Selvitys polkupyörällä tehtyjen työasia- ja työmatkojen kilometrikorvauksesta 21.12.2016
1 Johdanto Selvityksessä tarkastellaan kilometrikorvauskäytäntöjä Suomessa ja keskitytään tarkemmin pyöräilyn kilometrikorvauksiin työasiamatkoilla. Työasiamatkalla tarkoitetaan työhön liittyvää asiointimatkaa, kuten käyntiä kokouksessa työpaikalta tai suoraan kodista. Suomessa työntekijän oikeus kilometrikorvaukseen pyörällä tehdyistä työasiamatkoista on yleensä sovittu työehtosopimuksessa. Lisäksi Verohallinto määrittää enimmäismäärän sille, kuinka suuria kilometrikorvauksia työasiamatkoista voi maksaa verovapaasti. Työnantajalla ei ole Suomessa velvollisuutta korvata työntekijöilleen pyöräilyä työmatkoilla. Työmatka tarkoittaa kodin ja työpaikan välistä matkaa. Työmatkoja eivät kuitenkaan ole työkomennuksen kestäessä tehdyt viikonloppumatkat asunnon ja erityisen työn tekemispaikan välillä tai toissijaisen työpaikan ja majoituspaikan väliset matkat. Selvitykseen on koottu Suomen lainsäädännön rajoitteet polkupyörällä tehtyjen työasiointimatkojen kilometrikorvauksien maksamisessa. Lisäksi esitellään muutaman suomalaisen pyöräilyn kilometrikorvauksia työntekijöilleen myöntävän työnantajan korvauskäytännöt ja kuvataan Joensuuhun suunnitellun viisaan liikkumisen kilometrikorvauskokeilun sisältö. Suomen toimintatapojen ja mallien rinnalla pohditaan kilometrikorvauskäytänteiden merkitystä liikkumisen ohjauksen keinona ja Suomen pyöräilyn kilometrikorvaustasoa suhteessa Belgian, Alankomaiden ja Tanskan korvaustasoon. Tiedot kerättiin kevyellä kirjallisuusselvityksellä internetin kautta sekä haastattelemalla muutamia suomalaisia työpaikkoja, joissa työnantaja jakaa kilometrikorvausta pyöräilystä työ- ja työasiamatkoilla. Yhteenvedossa käsitellään Joensuun kaupungin (ja muiden joensuulaisten työnantajien) mahdollisuuksia ja keinoja kehittää pyöräilyn kilometrikorvauskäytänteitä siten, että pyöräilystä tehdään entistä houkuttelevampaa taloudellisin etuuksin. Lisäksi pohditaan lyhyesti mahdollisia eroja erilaisten organisaatioiden, kuten julkisen ja yksityisen sektorin tai ylipäätään erikokoluokan organisaatioiden, ketteryydessä kokeilla uudenlaisia kilometrikorvauskäytänteitä. Selvitys laadittiin osana Joensuun liikkumisen ohjauksen hanketta, jossa tarkasteltiin kestävän liikkumisen edistämismahdollisuuksia ja toteutettiin liikkumiskokeilu työasiamatkoilla. Kaupungin yksiköistä hankkeessa olivat mukana kaupunkirakenneyksikkö, tekninen keskus, lupa- ja viranomaispalvelut sekä vapaa-aikapalvelut. Liikkumiskokeilujaksolla työntekijät kokeilivat työasiamatkojen kulkemista mm. sähköpotkulaudalla, sähköavusteisella polkupyörällä ja joukkoliikenteellä. Lisäksi hankkeen aikana tarkasteltiin em. yksiköissä työskentelevien liikkumisen nykytilaa ja olemassa olevia työnantajan tarjoamia liikkumisen kannustimia/etuuksia. Nykytilan ja kokeilujakson pohjalta laadittiin liikkumissuunnitelma, johon kirjattiin kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä. Yhdeksi toimenpiteeksi kirjattiin työnantajan tuki tai kannustin liikkua polkupyörällä työasiamatkoilla.
