MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016: MATO

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016: MATO-20 24.8.2016 Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja perusopetuksen kouluverkko

Sisällysluettelo 2 1. MATO-20-ohjelman tarkoitus 2. Väestökehitys 3. Asuntorakentaminen 4. Väestöennuste 2016 2035 5. Tontinluovutuksen seuranta 6. Kaupungin maaomaisuus 7. Asunto- ja työpaikka-alueiden toteutuksen ohjelmointi 8. Asuntorakentamisennuste 9. Kaupungin tarpeista lähtevät lähivuosien kaavoitustarpeet 10. Maankäytön toteutuksen yhdyskuntatekniset investoinnit 11. Päiväkoti- ja kouluverkkotarkastelu 12. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

1. MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS 3 Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: asuntoalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin ja osa-alueiden ikäryhmittäinen väestöennuste päivähoidon ja perusopetuksen lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain

1.1. MATO-OHJELMAN YHTEYDESSÄ TEHTYÄ 4 Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin kolmesti, vuosina 2013, 2014 ja 2015. Ohjelman yhteydessä on kartoitettu kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteetti Ohjelman yhteydessä on tarkasteltu Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon, Erityisryhmien asumista ja sen vaatimaa tonttivarantoa Yhdyskuntatekniikan 10-vuotinen investointisuunnitelma Ohjelman pääpaino on asuinalueiden toteutuksen ajoituksessa, jolla on vaikutuksia varsinkin päivähoidon ja peruskoulutuksen palvelutarpeeseen. Ohjelma antaa perusteet myös tontinluovutusmääriä koskeville tavoitteille ja tulevien vuosien kaavoitus- ja maanhankintatarpeille. Maankäytön toteutus tapahtuu kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa.

1.2. OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET 5 Vuoden 2016 ohjelman sisältö aiempien vuosien mukaisesti: Edellisvuoden toteutuneen maankäytön seuranta ja johtopäätökset Tontinluovutuksen ajoituksen tarkastaminen Tarkistetaan kaupunkirakenteessa tapahtuvien muutosten edellyttämän kunnallistekniikan kustannukset Seurataan kaupungin maanhankintaa ja tarkastetaan maanhankintatarpeet Seurataan väestönkehitystä, väestöennusteen toteutumista Päivitetään väestöennustetta Seurataan asuntorakentamisen vaikutuksia koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteettiin ja palveluverkkolinjauksiin Suurimmat muutokset maankäytön toteutusohjelmassa vuodelle 2016: Huomioidaan Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen keskittämisen vaikutukset Joensuun tulevien vuosien opiskelija-asuntorakentamiseen ja kaupungin väestörakenteeseen.

2. VÄESTÖKEHITYS 2015 6 Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 473 asukasta. Vuoden 2015 väestöennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 144 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui kuntien väliseen tulomuuttoon ja maahanmuuttoon. Kuolleisuus oli hieman ennustettua suurempaa, aiempia vuosien tasolla Syntyvyys oli merkittävästi ennustettua ja aiempia vuosia pienempää Väestönmuutokset 2015 Joensuu väestötilasto toteutunut 2015 Elävänä syntyneet 739 MATO-2015 väestöennuste 2015 Kuolleet 744 712 Luonnollinen väestönlisäys -5 114 Kuntien välinen tulomuutto 4720 - Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto 826 4377-343 227 Kunnan sisäinen muutto 10386 - Maahanmuutto 288 - Maastamuutto 114 - Nettosiirtolaisuus 174 - Kokonaisnettomuutto 517 - Väestönlisäys 512 329 Väkiluvun korjaus -39 - Kokonaismuutos 473 329 Väkiluku 31.12.2015 75514 75370

2.1. VÄESTÖN MUUTTO KUNTIEN VÄLILLÄ 2014-2015 7 Joensuuhun muuttaneet lähtökunnittain 2014 2015 Joensuusta muuttaneet kohdekunnittain 2014 2015 KOKO MAA 4482 4720 KOKO MAA 4141 4377 Kontiolahti 507 575 Kontiolahti 606 621 Liperi 431 456 Helsinki - Helsingfors 430 485 Helsinki - Helsingfors 309 293 Liperi 362 417 Kuopio 230 265 Kuopio 288 298 Lieksa 149 139 Tampere - Tammerfors 200 187 Outokumpu 141 136 Espoo - Esbo 144 147 Kitee 138 151 Jyväskylä 115 121 Ilomantsi - Ilomants 135 129 Lappeenranta - Villmanstrand 110 119 Tampere - Tammerfors 126 117 Vantaa - Vanda 107 115 Jyväskylä 123 101 Lieksa 97 72 Savonlinna - Nyslott 107 120 Turku - Åbo 92 69 Lappeenranta - Villmanstrand 104 107 Oulu - Uleåborg 75 74 Espoo - Esbo 101 113 Tohmajärvi 75 86 Oulu - Uleåborg 96 79 Savonlinna - Nyslott 74 79 Tohmajärvi 96 107 Kitee 67 80 Vantaa - Vanda 89 109 Polvijärvi 67 77 Polvijärvi 79 105 Lahti - Lahtis 65 80 Mikkeli - S:t Michel 66 50 Outokumpu 64 97 Juuka 59 61 Kouvola 54 42 Varkaus 57 34 Ilomantsi - Ilomants 53 69 Imatra 55 41 Nurmes 39 36 Kajaani - Kajana 53 53 Rääkkylä 38 33

8 2.2. NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLILLÄ 2015 Kunta Muuttovoitto Kunta Muuttotappio Kitee 71 Helsinki -192 Lieksa 67 Tampere -70 Ilomantsi 60 Kontiolahti -46 Rääkkylä 58 Espoo -34 Savonlinna 41 Kuopio -33 Liperi 39 Lahti -22 Outokumpu 39 Jyväskylä -20 Polvijärvi 28 Hämeenlinna -17 Tohmajärvi 21 Turku -17 Juuka 19 Lappeenranta -12 Kajaani 19 Kaavi -6 Nurmes 19 Mäntsälä -6 Vihti 18 Uusikaupunki -6 Heinävesi 17 Vantaa -6 Siilinjärvi 15 Pyhäntä -5 Hyvinkää 13 Iitti -4 Tornio 13 Kauniainen -4 Kuhmo 12 Utsjoki -4 Varkaus 12 Vieremä -4 Kaustinen 11 Suonenjoki -3

2.3. NETTOMUUTTO MAIDEN VