Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Samankaltaiset tiedostot
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Hulevesien hallinta ja kaupunkipurot. Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Otaniemi, Maisemarakentamisen tekniikka

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luonnonmukainen peruskuivatus

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Luonnonmukainen peruskuivatus

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus: Luonnonmukainen vesirakentaminen

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Kosteikkoja monelta kantilta

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Patorakenteiden periaatekuvia

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

ristöjen hoito - Vesilinnut

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Metsätalouden vesiensuojelu

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Kolmen helmen joet hanke

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Taajamapurot kaupunkien vesiensuojelun mahdollisuutena. Sisältö. Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin. Purot vesien hoidossa

Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Teollisuusalueiden hulevesien käsittely

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Transkriptio:

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen 28.- 29.4.2014

Näkökulmia EU-strategioita Kotimaisia linjauksia vesien hoidolle Kuivatuksen tavoitteita mitä ja miten kannattaa kuivattaa? Miten turvataan vesistöjen tila kuivatuksen vaikutusalueella - vedenlaatuhaitat? Menetelmiä - kuivattamisesta vesiolojen säätelyyn Millaisia hyötyjä on eri menetelmillä Voiko kuivatustoiminta luoda uusia ympäristöarvoja? 2

Peruskuivatuksen tavoitteet Peruskuivatuksella lisätään kuivatussyvyyttä viljelykasveille ja metsäpuille ja estetään maan liian pitkäaikainen vettyminen tarpeen intensiivisesti viljeltävillä alueilla Niittykasvillisuus ja osa puulajeista kestää myös pohjaveden läheisyyttä ja tulvaa mahdollista laajaperäisessä maankäytössä Kuivatuksen hyötyalaa tulisi tarkastella monipuolisesti Millaiseen kuivatustasoon on tarpeen pyrkiä ja miten suurella osalla ns. veden vaivaamaa aluetta? 3

Uusia EU-strategioita Luonnonmukaisen veden pidättämisen menetelmät ( Natural water retention measures NWRM ) Luonnonmukaista tulvasuojelua Varautumista ilmaston muutokseen Vihreä infrastruktuuri, viherrakenne EU:ssa pyritään parantamaa suojelualueiden välisten ekologisten käytävien verkostoa Hyötykäytössä olevien alueiden keskellä olevia luonnonalueita tai luonnonmukaisina rakennettuja ja hoidettuja alueita, jotka tuottavat ympäristöhyötyjä (ekosysteemipalveluja) Kuivatusjärjestelmän avoimet osat - valtaojat, purot, ja myös keinotekoiset kanavat - muodostavat vihreää infrastruktuuria salaojat, putket ja pato- ja pengerrakenteet ovat harmaata infraa 4

Maatalousuomien ekosysteemipalveluja Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Maa- ja metsätalousmaan tuotto Tulvien säätely Kalaston poikastuotanto Kuivuuden esto, kasteluvesi Riistantuotanto Ravinteiden pidätys Luonnonmukainen maatalousuoma Monipuolistaa ekologiaa, ei aiheuta vesistökuormitusta Kulttuuriset ekosysteemipalvelut Uomat maatalousmaisemassa Kosteikkojen ja lampien virkistysarvot Metsästys, kalastus, ulkoilu 5

Kotimaisia linjauksia vesien hoidolle Pienvesien kunnostustrategia valmistumassa Suurin osa pienvesistä on kuivatustoiminnan muuttamaa Tavoitteena ennallistus tai luonnonmukaistaminen Päästään vesien hoidon edellyttämään hyvään ekologiseen tilaan peruskuivatuksella on oltava yhtenevät tavoitteet Luonnontilan kompensaatio jos rakentamistoiminta muuttaa haitallisesti luonnonoloja, tehdään korvaavia kunnostustoimenpiteitä Käytössä tierakentamisessa, korvaavat kosteikot Aluerakentamisen aiheuttama virtaamalisäys estetään imeytyksellä ja kosteikoilla, Tampere Aluerakentaja maksaa, kun kunta tekee kosteikkoja, Vantaa Miten kompensoidaan haitat peruskuivatuksessa? Voiko valtio tukea muunlaista kuivatustoimintaa kuin sellaista, jossa haitat on estetty? 6

Vesisuhteiden kompensaatio Vuoreksen keskuspuisto, Tampere Virtaamat Lempäälän rajalla eivät saaneet kasvaa Vuoreksen takia Imeytysalueita, keskuslampi, tulvaniittyjä, tasaavat virtaamat alkuperäistä vastaaviksi 7

Luonnonolojen kompensaatio Rekolanojan siirto pääradan lisäraiteen takia Ympäristölupa 2001: Toteutuksessa sovellettava luonnonmukaista vesirakentamista Meritaimen alkoi nousta lisääntymään 2006- Talkookunnostus elokuussa 2013, soraistus Taimenten runsasta kutua loka-marraskuussa 2013 Uusi uomaosuus parempi kuin alkuperäinen 2001? Istutukset lopetettu Kalat kotiutuneet 8

