1
2
3 Terveyspalvelut Toiminta-ajatus Terveyspalveluiden tulosalue huolehtii yhteistoiminta-alueen asukkaiden perusterveydenhuollon sekä siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta alueen kuntalaisille voimassaolevan lainsäädännön, kansallisten suositusten sekä kuntien tilausten mukaisesti. Toiminnan tavoitteena on väestön terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin parantaminen sekä sairauksien tehokas, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hoito. Palvelutarjonnalla tuetaan väestön itsenäistä selviytymistä sekä vahvistetaan omatoimisuutta ja terveystietoisuutta. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan valtakunnan tasolla valmisteilla oleva sote- uudistus. Palvelutuotantoa ohjaa väestön arvioitu palvelujen tarve sekä laatu- ja kokonaistaloudellinen ajattelu. Tulosalueen palvelutarjontaa suunnitellaan yhteistyössä kaupungin muiden tulosalueiden, sosiaalitoimen yksiköiden sekä erikoissairaanhoidon edustajien kanssa. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti omana toimintana ja niitä täydennetään tarvittavilla ja tarkoituksenmukaisilla ostopalveluilla. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Palvelujen saatavuus on lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuu ja asetuksen edellytykset täyttyvät. SHQS Sosiaali-ja terveyspalveluiden laatuohjelman käytön vakiinnuttaminen koko tulosalueelle. Jatkuvat ylläpitoarvioinnit. Laadullinen ajattelu ja toiminnan jatkuva laadullinen arviointi on vakiintunutta toimintaa kaikissa yksiköissä. Osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Hoitoketjujen sujuvoittaminen eri toimijoiden, pth, esh, sos, välillä asiakaslähtöisesti. Osaamiskartoitukset ajatasalla. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Työhyvinvointikyselyt. Hoitoketjujen kuvaaminen. Osaamiskartoitukset on laadittu. Asiakkaan kokemus palveluiden käytöstä parantuu. Työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen. Sujuvat, asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet suunnitteilla oleva soteintegraatio huomioituna. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 200,6 211,04 Tilivelvolliset
Johtava ylilääkäri 4
5 Toiminnan muutokset Vuoden 2016 aikana suurin muutos terveyspalveluissa oli yhteisosastojen ja kotisairaalan perustaminen. Kehittämistyötä on edelleen osastojen suhteen tehty. Hoitoketjujen selkeyttäminen ja toisaalta kaupungin vanhustyön ja terveystoimen panostukset vanhustenhoitoon ovat näkyneet selkeästi vuodeosastopaikkojen tarpeen vähenemisessä. Perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja on viime vuosina jatkuvasti vähennetty, mutta vuoden 2016 käytön perusteella näyttää siltä, että edelleen saattaa olla tarvetta paikkojen vähentämiseen. Sairaanhoitopiirin neuvotteluissa erikoissairaanhoidon varaamat paikat 9+ 5 säilyivät ennallaan, mutta myös erikoissairaanhoidon paikkojen käyttö on ollut arvioitua vähäisempää. Raja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaiden hoitoisuuden välillä on kaventunut ja potilaat ohjautuvatkin osin paikkatilanteen mukaan joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon paikalle. Osastolla on kuitenkin käytössä niin yleislääkärin kuin erikoislääkäreidenkin osaaminen kaikkien potilaiden hoidon suhteen. Mikäli osastojen käyttöaste jatkuu vajaalla, on syytä harkita osastojen yhdistämistä, jonka myötä myös resursseja pystyttäisiin tehokkaammin hyödyntämään. Käytännössä jo nyt potilaita ohjautuu sekaisin eri osastoille ts kirurgispainotteisella osastolla on sisätautipotilaita ja päinvastoin. Kotisairaalatoiminnalle on vuoden 2016 tähäastisen käytön perusteella ollut selkeä tarve ja osin on ollut vaikuttamassa osastopaikkojen tarpeen vähenemiseen. Kotisairaalan työntekijöiden vahva osaaminen on ollut merkittävänä apuna myös ympärivuorokautisen hoidon laitosten henkilökunnalle ja tarpeettomilta sairaalasiirroilta on vältytty ja samalla saatu kustannussäästöä. Mikäli osastoja päädytään yhdistämään, tulee mahdollisesti vapautuvaa henkilökuntaa siirtää kotisairaalan toimintaan, sillä nykyisellä henkilöstöresurssilla on haavoittuva ja esimerkiksi äkilliset sairauslomat hankaloittavat