TIETOISKU 15/

TIETOISKU 15/25 30.12.25 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 Arja Munter Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa ja noin joka kolmannella oli korkea-asteen tutkinto. Kaikista suomalaisista ilman tutkintoa oli 39 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita joka neljäs. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli laskenut sekä koko maassa että Espoossa vuoden 22 aikana. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 72 %, kaikista suomalaisista 65 %. Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveron alaiset tulot vuonna 22 olivat 37 394 euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet edellisestä vuodesta vain yhdellä prosentilla eli 363 eurolla. Vuoden 21 aikanahan tulot laskivat edellisestä vuodesta 5,8 %:lla. Korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä asuvilla työllisillä, vaikka keskimääräinen tulo olikin pudonnut vuoden aikana yli 9 eurolla. Vuoden 1997 aikana Espoossa saavutettiin työpaikkojen määrässä lamaa edeltänyt eli vuoden 1989 taso. Vuoden 1997 lopussa työpaikkoja oli 87 624. Vuoden 22 lopussa Espoossa oli 106 030 työpaikkaa. Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 180, kun edellisvuoden työpaikkamäärän kasvu oli 3 291. Työpaikat lisääntyivät Espoossa ja Vantaalla, mutta vähenivät Helsingissä ja Kauniaisissa. Ennakkotietojen mukaan työpaikat olisivat vähentyneet edelleen vuoden 23 aikana sekä koko pääkaupunkiseudulla että Espoossa, Helsingissä ja Kauniaisissa. Arvion mukaan Vantaalla työpaikat sen sijaan olisivat lisääntyneet. Sisällys 1 Väestö 2 (Väestön pääasiallinen toiminta, väestön koulutustaso) 2 Työvoima 7 (Työvoimaan kuuluvuus, työllinen työvoima, työtön työvoima) 3 Työpaikat 12 (Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne, työpaikkaomavaraisuus) 4 Sukkulointi 16 ( Espoossa työssäkäyvät, espoolaisten työpaikkojen sijainti) Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 1 VÄESTÖ 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta Vuoden 22 lopussa koko maassa oli työvoimaa 2 544 624 henkilöä. Työvoiman määrä oli vähentynyt vuoden 22 aikana 5 4 hengellä eli 0,2 %:lla vaikka väestömäärä oli kasvanut noin 11 4 asukkaalla. Maan työvoimasta asui pääkaupunkiseudulla 20,9 %,. Seudun osuus työvoimasta oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Koko väestöstä pääkaupunkiseudulla asuu 18,7 %. Espoossa työvoimaa oli 120 811 henkeä., mikä oli 54,5 % väestöstä. Työvoiman määrä oli kasvanut 1 3 hengellä, mutta työvoiman osuus väestöstä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Koko maassa väestöstä työvoimaan kuului alle puolet, 48,9 %. Vantaalla työvoiman osuus oli Espoon osuutta korkeampi. Espoo 4,3 7,5 12,7 20,9 54,5 Vantaa Helsinki 6,2 4,1 7,0 5,1 13,9 14,9 18,5 20,0 54,5 55,9 Työvoima Opiskelijat Eläkeläiset 0-14 -vuotiaat Muut Koko maa 3,7 7,6 17,8 22,0 48,9 0 10 20 30 40 50 60% Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 31.12.22 Pääkaupunkiseudulla alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli korkein Kauniaisissa, 21,6 %, toiseksi korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Eläkeläisten osuus suomalaisista oli 22 %. Pääkaupunkiseudulla eläkeläisiä oli selvästi vähemmän, noin 16 %. Helsingissä osuus oli korkein ja Espoossa matalin. Viime vuosikymmenen alun laman aikana työvoimaan kuuluvien espoolaisten määrä laski huomattavasti. Vuosikymmenen puolen välin jälkeen työvoima alkoi kuitenkin lisääntyä merkittävästi. Vuonna 1998 kasvua oli jo lähes 5 5 henkilöä, mutta vuotta myöhemmin kasvun huippu laantui ja työvoiman määrä kasvoi hillitymmin, noin 3 7 hengellä. Vuonna 20, jolloin väestömäärä kasvoi 3 6 hengellä, työvoiman määrä lisääntyi 2 665 hengellä. Työvoiman osuus väestöstä nousi hieman vuonna 20: 54,8 %:sta 55,1 %:iin. Vuoden 22 aikana espoolaisten työvoimaan kuuluvuus oli laskenut 55,1 %:sta 54,5 %:iin. Työvoima oli lisääntynyt 1 3 hengellä kun väestömäärä oli kasvanut lähes 4 8 hengellä. Lasten osuus väestöstä oli hieman laskenut, mutta koululaisten ja opiskelijoiden sekä eläkeläisten noussut. Ennakkotietojen mukaan sekä lasten että työvoiman osuus olisi laskenut edelleen vuonna 23. 2 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

Ikäryhmä vuosi 65-60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 Työvoima Opiskelu Eläke Muu 30-34 25-29 20-24 15-19 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 1 % Kuva 2. 15 vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta iän mukaan 20- (%) Väestöstä työvoimaan kuuluvia oli vuonna 22 eniten edelleen 40-49 -vuotiaissa. Tätä vanhemmilla työvoimaan kuuluvuus alkaa laskea, ja 60-64 -vuotiaista enää 42 % oli työvoimassa. Osuus oli noussut hieman edellisestä vuodesta. Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 3

