvottelukunnan. Neuvottelukuntaan pyydetään Uudenmaan liiton kutsukirjeellä ministeriöiden kirjeessä mainitut tahot sekä Uudenmaan kuntien kunnanhallitusten nimeämät edustajat. Neuvottelukunnan tehtävänä on sopia esivalmistelun organisoinnista. Lisäksi se käsittelee esivalmistelutyössä tarvittavan resurssoinnin, sillä ministeriöiden ohjeistuksen mukaan esivalmisteluun osallistuvat organisaatiot osoittavat valmisteluun tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Poliittinen ohjaus- ja seurantaryhmä nimeää harkintansa perusteella alueellisen muutosjohtajan, projektipäällikön ja/tai yhtä henkilöä laajemman muutostiimin. Kyseinen toimeksianto on määräaikainen 30.6.2017 saakka. Aluekehittämiseen liittyvän valmistelutyön ohella huolehditaan tiivistä yhteydestä sosiaali- ja terveydenhoidon uudistukseen. Asian taustat
Esivalmistelua koskeva ministeriöiden ohjeistus Hallituksen reformiministerityöryhmän lähtökohtana on maakunnan tason toimijoiden oma-aloitteinen valmistautuminen ja toiminnan kehittäminen. Maakuntia kannustetaan uudistuksen toimeenpanossa oma-aloitteiseen toimintaan laajassa maakunnallisessa yhteistyössä ja maakunnan liittojen tulee olla aloitteentekijänä esivalmistelun käynnistämisessä. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: 1. Esivalmistelu 1.7.2017 saakka, 2. Maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) 1.7.2017 1.3.2018, 3. Maakunnan käynnistymisvaihe 1.3.2018 31.12.2018 4. Uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi 1.1.2019 alkaen. Nyt käynnistyvä esivalmistelu kestää sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon 1.7.2017 saakka. Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Sote-uudistuksen toimeenpanon alueellista valmistelua jatketaan uudistuksen aikataulun mukaisesti siten kuin siitä on jo maakuntien alueella sovittu. Käynnistynyttä valmistelua ei keskeytetä eikä organisoida uudelleen maakuntien toiminnan yleisen käynnistämisen esivalmistelun käynnistymisen vuoksi. Esivalmistelun keskeiset tehtävät Esivalmistelun keskeisiä tehtäviä on: laatia yksityiskohtaiset esiselvitykset toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen maakunnan toiminnan käynnistämiseksi sekä toimintaan liittyvien tukipalveluiden jakamisesta kuntien ja maakuntien kesken sekä siirtämisestä maakunnille huolehtia ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden uudistamisesta ja jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken ja selvittää konkreettiset tarpeet ja toteutustavat tietohallintotoiminnoista ja ICT-palveluista, toimitilajärjestelyistä, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä sekä muutosviestinnästä ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Maakunnan perustamisen ja tehtäväsiirtojen esivalmistelun rinnalla jatketaan toiminnan kehittämistä kuntien ja maakunnallisten toimielinten poliittisessa ja valtion viranomaisten osalta asianomaisten ministeriöiden ohjauksessa. Asian aiempi käsittely MHS 18.4.2016 käsittely löytyy kokousasialistan -otsikkoa klikkaamalla.
Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää velvoittaa maakuntajohtajan kutsumaan koolle maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistämiskokouksen elokuun 2016 lopulle sekä pyytämään Uudenmaan kuntien kunnanhallituksia nimeämään edustajansa Uudenmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistämiskokoukseen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Ossi Savolainen 040 589 8415 Inka Kanerva 040 541 8308, Tero Suursalmi 050 569 3391 Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Maakuntajohtaja lisäsi ehdotukseensa, että poliittista ohjaus- ja seurantaryhmää täydennetään niin, että siihen kuuluvat kaikki maakuntahallituksen et sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajat. Muutoin pohjaehdotus pysyi muuttumattomana. Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147, Kuntalaki 365/1995 91 )