kotisairaalan toimintaa osaavien sijaisten vähyydestä johtuen. Loimaalla kotisairaalatoiminnassa on muuten vastaava mitoitus, mutta lisäksi siellä on varahenkilö eli käytännössä yksi työntekijä enemmän. Päivystysasetus tuo muutoksia myös päivystyksen liikelaitoksen ( EPLL:n) alueellemme tuottamaan virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen, johon sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksen perusteella on alkusyksystä 2015 haettu poikkeuslupaa, jotta TYKS Vakka-Suomen sairaalan EPLL:n yksikkö voisi jatkossa tuottaa perusterveydenhuollon tasoista päivystystä. Päivystyksen muutosten suhteen vuoden 2015 ja 2016 aikana on tehty yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja terveyspalveluiden välillä ja yhteistyön kehittämisen on tarkoitus jatkua 2017 aikana tavoitteena palvelun kehittämisen asiakaslähtöisesti. Kustannusten kasvun hillitsemiseen pyritään myös tiivistämällä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri toimialojen välillä, tarkoituksena on suunnitelmallisesti pyrkiä poistamaan päällekkäisyyksiä potilaiden hoitopolussa ja selkeyttämään työnjakoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä jatketaan suunnitelmallisesti mm saattohoidon, haavahoidon ja diabeteksen hoidon suhteen. Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä, selkiyttää työnjakoa ja toisaalta myös karsia päällekkäisyyksiä hoidossa asiakasnäkökulma ja talous huomioiden. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon alla hyvinvointineuvolan ja perheneuvolan toimintaa sulautetaan edelleen kohti perhekeskus-ajattelua. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa kehitetään edelleen. Lastensuojelun menoja on pystytty hillitsemään panostamalla ennaltaehkäisevään työhön ja lisäresurssia saadaan siirtämällä yksi työntekijä sosiaalityöstä hyvinvointineuvolaan. Yhteistyötä on tehty myös mielenterveys- ja päihdeyksikön kanssa ja jatkossakin tarvittaessa psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta voidaan tarvittaessa käyttää myös hyvinvointi- ja perheneuvolan tarpeisiin. Tukiperhetoiminnan käynnistäminen on myös suunnitteilla vuoden 2017 aikana. Suun terveydenhuollon on potilastietojärjestelmien osalta määrä liittyä Kansalliseen arkistoon (KanTa) vuonna 2016, mikä on edellyttänyt ja edellyttää edelleen päivityksiä potilastietojärjestelmiin. Muutos on viivästynyt ja siirtyy ainakin osin toteutettavaksi vuoden 2017 aikana. Nämä kustannukset rahoitetaan investointimenoina. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminta on vuoden 2013 lomautusten ja siitä seuranneiden resurssivähennysten takia kärsinyt normaalien vastaanottoaikojen vähyydestä, jonot kiireettömälle vastaanotolle ovat vaihdelleet 3-4 viikosta lähes kolmeen kuukauteen keskiarvon ollessa selkeästi yli kuukauden mittainen. Pitkät odotusajat vastaanotolle lisäävät vaivojen kroonistumisen riskiä ja toisaalta lisäävät myös päivystyksen käyttöä. Avosairaanhoidon alle kuuluvat myös vanhustenhoidon lääkäripalvelut ja kaikki viimeaikaiset lääkäriresurssilisäykset on jouduttu laittamaan vanhusten huollon palveluihin tukemaan vanhustyön muutoksia. Toisaalta tämä lisäys näkyy nyt vähentyneenä vuodeosastokäyttönä, myös erikoissairaanhoidon vuodeosastokäyttö on ikäihmisten kohdalla vähentynyt. Avosairaanhoidon toiminnan seuraavan painopisteen tulisikin olla työikäisten ja ei kotihoidon piirissä olevien itsenäisesti asuvien kuntalaisten avovastaanottopalveluiden saatavuuden lisäämisessä. Kroonisten sairauksien ehkäisy ja riskitekijöiden mahdollisimman hyvä hoito sairauksien varhaisvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää potilaiden myöhempien vuosien elämänlaatua ja toisaalta hoidon kustannuksia ajatellen. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä on kartoitettu potilasryhmiä, joiden hoitovastuun tulisi kansallisten käytäntöjen perusteella olla perusterveydenhuollossa, mutta potilaat ovat jääneet aluesairaalan seurantaan aiempien vuosien käytäntöjen seurauksena. Suuri ryhmä ovat valtimotauteja sairastavat, kuten diabeetikot, joiden siirto
