J O H D A T U S SYSTEMAATTISEEN K U L T T U U R I M A A N T I E T E E S E E N H A R J O I T U S T Y Ö O S I O / RY H M Ä 4

J O H D A T U S SYSTEMAATTISEEN K U L T T U U R I M A A N T I E T E E S E E N H A R J O I T U S T Y Ö O S I O / RY H M Ä 4

MISTÄ ON KYSE? Tehdään 3-4 hengen pienryhmissä intensiivistä työtä ryhmäkohtaisen aiheen ja tehtävän parissa Lopputuloksena n. 15-20 sivuinen harjoitustyö, joka on tehty tieteellisiä käytäntöjä noudattaen Työtä kirjoitetaan prosessina ja palautetta saadaan (ja annetaan) pitkin kurssia Jokaisella teemaryhmällä on oma teemansa ja jokainen opettaja on valmistellut teemastaan pienryhmille harjoitustyöaiheita Kaikki ohjeet löytyvät myös sähköpostitse saamastanne opiskelijan nivaskasta!

TAVOITTEET Perehdyttää projektityöskentelyn avulla kulttuurimaantieteen nykyteemoihin ja ydinkysymyksiin Antaa mahdollisuus perehtyä yhteen aihepiiriin valmiiksi rajatun tehtäväkokonaisuuden avulla Opetella muun muassa - intensiivistä tiimityöskentelyä, - tutkimuksellisen lähestymistavan hahmottamista, - tutkimuksen rakennetta, - sujuvaa tieteellistä kirjoittamista, - prosessikirjoittamista askel kerrallaan, - tutkimuskirjallisuuden lukemista ja tiedonhakua, - tieteellisiä menetelmiä, - opponointia

HARJOITUSTYÖOSION AIKATAULU Aloitustapaaminen 6.3. klo 10-12 Tutkimussuunnitelma DL 7.3. klo 20 Kokoontuminen (palaute tutkimussuunnitelmista) 8.3. klo 10-12 Harjoitustöiden keskeneräiset versiot DL 14.3. klo 18 Kokoontuminen (jokainen pienryhmä opettajan kanssa) 15.3. klo 12-15 Yhteinen kokoontumiskerta ja valmiiden töiden DL 22.3. klo 14-15 Loppuseminaari 23.3. klo 8.30-12 Lopullisten/arvosteltavien töiden palautus 30.3. klo 16 Palautukset aina sähköpostilla Marikalle, paitsi 22.3. tuokaa lisäksi yksi paperiversio mukaan kokoontumiseen + lähettäkää työ myös opponenteille 23. päivän opponointia varten

TUTKIMUSSUUNNITELMA Ensimmäinen askel harjoitustyön tekemisen prosessissa: pyritään rajaamaan aihepiiri ja aineisto, selkiyttämään tutkimusongelmat sekä hahmottamaan työn eri vaiheiden aikataulu Palautetaan jo ti 7.3. klo 20 mennessä marika.kettunen@student.oulu.fi Käsitellään ke 8.3. kokoontumiskerralla niin, että pienryhmät esittelevät lyhyesti (n. 5 min) suunnitelmansa, opettaja antaa palautetta ja keskustellaan yhdessä Miettikää suunnitelmaa tehdessänne jo ryhmän sisäistä työnjakoa. Kaikkien ei välttämättä kannata tehdä kaikkea (lukea jokaista samaa lähdeteosta) Kaikkein keskeisintä tässä vaiheessa on tehtävän rajaus. Miettikää pienryhmässä, mihin asioihin keskitytte ja mitkä jätätte suosiolla työn ulkopuolelle, miten aikataulutatte työnteon eri vaiheet ja miten jaatte työnsarkaa eri ihmisten välillä