2 Työasiamatkojen kilometrikorvauskäytännöt 2.1 Kilometrikorvaus Suomessa Suomessa työntekijä voi saada kilometrikorvausta työnantajalta työhön liittyvistä matkoista (työasiamatkat). Kilometrikorvaus on verovapaata. Kilometrikorvausta ei makseta kodin ja työpaikan väliseltä matkalta, mutta näistä matkoista voi hakea vähennyksiä henkilökohtaisessa verotuksessa. Verohallinto määrittää kilometrikorvauksen maksimitason, mutta työnantaja voi maksaa kilometrikorvausta myös vähemmän, ellei työ- tai työehtosopimus muuta määrää. Eri kulkuvälineille on määritetty erisuuruiset kilometrikorvausmäärät. Alla olevassa taulukossa on esitetty matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät työmatkoilla. Polkupyörä kuuluu pääsääntöisesti kategoriaan muu kulkuneuvo. (1) Kulkuneuvo auto Korvauksen enimmäismäärä 43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene, max 50 hv / yli 50 hv moottorikelkka / mönkijä moottoripyörä / mopo muu kulkuneuvo 74 / 108 kilometriltä 102 / 96 senttiä kilometriltä 32 / 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Taulukko 1. Suomen Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuodelle 2016 (1) Autolla tehdyistä matkoista voi saada kilometrikorvausta silloin kun matka tehdään omalla autolla. Jos auton kyydissä on mukana muita henkilöitä, lisätään kilometrikorvaukseen jokaisesta kyydissä olevasta henkilöstä 3 senttiä kilometriltä. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt soveltavat Verohallinnon päätöstä työasiamatkojen kilometrikorvauksista omissa sopimuksissaan. Esimerkiksi Kunnalliseen yleiseen virka- ja
työehtosopimukseen (KVTES) on kirjattu pyörällä tehtävien työasiamatkojen korvaustasoksi 84 senttiä/vrk. Sopimukseen on kirjattu myös muu kulkuneuvo, jonka korvaustaso on 10 senttiä/km, mutta polkupyörä ei kuulu tähän kategoriaan. Polkupyörä on ainoa kulkuväline, jolle KVTES:ssa ei myönnetä kilometriperusteista korvausta. (2) 2.2 Kilometrikorvauslainsäädäntö koskien polkupyörällä tehtyjä työasiointimatkoja Voimassaolevan verohallinnon päätöksen (1) mukaan muilla kuin edellisissä taulukossa mainituilla moottoriajoneuvoilla tehdyistä työasiointimatkoista ei saa maksaa verovapaata korvausta enempää kuin 10 senttiä kilometriltä. Verohallinto tekee päätöksen enimmäismääristä vuosittain, ja jos polkupyörän enimmäismäärän suuruus ei muutu, ei 10 senttiä suurempien verovapaiden kilometrikorvausten maksaminen ole mahdollista. Mikäli suurempaa korvausta maksetaan, 10 sentin ylittävä osuus on verotettavaa tuloa. Kilometrikorvausten ohella työnantaja voi maksaa muita verovapaita korvauksia matkakustannuksista: - Erilaiset päivärahat - Ateriakorvaus - Majoittumiskorvaus - Yömatkaraha Näistä päivärahat ovat sidoksissa muun muassa työasiointimatkan pituuteen (vähintään 15 km), majoittumiskorvaus majoitusliikkeen tositteeseen ja yömatkaraha työasiointimatkan kellonaikaan. Ateriakorvauksen maksaminen taas edellyttää, että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Mikään näistä ei siis sellaisenaan sovellu lyhyistä työasiointimatkoista palkitsemiseen. 