perusterveydenhuoltoon ei ole onnistunut lääkärivajeen seurauksena. Myös hoitajaresurssia tulisi lisätä nykyisestä. Kuntamaisemaselvityksessä tähän on viitattu jo moneen otteeseen, mutta resurssivajeesta johtuen toteutus on jäänyt vajaaksi. Kuntamaisemavertailussa avosairaanhoidon palvelut on tuotettu varsin edullisesti vertailukuntiin nähden ja resurssia on suositeltu lisättäväksi em muutosten toteuttamiseksi. Runsaasti palveluja käyttävien asiakkaiden kartoittaminen ja heidän asiointinsa on keskitetty yhdelle hoitajalle (care manager) ja tätä toimintaa kehitetään edelleen palvelun parantamiseksi. Moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kuten sosiaalipuolen kanssa lisätään edelleen. Kuntien työllistämisvelvoitteen muutos vuoden 2015 alusta on lisännyt kuntien kustannuksia työmarkkinatuen kuntaosuuden noustessa jopa 70% :iin yli 1000 pv työttömien kohdalla. Terveystoimessa pyritään yhdessä sosiaalitoimen kanssa kartoittamaan työttömien työnhakijoiden työkyky, jotta työttömien työnhakijoiden joukossa ei olisi työkyvyltään selkeästi heikentyneitä työnhakijoita, joiden tulisi olla esim. työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen piirissä. Tämä yhteistyö on toiminut jo nyt tehokkaasti ja kaupungin kustannuksia on pystytty näiltä osin vähentämään. Toimintaa voitaisiin edelleen tehostaa, vuoden 2016 aikana ongelmaksi on muodostunut sekä lääkäri- että hoitajaresurssin vähyys, sitä ei riittävästi ole pystytty osoittamaan tähän työhön. Tämä selvitystyö vaatii sekä hoitajan että lääkärin resurssin lisäystä. Hoitajan resurssilisäys kompensoituu osin sillä, että veteraanien määrä vähenee ja veteraanikuntoutusasioiden selvittelyyn vapautuvasta ajasta voidaan osoittaa työttömien asioiden selvittelyyn. Lääkärilisäyksen tarve olisi n. 20 % eli yhden työpäivän verran. Tämä sisältäisi myös kaupungin lupaamaan 10% lääkäriresurssin TYP-yhteistyölle. Terapiapalvelut on toiminnallisesti liitetty avosairaanhoidon alle. Terapiapalveluissa fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan kokeilu toteutettiin keväällä 2016 ja siitä saatu palaute niin lääkäreiltä, hoitajilta ja ennen kaikkea asiakkailta sekä suoraan että asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella osoitti toiminnan olevan ehdottoman tarpeellista. Tavoitteena on toiminnan jatkaminen vuonna 2017. Suoravastaanottotoiminnassa lisäkoulutuksen saaneelle fysioterapeutille voidaan tietyin määritetyin kriteerein suoraan ilman lääkärin vastaanottoa ohjata tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä potilaita, jolloin vaivasta toipuminen useimmiten nopeutuu ja toisaalta lääkäriaikoja vapautuu muuhun vastaanottotoimintaan. Fysioterapiassa on jonoja ja KELA:n linjaukset lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen tiukentamisesta ovat lisänneet kysyntää perusterveydenhuollon piirissä. Lisätarve yhden fysioterapeutin työpanokselle on olemassa, sillä nyt joudumme käyttämään ostopalveluja melko runsaasti ja silti jono kiireettömälle vastaanotolle on turhan pitkä. Mahdollisesti uuden vakanssin perustamista ehdotetaan vielä ensi vuoden aikana, mutta pyrimme vielä selvittämään erikoissairaanhoidon kanssa lähisairaalan erikoissairaanhoidon fysioterapeuttien ja kaupungin fysioterapeuttien työnjakoa, päällekkäisyyttä vaikuttaa sielläkin olevan. Todennäköisesti perusterveydenhuoltoon joudutaan kuitenkin resurssoimaan lisää selvityksestä huolimatta. Terapiapalveluihin kuuluu myös puheterapeutin palvelut. Terveyspalveluissa on yksi puheterapeutin vakanssi, tämän lisäksi ostetaan ostopalveluna puheterapia. Jono terapia-arvioon on aivan liian pitkä, paikoin ½-1 vuotta, mihin asiaan myös aluehallintovirasto (AVI) on puuttunut. Pohdinnassa on ollut toisen puheterapeutin viran perustaminen, mihin ostopalveluun käytetyt rahat riittäisivät. Vertailuna esimerkiksi Naantalissa on 2 puheterapeutin vakanssia (väestöpohja noin 19 000 asukasta, vrt yhteistoiminta-alueen 22 500 asukasta) ja Naantalissa ostopalvelujen määrä on varsin vähäistä. Toisen puheterapeutin palkkaaminen mahdollistaisi laajemman asiakaskunnan kuten aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen osallistumisen, sillä tällä hetkellä oman puheterapeutin työpanos kuluu pelkästään lasten arvioiden tekemiseen ja osin lasten terapioiden