Työvoiman osuus väestöstä oli suurin Suur-Matinkylässä ja Vanhassa-Espoossa ja alhaisin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Alle 15-vuotiaita lapsia oli edelleen eniten Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden väestöstä. Eläkeläisiä oli runsaimmin Suur-Tapiolassa asuvissa ja vähiten Vanhan-Espoon asukkaissa. Myös opiskelijoita oli eniten Suur-Tapiolassa ja pienin heidän osuutensa oli Pohjois-Espoossa. Työvoimaan kuuluvien osuus oli yleisintä Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa asuvilla espoolaisilla. Vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut vuoden 22 aikana muilla alueilla paitsi Suur-Kauklahdessa. runsas puolet kuului työvoimaan. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Alhaisin lasten osuus oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Lasten osuus väestöstä oli laskenut muilla suuralueilla paitsi Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli korkein Suur-Tapiolassa ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Opiskelijoiden osuus väestöstä oli kohonnut Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Eläkeläisiä oli selvästi eniten Suur-Tapiolassa asuvissa espoolaisissa ja vähiten Vanha-Espoossa asuvissa, joista vain joka kymmenes oli eläkkeellä. Eläkeläisten osuus väestöstä oli kohonnut tai pysynyt ennallaan muualla paitsi Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Taulukko 3. Väestön pääasiallinen toiminta suuralueittain 31.12.22 Työ- 0-14- Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Suur-Leppävaara 30 825 11 358 4 049 6 807 2 072 55 111 Suur-Tapiola 21 710 7 585 4 1 6 904 1 698 41 998 Suur-Matinkylä 17 961 5 784 2 321 3 942 1 337 31 345 Suur-Espoonlahti 25 566 10 649 3 131 5 528 1 821 46 695 Suur-Kauklahti 2 660 1 313 339 646 261 5 219 Vanha-Espoo 16 914 7 4 2 198 3 075 1 305 30 516 Pohjois-Espoo 4 239 2 306 432 990 291 8 258 Muu alue 936 303 155 356 705 2 455 Yhteensä 120 811 46 322 16 726 28 248 9 490 221 597 % Lähde: Suur-Leppävaara TKT-21 taulu TE 55,9 20,6 7,3 12,4 3,8 1 Suur-Tapiola 51,7 18,1 9,8 16,4 4,0 1 Suur-Matinkylä 57,3 18,5 7,4 12,6 4,3 1 1.2 Väestön koulutustaso Suur-Espoonlahti 54,8 22,8 6,7 11,8 3,9 1 Suur-Kauklahti 51,0 25,2 6,5 12,4 5,0 1 Taulukko 4. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutustaso Espoossa, Helsingissä. Vantaalla ja Vanha-Espoo 55,4 23,0 7,2 10,1 4,3 1 pääkaupunkiseudulla 31.12.221 Pohjois-Espoo 51,3 27,9 5,2 12,0 3,5 1 Koko Espoo 54,5 Espoo 20,9Helsinki 7,5 Vantaa 12,7 Kauniai- 4,3 1 Koko maa Koulutusaste % % % nen % kiseutu % % Vain perusaste 49517 28,3 156054 32,7 54523 37,5 1380 20,5 261474 32,5 1667334 39,0 Keskiaste 54263 31,0 160366 33,7 51797 35,6 1741 25,9 268167 33,4 1576274 36,8 keskiaste pl. yo-tutk. 30709 17,5 91194 19,1 38355 26,4 733 10,9 160991 20,0 1244459 29,1 keskiaste, vain yo-tutk. 23554 13,4 69172 14,5 13442 9,2 18 15,0 107176 13,3 317974 7,4 Korkea-aste 71495 40,8 1650 33,6 392 26,9 3606 53,6 274451 34,1 1035678 24,2 alin korkea-aste 26249 15,0 59510 12,5 19961 13,7 964 14,3 106684 13,3 521737 12,2 al. korkeakouluaste 15650 8,9 35706 7,5 9748 6,7 8 11,9 61904 7,7 239212 5,6 yl. korkeak.as., tutkijak. 29596 16,9 64934 13,6 9491 6,5 1842 27,4 105863 13,2 274729 6,4 Yhteensä Lkm 175275 1 476570 1 145520 1 6727 1 804092 1 4279286 1 Lähde: VAL-20 taulu V07D 4 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa ja noin joka kolmannella oli korkea-asteen tutkinto. Kaikista suomalaisista ilman tutkintoa oli 39 % ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneita joka neljäs. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla, vaikka heistä 36 %:lla oli keskiasteen tutkinto. Yli 15-vuotiaista espoolaisista 28 % oli ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 41 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli 17 % espoolaisista kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 13 %. Kauniaislaisista ylimmän korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 27 % yli 15-vuotiaista. Espoolaisilla korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kasvaa vanhempiin ikäryhmiin mennessä ollen ylimmillään ikäryhmässä 30-34 -vuotiaat. Heistä 57 %:lla oli korkea-asteen koulutus. Tämän jälkeen korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus alkaa jälleen laskea. Eläkeikäisten ryhmässä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli enää 31 %. Edellisestä vuodesta korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut muilla paitsi alle 30-vuotiailla. Taulukko 5. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutustaso iän mukaan 31.12.22 Ikä yht. 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Vain perusaste 28,3 86,8 18,3 13,9 14,9 14,3 15,8 18,9 23,7 28,9 36,9 52,3 Keskiaste 31,0 13,2 76,9 42,4 28,0 28,9 28,7 28,5 27,8 24,0 21,2 17,0 Korkea-aste 40,8 0,0 4,8 43,6 57,2 56,8 55,6 52,6 48,5 47,1 42,0 30,7 Yht. 