Ammatillinen koulutus ajassa Oulu 4.4.2017
#mielensähyvittäjä => #100vuottatulevaisuutta, 02/2017 #100vuottatulevaisuutta, kun OP palkkaa yli sata kehittämään finanssipalveluja, suurin osa Ouluun. Terrafamen yksityinen rahoitus on varmistunut. Osuuskauppa Arina on lahjoittanut 100 000 euroa Oulun yliopiston varainhankintakampanjaan. Arctic Airlink avaa uuden lentoyhteyden Oulusta Göteborgiin. Yhteys kulkee Luulajan ja Sundsvallin kautta. Samalla aloitetaan Oulusta suorat lennot Pohjois-Norjassa sijaitsevaan Tromssaan. Suomen kokonaistuotanto kasvaa OP Ryhmän uuden ennusteen mukaan tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna kasvu kiihtyy 2,0 prosenttiin. Talouskasvu saa alkaneena vuonna ilmaa siipiensä alle viennin kasvusta. Yritysten investoinnit elpyvät. Osuuskunta PPO on tehnyt viiden miljoonan euron pääomasijoituksen Pyhännällä toimivaan LapWall Oy:öön. LapWall käyttää rahat kasvuinvestointeihin, muun muassa Pyhännän tehtaan tuotantolaitoksen laajennukseen ja automaatioasteen nostamiseen. Oulun yliopistossa aletaan kouluttaa rakennusalan diplomiinsinöörejä. Oulun yliopisto saa rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusvastuun eli Oulussa koulutetaan jatkossa rakennusalan diplomiinsinöörejä. Pohjoisessa puhaltaa positiivinen tuuli. Perämeren pohjukassa on nyt positiivinen vire, jonka voi aistia. Kemin, Tornion ja Haaparannan väliselle, vajaan 30 kilometrin pituiselle rannikkoalueelle investoidaan muutaman vuoden sisällä jopa 1,2 miljardia euroa. Oululainen Butterfly Ventures avaa ison siemenrahaston startupeille. Oulu alkaa viimein muistuttaa oikeaa piilaaksoa. "2014 tuntui, että nyt laitetaan valot pois koko Oulusta" - nyt vaikuttaa siltä kuin Nokiakatastrofia ei olisi ollutkaan. Oulun Satama ylsi vientiennätykseen. Hallitus 22.2.2017 / JPT 2
Oulun kauppakamari, vuodesta 1918 Missio Oulun kauppakamarin missiona on edistää elinkeinoelämän yhteisiä toimintaedellytyksiä sekä tarjota koulutus- ja kehittämispalveluita. Arvot Vapaan kilpailun periaate Jäsenlähtöisyys ja Pohjoisuus Osaaminen Yhteistyö Toiminta Perustettu 1918 Jäseniä yli 1400 4 alueosastoa: Kainuu, Kalajokilaakso, Koillismaa, Raahe 3
Kaikille halukkaille töitä 4
Suomen talous elpyy sittenkin
Metsäsektori on jatkossa kasvuala, samoin tietotekniset palvelut
Vienti vihdoin kasvuun kysyntä, kilpailukyky, yritysten investoinnit 7
Vuosimuutos, % Vuoden 2016 bkt-ennusteen tarkentuminen Keskiarvoennuste on noussut loivasti vuoden 2016 aikana 2 1,5 Neljännesvuosittaiset keskiarvot ennusteista 1 0,5 0 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2015/2 2015/3 2015/4 2016/1 2016/2 Ennusteajankohta Penna Urrila Lähde: 15 kotimaista talousennusteiden laatijaa 22.11.2016 8
1865 1872 1879 1886 1893 1900 1907 1914 1921 1928 1935 1942 1949 1956 1963 1970 1977 1984 1991 1998 2005 2012 2019 2026 2033 2040 2047 2054 2061 Penna Urrila, EK, 22.11.2016: Suomen ikärakenne heikkenee rajusti 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hyvinvointiyhteiskunnan perusta luotiin erittäin edullisen ikärakenteen vuosikymmeninä Alle 15-vuotiaat Penna Urrila 22.11.2016 9
Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitys Kauppakamareiden kyselyyn vastasi 1122 Suomessa toimivan yrityksen johtajaa. Selvityksen aluetarkastelu noudattaa kauppakamarijakoa. Vastaajista 18 prosenttia edusti Helsingin seudun kauppakamarialueella toimivia yrityksiä. Tampereen ja Turun kauppakamarialueen vastaajien osuus oli molemmilla alueilla kahdeksan prosenttia ja Oulun alueella seitsemän prosenttia. Selvityksessä käytetään Tilastokeskuksen yrityskokoluokitusta. Suurin osa (70 %) vastanneista yrityksistä on henkilömäärältään pieniä yrityksiä, jotka työllistävät alle 50 henkilöä. Alle 10 henkilön mikroyrityksiä on vastanneista 30 prosenttia. Henkilömäärältään keskisuuria, 50 249 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 18 prosenttia ja suuria, vähintään 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 12 prosenttia. Vastanneista yrityksistä 28 prosenttia edustaa teollisuutta, 16 prosenttia kauppaa, 45 prosenttia palveluita ja 11 prosenttia rakentamista. Vastaajista puolet toimii yhdellä paikkakunnalla ja kolmannes usealla paikkakunnalla. Viidenneksellä (19 %) yrityksistä on ulkomaantoimintoja. Kaupan alalla ja teollisuudessa oli eniten tuontia ja vientiä harjoittavia yrityksiä. Vientiyrityksistä valtaosa oli teollisuusyrityksiä, kun taas kaupan alalla oli eniten tuontiyrityksiä. 1 4