tuottamiseen. Mielenterveys- ja päihdeyksikössä on vuoden 2016 aikana tehty voimakasta kehittämistyötä. Asiakaskunta on lisääntynyt ja erityisesti opiaattikorvaushoidossa olevien asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Kustannuksiltaan kalliiden laitoishoitojen määrässä on kasvupaineita ja sen myötä tavoitteena on osaamisen lisääminen ja resurssin vahvistaminen avohoidon tehostamiseksi, jotta laitoskuntoutushoidon kustannusten kasvua saataisiin hillittyä. Lääkäriresurssia on tarve lisätä noin 20%.Yhteistyötä ja sen myötä hoitoketjujen sujuvoittamista perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon välillä tehostetaan entisestään. Esimerkkinä uusista toiminnoista on mielenterveys- ja sosiaalikuntoutuksen päivätoiminta, joka tähän asti ollut erikoissairaanhoidon tuottamaa, mutta nyt esikoissairaanhoidon, aikuisssosiaalityön ja perusterveyden yhteisen valmistelun tuloksena on siirtymässä perustason toiminnaksi. Toiminnan toteutuminen edellyttää erikoissairaanhoidon budjetista toimintaan suunnitellun 167 000 euron siirtämistä perusterveydenhuollon budjettiin. Kyseinen toiminta siirron toteutuessa loppuisi erikoissairaanhoidosta ja tämä on erikoissairaanhoidossa huomioitu mm henkilöstöresurssissa. Erikoissairaanhoidossa myös psykiatrian toimialueen muut muutokset kuten osastotoiminnan päättyminen Uudessakaupungissa vaikuttavat perusterveydenhuollon toimintaan ja edellyttää resurssoinnin vahvistusta mielenterveys- ja päihdeyksikön toimintaan. Yhteistyö ja suunnittelu tulevien muutosten suhteen psykiatrian toimialueen kanssa on aloitettu jo syksyn 2016 aikana. Tavoitteena on avotoiminnan toteuttaminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa siten, että myös fyysisesti toiminnot olisivat rinnakkain mikäli sopivat tilat löytyvät. 6
7 Talousarvion riskit Talousarvion pitävyyden osalta suurin riski liittyy hoitoketjujen toimimattomuuteen. Mikäli terveyskeskuksen akuuteilta vuodeosastoilta ei asiakkaita saada oikea-aikaisesti siirrettyä jatkohoitopaikkoihin tai kotihoidon tuen piiriin, syntyy jonoa ja kulujen kasvua, mihin vuodeosastohoitoon varatut rahat eivät tule riittämään. Toinen suuri riski on osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. Vakituisiin työsuhteisiin hakijoita on vielä riittänyt, mutta osaavien työntekijöiden saaminen sijaisuuksiin on ollut jo pidempään vaikeaa. Tämä koskee lähes kaikkia ammattiryhmiä, mutta etenkin lääkäreitä, hammaslääkäreitä, hammashoitajia, suuhygienistejä sekä osin myös sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Talousarviossa ei myöskään ole varauduttu mahdollisiin yllättäviin epidemioihin. Hallinnon supistaminen viimeisen vajaan kahden vuoden aikana aiheuttaa viivästymistä mm selvityksiin ym. muihin kirjallisiin töihin. Lisäksi hallinnon resurssoinnissa ei ole varauduttu mahdollisiin sote-uudistuksen aiheuttamiin lisätöihin.
8 Terveydenhuollon hallinto Toiminta-ajatus Terveyspalveluiden hallinto vastaa terveyspalveluiden tulosalueen toiminnasta, sen organisoinnista ja kehittämisestä sekä talous- ja henkilöstöhallinnosta. Lisäksi hallinto organisoi terveyspalveluiden laatutyötä ja vastaa tulosalueen prosessityöstä. Terveyspalveludien hallinto vastaa yhteistyöstä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Hallinto vastaa myös toiminnan ja talouden raportoinnista lautakunnalle, hallitukselle ja valtuustolle sekä muille sovitun mukaisesti. Vakanssit: 4,12 Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Palvelujen saatavuus on lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuu ja asetuksen edellytykset täyttyvät. SHQS Sosiaali-ja terveyspalveluiden laatuohjelman organisointi ja toteuttaminen. Itsearviointi tehty ja kehittämiskohteet valittu. Toiminnan laadullinen kehittäminen laatutyön linjausten mukaisesti. Prosessijohtaminen toiminnan johtamisen näkökulmasta. IMS- järjestelmä otettu käyttöön. Prosesseja kuvattu ja päivitetty sovittu määrä. IMS-järjestelmä käytössä arjen työkaluna. Pääprosessit sekä keskeiset asiakasprosessit on kuvattu. Talousarvion pitävyys. Osavuosikatsaukset. Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Painopistealue: Prosessijohtaminen, asiakaslähtöinen palvelu.