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Lähde: TKT-22, taulu V07D Alueittain parhaiten koulutettuja olivat Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvat yli 15- vuotiaat. Suur-tapiolalaisista joka toisella oli korkea-asteen tutkinto, ja vain noin joka viides oli ilman mitään tutkintoa. Alhaisin koulutustaso oli ja Suur-Kauklahdessa, joissa lähes 40 %:lla yli 15-vuotiaista ei ollut mitään ammatillista tutkintoa ja vain 29 %:lla oli korkea-asteen tutkinto. Korkea-asteentutkinnon suorittaneiden osuus oli kohonnut hieman kaikilla muilla suuralueilla. Taulukko 6. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutustaso suuralueittain 31.12.22 Suuralue 15 v. täyt- Vain Keski- Korkea täneet yht. % perusaste % aste % aste % Suur-Leppävaara 43 753 1 12 063 27,6 13 811 31,6 17 879 40,9 Suur-Tapiola 34 413 1 7 274 21,1 10 204 29,7 16 935 49,2 Suur-Matinkylä 25 561 1 6 945 27,2 7 740 30,3 10 876 42,5 Suur-Espoonlahti 36 046 1 10 565 29,3 10 696 29,7 14 785 41,0 Suur-Kauklahti 3 906 1 1 518 38,9 1 266 32,4 1 122 28,7 Vanha-Espoo 23 492 1 7 826 33,3 7 906 33,7 7 760 33,0 Pohjois-Espoo 5 952 1 2 218 37,3 2 6 34,0 1 708 28,7 Muu alue 2 152 1 1 108 51,5 614 28,5 430 20,0 Koko Espoo 175 275 1 49 517 28,3 54 263 31,0 71 495 40,8 Lähde: TKT-21, taulu V04E Lähde: TKT 21, taulu V04E Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 5

1.3 Väestöön liittyviä käsitteitä Eläkeläiset: tieto eläkeläisistä on saatu Kansaneläkelaitoksesta. Osa eläkeläisistä on päätelty eläketulon perusteella. Koulutus: perusasteen jälkeinen loppuun suoritettu koulutus, jonka kesto on vähintään 4 tuntia. Aikuiskoulutusta, kuten työnantajan järjestämä koulutus yms., ei lueta koulutukseksi. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä ja niitä on täydennetty ulkomaalaisten ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta työministeriön työnhakijarekisterin tutkintotiedoilla. Koulutuksessa on käytetty uutta koulutusluokitusta 1997. Opiskelijat: 15 vuotta täyttäneet, jotka opiskelevat jossakin oppilaitoksessa eivätkä ole ansiotyössä tai työttömänä. Tieto opiskelusta on saatu mm. Tilastokeskuksen korkeakouluopiskelijatiedostosta, opetushallituksen yhteisvalintarekisteristä ja Valtion opintotukirekisteristä. Pääasiallinen toiminta: väestö jaetaan työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Luokitus perustuu henkilön pääasialliseen toimintaan viikolla 25-31.12.22 Pääasiallisen toiminnan luokitus: työvoima (työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat) * työlliset * työttömät työvoiman ulkopuolella olevat * 0-14 -vuotiaat * opiskelijat, koululaiset * eläkeläiset * varusmiehet, siviilipalvelumiehet * muut työvoiman ulkopuolella olevat Tiedot toiminnasta perustuvat eri rekistereihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä ensisijalla. Työvoiman sisällä on työttömien päättely tehty ennen työllisiä. Väestö: maassa vakinaisesti asuvat, joilla väestön keskusrekisterin mukaan oli laillinen kotipaikka Suomessa 31.12.22. 2 T Y Ö V O I M A 2.1 Työvoimaan kuuluvuus Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli laskenut sekä koko maassa että Espoossa vuoden 22 aikana. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 72 %, kaikista suomalaisista 65 %. Taulukko 7. Työvoimaosuudet (%) suuralueittain 31.12.1999-22 (15-74 -vuotiaat) 1999 20 21 22 Suuralue Suur-Leppävaara 74,1 74,4 69,9 71,7 Suur-Tapiola 68,0 68,3 75,2 67,9 Suur-Matinkylä 73,5 74,0 74,0 73,2 Suur-Espoonlahti 74,2 74,4 74,6 73,5 Suur-Kauklahti 69,0 71,1 70,5 70,8 Vanha-Espoo 74,9 75,4 75,4 78,5 Pohjois-Espoo 74,0 72,6 74,6 74,5 Koko Espoo 72,5 72,9 73,0 72,1 Koko maa 64,5 65,2 65,2 64,9 Lähde: TKT-98 taulu O 1, TKT-99,, taulu TE, VAL-20 taulu TO1E 6 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

Korkein työvoimaankuuluvuus oli Vanha-Espoossa ja Suur-Espoonlahdessa. Alhaisin työvoimaosuus oli Suur-Tapiolassa ja toiseksi alhaisin Suur-Kauklahdessa. Merkittävin työvoimaosuuden lasku oli ollut Suur-Tapiolassa. Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa työvoimaosuus kohosi hieman vuoden 22 aikana. 2.2 Työllinen työvoima 2.2.1 Elinkeino Vuoden 22 lopussa espoolaisia työllisiä oli 113 372 henkeä. Vuoden 22 aikana työllisten määrä kasvoi noin 850 hengellä eli huomattavasti vähemmän kuin työvoiman määrä, joka lisääntyi 1 3 hengellä. Työllisten määrän kasvoi 0,8 %:lla, mikä oli huomattavasti pienempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Espoon työllisistä viidennes työskenteli kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Vajaa viidennes työllisistä työskenteli tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Kolmanneksi yleisimmin espoolaisen työllisti teollisuus. Espoolaisten työssä käyvien työpaikkojen elinkeinorakenne oli pysynyt lähes samana kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 8. Työllisen työvoiman elinkeinorakenne 31.12.21-23* 21 22 Muutos 23* Elinkeino Lkm % Lkm % 20-21 Lkm % Maa-, riista- ja metsätalous (A) 203 0,2 210 0,2 7 2 0,2 Kalatalous (B) 5 0,0 2 0,0-3 1 0,0 Mineraalien kaivu (C) 37 0,0 32 0,0-5 32 0,0 Teollisuus (D) 14 755 13,1 14 406 12,7-349 13 917 12,3 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 554 0,5 560 0,5 6 564 0,5 Rakentaminen (F) 4 1 3,6 4 7 3,5-4 4 134 3,6 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) 19 273 17,1 19 288 17,0 15 19 630 17,3 Majoitus- ja ravitsemist. (H) 3 096 2,8 2 974 2,6-122 3 219 2,8 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) 7 912 7,0 8 040 7,1 128 7 781 6,9 Rahoitustoiminta (J) 4 829 4,3 4 830 4,3 1 4 736 4,2 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) 23 177 20,6 23 747 20,9 570 24 294 21,4 Julkinen hallinto,maanpuol. (L) 6 448 5,7 6 298 5,6-150 5 8 5,1 Koulutus (M) 7 879 7,0 8 5 7,1 136 8 2 7,1 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) 13 233 11,8 13 496 11,9 263 13 666 12,1 Muut yhteiskunn.ja henk.koht. palvelut (O) 5 934 5,3 6 083 5,4 149 6 219 5,5 Kansainväliset järjestöt (Q) 37 0,0 36 0,0-1 35 0,0 Tuntematon (X) 1 132 1,0 1 338 1,2 206 1 096 1,0 Yhteensä 112 525 1 113 372 1 847 113 347 1 Lähde: VAL-20 taulu T04D, TKT-21 T04D, TKT-22* TDX, Vuoden 23 ennakkotietojen mukaan työllinen työvoima vähenisi vuoden 23 aikana hieman. Kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen osuus työllisten elinkeinona kasvaisi jonkin verran. Suurimman espoolaisia työllistävän toimialan eli yhteiskunnallisten palvelujen parissa työskenteleviä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Joka neljäs espoolainen työllinen oli työssä rahoitustoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Eniten heitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa työllisissä. Kuljetusala työllistäjänä oli keskimääräistä yleisempi Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa ja kauppa ja majoitustoiminta Suur-Espoonlahdessa. Teollisuuden palveluksessa olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Leppävaarassa asuvissa työllisissä vuoden 22 lopussa. 7 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

Taulukko 9. Työllisen työvoiman elinkeino suuralueittain 22 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Muu Yht. Elinkeino (TOL -95) Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo alue vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,2 0,1 0,1 0,7 0,3 0,8 0,3 0,2 Teollisuus (C-E) 14,6 12,7 12,6 12,5 12,9 13,3 13,5 8,6 13,2 Rakentaminen (F) 3,7 1,9 2,7 3,5 6,0 4,8 7,4 13,5 3,5 Kauppa, maj. (G,H) 18,7 17,6 20,5 21,5 18,4 20,4 19,7 20,9 19,6 Kuljetus (I) 7,4 5,9 7,1 7,2 9,1 7,1 8,6 13,2 7,1 Rahoitustoim. (J-K) 24,5 30,2 26,6 25,3 18,6 21,5 18,0 18,1 25,2 Yhteisk. palv. (L-Q) 29,9 30,3 29,2 28,9 32,7 31,6 30,7 20,7 29,9 Tuntematon (X) 1,1 1,3 1,2 1,1 1,6 1,1 1,2 4,7 1,2 Yhteensä 1,0 1 1 1 1 1 1 1 0,0 Lkm 29065 20835 16727 23942 2451 157 44 637 113372 Lähde: TKT-22 taulu T04E 2.2.2 Tulot Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveron alaiset tulot vuonna 22 olivat 37 394 euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet edellisestä vuodesta vain yhdellä prosentilla eli 363 eurolla. Vuoden 21 aikanahan tulot laskivat edellisestä vuodesta 5,8 %:lla. Korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä asuvilla työllisillä, vaikka keskimääräinen tulo olikin pudonnut vuoden aikana yli 9 eurolla. Alueen keskimääräiset tulot olivat edelleen noin kaksinkertaiset Espoon keskimäärään verrattuna. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa ja kolmanneksi korkeimmat Mankkaalla. Molempien alueiden tulotaso oli laskenut vuoden 22 aikana, Suvisaariston työllisillä jopa viidenneksellä. Alhaisimmat tulot olivat jälleen Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli alle 18 6 euroa, eli tulot jäivät alle puoleen Espoon keskimääräisistä tulokertymistä. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoon työllisillä vaikka molemmilla alueilla tulotaso oli hieman noussut. Suuralueista työllisten tulotaso oli pudonnut vain Suur-Tapiolassa Työttömien keskimääräiset valtioveron alaiset tulot olivat 13 924 euroa vuonna 22, eli 37 % työllisten tuloista. Korkeimmat työttömien tulot olivat Suvisaaristossa ja toiseksi korkeimmat Haukilahti-Westendissä ja kolmanneksi korkeimmat Henttaalla. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Kanta-Espoossa, vain 10 254 euroa eli 27 % keskimääräisistä työllisten tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Vanhakartano-Röylän tilastoalueella asuvilla työttömillä ja kolmanneksi pienimmät Otaniemen työttömillä. Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 8

Valtionveronalaiset tulot tilastoalueittain 31.12.22 7,9-10,4 % (5) 5,9-6,9 % (7) 4,7-5,5 % (10) KALAJÄRVI-LAKISTO 72 2,4-4,1 % (4) Keskitulot Espoossa 29 2 euroa NUUKSIO-NUPURI 64 VANHAKARTANO-RÖYLÄ 71 LAAKSOLAHTI 14 BEMBÖLE 61 KANTA-LEPPÄVAARA 11 VIHERLAAKSO-LIPPAJÄRVI 15 KILO-KARAKALLIO MUURALA.GUMBÖLE 13 62 SEPÄNKYLÄ 16 LAAJALAHTI KANTA-KAUKLAHTI 25 KANTA-ESPOO 51 61 MANKKAA 24 HENTTAA OTANIEMI 33 22 KURTTILA-VANTTILA 52 KANTA-TAPIOLA NÖYKKIÖ-LATOKASKI 21 43 OLARI SAUNALAHTI 32 42 HAUKILAHTI-WESTEND 23 KAITAA 44 MATINKYLÄ 31 KANTA-ESPOONLAHTI 41 SUVISAARISTO 45 Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä/ SP 9.7.25 c Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 037/22 c Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot Kuva 4. Työllinen ja työttömän työvoima ja tulot työllistä kohti 22 suur- ja tilastoalueittain 2.3 Työtön työvoima Vuosina 1999 ja 20 työttömien määrä Espoossa laski, mutta vuoden 21 aikana työttömien määrä kohosi ja vuoden lopussa Espoossa oli 6 967 työtöntä. Vuoden 22 aikana työttömien määrä kasvoi noin 470 hengellä 7 439 työttömään ja työttömyysprosentti kohosi edellisen vuoden 5,8 %:sta 6,2 %:iin. Korkein työttömyysaste oli edelleen Suur-Kauklahdessa, joskin se oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Myös Vanhassa-Espoossa, jossa oli toiseksi korkein työttömyysaste, työttömyys oli laskenut vuoden 21 aikana. Alhaisin työttömyys oli Suur-Tapiolassa. Työttömyysaste oli kohonnut hieman vuoden 21 aikana Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa. 9 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

Suuralue 5,3 7 Pohjois-Espoo 5,3 22 5,4 21 7,2 20 6 Vanha-Espoo 6,9 7,3 5 Suur-Kauklahti 4 Suur-Espoonlahti 3 Suur-Matinkylä 2 Suur-Tapiola 1 Suur-Leppävaara 4,0 3,6 3,8 5,7 5,5 5,4 Työttömyysaste (%) 6,4 6,0 6,0 6,9 6,4 6,2 0 2 4 6 8 10 Kuva 3. Työttömyysprosentit suuralueittain 20-22 Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli kohonnut hieman edellisen vuoden 8,5 %:sta 8,8 %:iin. Muutenkin työttömien ikärakenne oli hieman nuorentunut: yli 45-vuotiaden osuus oli laskenut edellisen vuoden 48 %:sta 47 %:iin. Taulukko 11. Työttömät ja työttömyysaste ikäryhmittäin 31.12.21-23* 21 22 23* Ikä- Työttömät Työttö- Työttömät Työttö- Työttömät Työttöryhmä Lkm % myysaste Lkm % myysaste Lkm % myysaste 15-19 142 2,0 3,7 163 2,2 4,8 171 2,1 5,5 20-24 473 6,8 4,9 476 6,4 5,0 508 6,3 5,5 25-29 566 8,1 4,2 660 8,9 4,8 749 9,3 5,4 30-34 768 11,0 4,8 821 11,0 5,3 829 10,3 5,6 35-39 9 12,9 5,3 966 13,0 5,6 1 095 13,6 6,3 40-44 838 12,0 5,5 889 12,0 5,6 1 8 12,7 6,3 45-49 792 11,4 5,5 882 11,9 6,1 962 12,0 6,6 50-54 881 12,6 6,0 885 11,9 6,2 919 11,4 6,6 55-59 1 236 17,7 11,0 1 313 17,7 10,5 1 358 16,9 10,1 60-64 366 5,3 9,5 381 5,1 9,7 424 5,3 9,6 65-69 4 0,1 2,1 2 0,0 1,0 2 0,0 0,8 70-74 1 0,0 2,9 1 0,0 2,1 1 0,0 1,0 Yhteensä 6 967 1 5,8 7 439 1 6,2 8 036 1,0 6,6 Lähde: TKT-99 tauluv04d, VAL-20 V04D, ennakko 20 TEX Työttömyys oli korkein eläkeikää lähestyvillä eli 55-64-vuotiailla. Tämän ikäisistä työvoimaan kuuluvasta lähes joka kymmenes oli työtön. Ennakkotietojen mukaan työttömien määrä nousi vuoden 23 aikana noin 530:llä hengellä ja, työttömyysaste kohoaisi 6,6 %:iin. 7,4 7,9 8,3 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 10

2.4 Työvoimaan liittyviä käsitteitä Elinkeino (toimiala): henkilön toimiala määräytyy työpaikan toimialan mukaan. Samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman toimialan ammatista riippumatta. Toimipaikassa yritys harjoittaa pääasiassa yhdenlaatuista toimintaa. Yrityksen toiminnot eri sijaintipaikoilla katsotaan yleensä eri toimipaikoiksi. Toimialatieto on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä tai Kunnallisen eläkelaitoksen toimintayksikkörekisteristä. Vuodesta 1993 työssäkäyntitilastossa on ollut käytössä uusi toimialaluokitus (TOL-22), jonka pääluokat ovat: A. Maatalous, riistatalous ja metsätalous B. Kalatalous C. Mineraalien kaivu D. Teollisuus E. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F. Rakentaminen G. Tukku- ja vähittäiskauppa H. Majoitus- ja ravitsemistoiminta I. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J. Rahoitustoiminta K. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut L. Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M. Koulutus N. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P. Työnantajakotitaloudet Q. Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X. Toimiala tuntematon Työllinen työvoima: kaikki 15-74 -vuotiaat, jotka viikolla 25.-31.12.22 olivat työllisiä. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työttömät (työtön työvoima): laskentaviikolla yhdenkin päivän työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työttömyysaste: työttömän työvoiman osuus (%) koko työvoimasta. Työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien osuus (%) työikäisistä eli 15-74 -vuotiaista. Valtionveronalaiset tulot: tiedot verohallituksen verotusrekisteristä vuodelta 22. Valtionveronalaisia ovat tulot, jotka ovat vähintään 2 euroa. Tulot tulolähteen mukaan: yrittäjätulot, palkkatulot ja muut tulot. 3 T Y Ö P A I K A T 3.1 Määrä ja elinkeino Vuoden 22 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä 573 911 työpaikkaa. Työpaikat olivat vähentyneet noin 1 750 edellisestä vuodesta, mikä merkitsi 0,3 % kasvua. Ennakkotietojen mukaan pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys hiipui entisestään vuoden 23 aikana, jolloin työpaikat vähenivät 340 työpaikalla. 11 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

