30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 8 441 261 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen 3) enintään 30 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2015 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Laskennalliset kustannukset 25 600 814 ikärakenne 18 053 725 sairastavuus 6 090 740 työttömyys 477 732 kaksikielisyys 91 680 vieraskielisyys 522 868 asukastiheys 188 135 saaristoisuus 14 324 koulutustausta 161 610 Kuntien rahoitusosuus -19 093 193 Valtionosuus 6 507 621 Lisäosat 310 891 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 674 874 V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 27 022 Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 1 628 Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 2 302 Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 246 Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 911 677 Yhteensä 8 441 261 Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42. Valtionosuuksiin on tehty 0,6 prosentin kustannustason tarkistus. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2013/2014 asukasluku on 5 422 604. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtionosuuden määräytymisperusteet uudistetaan poistamalla nykyiset erilliset yleisen osan, sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen sekä yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden porrastuksia. Esitys ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin vuonna 2015. Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 2,88 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,73 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 188 000 000 euron leikkaukseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,64 prosenttiyksikköä liittyen 163 658 000 euron siirtoon momentille 29.40.55. Siirto liittyy ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,16 prosenttiyksikköä liittyen asiakasmaksujen korotusta vastaavaan 40 000 000 euron säästöön. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen turvakotitoiminnan siirtoon valtion vastuulle. Lisäksi muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,08 prosenttiyksikköä liittyen harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lakkauttamiseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,27 prosenttiyksikköä liittyen jäteveron tuottoa vastaavaan 70 000 000 euron valtionosuuden lisäykseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,05 prosenttiyksikköä liittyen vanhuspalvelulain toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 54,3 %. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,04 prosenttiyksikköä liittyen muilta osin uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten että valtionosuus on 50 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 322 158 000 euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 400 000 euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muuttamisesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 012 000 euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta. Muutoksessa muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkokoa tarkistetaan perusopetuksessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 127 000 euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuuslaiksi ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 175 000 euroa lain muutoksen johdosta. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa) Perushinta Laskennallinen kustannus Ikärakenteen mukaan 0 5-vuotiaat (8 484,92 euroa/as) 3 073 399 6-vuotiaat (8 940,00 euroa/as) 536 820 7 12-vuotiaat (7 266,05 euroa/as) 2 550 936 13 15-vuotiaat (12 471,90 euroa/as) 2 185 014 16 18-vuotiaat (3 975,89 euroa/as) 743 528 19 64-vuotiaat (1 035,28 euroa/as) 3 350 390 65 74-vuotiaat (2 129,17 euroa/as) 1 253 828 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
75 84-vuotiaat (5 717,11 euroa/as) 1 907 542 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 112,65 euroa/as) 2 452 268 Sairastavuuden mukaan (1 125,29 euroa/as) 6 090 740 Työttömyyden mukaan (87,44 euroa/as) 477 732 Kaksikielisyyden mukaan (269,61 euroa/as) 91 680 Vieraskielisyyden mukaan (1 893,80 euroa/as) 522 868 Asukastiheyden mukaan (38,10 euroa/as) 188 135 Saaristoisuuden mukaan (371,08 euroa/as) 14 324 Koulutustaustan mukaan (409,82 euroa/as) 161 610 Yhteensä 25 600 814 Kuntien rahoitusosuus Asukasluku 5 422 604 Rahoitusosuus, euroa/as 3 521,07 Rahoitusosuus, 1 000 euroa 19 093 193 Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa) Perushinta Syrjäisyyden mukaan (207,12 euroa/as) 113 232 Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (62,86 euroa/as) 194 071 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 630,69 euroa/as) 3 588 Yhteensä 310 891 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto 1 253 275-578 401 674 874 V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto 125 096-98 074 27 022 Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely 1 628 Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa) Valtionosuuden vähennykset vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 301 lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus -22 233 valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus -4 748 siirto momentille 29.01.02-2 006 järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys -27 022 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -1 628 Vähennykset yhteensä -58 938 Valtionosuuden lisäykset työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549 v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497 v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000 v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000 v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000 v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500 v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio 9 500 v. 2015 veroperustemuutokset 83 000 maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 488 oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 30 000 tasauksen neutraalisuus 3 081 Lisäykset yhteensä 970 615 Muu rahoitus (1 000 euroa) Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset 2 302 Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 246 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aikuisten hammashuollon säästötoimet -859 Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus (siirto momentille 29.40.55) -163 658 Asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutos 59 886 Elatustuen takaisinperinnän palautus -6 964 Indeksikorotus 42 524 Koulurakennusten korjausrahat -12 100 Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lakkauttaminen -20 000 Lastensuojelulaki 5 350 Muut muutokset 819 Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02) 822 Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset (siirto momentilta 29.10.34) 42 100 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 4 650 Siirto momentilta 28.90.20 3 765 Sosiaalihuoltolain muutosten toimeenpano 9 400 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin liittyvä vähennys -40 000 Subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaaminen -6 012 Turvakotitoiminta (siirto momentille 33.60.52) -4 000 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus -127 Valtionosuuden vähennys -188 000 Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 1 628 Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -1 628 Veroperustemuutokset 73 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Vanhuspalvelulaki 27 500 Yhteensä -171 404 2015 talousarvio 8 441 261 000 2014 I lisätalousarvio 8 816 000 2014 talousarvio 8 612 665 000 2013 tilinpäätös 8 676 001 810 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014) Momentille myönnetään 8 494 178 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousarvioesityksen 8 441 261 000 euroon nähden on 52 917 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 49 516 000 euroa liittyen verotuloihin perustuvan tasauksen laskentatietojen oikaisuun ja valtionosuuden määräytymisperusteiden tarkistukseen uusien tietojen perusteella, 102 000 euroa siirtona momentilta 29.10.01 liittyen esiopetuksen muuttumiseen velvoittavaksi, 1 399 000 euroa siirtona momentilta 29.10.30 liittyen hallituksen esitykseen laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta, 4 800 000 euroa omaishoidon tuen kehittämiseen ja 2 100 000 euroa kielilain 5 :n muutoksen taloudellisiin vaikutuksiin Närpiön kunnan muuttuessa kaksikieliseksi vuoden 2015 alusta sekä vähennyksenä 5 000 000 euroa päivystysjärjestelmän uudistamisen johdosta. 2015 talousarvio 8 494 178 000 2014 III lisätalousarvio 8 058 000 2014 I lisätalousarvio 8 816 000 2014 talousarvio 8 612 665 000 2013 tilinpäätös 8 676 001 810 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014) Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa, joista laskennallisia valtionosuuksia on 9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa, josta suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus (188 milj. euroa), ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Kaikkiaan valtionosuuksia on leikattu vuoden 2015 tasossa vuoteen 2011 verrattuna noin 1,3 mrd. euroa. Vuoden 2015 talousarvioesitykseen sisältyy myös kuntien valtionapuja lisääviä toimia, joita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja vanhuspalvelulain toimeenpanoon suunnatut valtionosuuslisäykset. Kaiken kaikkiaan vuoden 2015 talousarvioesityksen arvioidaan kuitenkin heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa vuonna 2015 nettomääräisesti noin 218 milj. eurolla. Valiokunta toteaa, että vuoden 2015 alusta voimaan tuleva kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus (676/2014) ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen, mutta se alentaa kuitenkin valtionosuusprosenttia, kun painopistettä siirretään hieman laskennallisesta osasta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Uudistuksessa muun muassa vähennetään valtionosuuden määräytymisperusteita ja poistetaan niiden päällekkäisyyksiä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee ensi vuonna 25,62 prosenttiin. Saadun selvityksen mukaan kuntatalouden tilan ei odoteta heikentyvän olennaisesti vielä vuoden 2014 aikana, mutta vuonna 2015 sen ennustetaan heikkenevän merkittävästi ja kuntatalouden tuloksen arvioidaan jäävän selvästi alijäämäiseksi. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan myös ensi vuoden jälkeen, mutta heikkenemisen ennustetaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