9 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Toiminta-ajatus Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto järjestää valtakunnallisten ohjeiden ja valtioneuvoston asetusten mukaiset neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut, seulontatutkimukset, tartuntatautien ehkäisyn, terveydenhuoltolain mukaisen pitkäaikaissairauksien hoitoon tarkoitetun hoitotarvikejakelun, sosiaalihuoltolain mukaisen ennaltaehkäisevän perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun ja kasvatus- ja perheneuvonnan. Henkilötyövuosia 25,21 Käyntejä 22100 Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Kysyntä lapsiperheiden ennaltaehkäisevälle perhetyölle ja kotipalvelulle on lisääntynyt. Tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan siirtämällä yhden perhetyöntekijän työpanos lastensuojelusta hyvinvointineuvolaan. Aloitetaan tukiperhetoiminta ennaltaehkäisevää perhetyötä saaville perheille. Yhteistyö on sujuvaa perhe- ja hyvinvointineuvolan, äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja lastensuojelun välillä. Lisäksi kiinteässä yhteistyössä edellä olevien tahojen kanssa toimivat oppilashuolto, mielenterveys- ja päihdeyksikkö sekä lasten ja nuorten psyk. pkl. Otetaan käyttöön sähköinen ajanvaraus niissä toiminnoissa, joissa se on mahdollista (esim. leikki-ikäisten terveystarkastukset, seulontatutkimukset, kausi-influenssarokotukset). Palvelupäätösten lukumäärä. Lastensuojelukulujen määrä. Tukiperhetoiminnan piirissä olevien perheiden määrä. Perhe- ja hyvinvointineuvolan prosessia noudatetaan kaikilla yhteistyötahoilla. Palvelutarpeen arviointi perhetyössä tehdään lain velvoittamalla tavalla. Puhelimitse tehdyt ajanvaraukset vähenevät, jolloin aikaa jää enemmän itse asiakastyöhön. Sosiaalihuoltolain mukaiset velvoitteet ennaltaehkäisevälle perhetyölle ja lapsiperheitten kotipalvelulle toteutuvat. Asiakasperheet saavat tarvitsemaansa palvelua joustavasti ilman väliinputoamista ja ilman juoksuttamista luukulta toiselle. Perhetyönohjaajan ja sosiaalityöntekijän välinen työnjako palvelutarpeen arvioinnissa on sovittu. Asiakas saa ajan eri palveluihin mahdollisimman joustavasti kaikkina vuorokauden aikoina. 1. Talousarvioesityksessä on siirretty lastensuojelun perhetyöstä yhden lähihoitajan palkkakulut hyvinvointineuvolaan. 2. Perhe- ja hyvinvointineuvolan prosessikuvaus on aloitettu yhteistyössä eri tahojen kanssa vuonna 2016 ja valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.
10 Avosairaanhoito Toiminta-ajatus Avosairaanhoito järjestää terveydenhuoltolain mukaiset lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut tukipalveluineen. Lisäksi järjestetään tarpeelliset päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien palvelut. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskiössä on kansanterveystyö. Avosairaanhoidon palvelujen tarjonta pohjautuu hoidon tarpeen arviointiin, jonka perusteella asiakas ohjautuu oikea-aikaisesti oikeiden palveluiden piiriin. Avosairaanhoidon toiminnan sujuvuudella varmistetaan oikea hoidon porrastus sekä ehkäistään päivystystoiminnan ruuhkautumista. Painopistealueena ennalta ehkäisevä työote ja monisairaiden asiakkaiden kokonaistilanteiden arviointi ja hoitosuunnitelmien laatiminen terveyshyötymallin näkökulmia hyödyntäen. Henkilötyövuosia 63,58 Suoritteet 50 380 Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Palvelujen saatavuus on lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja asetuksen edellytysten täyttyminen. Prosessien kuvaaminen / päivittäminen ja niiden toimivuuden arviointi. Prosessin kuvaaminen Mittarit ja tavoitetason määrittely, toteutumista seurataan ja raportoidaan. Avosairaanhoidon pääprosessi on yhtenäistetty ja jalkautettu. Diabetesprosessi on päivitetty ja jalkautettu. Eri toimijoiden hoitoketjujen kuvaaminen ja toimivuuden arviointi. Hoitoketjut tukevat alueen lähipalveluita huomioiden Sote- integraation. Hoitoketjujen kuvaaminen Mittarien ja tavoitetason määrittely, toteutumista seurataan ja raportoidaan. Lähipalvelut on turvattu luomalla toimivat hoitoketjut, jossa eri tason palvelut on yhdistetty toisiinsa (erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta). Asiakaslähtöisten palveluiden edelleen kehittäminen. Asiakaspalvelukoulutuksen toteuttaminen. Asiakaspalautteen arviointi. Chat- palvelu käynnistäminen: Toimivat hoitoketjut ja palvelukokonaisuudet sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä (perusterveydenhoito ja sosiaalipalveluiden saumaton yhteistyö) Kolmannen sektorin mukaanotto palveluketjujen rakentamisessa (tukee lähipalveluita). Palvelurakenne tukee asiakkaan tarpeita ja odotuksia: Vastaanottotoiminnan aukiolojen laajentaminen virka- ajan ulkopuolelle. Fysioterapeutin
