Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset mitä ne ovat? Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsä Suositukset ovat ison toimijajoukon (metsänomistajat, tutkijat, käytännön toimijat) yhteinen näkemys hyvästä metsänhoidosta. Metsänhoitosuositukset perustuvat: käytännön kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin uusimpaan tutkimustietoon Suosituksilla on ollut ja on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus. metsäneuvonnan avaintyökalu viittaukset työohjeissa, puukauppasopimuksissa yms. 2
Erinäisiä metsänhoidon tasoja Huippuhyvä metsänhoito Metsäsertifioinnin mukainen metsänhoito - PEFC - FSC Metsälain mukainen metsänhoito 3
Mihin suosituksia tarvitaan? Laki ja säädökset asettavat metsätalouden pelikentän rajat, joiden sisällä voidaan toimia Kenttä on laaja ja monelle eri tyylille riittää tilaa Erilaiset toimintatavat soveltuvat eri tavoin erilaisiin tavoitteisiin. Suositukset tarjoavat käytännön ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä tavoitteiden mukaisesti. Lähtökohtana on toiminnan taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys Suositukset tarjoavat konkreettisia vastauksia käytännön kysymyksiin. 4
Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut. 1963 Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi - metsämarssi (1963 65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä. 1964 MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle. 1967 Uusi yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan. 1997 Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. 2014 Uudistunut metsälaki tulee voimaan. Metsänomistajan valinnanvapaus ja vastuut lisääntyvät. 5
Puuston kasvun ja poistuman kehitys 6
Muuttuva toimintaympäristö Arvomuutokset yhteiskunnassa ja metsänomistajakunnassa Individualismi, valinnanvapauden tarve Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan Puuntuotannon ohella metsän tuottamia muita hyötyjä (virkistys, maisema ) arvostetaan entistä enemmän Ennakoitu ilmastonmuutos Varautuminen metsänhoidossa Metsän mahdollisuudet sen torjunnassa 16.9.2014 7
Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 16.9.2014 8
Ilmasto on muuttumassa Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos 9
Muuttuva toimintaympäristö Kansanväliset sopimukset Kestävä kehitys Vesiensuojelu Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Ilmastosopimukset (Sertifiointi) Uusi tieto Satoja tutkijoita tuottavat jatkuvasti uutta tietoa 16.9.2014 10
Metsänhoitosuosituksia viime vuosikymmeniltä 2014 Tavoitteesi mukainen metsä Energiapuusuositus 2010 Energiapuuta kestävästi Turvemaasuositus 2007 Kerralla kuntoon 2006 Monta tietä hyvään metsään 2001 Hyvä metsä kaikille 1994 Luonnonläheinen metsänhoito Tätä aikaisemmat suositukset olivat normatiivisia käsittelyohjeita, ei niinkään suosituksia. Suosituksilla on pyritty vastaamaan ajankohtaiseen tilanteeseen ja näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. 11
Ote suositusten johdannosta Metsänhoidon suositukset ovat metsänhoidon käsikirja ja päätöksenteon apuväline metsänomistajalle. Ne ovat myös asiantuntijoiden, yrittäjien ja työntekijöiden työväline ja tuki. Metsien käyttöä on tarkoituksenmukaista suunnitella metsäomistajan metsäomaisuudelleen asettamien tavoitteiden mukaisesti osana hänen kokonaisvarallisuuttaan. Suositusten tavoitteena on tarjota monia tapoja hoitaa metsää niin, että jokainen metsänomistaja löytää niistä itselleen sopivan. 12
Uudet metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eriikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon suosituksia 13
Metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin vuonna 2006 laadittu suositus! 14
Metsänhoidon suositukset sisällysluettelon pääotsikot 1 JOHDANTO METSÄNHOIDON SUOSITUKSIIN 2 METSIEN KESTÄVÄ HOITO JA KÄYTTÖ 3 METSÄN KASVATUSTAVAN VALINTA 4 RISKIEN HALLINTA METSÄNKASVATUKSESSA 5 TASAIKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS 6 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS 7 METSÄNHOITOMENETELMIEN KUVAUKSET 8 TALOUSMETSIEN LUONNONHOITO 9 METSIEN MONIKÄYTTÖ 10 METSIEN HOITO ERITYISALUEILLA 11 METSÄNHOIDON LAADUNHALLINTA LIITTEET 15