Taulukko 13. Työpaikat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla 31.12.1994-23* Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta 1994 73 966 294 237 66 4 2 238 436 843 9 9 1995 77 064 297 932 68 668 2 155 445 819 8 976 1996 81 171 307 514 70 662 2 170 461 517 15 698 1997 87 624 321 430 75 906 2 308 487 268 25 751 1998 93 746 344 939 82 148 2 375 523 208 35 940 1999 99 711 357 160 85 485 2 318 544 674 21 466 20 1 559 372 352 89 249 2 325 566 485 21 811 21 105 850 375 763 91 207 2 839 575 659 9 174 22 106 030 373 381 91 670 2 830 573 911-1 748 23* 105 624 370 953 94 203 2 791 573 571-340 Lähde: TKT 20 taulu T05E, TKT 21, 23 taulu TDX =*ennakko Vuoden 1997 aikana Espoossa saavutettiin työpaikkojen määrässä lamaa edeltänyt eli vuoden 1989 taso. Vuoden 1997 lopussa työpaikkoja oli 87 624. Vuoden 22 lopussa Espoossa oli 106 030 työpaikkaa. Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 180, kun edellisvuoden työpaikkamäärän kasvu oli 3 291. Työpaikat lisääntyivät Espoossa ja Vantaalla, mutta vähenivät Helsingissä ja Kauniaisissa. Ennakkotietojen mukaan työpaikat olisivat vähentyneet edelleen vuoden 23 aikana sekä koko pääkaupunkiseudulla että Espoossa, Helsingissä ja Kauniaisissa. Arvion mukaan Vantaalla työpaikat sen sijaan olisivat lisääntyneet. Taulukko 14. Työpaikat elinkeinon mukaan 31.12.21-23* (TOL-22) 31.12.21 31.12.22 31.12.23* Muutos Elinkeino Lkm % Lkm % Lkm % 22-03 Maa, riista- ja metsätalous (A) 188 0,2 185 0,2 188 0,2 3 Kalatalous (B) 1 0,0 1 0,0 1 0,0 0 Mineraalien kaivu (C) 28 0,0 14 0,0 12 0,0-2 Teollisuus (C-E) 15 948 15,1 15 053 14,2 14 269 13,5-784 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 393 0,4 419 0,4 426 0,4 7 Rakennustoiminta (F) 4 299 4,1 4 119 3,9 4 174 4,0 55 Tukku- ja vähittäiskauppa 22 255 21,0 22 716 21,4 23 099 21,9 383 Majoitus- ja ravitsemist.(h) 2 576 2,4 2 380 2,2 2 672 2,5 292 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) 5 120 4,8 5 662 5,3 5 357 5,1-305 Rahoitustoiminta (J) 3 546 3,4 3 636 3,4 3 640 3,4 4 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) 22 472 21,2 22 541 21,3 23 379 22,1 838 Julkinen hallinto, maanpuol. (L) 4 072 3,8 3 950 3,7 3 275 3,1-675 Koulutus (M) 8 240 7,8 8 095 7,6 8 055 7,6-40 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) 11 704 11,1 11 856 11,2 11 718 11,1-138 Muut yhteiskunn. ja henk.koht.palv. (O) 3 875 3,7 4 062 3,8 4 261 4,0 199 Kansainväliset järjestöt (Q) 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 Tuntematon (X) 1 133 1,1 1 341 1,3 1 098 1,0-243 Yhteensä 105 850 1 106 030 1 105 624 1-406 Lähde: TKT-21-22 taulu T05E, tkt 23 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 12

Joka viides espoolainen työpaikka oli kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa samoin tukku- ja vähittäiskaupassa. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat ja neljänneksi terveyden ja sosiaalipalvelujen työpaikat. Työpaikkojen elinkeinorakenne ei ollut juuri muuttunut vuoden 22 aikana. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus oli hieman noussut ja kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen laskenut. Ennakkotietojen mukaan Espoossa työpaikkamäärä laski vuoden 23 aikana noin 4 työpaikalla. Kaikkien toimialojen työpaikat eivät kuitenkaan vähentyneet: eniten työpaikat lisääntyivät liike-elämään palveluissa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Eniten työpaikat vähenivät teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa. Työpaikoista 36 % sijaitsi Suur-Tapiolassa ja lähes neljäsosa on Suur-Leppävaarassa. Kolmanneksi eniten vuoden 22 lopussa työpaikkoja oli Vanhassa-Espoossa. Suhteellisesti vähäisin työpaikkamäärä oli Suur-Kauklahdessa. Taulukko 15. Työpaikkajakauma suuralueittain 31.12.1998-22 Muutos Suuralue 1998 1999 20 21 22 21- Suur-Leppävaara 22 096 23 856 24 681 23 854 24 138 284 Suur-Tapiola 32 506 34 619 35 8 38 722 38 161-561 Suur-Matinkylä 7 319 7 709 8 207 9 662 8 931-731 Suur-Espoonlahti 9 705 9 929 10 845 10 473 9 547-926 Suur-Kauklahti 1 554 1 7 1 833 1 874 1 687-187 Vanha-Espoo 10 772 11 472 11 424 10 798 11 089 291 Pohjois-Espoo 4 158 4 406 4 393 4 573 4 175-398 Muu 5 636 6 0 5 375 5 894 8 3 2 408 % Lähde: Suur-Leppävaara TKT-98 O 120, TKT -99,, 23,6 T05E, 23,9 VAL-20 24,1 T05E 22,5 22,8 1,2 Suur-Tapiola 34,7 34,7 34,9 36,6 36,0-1,4 Jos Suur-Matinkylä aluetta muu ei oteta huomioon, 7,8 7,7 eniten uusia 8,0 työpaikkoja 9,1 vuoden 8,4 22-7,6 aikana oli tullut Vanhan- Suur-Espoonlahti 10,4 10,0 10,6 9,9 9,0-8,8 Espoon Suur-Kauklahti alueelle ja toiseksi 1,7 eniten Suur-Leppävaaraan. 1,7 1,8 1,8 Muilla 1,6 suuralueilla -10,0 työpaikat vähenivät, eniten Vanha-Espoo Suur-Espoonlahdessa 11,5 jasuur-matinkylässä. 11,5 11,1 Myös 10,2 Suur-Tapiolassa 10,5 työpaikkoja 2,7 oli kadonnut noin Pohjois-Espoo 560. 