TUTKIMUSSUUNNITELMA Johdanto: Mitä harjoitustyö käsittelee? Miksi aihe on kiinnostava/tärkeä/ajankohtainen? Tutkimuksen teoreettinen tausta: Miten työn aihe sijoittuu kulttuurimaantieteen kenttään? Mitkä ovat siinä esille tulevia kulttuurimaantieteellisiä käsitteitä? Tutkimusongelmat: Mihin kysymyksiin työ etsii vastausta? Aineisto ja menetelmät: Minkälaista aineistoa käytetään ja millä menetelmillä sitä käydään läpi? Aikataulu: Missä aikataulussa työ etenee? Huomatkaa työn eri vaiheet (lähdekirjallisuuden hankinta, tutkimusaineiston keruu, työn kirjoittaminen, esityksen valmistelu) Listatkaa kaikkien niiden lähteiden tiedot, jotka olette onnistuneet jo löytämään. Tämä helpottaa opettajaa antamaan lisäohjeistusta tiedonhaussa. (Huom., lähteet ovat eri asia kuin aineisto!)

TIETEELLISEN TYÖSKENTELYN PERIAATTEITA Pyritään ihmistieteelliseen objektiivisuuteen, joka on tietysti suhteellinen ja ristiriitainen ajatus: huomioidaan omat ennakkokäsitykset ja lähtökohdat omat ajatteluprosessit ja perustelut kirjoitetaan rehellisesti auki käytetään erilaisia lähteitä luoden vuoropuhelua, perustellaan valinnat aineiston rajaamisen perustelut kirjoitetaan auki jos työhön osallistetaan ulkopuolisia henkilöitä (haastatellaan, pyydetään piirtämään karttoja ), heitä informoidaan tarkasti ja varmistetaan lupa käyttää heidän tuottamaansa aineistoa harjoitustyössä ollaan itsekriittisiä omien painotusten ja valintojen suhteen. Tieteellisen kirjoittamisen ohjeet ovat olemassa juuri tällaisen työskentelyn helpottamiseksi (ks. Seminaarityön kirjoitusohjeet) Näitä harjoitellaan tällä kurssilla. Ei siis tarvitse osata täydellisesti. Kannattaa kysyä aina kun kysytyttää ja pohtia ääneen.

URBAANIT MOBILITEETIT A I K A, PA I K K A, T I L A - L I I K E

LIIKKUVUUS KAUPUNKITILASSA Mobiliteettiparadigma, liikkuvuuden käänne (Urry & Sheller 2006) --material changes seem to be `dematerialising' connections, as people, machines, images, information, power, money, ideas, and dangers are `on the move', making and remaking networks at increasingly rapid speed across the world. Paikka syntyy tilassa yhteen niveltyvistä sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksista, joilla on usein myös globaali ulottuvuus (Massey 2008) Kävely, pyöräily, matkailu, pakolaisuus

TEEMARYHMÄT 1. TURISTIN KATSE 2. MATKAILUN PAIKALLISNÄKÖKULMA 3. PAIKKASUHDE KÄVELYHAASTATTELUN KEINOIN 4. LIIKE JA VIIHTYVYYS PUOLI/JULKISESSA TILASSA 5. PAKOLAISTEN JA MAAHANMUUTTAJIEN OULU 6. OULU PYÖRÄILIJÄN SILMIN 7. POKEMON GO!

1. TURISTIN KATSE Tourist gaze Mitä sosiaalinen media kertoo valitsemastanne matkakohteesta? Millaisia representaatioita somessa luodaan? Mitä uutta tai outoa kuvista löytyy? Mitä puuttuu? Missä määrin sosiaalisen median representaatiot vertautuvat esimerkiksi matkailuorganisaatioiden representaatioihin? Tai toisinpäin näkyykö kohteen matkailuimago geotagatuissa kuvissa? Menetelmä: sosiaalisen median matkakohteiden valokuvien tarkastelu Geotagatut kuvat: Instagram, Flickr,