hieman tasaantuvan. Ilman uusia toimenpiteitä menojen kasvun arvioidaan jatkuvan huomattavasti tulojen kasvua nopeampana ja kuntatalouden epätasapainon syvenevän noin 2,3 mrd. euroon vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden huonot näkymät lisäävät myös paineita kunnallisveroprosentin tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Jo nyt voidaan arvioida, että tuloveroprosentin ns. laskennallinen nousupaine lähes kaksinkertaistuu vuosina 2015 2018. Ensi vuodelle kunnallisveroprosenttiaan korottaa noin kolmannes kunnista (98 kuntaa), minkä arvioidaan kiristävän verotusta noin 100 milj. eurolla. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on lähes 20 (19,84), mutta erot kuntien välillä ovat suuria, sillä kunnallisveroprosentti vaihtelee 16,5 prosentista aina 22,5 prosenttiin. Euromääräisesti ero suurimman ja pienimmän kunnallisveroprosentin välillä on noin 1 900 euroa, jos kuukausipalkka on 3 000 euroa. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien asemaa vaikeuttaa myös se, että kevään 2014 kehyspäätöksen mukaisesti harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen myöntämiseen ei ole varauduttu ensi vuoden talousarviossa. Eduskunta on tosin päättänyt muuttaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä mm. siten, että harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta koskevaa säännöstä ei kumota (HaVM 34/2014 vp HE 133/2014 vp), mutta korotetun valtionosuuden rahoitukseen ei ole varauduttu momentin määrärahan mitoituksessa. Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, sillä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on ollut toimiva väline pyrittäessä tukemaan nopeasti poikkeuksellisissa, tilapäisissä ja ennakoimattomissa talousvaikeuksissa olevien kuntien kykyä suoriutua palveluvelvoitteistaan. Sillä on voitu reagoida verotulojen laskuun verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta nopeammin. Perustuslakivaliokunnan (PeVL 40/2014 vp) ja hallintovaliokunnan tavoin valtiovarainvaliokunta toteaa, että peruspalvelujen valtinosuusjärjestelmään tulee kuntakohtaisten ongelmien lieventämiseksi sisältyä jatkossakin mahdollisuus harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen. Valiokunta painottaa, että kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa ja uusia toimia sekä kunnilta että valtiolta talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä, minkä lisäksi mm. tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa 1 mrd. euron säästö vuoden 2017 tasolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntataloutta vahvistetaan tehtäviä karsimalla, mutta toteaa, että sote-uudistuksen onnistunut läpivienti on aivan ehdoton edellytys kuntatalouden vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi. On myös välttämätöntä luoda uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, lisätä ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaista puuttumista, parantaa tietojärjestelmien hyväksikäyttöä sekä levittää parhaita käytäntöjä. Valiokunta korostaa, että myös kuntien on entistä tiukemmin pidettävä huolta menokehityksestään, jotta ne saavuttavat omin toimin 1 mrd. euron säästön vuoden 2017 tasolla. Tämä on käytännössä haasteellista, sillä heikon taloustilanteen vuoksi kuntien verotulojen kasvu hidastuu, mutta samaan aikaan väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset lisäävät painetta kuntatalouteen. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että hallitus osaltaan huolehtii siitä, että kuntien menokehitys pysyy hallinnassa, ja että se arvioi realistisesti ja huolellisesti ne kustannukset, jotka aiheutuvat kuntien menoja ja velvoitteita lisäävistä lainsäädäntöhankkeista ja muista uudistuksista. Valiokunta painottaa samalla myös kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaisuutta, jotta kunnat pystyvät jatkossa entistä selkeämmin rahoittamaan palvelunsa ja menonsa omilla verotuloillaan. Valiokunta pitää myönteisenä ja tärkeänä, että hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä ottaa käyttöön uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Lisäksi hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistamisesta (28.8.2014) päätettiin mm. valmistella pikaisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä. Sen tavoitteena on varmistaa menorajoitteen sekä tehtävien vähentämisen mahdollistamien säästöjen konkreettinen toteutuminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Momentin määräraha Talousarvioesityksessä on oletettu, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen HE 136/2014 vp laeiksi perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta. Lakiehdotuksen mukainen muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen miniryhmäkoon nostaminen olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta 127 000 euroa. Koska sivistysvaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 37/2014 vp viitaten lopettanut asian käsittelyn, momentille lisätään 127 000 euroa. Talousarvioesitystä laadittaessa on myös oletettu, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta, mikä olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta 6 012 000 euroa. Koska hallituksen esitystä ei ole annettu, momentille lisätään 6 012 000 euroa. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 8 500 317 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen 3) enintään 30 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2015 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015) Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys on palautusta momentilta 28.90.20 ja liittyy em. momentin vuodelle 2013 myönnetyn määrärahan peruuttamiseen. 2015 IV lisätalousarvio 550 000 2015 talousarvio 8 500 317 000 2014 tilinpäätös 8 629 502 931 2013 tilinpäätös 8 676 001 810 Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015) Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7