4,4 4,4 4,3 4,3 3,9-8,7 Muu 6,0 6,0 5,2 5,6 7,8 40,9 Suur-Leppävaaran Yhteensä työpaikoista 1 lähes 1 neljäsosa 1 oli kaupan 1 alalta 1 ja viidennes teollisuudessa. Sekä rahoituksen Lkm että yhteiskunnallisten 93 746 99 711 palvelujen 1 559osuus 105 850 työpaikoista 106 030 oli noin 180 viidennes. Suur-Tapiolan työpaikkarakenne Lähde: TKT-98 O 120, oli yksipuolisempi, TKT-99,, T05E, kun alueen VAL-20 työpaikoista T05E 23 % oli kaupan alalla ja yli kolmannes rahoituksen ja elinkeinoelämän palveluissa. Noin viidennes työpaikoista oli yhteiskunnallisissa palveluissa. Suur-Matinkylän työpaikoista 30 % oli kaupan alalla ja lähes saman verran yhteiskunnallisissa palveluissa ja neljäsosa oli rahoitustoiminnan työpaikkoja. Suur-Espoonlahden työpaikoista 34 % oli keskittynyt kaupan alalle ja 30 % yhteiskunnallisiin palveluihin. Suur-Kauklahti oli teollisuusvaltaisin alue, kun runsas kolmannes työpaikoista oli teollisuudessa. Vanha-Espoo puolestaan on palveluvaltaisin alue. Sen työpaikoista 60 % oli palveluissa. Pohjois-Espoon työpaikoista 28 % oli palveluissa ja viidennes teollisuudessa ja kaupassa. Toimialoittaista sijoittumista tarkasteltaessa havaitaan, että teollisuuden työpaikoista 40 % sijaitsee Suur-Tapiolassa. Toiseksi eniten teollisuuden työpaikkoja oli Suur-Leppävaarassa. Rakennustoiminnan työpaikkoja oli eniten Suur-Leppävaarassa ja toiseksi eniten Suur-Tapiolassa. Joka kuudes rakennusalan työpaikka oli Vanhassa-Espoossa. Yli kolmannes kaupan työpaikoista sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka neljäs Suur-Leppävaarassa. Kaupan työpaikoista 13 % oli Suur-Espoonlahdessa. Kuljetuksen ja tietoliikenteen työpaikat olivat keskittyneet Suur-Tapiolaan, jossa alan työpaikoista oli neljännes. Rahoitus- ja elinkeinoelämän palvelujen työpaikoista puolet sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka viides Suur-Leppävaarassa. Palvelualan työpaikkojen jakautuminen eri alueille oli hieman 13 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

tasaisempaa kuin muilla toimialoilla. Runsas neljännes palvelualan paikoista oli Suur-Tapiolassa, joka neljäs oli Vanhassa-Espoossa ja vajaa viidennes oli Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes palvelutyöpaikka oli Suur-Espoonlahdessa samoin Suur-Matinkysässä. Taulukko 16. Työpaikat elinkeinon mukaan suuralueittain 31.12.22 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha Pohjois- Yht. Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 19 45 10 7 17 50 32 186 Teollisuus (C-E) 5 228 6205 321 1363 580 556 738 15 486 Rakennustoiminta (F) 1 108 804 445 4 105 657 542 4 119 Kauppa (G,H) 5 928 97 27 3205 462 1567 910 25 096 Kuljetus, tietol. (I) 1 4 1364 566 518 1 264 442 5 662 Rahoitus (J,K) 5 572 13076 2197 1043 152 1303 324 26 177 Yhteisk. palv. (L-Q) 5 170 7573 2636 29 249 6626 1173 27 963 Tuntematon (X) 89 87 56 110 22 66 14 1 341 Yhteensä 24 138 38 161 8 931 9 547 1 687 11 089 4 175 106 030 Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 0,5 0,8 0,2 Lähde: VAL-20 taulu T05E Teollisuus (C-E) 21,7 16,3 3,6 14,3 34,4 5,0 17,7 14,6 Rakennustoiminta (F) 4,6 2,1 5,0 4,2 6,2 5,9 13,0 3,9 3.2 Kauppa Työpaikkaomavaraisuus (G,H) 24,6 23,6 30,2 33,6 27,4 14,1 21,8 23,7 Kuljetus, tietol. (I) 4,2 3,6 6,3 5,4 5,9 2,4 10,6 5,3 Työpaikkaomavaraisuus Rahoitus (J,K) (kunnassa 23,1 34,3 työssä käyvät 24,6 prosentteina 10,9 9,0 espoolaisten 11,8 työllisten 7,8 määrästä) 24,7 laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta on sen jälkeen kohonnut vuosittain. Vuoden 1996 lopussa Yhteisk. palv. (L-Q) 21,4 19,8 29,5 30,4 14,8 59,8 28,1 26,4 Tuntematon (X) 0,4 0,2 0,6 1,2 1,3 0,6 0,3 1,3 saavutettiin lamaa edeltänyt taso. Vuonna 21 työpaikkaomavaraisuus kohosi 94,1 %:iin, vaikka Yhteensä 1 1 1 1 1 1 1 1 työpaikkakehitys Lkm olikin 24 hiipunut, 138 38 mutta 161 samalla 8 931 työllisen 9 547 työvoiman 1 687 11 määräkin 089 4 kasvu 175 106 oli laantunut. 030 Vuoden 22 aikana työpaikkaomavaraisuus laski 93,5 %iin.todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka Lähde: VAL-20 moni työllinen taulu kävi T05Etyössä omassa kunnassa, oli pysynyt edellisen vuoden tasolla, 49,8 %:ssa. Korkein teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli edelleen Suur-Tapiolassa ja toiseksi korkein Pohjois-Espoossa. Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Suur-Espoonlahdessa ja Suur- Matinkylässä. Taulukko 17. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain 31.12.20-22 20 21 22 Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara 24 681 82,8 23 854 82,8 24 138 83,0 Suur-Tapiola 35 8 185,1 38 722 182,2 38 161 183,2 Suur-Matinkylä 8 207 49,9 9 662 58,3 8 931 53,4 Suur-Espoonlahti 10 845 45,1 10 473 43,2 9 547 39,9 Suur-Kauklahti 1 833 85,7 1 874 83,3 1 687 68,8 Vanha-Espoo 11 424 79,7 10 798 73,3 11 089 70,6 Pohjois-Espoo 4 393 117,6 4 573 115,5 4 175 104,0 Alue tuntematon 5 375. 5 894. 8 3. Koko Espoo 1 559 92,7 105 850 94,1 106 030 93,5 Lähde: TKT-97-98 taulu O120, TKT-99-22 taulu T05E Työpaikkaomavaraisuus laski eniten Suur-Kauklahdessa ja toiseksi eniten Pohjois-Espoossa. Sen sijaan Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa teoreettinen työpaikka omavaraisuus kohosi hieman. Muilla alueilla omavaraisuus laski. Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 14