2.3 Työasiamatkojen kilometrikorvauskäytännöt muissa Pohjoismaissa Suomessa auton kilometrikorvaus koostuu kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Kiinteät kustannukset eli pääomakulut pitävät sisällään auton hankintakulut ja vakuutusmaksut. Muuttuvat kustannukset käsittävät puolestaan polttoaineen, renkaat ja huollot. Malli on esimerkiksi Ruotsissa erilainen. Ruotsissa kilometrikorvausta autoilusta maksetaan vain muuttuvista kuluista, joten kilometrikorvaukset ovat paljon Suomea matalammat. (3) Kilometrikorvauskäytäntö Ruotsissa työasiamatkoilla (4): - Omalla tai laina-autolla ajettaessa verovapaa korvaus on 18,50 SEK (1,92 ) /10 km, eli 0,19 /km. - Työsuhdeautolla ajettaessa verovapaata korvausta voi maksaa dieselkäyttöiselle autolle 6,50 SEK (0,67 ) /10 km, eli 0,067 /km ja muille 9,50 SEK (0,99 ) /10 km, eli 0,099 ) / km. - Pyörällä kuljetuille kilometreille ei ole määritelty verovapaata korvausta. Työasiamatkojen kilometrikorvaukset Norjassa ja Tanskassa: - Tanskassa kilometrikorvauksia maksetaan autolla tai moottoripyörällä kuljettaessa 3,63 DKK (0,49 )/km (20 000 km/vuosi saakka, sen jälkeen 1,99 DKK (0,27 )/km ja polkupyörällä tai mopedilla kuljettaessa 0,52 DKK (0,07 )/km. (5) - Norjassa kilometrikorvaus on autolla kuljettaessa 3,8 NOK (0,42 ) /km (10 000 km /vuosi saakka, sen jälkeen 3,45 NOK (0,38 )/km ja pyörällä 2 NOK (0,22 ) /km. (6) Taulukkoon 2. on koottu auton ja polkupyörän kilometrikorvausten enimmäismäärä Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa työasiamatkoilla.
Maa Polkupyöräilyn Auton Huomioita kilometrikorvaus kilometrikorvaus Suomi 0,10 euroa/km 0,43 euroa/km Ruotsi ei tietoa 0,19 euroa/km dieselautolle matalampi korvaus Norja 0,22 euroa/km 0,42 euroa/km auton kilometrikorvaus laskee kun 10 000 km ylittyy Tanska 0,07 euroa/km 0,49 euroa/km auton kilometrikorvaus laskee kun 20 000 km ylittyy 3 Kilometrikorvauskäytännöt työmatkoilla 3.1 Suomen malli Suomessa työnantaja ei ole velvoitettu maksamaan kilometrikorvausta kodin ja työpaikan väliseltä matkalta. Näistä matkoista voi hakea vähennyksiä henkilökohtaisessa verotuksessa ja vähennystä saa sen mukaan mitä kulkuneuvoa matkoihin on halvinta käyttää. Oman auton käytöstä aiheutuvista matkakuluista voi saada verovähennystä jos; joukkoliikennettä ei ole lainkaan käytettävissä odotusaika joukkoliikenteellä kuljettaessa on yhteensä vähintään 2 tuntia (matkustusaikaa ei lasketa) yhdensuuntainen kävelymatka on vähintään 3 kilometriä. Esimerkiksi jos matka kotoa pysäkille on kaksi kilometriä ja määränpäässä kävely pysäkiltä työpaikalle on myös kaksi kilometriä, on kävelymatka yhdensuuntaisella matkalla yhteensä neljä kilometriä. matka alkaa tai päättyy klo 00.00-05.00 välisenä aikana. Valtionvarainministeriö on määrittänyt vuodelle 2016 seuraavat matkakuluvähennystasot kulkuneuvoittain: oma auto 0,25 /km työsuhdeauto 0,20 /km moottoripyörä 0,17 /km mopo 0,09 /km polkupyörä 85,00 /v 3.2 Esimerkkejä ulkomailta 3.2.1 Belgia Belgiassa yritykset ja julkiset organisaatiot voivat maksaa pyörällä työmatkansa tekeville työntekijöilleen verotonta palkanlisää maksimissaan 3,15 euroa / työpäivä. Kilometrikorvaus on maksimissaan 0,21 / pyöräilty kilometri / päivä eli korvausta maksetaan päivässä korkeintaan 15 kilometrin pyöräilymatkasta. Esimerkiksi henkilö, jonka työmatka on 7,5 km yhteen suuntaan, ja joka työskentelee 211 päivää vuodessa, voi saada maksimissaan 664,65 euroa vuodessa pyöräilyn kilometrikorvausta (0,21 * 15 km * 211 työpäivää). (11) Vuonna 2010 polkupyörän kilometrikorvausjärjestelmän piirissä oli Belgiassa yhteensä 270 728 työntekijää, jotka pyöräilivät yhteensä 206 702 516 kilometrikorvauksiin oikeuttavaa kilometriä. Kilometrikorvausta polkupyörän käytöstä työmatkalla maksettiin siis yhteensä 43,4 miljoonaa