11 yhteydenottojen määrä Sähköisesti varattavissa olevat vastaanottoajat: lkm/ kk. suoravastaanottotoiminna n vakiinnuttaminen palvelutarjonnassa. Chat-palvelu osaksi palvelutarjontaa Sähköinen ajanvaraustoiminto käytössä Uutta 1. Mielenterveys- ja sosiaalikuntoutuksen päivätoiminta Kuntoutujan päivätoiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on tai on ollut sosiaalisen tuen tarvetta, mielenterveysongelmia ja on kuntoutumassa siitä. Kuntoutuminen on jatkuva henkilökohtainen prosessi, johon liittyy psyykkisen voinnin muutokset. Tärkeintä kuntoutujille on arjen selviytymistaidot sekä tuki psyykkisen voinnin ylläpitämiseksi. Kuntoutuspalveluiden päivätoiminnan palvelutuotannon uudelleen organisoinnin tavoitteena on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö. Yhteistyön tavoitteena on asiakkaan etu saada eheä monialainen palveluketju yksilöllisiin tarpeisiinsa. Päivätoiminta toteutetaan niin terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon henkilöstöresurssilla, mutta palvelukokonaisuus kuuluu terveyspalveluiden tulosalueelle. Ryhmätoiminta pyritään rakentamaan siten, että niistä hyötyvät niin sosiaalisen kuntoutuksen- kuin mielenterveyskuntoutujat. Ryhmien sisältöä rakennetaan siten, että TYP- asiakkaatkin pystyvät hyödyntämään palvelutarjontaa, joka auttaa ihmistä aktivoitumaan ja jopa työllistymään. Ensiarvoisen tärkeää on, että palvelupiste olisi jatkossa saman katon alla, jotta monialainen yhteistyö mahdollistetaan ja asiakas saa palvelut matalan kynnyksen palvelupisteestä, yhden oven periaatteella. Kuntoutujan palvelutarpeen arviointi rakennetaan yhteistyössä asiakkaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa, josta muodostuu asiakkaan kuntoutussuunnitelma. Sosiaalikuntoutus tehdään sosiaalihuoltolain säädösten mukaisesti. 2. Vastaanottotoiminnan aukioloaikojen laajentaminen virka- ajan ulkopuolelle Palvelurakennetta pyritään edelleenkin kehittämään siten, että rakenne tulee asiakkaan tarpeita ja odotuksia. Palvelurakenteen kehittäminen on noussut esille avosairaanhoidon asiakasfoorumien yhteydessä sekä kaupungin avoimien palautteiden pohjalta. Esille ovat nousseet vastaanottotoiminnan laajentaminen virkaajan ulkopuolelle sekä sähköisten palveluiden kehittäminen. Lisäksi vuonna 2016 pilotoitiin fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa, jonka asiakaspalautteiden mukaan oli tarpeellista palvelua. Palautteiden mukaan toiminta vastasi asiakkaan tarpeita ja odotuksia. Vuoden 2017 aikana pyrimme laajentamaan virka- ajan ulkopuolella vastaanottotoimintaa laajemminkin yhteistoiminta- alueen terveyskeskuksissa, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus saada hoitoa työajan ulkopuolella. Pyrimme vakiinnuttamaan fysioterapeutin suoravastaanotontoiminnan palvelutarjontaan siten, että se sisältää niin alaraaja, alaselkä kuin olkapää vaivat. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 59.52 63.58
12 Suun terveydenhuolto Toiminta-ajatus Edistää suun terveydentilaa ja suun terveyden tietoutta sitouttaen potilaat itsehoitoon. Hoidamme potilaat oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa käyttäen hyväksi työntekijöidemme moniammatillista tietotaitoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vakanssit 33 Käyntejä 27070 Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Potilastietojärjestelmä Kanta-yhteensopivaksi Potilastietojärjestelmä on Kantasopiva, ja kaikki työntekijät osaavat sen käytön Potilastiedot tallentuvat Kantaan Henkilöstöä on riittävästi ja se on osaavaa ja toimintaan sitoutunutta Kaikissa viroissa/toimissa on suoraan kaupungin virka/työsuhteessa oleva vakituinen työntekijä Vuokrahammaslääkärien ja -hammashoitajien käyttö on vähentynyt, jolloin henkilöstökustannukset laskevat. Varahenkilö hammashoitajaksi yhteistoiminta-alueella on aloittanut toimessa. Toiminta on kaikilta osin lain ja asetusten mukaista Hoitotakuu toteutuu Kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa toteutuu asetusten vaatimukset Toimintojen tiivistäminen ja järkeistäminen supistamalla toimipaikkojen määrää. Päivystys ja henkilökunta ovat vakinaisesti samassa toimipisteessä. Kalannin toimipiste on sulautettu Uudenkaupungin keskushammashoitolaan. Uutta Hammashoitajan toimi perustetaan ensisijaisena toimipisteenä Uudenkaupungin keskushammashoitola. Kalannin remonttia vaativa hammashoitola siirretään Pääterveysaseman tiloihin. Perustelut Sijaisia on hankala ellei mahdoton saada ja käytännön harjoittelija tarvitsee avustajan, jota ei vakinaisesta henkilökunnasta pysty irrottamaan. Päivystysjärjestelyt ja hammashoitajien sujuva käyttö mahdollistuu. Kalannin hammashoitola vaatii kalusteiden uusimista ja muutakin remonttia, hälytysjärjestelmää ja ilmastoinnin järjestämistä. Nämä saadaan edellisemmin kun hammashoitolan laajennus tulee 3krs. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 33 33 34 35 35