3.3 Työpaikkaan liittyviä käsitteitä Elinkeino (toimiala): katso määritelmä sivulla 14 Työpaikka: pääasiallinen työpaikka viikolla 25.-31.12.22 Monet työllisen työvoiman tiedoista, kuten toimiala, perustuvat työpaikkatietoihin. Tietojen määrittämisessä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Kaikki työlliset on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Tarkan sijaintitiedon puuttuessa on henkilö kiinnitetty asuinkuntaansa. Työpaikkamäärä: alueella työskentelevien henkilöiden määrä. Jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Myös osa-aikaista työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti työpaikan. Jos työtä esim. äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa muodostua kaksi työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus: alueella työssä käyvien ja alueella asuvien työllisten suhde: alueella työssä käyvät /alueella asuva työllinen työvoima * 1. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 1 %, on alueen työpaikkojen määrä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman määrä. 4 S U K K U L O I N T I 4.1 Espoossa työssä käyvät Espoolaisten miehittämien Espoon työpaikkojen osuus oli vuoden 22 aikana kohonnut hieman 53 %:iin. Vaikka työpaikkojen määrä Espoossa lisääntyi vain 180:lla, Espoossa työssäkäyvien espoolaisten määrä kasvoi noin 430:lla. Taulukko 18. Espoossa työssä käyvien asuinkunta 1999-22 1999 20 21 22 Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 54 679 54,8 55 460 54,1 56 043 52,9 56 470 53,3 Helsinki 21 5 21,1 22 167 21,6 23 5 21,7 22 435 21,2 Vantaa 6 159 6,2 6 452 6,3 6 652 6,3 6 610 6,2 Kauniainen 906 0,9 920 0,9 946 0,9 9 0,9 Pääkaupunkiseutu yht. 82 769 83,0 84 999 82,9 86 646 81,9 86 417 81,5 Kirkkonummi 3 494 3,5 3 687 3,6 3 842 3,6 3 908 3,7 Vihti 1 665 1,7 1 682 1,6 1 862 1,8 1 939 1,8 Nurmijärvi 1 244 1,2 1 325 1,3 1 4 1,3 1 441 1,4 Tuusula 570 0,6 580 0,6 636 0,6 654 0,6 Järvenpää 576 0,6 580 0,6 569 0,5 575 0,5 Kerava 581 0,6 634 0,6 638 0,6 615 0,6 Sipoo 273 0,3 290 0,3 323 0,3 298 0,3 Muut kunnat 8 539 8,6 8 782 8,6 9 932 9,4 10 183 9,6 Yhteensä 99 711 1 1 559 1 105 850 1 106 030 1,0 Lähde:TKT-99-22 taulu T13D Helsinkiläisten työssäkäynti Espoossa vähentynyt noin 570 hengellä edellisvuodesta, mutta edelleen joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa oli helsinkiläinen työntekijä. Vaikka työssäkäynti Espoossa pääkaupunkiseudulta vähenikin, muista lähikunnista se lisääntyi Keravaa ja Sipoota lukuun ottamatta. Helsingin seudun ulkopuolelta Espoossa työssäkäynti lisääntyi 250 työntekijällä.. 15 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

4.2 Espoolaisten työpaikan sijainti Espoolaisista työllisistä enää vajaa puolet oli työssä omassa kunnassa. Määrällisesti kotikunnassa työskentelevien määrä oli lisääntynyt noin 430:llä vaikka työllisten espoolaisten määrä oli kasvanut 850:llä. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden määrä oli kasvanut vain noin 40:llä ja osuus työllisistä oli hieman laskenut. Sukkulointi Vantaalle lisääntyi 260:llä. Koko pääkaupunkiseudulle sukkulointi Espoosta lisääntyi noin 7 hengellä. Taulukko 19. Työllisen työvoiman työpaikan sijainti 20-22 Työpaikan 20 21 22 sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 55 460 50,1 56 043 49,8 56 470 49,8 Helsinki 42 840 38,7 43 662 38,8 43 704 38,5 Vantaa 6 494 5,9 6 770 6,0 7 030 6,2 Kauniainen 739 0,7 924 0,8 9 0,8 Pääkaupunkiseutu yht. 105 533 95,4 107 399 95,4 108 105 95,4 Kirkkonummi 1 2 1,1 1 187 1,1 1 237 1,1 Vihti 168 0,2 165 0,1 152 0,1 Nurmijärvi 260 0,2 254 0,2 244 0,2 Tuusula 195 0,2 204 0,2 220 0,2 Järvenpää 109 0,1 131 0,1 150 0,1 Kerava 195 0,2 211 0,2 197 0,2 Sipoo 53 0,0 69 0,1 66 0,1 Muut t. tunt. 2 915 2,6 2 905 2,6 3 1 2,6 Yhteensä 110 630 1 112 525 1 113 372 1,0 Lähde: VAL-95 K 120, TKT-96-98 taulu K120, TKT-99,, taulu T12D,VAL-20 taulu T12D LÄHTEET Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 22 SAURUS-ja ALUESARJAT TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tässä tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Alkuperäiset työssäkäyntitilasto 22 taulukot löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-tilastotietokannasta osoitteesta http://esa06/px tai intran etusivulta omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Työssäkäyntitilaston tietoja on saatavilla myös pääkaupunkiseutujen yhteisestä internetissä sijaitsevasta aluesarjat-tilastotietokannasta osoitteesta www.aluesarjat.fi. Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 16