euroa. Keskimääräisesti polkupyöräilyn kilometrikorvaus työmatkoilla oli siis 160,3 euroa /hlö/vuosi ja kukin edunsaaja pyöräili keskimäärin 763,3 kilometriä vuodessa. Keskimääräinen kilometrikorvaus tai kannustin pyöräilyyn oli siis 0,76 euroa päivätasolla (160,3 / 211 työpäivää). (11) Belgian järjestelmässä työnantaja saa palkanlisän maksamisesta veronpalautusta. Verottomasta palkanlisästä on tullut suosittu keino kannustaa ja ohjata työntekijöitä pyöräilemään työpaikan ja kodin välisillä matkoilla. Alla olevaan taulukkoon on koottu pyöräilyn verokannustimen kehitys Belgiassa vuosina 2006 2010. (11) Verovuosi Työntekijöitä kannustimen piirissä Kilometrikorvausta maksettu 2006 140 636 21 683 357,20 2007 162 203 24 937 523,11 2008 208 750 31 501 080,33 2009 241 242 36 212 808,00 2010 270 728 43 407 528,40 Taulukko 1. Pyöräilyn kilometrikorvausjärjestelmän kehitys Belgiassa vuosina 2006 2010. (11) Belgiassa kestävään liikkumiseen kannustaminen on Euroopan tasolla verrattain vahvaa. Kilometrikorvauskäytännön ohella yritysten, joissa työskentelee yli 100 työntekijää, on lain puitteissa laadittava työpaikalle liikkumissuunnitelma. 3.2.2 Alankomaat ja Iso-Britannia 3.2.3 Tanska Alankomaiden kilometrikorvausjärjestelmässä työnantajilla on oikeus maksaa työmatkoilta verotonta kilometrikorvausta 0,19 /km kulkuneuvosta riippumatta. Jos työnantaja haluaa tukea esimerkiksi pyöräilyä em. korkeammalla kannusteella, on korvauksen loppuosa verotettavaa tuloa. Järjestelmässä ei ole kilometrikohtaisia rajoituksia, mutta etuus perustuu lyhimpään kodin ja työpaikan väliseen reittiin. Pyöräilyn kilometrikorvauksia haetaan entistä enemmän, sillä työntekijät ja työnantajat ovat entistä tietoisempia tästä etuudesta. (7) Alankomaissa on myös toinen, vähemmän käytetty, liikkumiseen liittyvä etuus. Työnantaja voi myöntää työntekijöille korotonta lainaa, jonka takaisinmaksu tapahtuu kilometrikorvausten kautta. (7) Iso-Britanniassa työnantaja voi valita pyöräilyn kilometrikorvauksen tason työasiamatkoille, mutta hallituksen suositus on 0,20 puntaa (0,14 )/ km. Esimerkiksi Cycling UK yhdistyksessä työntekijöiden liikkumista pyörällä työasiamatkoilla tuetaan 0,30 punnalla (0,21 ) /km. Kilometrikorvaus on verotonta palkanlisää, mutta kilometrikorvausta ei myönnetä kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta vaan ainoastaan työasiamatkoilta. (8) Tanskassa kaikkia kulkutapoja koskee samanlainen kilometrikorvauskäytäntö. Kilometrikorvausta saa 1,99 Tanskan kruunua (vuoden 2016 taso) eli noin 0,27 euroa / kilometri kun tehtävä matka on yli 24 kilometriä. Kilometrikorvausta voi saada kodin ja työpaikan väliseltä matkalta, jokaiselta kilometriltä 24 kilometrin jälkeen. Esimerkiksi jos matka välillä koti-työpaikka-koti on 30 kilometriä pitkä, on mahdollista saada korvausta 6 kilometrin edestä. Tässä esimerkkitapauksessa henkilö saisi viitenä päivänä viikossa 11,94 Tanskan kruunun suuruisen kilometrikorvauksen.