13
14 Työterveyshuolto Toiminta-ajatus Työterveyshuolto toteuttaa yhteistyössä työpaikkojen kanssa työpaikan tarpeiden arviointia, toiminnan suunnittelua, vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa sekä laadun parantamista. Työterveyspalveluja tuotettaessa huomioidaan hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Toimintaa ohjaa tasavertainen kumppanuus, ennakoivuus, yksilöllisyys, työhyvinvoinnin edistäminen, ohjaaminen ja muutoksissa tukeminen. Työterveyshuolto tuottaa työterveyshuollon sopimuksen tehneille asiakasyrityksille työnantajan järjestämisvelvollisuuteen liittyvät työterveyshuoltopalvelut ja näiden lisäksi myös muita terveydenhuollon palveluita sopimuksen mukaan. Näitä palveluja tuotetaan myös sopimuksen tehneille yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Henkilötyövuosia 15,4 Suoritteita 15500 Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tavoitteena olla tulevaisuudessakin alueella merkittävä palvelujen tuottaja. Vertaisarvioinnit muihin työterveyshuollon yksiköihin Työterveysverkoston laatumittausten tulokset Asiakastyytyväisyyskysely Tarjouspyyntöjen määrä ja uudet sopimukset www.sivujen kautta tulevat yhteydenotot ja tarjouspyynnöt Yhteistyö ja verkostoituminen alueen muiden palvelun tuottajien kanssa. Työterveyslaatuverkoston jäsenyys ja aktiivinen vertaisarviointi. Kysely tehty, käsitelty ja raportoitu. Kehittämiskohteet tunnistettu. Palvelujen markkinoinnin lisääminen, www sivujen kehittäminen. Toiminta on kilpailukykyistä talouden ja tuottavuuden näkökulmasta Ammattiryhmäkohtaiset tulostavoitteiden toteuma. Henkilöstön pätevyys ja toteutuneet täydennyskoulutukset. Henkilöstölle on määritetty työn tavoitteet ja tulostavoitteet. (Mahdollinen tulospalkkion kehittäminen) Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö. Palvelujen tuottaminen Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja sopimusten mukaisesti. Prosessien päivitykset raportoidaan. Toimintasuunnitelmien päivitys (kpl) raportoidaan. Palautteet ja poikkeamat Keskeiset palveluprosessit päivitetään ja tarkennetaan prosessien mittaristot. Toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden seuranta yhdessä työpaikkojen kanssa.
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 16.4 15.4 15.4 15.4 15.4 15
16 Vuodeosastohoito Toiminta-ajatus Lähisairaalan osastoilla 1 ja 2 hoidetaan sekä erikoissairaanhoidon- että perusterveydenhuollon hoitoa vaativia potilaita. Osastolla 1 on joustavassa käytössä 5 esh:n kirurgista paikkaa sekä 12 pth:n akuuttipaikkaa. Osastolla 2 on joustavassa käytössä 9 esh:n sisätautista paikkaa sekä 11 pth:n akuuttipaikkaa. Vehmaan vuodeosastolla on 20 pth:n akuuttipaikkaa. Vuodeosastoilla tarjotaan lyhytaikaista, ympärivuorokautista kuntouttavaa erikoissairaanhoitoa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kuntalaisille sekä perusterveydenhuollon akuuttihoitoa Yhteistoiminta-alueen kuntalaisille. Osasto 1: Vakansseja 19,00 Hoitopäiviä 5 227 Osasto 2: Vakansseja 22,90 Hoitopäiviä 6 081 Vehmaan vuodeosasto: Vakansseja 18,70 Hoitopäiviä 6 278 Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Vuodeosastohoidon prosessi on toimiva Potilaspaikat Kuormitus % Hoitojaksojen pituus Osasto 1: 17 paikkaa Osasto 2: 20 paikkaa Vehmaa: 20 paikkaa Osasto 1: pth 86 % esh 80 % Osasto 2: pth 86 % esh 80 % Vehmaa: pth 86 % Osasto 1: pth 10 vrk esh 5 vrk Osasto 2: pth 10 vrk esh 5 vrk Vehmaa: 12 vrk Toiminnan jatkuva kehittäminen ja yhtenäistäminen eri toimintayksiköissä Itsearvioinnit Kehittämiskohteet Palautteet Toiminta ja palvelu tasalaatuista ja toimintatavat yhtenäisiä Osaava, motivoitunut ja oikein resursoitu henkilökunta Osaamisrakenne Siivoustyön avustavien tehtävien uudelleen organisointi: hoitajaresurssin vapautuminen hoitotyöhön Lähisairaalan vakanssien lisäksi osastoille ostetaan vsshp:ltä ostopalveluna erikoislääkärien työpanosta 1,4 ja farmaseutin työpanosta 0,75. Vehmaan osastosihteeri eläköityy vuoden 2017 aikana. Tehtävät tulevat uudelleen organisoitaviksi.