Ennallistus Alavimpien alueiden palauttaminen kosteiksi ja tulviviksi Esimerkki Tanskasta: entinen viljapelto muutettiin laitumeksi, uoma kaivettiin mutkittelevaksi Taimenet nousevat lisääntymään alapuolisesta joesta Hyödyt: säätelyn parantuminen, maisema, kalasto 9

Millaisilla alueilla kannattaisi pienentää kuivatussyvyyttä ja palauttaa tulvimista Alunamaat, kuivatussyvyyden madaltaminen vesiensuojelusyistä Laaksojen pohjat, peltokuvioiden alapäät Metsäalueilla, tulvametsät Muuttaminen suojavyöhykkeiksi mahdollistaa uomien laajan mutkittelun 10

Mutkittelu A) laaja alkuperäinen mutkittelutapa B) perkauksen jälkeen eroosion kautta hiukan palautunut C) pienimuotoinen mutkitteleva alivesiuoma Hyötyjä: Ekologinen monimuotoisuus, maisema, kalasto 11

Mutkittelu ja luonnontilaisen kaltaiset uomat Mutkittelu on keskeisiä määrittelykriteerejä Vedenjohtokykyä voidaan lisätä kaivamalla tulvatasanteita, jolloin mutkittelu säilyy Juottimenoja, Perniö 12

Tulvatasanteiden hyötyjä Uomaa ei tarvitse kaivaa, ei samennushaittoja Kiintoainesta kasaantuu Tulvatasanne toimii ekologisena käytävänä 13

2-tasoisen uoman hyödyt kalastolle Alivesiuoma pitää uoman riittävän kapeana kaloille, virtausnopeus ja syvyys säilyvät vähälläkin virtaamalla Ritobäcken, Sipoo, arvokas taimenkanta, laskee kansallispuistoon 14

Tulvatasanteet ekologisina käytävinä Tulvatasanteellinen uoma on helposti eläinten ylitettävissä Hirvieläimet myös kulkevat pitkin tasanteita Leppioja, Tyrnävä 15

Vedenlaatuhaittojen estäminen Kiintoaines- ja samennushaitat Peruskuivatus ei saa enää lisätä kuormitusta 16

Pohjapadot Syöpyminen suoristetussa uomassa saadaan pysäytetyksi Kalaston liikkuminen on mahdollista Juottimenoja 17

Kynnykset ja vedenpinnan säätely Pitkällä kynnyksellä saadaan tasainen vesipinta eri virtaamilla Verhoilurakenteella ja alivirtaama-aukon muodolla saadaan sopiva vedenpinnan vaihtelu 18

Pienet kivikynnykset ja soraikot Pohjapatojen sijaan voidaan tehdä matalia kivikynnyksiä ja soraikoita, jotka toimivat kalojen kutupaikkoina Sora pysyy tulvalla vain alle 0,5 % kaltevuudessa Sijoitus kivikynnysten yläpuolelle Longinoja, Helsinki 19

Kosteikot Säätelevyys, kun vesipinta pääsee vaihtelemaan Ravinteiden pidätys, kun viipymä riittävä (1 vrk tulvallakin) Suuri linnustomerkitys Virkistyskäyttö ja kasteluveden käyttö mahdollista Rantamo-Seitteli, Tuusula 20

Kosteikkojen suunnitteluperiaatteita Loivat rannat, jolloin vedenpinnan vaihtelu saa aikaan matalavesialueita kahlaajille Vaikutuksesta alapuolisiin virtaamiin kaivataan esimerkkejä, laskelmat ja mallinnukset suunnitelmissa 21

Ojitusyhtiöistä uomanhoitajia? Englanti, Hollanti,Tanska: River keeper, joen hoitaja Toimenkuvana maatalousuomien kasvillisuuden poisto vuosittain - ojista kauhalla nyppimällä (ei uoman kaivua), puroista niittämällä Suomessa perustettu jokitalkkarin toimia (Kaakkois- Suomi, Itä-Uusimaa) Toimenkuvana kalataloudelliset kunnostukset (sorastus, kiveys, kunnostustalkoiden järjestäminen), kalateiden puhdistaminen roskista Ojitusyhteisöjen tehtäviä Suomessa voisi olla: Uomaan kasvavien pensaiden raivaaminen ja poisto Vesikasvillisuuden niitto ja poisto uomasta ja tulvatasanteilta Kalataloudelliset kunnostukset, kiveys ja soraistus Kosteikkojen perustaminen ja hoito Entisten luonnonarvojen palautus, uusien kehittäminen 22