Kilometrikorvauksessa ei ole maksimirajaa, mutta korvaus ei ole verotonta. Kilometrikorvauksen verotus on yhteydessä henkilön veroprosenttiin eli tuloihin. (9) Pyöräilyn kilometrikorvaus ei ole Tanskassa laajasti käytetty etuus. Tanskan pyöräilylähetystössä arvioidaan syyksi tähän, ettei moni tanskalainen edes tiedä mahdollisuudesta saada kilometrikorvauksia pyöräilystä työmatkoilla. (9) 4 Pyöräilyyn kannustavia kokeiluja Suomessa Trafix Oy on maksanut vuodesta 2013 alkaen työntekijöilleen kilometrikorvausta kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tehdyistä työ- ja työasiamatkoista. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta kilometrikorvauksesta, vaan palkanlisästä, mikä on verotettavaa tuloa. Yrityksen ympäristöjärjestelmään on kirjattu keskeiseksi tavoitteeksi organisaation hiilijalanjäljen pienentäminen. Ympäristöohjelmaa tukien yrityksessä on päätetty tukea työntekijöiden kestävää liikkumista ja tarjota joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen tehdyistä työpaikan ja kodin välisistä matkoista sekä työmatkoista kilometrikorvausta (palkanlisää). Korvausta maksetaan pyöräilystä ja kävelystä 0,30 /km ja joukkoliikenteen käytöstä 0,15 /km. Korvaukselle on asetettu kattosummaksi työpaikan ja kodin välisillä matkoilla 5 /päivä ja työasiamatkoilla 30 /päivä. (10) Pekkaniska Oy:n kuntobonus-järjestelmällä kannustetaan työntekijöitä terveellisiin elämäntapoihin ja taloudellista tukea jaetaan muun muassa työmatkapyöräilijöille. Työpaikan ja kodin välisestä pyörämatkasta myönnetään kilometrikorvausta (palkanlisä) 0,25 /km, jos pyöräilty matka on vähintään 5 kilometriä yhteen suuntaan. (12) Työmatkapyöräilybonus otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta. Bonuksen määrälle ei ole asetettu maksimirajaa. Työntekijät eivät ole suhtautuneet bonukseen kriittisesti, vaikka kaikilla työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia kulkea matkoja pyörällä. (14) Toisaalta työpaikalla on ollut käytössä muita samantyyppisiä bonuksia kauan aikaa, joten taloudelliset etuudet olivat työntekijöille asiana tuttu. Pekkaniskassa toteutettiin vuonna 2015 tutkimus, jolla selvitettiin työntekijöiden suhtautumista kuntobonuksiin sekä arvioitiin kuntobonusten kannattavuutta työnantajan näkökulmasta. Tutkimukseen vastanneista puolet koki liikunnan työpaikalla vähentäneen heidän stressitasoaan ja lisänneen heidän motivaatiota ja työssäjaksamista. Sairauspoissaolojen määrät ovat Pekkaniskassa alle Suomen yritysten keskimääräisen tason. Keskiarvo on Suomessa 11 päivää vuodessa (2013 tilasto), mutta Pekkaniskassa sairauspoissaoloja työntekijää kohden vuodessa on vain 5 päivää. Pekkaniskan johto on laskenut, että heillä euron satsaus työntekijöiden kuntoilumahdollisuuksiin tuottaa noin neljän euron hyödyn ihmisten työkyvyn ja töissä viihtyvyyden parantumisena. (12) 4.1 Viisaan liikkumisen kilometrikorvauskokeilun ideointi Joensuussa Joensuussa selvitettiin vuonna 2016 mahdollisuutta käynnistää kokeilua neljässä yksikössä, jossa työnantaja maksaa työntekijälle työasiamatkoista, jotka tehdään jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Kokeilussa oli tarkoitus hyödyntää Trafixin Tienaa työmatkalla -palvelua, jossa on valmis pohja korvauksien kirjaamiselle ja palvelusta on mahdollista siirtää tiedot kootusti palkanmaksun puolelle taloushallintoon. Tämä työmatkaliikkumisen kannustinkeino oli tarkoitus ottaa kokeiluun elokuussa 2016, raportoida kokemukset joulukuussa 2016 ja jatkaa kokeilua tammikuulle 2017. Joensuun kaupungin yksiköistä mukana olisivat olleet kaupunkirakenneyksikkö, lupa- ja viranomaispalvelut, vapaa-aikapalvelut (mukaan 100 henkilöä) ja tekninen keskus (mukaan 100 henkilöä). Tarkoitus oli jakaa
