Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella 11.-12.6.2014
Mittarin tarkoitus Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään tuo esille vain osan työpajan merkityksestä nuorelle ja sen vaikutuksista nuoren elämänkulkuun Mittari tekee muutoksen ja onnistuneen etenemisen näkyväksi sekä yksilö- että ryhmätasolla Muutoksen todentamiseksi tarvitaan sekä alku- että loppumittaus
Sova-muutosmittari Perustuu sosiaalisen vahvistumisen määrittelyyn Mitataan muutosta eli työpajatoiminnan vaikutuksia nuoren elämässä: minkä verran ja minkä suuntaista muutosta tapahtuu Varsinainen vaikuttavuustutkimus edellyttää jatkotutkimusta muutokseen vaikuttavista syistä sekä seurantaa pitkällä aikavälillä Oletuksia vaikuttavista asioista on, mutta tässä vaiheessa niitä ei eritellä tai avata
Mittarin rakentamisprosessi Lähtökohtana mitattavan ilmiön käsitteellinen haltuunotto sekä teorioiden että kentältä kerätyn aineiston avulla Abstraktien ja sensitiivisten asioiden mittaaminen on haasteellista, koska ihminen on tunnetusti monimutkainen olento Jotta kysyttäisi oikeita kysymyksiä, on tunnettava ihmisten omat käsitykset itsestään ja maailmasta. Tiivis yhteistyö sekä nuorten että työpajavalmentajien kanssa Pääsääntöisesti myönteistä palautetta näillä teemoilla ja kysymyksillä ollaan sosiaalisen vahvistamisen ytimessä
Sova-mittariprosessin kommentteja kentältä ja muilta sektoreilta Työskentelyn etenemistä ovat kommentoineet mm. nuorisoalan tutkijat ja opettajat sekä sosiaalityön tutkijat ja kehittäjät Sova-mittarista ollaan kiinnostuneita ja sen kehittämistä halutaan seurata ja osallistua yhteistyöhön Sosiaalisen suhteet selittävät paljon nuoren elämänhallintaan liittyvistä resursseista, siksi niiden kartoittamista ja vahvistamista pidetään tärkeänä Mahdollisuus tehdä työpajatyötä näkyväksi myös muille sektoreille palvelujärjestelmässä Mittarilla kerättävän pitkittäis- ja poikittaisaineisto mahdollistaa työpajatoiminnan tutkimukseen perustuvan kehittämisen
Mitattavat osa-alueet (alustava) Itsetunto, itseluottamus, minäpystyvyys Sosiaaliset suhteet, luottamus toisiin ihmisiin Elämänhallinta (Aron Antonovskyn koherenssintunne: merkityksellisyys, ymmärrettävyys, hallittavuus) Arjenhallinta, arkielämän sujuvuus (päivärytmi, omien asioiden hoitaminen) Tulevaisuusorientaatio
Sova-mittarin osa-alueet jatkuu Muutos yhdellä osa-alueella vaikuttaa toisiin osa-alueisiin Aineiston analyysissä osa-alueita voidaan tarkentaa ja suunnata, puoliavoin prosessi Yhden osa-alueen mittaamiseen tarvitaan yleensä useita kysymyksiä Kysymysten valinta mittariin ratkaistaan sekä sisällöllisten seikkojen että pilotointiaineistosta (n=100) saatavan tiedon valossa Summamuuttujista voidaan ottaa keskiarvo (tai painotettu keskiarvo) kuvaamaan muutosta
Benchmarking: TE-toimen Työelämätutka TEM:in tilaama Työelämätutka TE-toimistoille, ehdotettu käyttöön otettavaksi 2014 palvelun 2. ja 3. linjoilla Mitataan asioita, jotka yleensä ovat tärkeitä työn tai koulutuksen löytämisessä (joko tavoitteita tai resursseja, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään) Tuo esiin prosessin välivaiheet vs. pelkästään lopputulemat Työelämätutkan potentiaali ohjauksen välineenä
Sova-mittari jatyöelämätutka Molemmissa sama funktio: asioiden näkyväksi tekeminen ja muutoksen mittaaminen sekä yksilöettä ryhmätasolla, tieto laadullisista vaikutuksista saatetaan määrillisiksi yhteenvedoiksi Osittain sama asiakaskunta Osittain samat mitattavat osa-alueet Työelämätutkassa villi kortti Sova-mittarissa huomio nuoren elämän merkityksen ja motivoitumisen tavoittamiseen
Mittarin kehittäminen jatkuu Pilotointiaineisto kerätään touko-kesäkuussa 2014 erityyppisiltä pajoilta eripuolilta Suomea Työpajamittari valmistuu ja tulee kokeilukäyttöön pajoille syksyllä 2014 Seuraavaksi kehitetään etsivän nuorisotyön sekä Nuottavalmennuksen mittarit (osittain samat osa-alueet) Mittarit tulevat osaksi kokonaistietohallinnon ohjelmaa, jolla pajoilta kerätään vuosittaista tietoa Työkirja työpajavalmentajien tueksi valmistuu vuonna 2015