LÄHTEITÄ Tourist gaze, social media, representation Crang, M. (1997). Picturing practices research through the tourist gaze. Progress in Human Geography 21: 3, 359-373. Donaire, J. A., R. Cambrubi & N. Gali (2014). Tourist clusters from Flickr travel photography. Tourism Management Perspectives 11, 26-33. Garrod, B. (2009). Understanding the relationship between tourism destination imagery and tourist photography. Journal Research 47: 3, 346-358. of Travel Karvinen, I. (2012) Valokuva-analyysi, KvaliMOTV. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/artikkelit/valokuva-analyysi.html> Luettu 1.3.2017 Kalaoja, J. (2016). Kuvista mielikuviksi. Valokuvat Suomi-brändin vetovoimatekijöinä. Väitöskirja, Oulun yliopisto. 189 s. Nordia Geographical Publications 45:1. Kisilevich, S., M. Krstajic, D. Keim, N. Andrienko & G. Andrienko (2010). Event-based analysis of people s activities and behaviour using Flickr and Panoramio geotagged photo collections. InformationVisualisation IV, 14th International Conference. Urry, J. (2002). The tourist gaze. 183 s. Lontoo, Sage. Flickr <https://www.flickr.com/map>

2. MATKAILUN PAIKALLISNÄKÖKULMA Like a local! Millaisia matkailun vetovoimatekijöitä Oulussa on paikallisten mielestä? Millaisia mielikuvia heillä on Oulusta matkailukaupunkina? Millainen on hyvä/huono matkakokemus Oulussa? Menetelmä: eläytymismenetelmä Tutkijan laatiman lyhyehkön tarinan alun tai johdatuksen (kehyskertomus) pohjalta vastaajia pyydetään kirjoittamaan pieni tarina (KvaliMOTV) Esimerkiksi kaksi erilaista kehyskertomusta (+/-), joista kustakin kerätään viisi tarinaa Stereotypiat, sosiaalisesti jaetut käsitteet, matkailumielikuvat

LÄHTEITÄ Destination image, local perspective, tourist attraction, passive roleplaying Eskola, J. & J. Suoranta (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere, Vastapaino. 268 s. Gallarza, M. G., I. G. Saura & H. C. Garcia (2002). Destination image: towards a conceptual framework. Annals of Tourism Research 29: 1, 56-78. Leask, A. (2009). Progress in visitor attraction research: towards more effective management. Progress in Tourism Management 31, 155-166. Tuorila, H. & K. Koistinen (2010) Kokemuksia eläytymismenetelmän käytöstä. <http://www.yss.fi/yks2010-2_tuorila_koistinen.pdf> Luettu 1.3.2017 Rötkönen, P. (2013). Mielikuvien muodostaminen matkakohteesta ja niiden vaikutus tämän päivän matkailumarkkinoinnissa. Case Rovaniemen kaupunki. 65 s. Opinnäytetyö, Rovaniemen ammattikorkeakoulu.

3. PAIKKASUHDE KÄVELYHAASTATTELUN KEINOIN Liikkeelläolon, kokemuksen, kehon ja tilan välinen suhde - millaisena (kaupunki)tila näyttäytyy arkisilla jokapäiväisillä ja rutiininomaisilla kävelyreiteillä liikkumisen kontekstissa? Kaupunkikävelyiden avulla havainnollistetaan tutkittavien suhdetta elinympäristöönsä Menetelmä: kävelyhaastattelu Kävelyn, haastattelun ja havainnoinnin yhdistävä etnografinen tutkimusmenetelmä Tapaustutkimus alueesta X Meri-Toppilan merkitys toppilalaisten virkistysalueena, kampus Linnanmaan ja Kaijonharjun elävöittäjänä, kaupunkikeskustan koettu levottomuus viikonloppuiltaisin?? Lisänä valokuvaus ja reittien havainnollistaminen kartalla, esimerkiksi 3-5 kävelyä per reitti, pituudesta riippuen