kilometrikorvauksista muodostuvat kulut henkilöstöyksikön ja kunkin kokeilussa mukana olevan yksikön kesken puoliksi. Joensuun viisaaseen liikkumiseen kannustavassa kilometrikorvauskäytännössä ideoitiin käytettävän seuraavia korvaustasoja ja -sääntöjä: työmatkat: joukkoliikenne 0,15 /km kävely ja pyöräily 0,30 /km kattosumma 5 /pv työasiamatkat: kävely 0,30 /km, katto mahdollisesti 3 /pv pyöräily 0,30 /km, katto mahdollisesti 5 /pv mahdolliset korvaustasot kickbikelle ja rullaluistelulle? mahdollinen kannustin myös joukkoliikenteen käyttöön, vaikka työnantaja maksaakin itse matkan? korvaustasoja rajattava päivittäisellä katolla työasiamatkoilla, että varmistetaan työajan käyttäminen myös työskentelyyn Kokeilua ei käynnistetty Joensuussa, sillä kokeiluideaa vastustettiin henkilöstön edustajien taholta. Henkilöstön edustus näki, ettei kilometrikorvausjärjestelmä kohtele henkilöstöä tasapuolisesti. Lisäksi henkilöstöyksikössä arvioitiin kustannusten nousevan liian korkeiksi ehdotetulla mallilla. 5 Yhteenveto ja pohdinta Suomessa työntekijällä on oikeus hakea pyöräilystä kilometrikorvausta työasiamatkojen osalta, mutta ei kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta. Taloudellinen etuus on vaikuttava liikkumisen ohjauksen keino ja hyötyjänä ei ole vain työntekijä. Työnantajan hyödyt ovat laajat, ja hyödyt koskettavat myös koko yhteiskuntaa arkipyöräilyn lisääntyessä. Työnantajien tarjoamat taloudelliset etuudet tuskin koskaan jakautuvat tasapuolisesti työntekijöiden kesken, mutta taloudelliset kannustimet ovat usein tehokkaita. Kaikki työntekijät organisaatiossa eivät esimerkiksi pysty hyödyntämään työmatkaseteleitä tai hyödy ilmaisesta pysäköinnistä työpaikalla. Samalla kun monessa organisaatiossa halutaan edistää työntekijöiden hyvinvointia, terveyttä ja huomioida eri asioiden ympäristöystävällisyys, ei suuremmissa organisaatioissa välttämättä olla kuitenkaan yhtä joustavia kuin pienemmissä organisaatioissa. Suuressa organisaatiossa tasapuolisuus, jota autoilunkaan kilometrikorvauskäytännöt eivät edusta, saa suuremman painoarvon kuin kannuste kestävään liikkumisen tukemiseen. Pienemmät organisaatiot, joista esimerkkeinä Trafix ja Pekkaniska, pystyvät mahdollisesti helpommin kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja. Organisaation koon ohella merkitystä voidaan olettaa olevan myös sillä, onko kyseessä yksityisen vai julkisen sektorin toimija. Julkisen sektorin organisaatioissa muutosten ja kokeilujen toteuttaminen tapahtuu useamman portaan kautta. Lisäksi esimerkiksi Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) ei ole kirjattu pyöräilylle kilometriperusteista korvausta, vaan korvaus on kiinteä ja melko matala, 84 senttiä/vuorokausi (2). Pyöräilyn kilometrikorvaustason nostamisella voitaneen kannustaa ihmisiä pyöräilemään työmatkansa pyörällä. Tällaiset kannustimet saattavat mahdollisesti myös ohjata asumaan pyöräilyetäisyydellä työpaikasta (11). Aiheesta ei tosin ole vielä tutkimustietoa.
