Johdon seminaari: SÄHKÖISET ASIAKASPALVELUT YHTEENTOIMIVUUS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johtaja Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Perusopetus 2 400 opiskelijaa Lukiokoulutus 9 800 opiskelijaa Ammatillinen koulutus 119 100 opiskelijaa Ammattikorkeakoulu 21 500 opiskelijaa YAMK 7 300 opiskelijaa Yhteensä 160 000 opiskelijaa
Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Perusopetus 1 500 opiskelijaa Lukiokoulutus 17 500 opiskelijaa Ammatillinen aikuiskoulutus 240 000 opiskelijaa Ammattikorkeakoulut 11 800 opiskelijaa Yliopistot 81 000 opiskelijaa Vapaa sivistystyö 993 000 opiskelijaa Yhteensä 1,35 miljoonaa opiskelijaa
Kansalaisten tieto- ja viestintätekninen osaaminen (Tilastokeskus 2013) Internetin käyttö yleistyy edelleen. 85 prosenttia 16-89-vuotiaasta väestöstä käytti internetiä. Opiskelijoista (16-64 vuotiaat) 99 prosenttia on käyttänyt internetiä edellisen 3 kuukauden aikana. Suomalaiset käyttävät nettiä asioiden hoitoon, tiedon hakuun ja viestintään.
Internetin käyttö opiskelussa Yleisimmin opiskelussa internetiä käytetään kurssi- ja opetustarjontaan tutustumiseen. [opintopolku.fi] Kurssi- ja muuhun opetukseen ilmoittautuminen sekä tenttien ja vastaavien tulosten katsominen internetissä on yleistynyt. [koulutuksen järjestäjän omat sivut] Luentojen seuraaminen netissä, vuorovaikutteisen videotekniikan käyttö sekä verkko-opiskeluun tarkoitettujen opetusalustojen käyttö yleistyvät, mutta ne ovat edelleen opiskelijoiden vähemmistön käyttämiä. [mm. Moodle] Vuonna 2013 viidennes opiskelijoista oli osallistunut kuluvana lukuvuonna sähköiseen tenttiin.
PIAAC: Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa.
Aikuisten perustaidot hyviä ja huonoja uutisia Nuorten taidot huippua: suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osaalueilla toiseksi parhaat (luku- ja numerotaidossa Japani ykkönen, ongelmanratkaisussa Ruotsi) Vanhempien työikäisten taidot selvästi heikompia, oecd-maiden keskitasoa Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan vanhemmat ikäryhmät myös osallistuvat vähemmän koulutukseen Ovatko aikuisten perustaidot työurien pidentämisen kannalta ja työelämän rakennemuutoksen kannalta riittäviä? Onko aikuisilla elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot? Onko aikuiskoulutukseen panostettu riittävästi? Ovatko panostukset kohdentuneet oikein?
PIAAC: Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. Riskiryhmä sähköisille palveluille
Averages for problem solving, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012)
Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteita Järjestelmän tehostaminen -> opiskelumuotojen monipuolistaminen, MUTTA kohderyhmän edellytykset huomioitava, jotta ei kiihdytetä aikuiskoulutuksen kasautumisilmiötä Nuorisotakuu -> NEET kohderyhmän löytäminen, mm. netistä Työpaikalla tapahtuva oppiminen, oppisopimuskoulutus -> opintojen ja ohjauksen joustavuuden lisääminen Korkeakoulujen aikuiskoulutus -> suurelta osin monimuoto-opintoja Vapaa sivistystyö -> opintoseteleistä saadut kokemukset, erityisryhmät Opetustoimen henkilöstökoulutus -> joustavaa, TVT hyödyntävää, työn ohessa, integroitua
Aikuiskoulutuksen hakupalvelut Opintopolku.fi aukeaa aikuiskoulutukselle syksyllä 2014 Parhaillaan Opintopolku.fi-palveluun voi jo tallentaa yhteishaun ulkopuolisesta aikuiskoulutuksesta koulutuksen järjestäjien yhteystiedot ja oppilaitoksen aikuiskoulutustarjonnan www-sivun osoitteen Tavoitteena on lisätä koulutusten löydettävyyttä ja kysyntään paremmin vastaavaa kohtaantoa Hakija voi rajata näkyviin tulevia linkkejä oppilaitoksen sijainnin ja oppilaitostyypin mukaan
Tietojen ylläpidosta vastaa aikuiskoulutuksen vastuukäyttäjäksi nimetty henkilö Haasteita: Järjestelmien toisiaan tukevuus/erillisyys Tietojen automatisoitu siirto/päivitys Aktiivisuus ylläpitää palvelua Koulutusten erityispiirteiden kuvaaminen Käyttäjien osaaminen
Innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla {SWD(2013) 341 final} > EU vahva panostus mm. MOOC
MOOC [massiiviset avoimet verkkokurssit] (engl. Massive open online course eli MOOC) on verkkokurssi, jossa osallistujat ja opiskeltava materiaali on hajautettu verkkoon. Kurssiin on vapaa osallistumisoikeus ja että se tapahtuu julkisia verkkopalveluita hyödyntäen. Yleensä MOOCin osallistujamäärä on hyvin suuri, sadoista aina satoihin tuhansiin.
MOOC sanottua Suomessa Suuri osa MOOC koulutuksen osallistujista on työelämästä ja tutkinnon suorittaneita Koulutuksen keskeyttäneitä on runsaasti, toki myös koulutuksen suorittaneita Kurssien pedagoginen ote edellyttää kurinalaista työskentelyä ja hyviä itseopiskeluvalmiuksia Meillä opiskelu on jo muutenkin maksutonta Kurssit lisäävät korkeakoulun/asiantuntijoiden kansainvälistä näkyvyyttä Fokus ensin korkeakoulutuksessa on oletettavaa että toinen aste seuraa pian perässä Kirjava laatu, laadunvarmistus (korkeakoulun) nimellä
Vipunen.csc.fi