LÄHTEITÄ Walking method, sense of place, Evans, J. & P. Jones (2011). The walking interview: methodology, mobility and place. Applied Geography 31: 2, 849-858. Jokinen, A., E. Asikainen & K. Mäkinen (2010). Kävelyhaastattelu tapaustutkimuksen menetelmänä. Sosiologia 2010: 4, 255-269. Neulaniemi, M. (2010). Mielikuvia ja kokemuksia Turun kaupunkitiloista Olohuone 306,4km2 kaupunkitaidetapahtumassa. Pro Gradu tutkielma, Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. <https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24423/urn:nbn:fi:jyu-201006162065.pdf?sequence=1> Luettu 4.3.2017 Merriman, P. & T. Cresswell (2011). Geographies of mobilities: practices, spaces, subjects. Farnham, Ashgate. [Erityisesti luku 12] Shortell, T. (2015). Walking as urban practice and research method. Excerpt, Temple University Press. Tartia, J. (2014). Rytmejä kaupunkitilassa: rytmianalyyttinen näkökulma arkisiin kävelyreitteihin kaupungissa. Pro Gradu tutkielma, Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen koulutusohjelma, Tampereen yliopisto. <https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96293/gradu-1415794115.pdf?sequence=1> Luettu 4.3.2017 Trell, E-M. & B. Van Hoven (2010). Making sense of place: exploring creative and (interactive) research methods with young people. Fennia 188: 1, 91-104.

4. LIIKE JA VIIHTYVYYS PUOLI/JULKISESSA TILASSA Gehlin (2011) mukaan ihmisten toimintojen määrä, laatu ja kesto kertovat paljon kaupunkitilan viihtyisyydestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sosiaaliselle kanssakäymiselle Gehl: epäviihtyisää kaupunkitilaa käytetään lähinnä paikasta toiseen liikkumiseen? Menetelmä: havainnointi (+ haastattelut) Valitkaa muutama havainnointipiste, jossa käytte havainnoimassa tilan käyttömuotoja ja tilan viihtyvyyden suhdetta liikkeeseen: millaisia liikkumisen muotoja havaitaan ja milloin, kuka liikkuu ja miksi, tilan sukupuolittuneisuus? Liike, viihtyvyys ja (puoli)julkiset tilat Esimerkiksi Valkean kesäkadun ja Rotuaarin käyttömuodot tiettyinä kellonaikoina (Gehlin kolmijako)

LÄHTEITÄ Public space, movement, Gehl, J. (2011). Life Between Buildings : Using Public Space. 207 s. Island Press, Washington. Alkuperäisteos vuodelta 1971. Kupiainen, P. (2015) Kaupunkitilan elävyys Tikkurilassa ja Vantaalla. <https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwws tructure/119992_katutilan-elavyys- tikkurilassa-ja-myyrmaessa.pdf > Luettu 1.3.2017. [Esimerkkinä kaupunkitilan havainnoimisesta] Massey, D. (2008). Samanaikainen tila. Tampere, Vastapaino. Varna, G. (2013). Miten julkisia ovat Turun julkiset tilat? Tutkimuskatsauksia 1a, Turun kaupunki, kaupunkitutkimusohjelma.<https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tutkimuska tsauksia_2013-1a.pdf> Luettu 4.3.2017.

5. PAKOLAISTEN JA MAAHANMUUTTAJIEN OULU Tutkitaan maahanmuuttajien ja/tai pakolaisten käsityksiä Oulusta. Miten elinpiiri määrittyy uudessa kaupungissa? Mitä tunteita paikkoihin liitetään? Menetelmä: mentaalikartat Piirrettyjen mentaalikarttoja analysointi mitä karttoihin on piirretty, mitkä seikat niissä korostuvat ja toistuvat, mitä on jätetty pois? Teemana esimerkiksi tärkeät paikat, pelon paikat, yms., jotka merkataan karttapohjalle Yhteistyö esimerkiksi Heikinharjun vastaanottokeskuksen kanssa

LÄHTEITÄ Mental maps, perceptions, Blunt, A. (2007). Cultural geographies of migration: mobility, transnationality and diaspora. Progress in Human Geography 31: 5, 684-694. Davidson, J., Bondi, L., & M. Smith (2005). Emotional geographies. 258 s. Ashgate, Aldershot Downs, R. & D. Stea (1977). Image and environment: cognitive mapping and spatial behaviour. 439 s. Chicago, Aldine Pubishing Company. Lynch, K. (1960). The image of the city. 194 s. M.I.T. Press cop. Massey, D. (2008). Samanaikainen tila. Tampere, Vastapaino. Trell, E-M. & B. Van Hoven (2010). Making sense of place: exploring creative and (interactive) research methods with young people. Fennia 188: 1, 91-104.