Suomessa on tiettävästi tehty melko vähän ennakkoluulottomia kokeiluja, joissa työnantaja on päättänyt ohjata liikkumista taloudellisin kannustein maksamalla pyöräilystä lakisääteistä suurempaa kilometrikorvausta. Julkisella sektorilla tällaisia kokeiluita ei ole tehty lainkaan. Valtion tason ohjaus kestävän liikkumisen edistämiseen helpottaisi ja edellyttäisi myös kunnilta toimenpiteitä. Jos esimerkiksi autoilun kilometrikorvaustasoa työasiamatkoilla leikattaisiin ja tarjottaisiin taloudellisia kannustimia kestäviin liikkumistapoihin, ei kunnissa tarvitsisi etsiä perusteita esimerkiksi eri kulkutavoille kohdennettuihin kilometrikorvauksiin tai työntekijöiden velvollisuuteen käyttää yhteiskäyttöautoja oman auton sijaan työasiamatkoilla.
Lähteet (1) Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016. https://www.vero.fi/fi- FI/Henkiloasiakkaat/Kilometrikorvaus_ja_paivaraha/Verohallinnon_paatos_verovapaista_matkak( 38794) (2) Kuntatyönantajien KVTES, liite 16 Matkakustannusten korvaukset. Yleiskirjeen 18/2015 liite. http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2015/tiedostot1815/yleiskirje1518akmatkakustannusten-korvaukset-liite.pdf (3) Vihreä Tuuma -Ajatuspaja Vision Verkkolehti. http://www.vihreatuuma.fi/892-2/ (4) Internetsivusto: Skatteverket.se http://www.skatteverket.se/hjalptexter/efink1b_avdtj.html#text4 (5) Internetsivusto: Tax.dk http://tax.dk/pjecer/koerselsgodtgoerelse.htm (6) Internetsivusto: Autogear.no http://autogear.no/statens-satser-for-kjoregodtgjorelse-i-2016/ (7) Sähköpostihaastattelu. Dutch Cycling Embassy, Edward Douma. 19.9.2016. (8) Sähköpostihaastattelu. Cycling UK, Sam Jones.19.9.2016. (9) Sähköpostihaastattelu. Cycling Embassy of Denmark, Kathrine Cramer. 16.9.2016. (10) Poljin-lehti 1/2016: http://www.poljin.fi/sites/default/files/poljin_1_16_nettiin.pdf (11) Martti Tulenheimo, Pyöräliitto. Artikkeli Pyöräilijöille suunnatut kilometrikorvaukset Euroopassa. (12) Pekkaniska Oy:n internetsivusto http://www.pekkaniska.com/tietoa-meista/kuntobonukset/ ja http://www.pekkaniska.com/tietoa-meista/ajankohtaista/kuntobonukset-pekkaniskalla/ (13) Finlex-tietokanta.Hallituksen esitys 88/2012. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120088 (14) Sähköpostihaastattelu. Pekkaniska Oy, Kristiina Virtala. 10.10.2016.