Selvityksen teemat Sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät Elämisen laatu alueella Liikenne ja logistiikka Työvoiman saatavuus ja sopivuus Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 1 5
Yritysten sijoittuminen 2016 ja 2011 1 6
1 7
1 8
1 9
Kasvu ja kansainvälistyminen 2 0
Työvoiman saatavuus ja sopivuus 2 1
Koulutus ja osaaminen 2 2
Yrityksille yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen sijainti on vetovoimatekijä. 2 3
Yhteistyö 2 4
Työpaikkojen määrän kehitys 2 5
Ammatillisen koulutuksen merkitys alueelle Oppilaitokset ovat yrityksille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Koulutuksen tulee tuottaa työntekijöitä alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. - oikea tekeminen oppilaitoksille ja työtä oppilaille - ammatillisesta koulutuksesta valmistutaan oikeaan työelämään - työn realismi Ammatillisen koulutuksen pitää pystyä vastaamaan yritysten työntekijätarpeeseen. - yritysten kasvun mahdollistaja. 2 6
Ammatillisen koulutuksen merkitys alueelle Oppilaitosten koulutussisältöjen pitäisi kehittyä tiukasti elinkeinoelämän imussa. - ei pelkästään Opetushallituksen tai Opetus- ja kulttuuriministeriön johtamana. - ylhäältä alas -ohjausmekanismi ei ole riittävän joustava Valtakunnallinen ylätason ohjaus on tarpeellista esim. pienten koulutusalojen turvaamiseksi. Koulutuksen järjestäjien kesken tarvitaan yhteistyötä ja työnjakoa, jotta yritysten osaamistarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin. - selvitetään missä ja mihin tehtäviin ammattilaisia tarvitaan - miten alaa kehitetään yhteistyössä oppilaitoksien ja yritysten kesken 2 7
Koulutussopimus Koulutussopimukseen liittyvät oikeudelliset ja toiminnalliset vastuut ja velvoitteet sovitaan koulutuksen järjestäjän ja oppimisympäristönä toimivan työnantajan kesken. - Opiskelija ei olisi koulutussopimuksen sopijaosapuoli. Oppilaitoksen on varmistettava, että työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen on käytettävissä riittävästi pedagogista asiantuntemusta. Jos työpaikalla on tavallista suurempi vastuu opiskelijan ohjaamisesta, tulee sopia myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen resursseista. - Koulutussopimuksen perusteella työnantajalle tulisi voida maksaa esimerkiksi valtionosuudesta katettavaa koulutuskorvausta. 2 8
Oppisopimuskoulutus Yritykset kouluttavat: - yleisimmin uusien osaajien rekrytointikanavana henkilöille, joilla on jo ammatillinen koulutus. - omaa, usein jo jonkin ammattipätevyyden omaavaa henkilöstöä koulutetaan työpaikan uudistuviin tarpeisiin. Tulee olla tarjolla kaikille yritysten ja työelämän tarvitsemille tutkinnoille, osatutkinnoille ja ei-tutkintotavoitteiselle koulutukselle. Tulisi hallinnoida ja hoitaa yhden luukun periaatteella. 2 9
Reformista yleensä Tärkeintä on oppilaitosten toimintakulttuurin muutos. - Asiakaslähtöisyyden käytännön toteuttaminen. Yksi järjestämislupa ja uusi rahoitusmalli. Tutkintojen määrän väheneminen on hyvä asia. Oppisopimusten ja koulutussopimusten joustava käyttö. - Yrityksessä päätetään kenen kanssa tehdään työsopimukseen perustuva oppisopimus ja milloin koulutussopimus. 3 0
Ammatillisesta koulutuksesta Oppilaitokset ovat elinkeinoelämää varten. Ammatillista koulutusta on erittäin tärkeää tarjota lähellä elinkeinoelämää. Yhteiskunnallinen keskustelu pitää kääntää myös työntekijätason työtä kunnioittavaksi - Tämän ajan haaste: teoria korostuu. - Liian hyvän koulutuksen saaneita ei kannata ottaa töihin. Teknikkokoulutus takaisin. 3 1
KIITOS Palvelusektorin asiamies Maria Juurikka 0509190576 maria.juurikka@chamber.fi 3 2