6. OULU PYÖRÄILIJÄN SILMIN Kevyt liikenne osana Oulun imagoa. Miten Oulusta on kehittynyt talvipyöräilyn mekka? Onko Oulussa pyöräilyidentiteetti? Menetelmä: haastattelu oululaisia pyöräilijöitä, Oulun polkupyöräilijät ry:n toimijoita, kevyen liikenteen asiantuntijoita? Teemat voivat rakentua esimerkiksi seuraavien esimerkkien ympärille Pyöräilykaupunki-imago Oululainen pyöräilyidentiteetti ja -mielikuvat Pyöräilyn kehitystarpeet

LÄHTEITÄ City image, identity, representation Tuomi, J. & A. Sarajärvi (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 182 s. Helsinki, Tammi. Oulun kaupungin kevyen liikenteen verkon kehittämissuunnitelma (2011). <http://www.infotripla.fi/oulunliikenne/julkaisut/kevyt%20liikenne/kevyen_liikenteen_ver kko_raportti.pdf> Luettu 2.3.2017. Oulun kaupungin kevytliikennestrategia ja palvelutasosuunnitelma (2007). <https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=2031d752-1711-4af3-b783-648c87c5168f&groupid=173371> Luettu 2.3.2017. Äikäs, T. (2001). Imagosta maisemaan: esimerkkeinä Turun ja Oulun kaupunki-imagojen rakentaminen. Väitöskirja, Geographical Society of Northern Finland, Maantieteen laitos, Oulun yliopisto.

7. POKEMON GO JA TILANKÄYTTÖ Virtuaaliyhteisön tilallinen ulottuvuus ja kaupunkitilan käyttö Miten mobiilisovellukset voivat vaikuttaa tilankäyttöön? Miten pokettaminen on muuttanut pelaajien tilakokemusta ja liikkumistapoja? Mahdolliset tilankäytön konfliktit? Ryhmä saa vapaasti päättää käyttämänsä menetelmän ja ottaa vinkkiä muiden ryhmien menetelmistä, sopivia esimerkiksi haastattelut, kävelyhaastattelu, havainnointi, median ja keskustelupalstojen seuraaminen yms.

LÄHTEITÄ Public space, conflicting space, tilankäyttö Dredge, D. (2010). Place change and tourism development conflict: Evaluating public interest. Tourism Management 31: 1, 104-112. Garcia, D. (2016). The geography of Pokemon go and how it can help improve cities. Rappler 12.8.2016. <http://www.rappler.com/views/imho/142805-geography-pokemon-goimprove-cities> Luettu 1.3.2017. How Pokemon changes the geography of cities. Fusion 26.7.2016. <http://fusion.net/story/328205/pokemon-go-pokestops-ingress-portals/> Luettu 1.3.2017. Karsten, L. (2005). It all used to be better? Different generations on continuity and change in urban children s daily use of space. Children s Geographies 3, 275-290. Karsten, L. & E. Pel (2000). Skateboarders exploring urban public space: ollies, obstacles and conflicts. Journal of Housing and the Built Environment 15, 327-340.

TEEMARYHMÄT 1. TURISTIN KATSE 2. MATKAILUN PAIKALLISNÄKÖKULMA 3. PAIKKASUHDE KÄVELYHAASTATTELUN KEINOIN 4. LIIKE JA VIIHTYVYYS PUOLI/JULKISESSA TILASSA 5. PAKOLAISTEN JA MAAHANMUUTTAJIEN OULU 6. OULU PYÖRÄILIJÄN SILMIN 7. POKEMON GO!

MITÄPÄ SITTEN? Tutkimussuunnitelmat 7.3. klo 20 mennessä marika.kettunen@student.oulu.fi Kysykää niin pohditaan yhdessä, sähköpostia saa laittaa!