17 Kotisairaala Toiminta-ajatus Kotisairaalan tehtävänä on tarjota osastohoitoa vastaavaa lyhytaikaista akuuttia sairaanhoitoa kotona tai kotia vastaavassa hoitolaitoksessa asuville kaikenikäisille Uudenkaupungin kuntalaisille. Kotisairaalassa on viisi virtuaalipaikkaa. Kotisairaalassa hoidetaan iv antibioottien, näytteenottojen ja veritiputusten lisäksi vaativaa haavanhoitoa, kivunhoitoa, saattohoitoa tai muuta lääkärin ja sairaanhoitajan suorittamaa tiivistä arviointia ja seurantaa. Vakansseja 4,3 Hoitopäiviä 1 460 Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Kotisairaalan prosessi on toimiva ja oikein resursoitu Virtuaalipaikat Kuormitus % Asiakkaita / päivä Käynnit / päivä Virtuaalipaikkoja 5 Kuormitus 80 % Asiakkaita 4 / päivä Käynnit 10 / päivä Asiantuntija-avun ja ohjauksen tarjoaminen sisäisesti kaupungin muille yksiköille virka-ajan ulkopuolella Hoitokäynnit vanhustyön / muissa laitoksissa Korvaushoitoasiakaskäynnit Vältetään turhia potilassiirtoja, hoito saadaan toteutettua tutussa toimintaympäristössä Kaikki asiakaskäynnit pystytään hoitamaan kaupungin omana toimintana Alkavan toiminnan jatkuva kehittäminen ja tunnetuksi tuleminen Itsearvioinnit Kehittämiskohteet Palautteet Toiminta ja palvelu ovat tasalaatuista ja tarvetta vastaavaa. Asiakaspalautteiden systemaattinen keruu ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.
18 TERVEYSPALVELUT 2017 Suorite-ennuste vuodelle 2017 Uki Vehmaa T:salo Kustavi P:rant a Yht. Ulkok. Kaikki yhteensä Kouluth/Uki 4 500 4 500 4 500 Kouluth/Vehmaa 300 300 300 Kouluth/T-salo 270 270 270 Kouluth/Kustavi 35 35 35 Kouluth/P-ranta 250 250 250 Lneuvola/Uki 3 500 30 3 530 3 530 Lneuvola/Vehmaa 15 360 10 385 385 Lneuvola/T-salo 270 40 310 310 Lneuvola/Kustavi 75 75 75 Lneuvola/P-ranta 410 410 410 Hyvinvointineuvola/Uki 1 200 1 200 1 200 Perheneuvola 750 20 10 780 780 Äneuvola/Uki 1 950 80 55 30 170 2 285 2 285 Äneuvola/Vehmaa 215 25 20 260 260 Äneuvola/T-salo 105 40 145 145 Psuunnittelu/Uki 650 30 10 5 50 745 745 Psuunnittelu/Vehmaa 55 10 5 70 70 Psuunnittelu/T-salo 15 5 20 20 Muu ennehk/uki 4 500 50 4 550 4 550 Muu ennehk/vehmaa 800 800 800 Muu ennehk/t-salo 550 50 600 600 Muu ennehk/kustavi 300 300 300 Muu ennehk/p-ranta 280 280 280 Avovast./Uki 28 450 350 210 120 50 29 180 400 29 580 Avovast./Vehmaa 450 5 096 190 90 5 826 80 5 906 Avovast.T-salo 390 330 3 200 380 4 300 80 4 380 Avovast./Kustavi 60 50 175 1 930 2 215 80 2 295 Avovast./P-ranta 400 2 550 2 950 30 2 980 Opetusterveyskeskus 0 0 Päihde- ja miel.terv.työ 5 720 350 710 250 150 7 180 30 7 210 Mtt. Kunt. + sos. Kunt. Päiv. 1 830 150 50 100 2 130 2 130 Terapiapalvelut 7 150 380 300 120 250 8 200 8 200 Suun th/uki 15 500 140 60 60 500 16 260 400 16 660 Suun th/vehmaa 200 3 500 140 100 10 3 950 60 4 010 Suun th/t-salo 70 80 2 450 380 2 980 70 3 050 Suun th/kustavi 30 20 70 700 820 70 890 Suun th/p-ranta 50 2 400 2 450 10 2 460 Työterveyshuolto 0 Lähisairaala os 1. kir.pain. 3 450 365 3 815 1460 5 275 Lähisairaala os 2. sis.pain. 2 825 730 3 555 2 628 6 183 Kotisairaala/Uki 1 460 1 460 1 460 Vuodeos/Vehmaa 1 095 2 555 1 460 1 095 365 6 570 6 570 131 339