Kiitos! Hanna Kovala hanna.kovala@metsakeskus.fi puh. 029 432 4215 16
Metsän kasvatustavan valinta Kasvatusperiaatteiden vertailu Talousvaikutuksia Ympäristövaikutuksia Maisema- ja monikäyttövaikutuksia Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Lähtökohta: Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa. Juha Varhi Juha Varhi tasaikäinen eri-ikäinen Juha Varhi kaksijaksoinen 17
Talousvaikutuksia (1) Tasaikäisrakenteinen metsä Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin. Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu. Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta. Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella. Kasvumallit ovat vielä puutteelliset. Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole varmuutta. Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla. Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä. Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi. Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan. Korjuun kustannus verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä. 18
Talousvaikutuksia (2) Tasaikäisrakenteinen metsä Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja metsän uudistamiseen. Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä. Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia. Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää. Eri-ikäisrakenteinen metsä Ei yleensä maanmuokkaus- tai uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla. Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän. Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista. Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle alueelle sopeutunutta alkuperää. Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä. 19
Ympäristövaikutuksia (1) Tasaikäisrakenteinen metsä Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät humuksen hajoamista ja hiilen vapautumista ilmakehään. Vaikutukset ovat lievemmät luontaisessa uudistamisessa. Harvennushakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään. Eri-ikäisrakenteinen metsä Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään. Muodostuvan humuksen määrää verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän kasvatukseen voi vähentyä, jos puustopääoma on jatkuvasti alhainen. Puustoon sitoutuneen hiilen määrä on alhaisempi kuin tasaikäisrakenteisessa, keskimäärin tiheämpänä kasvatettavassa metsässä. Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät maaperän ravinteiden vapautumista ja voivat lisätä myös ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin. Vaikutukset ovat lievemmät käytettäessä luontaista uudistamista. Harvennushakkuiden vaikutukset ovat vähäiset. Pohjaveden nousu voi olla ongelmana vettyvillä avohakkuualoilla. Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vähemmän maaperän ravinteisiin kuin avohakkuu ja maanmuokkaus -ketju. Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen ovat suurelta osin harvennushakkuiden tasoiset. 20
Ympäristövaikutuksia (2) Tasaikäisrakenteinen metsä Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa tarvitsevat eläin- ja kasvilajit kärsivät tai katoavat avoimilta uudistusaloilta. Eräät avoimuutta ja valoa tarvitsevat lajit menestyvät avohakkuun jälkeen. Paahteisuutta tarvitsevat lajit voivat hyötyä, mutta tarvitsevat tavallisesti erityistoimia. Laajat yhtenäiset avohakkuualueet heikentävät yhtenäistä puustoista elinpiiriä vaativien lajien menestymistä. Valtaosa Suomessa tehtävistä avohakkuista on keskikooltaan 1-2 ha luokkaa eli suhteellisen pienialaisia. Harvennushakkuiden vaikutukset ovat melko vähäiset. Eri-ikäisrakenteinen metsä Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa tarvitsevat eläin- ja kasvilajit hyötyvät. Kasvatustavan käyttö johtaa vähitellen kuusettumiseen viljavilla kasvupaikoilla. Valoa vaativat lajit vaativat erityistoimia. Poiminta- ja pienaukkohakkuut mahdollistavat laajojen, melko yhtenäisten puustoisten alojen säilymisen, josta hyötyy osa metsälajistosta. 21
Ympäristövaikutuksia (3) Tasaikäisrakenteinen metsä Luonnonhoitoa tarvitaan monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, rakennepiirteinä mm. vanhat puut ja lahopuu. Avohakkuu mahdollistaa kulotuksen käytön ja palaneen puuaineksen synnyttämisen. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kasvatettava puusto on vaihtelevaa Muun monimuotoisuuden ylläpitämiseksi (vanhat puut, lahopuu) tarvitaan luonnonhoitoa. Kulotusta ei voida käyttää poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhteydessä. 22
Maisema- ja monikäyttövaikutuksia Tasaikäisrakenteinen metsä Metsää uudistettaessa maisema muuttuu voimakkaasti. Vain vapaaehtoisesti jätettävät säästöpuut ja säästöpuuryhmät sekä mahdolliset siemenpuut säilyvät hakkuualalla. Puusto on varsin tiheä kasvatusvaiheessa. Uudistushakkuu vaikuttaa marja- ja sienisatoihin. Mustikka voi taantua jopa vuosikymmeniksi. Puolukka voi taantua hetkellisesti ja vadelma lisääntyä. Uudistusalat tarjoavat elintilaa avo- ja reunaalueita suosiville riistalajeille. Eri-ikäisrakenteinen metsä Maisema säilyy peitteisenä kokonaan (poimintahakkuut) tai pääosin (pienaukkohakkuut). Luonnonhoidon vuoksi on suositeltavaa jättää lisäksi laho- ja säästöpuita. Puusto on yleensä koko ajan varsin harva verrattuna tasaikäisrakenteiseen kasvatusmetsään. Metsä ei vastaa ulkoasultaan myöskään käsittelemätöntä luonnonmetsää. Hakkuiden vaikutukset marja- ja sienisatoihin ovat vähäisemmät kuin tasaikäisrakenteisen metsän uudistushakkuussa. Tarjoaa elintilaa metsän peitteisyyttä tarvitseville riistalajeille. 23
Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Tasaikäisrakenteinen metsä Perinteisessä päätehakkuussa korjuuvaurioriski on vähäinen Harvennuksissa riski on suurempi, mutta tuolloin puut ovat pääosin pienempiä. Juurikääpäriskiä voidaan vähentää viljelemällä tai puulajia vaihtamalla. Tukkimiehentäin aiheuttamat vioitukset ovat riskinä havupuutaimikoissa erityisesti, jos maan muokkaus on puutteellinen. Eri-ikäisrakenteinen metsä Korjuuvaurioriski kasvaa korjattaessa suurikokoisia puita muiden seasta. Juurikääpäriski voi kasvaa melko usein toistuvien hakkuiden vuoksi. Jos kohteella on juurikääpää, myös alikasvos on saanut tartunnan. Poimintahakkuussa riski tukkimiehentäin vioituksista on vähäinen. 24
Riskien hallinta Markkinariskit Kannustetaan monipuoliseen metsänhoitoon Metsätuhoriskit Juurikäävän torjunta kuusi sen esiintymisalueella mänty Lapin eteläpuolella 25
Tietoa ja uutta osaamista tarvitaan! Uusia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn Eri-ikäisrakenteinen metsä Kustannustehokas ja laadukas metsänhoito. Metsätalouden kokonaishallinta ja ammattimainen metsänomistus 26
Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta Metsä on osa kokonaisvarallisuutta Metsätalous on osa kokonaistaloutta Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava kokonaisuuteen Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen? Mistä saa pääomalle hyvän tuoton? Miten suhtaudutaan riskeihin? 27
Metsänkasvatuksen kannattavuus 28
Intensiivinen metsänkasvatus Suuri puuntuotos ja iso liikevaihto metsänviljely jalostettu siemen taimikoiden hoitoa ojien ja teiden kunnossapitoa lannoituksia Hyvät tulot, mutta sitoo paljon pääomaa Karuilla kasvupaikoilla voi olla vaikeaa saada investoinneille tuottoa 29
Ekstensiivinen metsänkasvatus Pienet kulut ja pieni sitoutunut pääoma Luontainen uudistaminen Aikaansaatava kehityskelpoinen taimikko, jonka keskipituus on vähintään 50 cm (10, 15, 20 ja 25 v). Eri-ikäisrakenteisena kasvatus Pienikin arvokasvu voi antaa pienelle pääomalle hyväksyttävän tuottoprosentin Karut kasvupaikat 30
Lisää tuottavuutta pääomalle Valitse tavoitteisiin ja markkinatilanteeseen sopiva kiertoaika Hyödynnä hakkuumahdollisuudet Käytä jalostettuja siemeniä tai taimia Lannoita sopivat kohteet 31
Lisää tuloja Toimi aktiivisesti puumarkkinoilla ja seuraa niitä Keskitä hakkuut ja myy kerralla isompia puumääriä Tee metsänhoito- ja hakkuutyöt ajallaan Hyödynnä Kemeraa Tarjoa METSO-ohjelmaan siihen soveltuvia kohteita 32
Vähennä kustannuksia Hyödynnä luontaista uudistamista kun kasvupaikka on sopiva Uudista ripeästi hakkuun jälkeen Jaa yhteishankkeilla kiinteitä kuluja muiden kanssa Pidä turvemailla haihduttava puuston määrä riittävällä tasolla 33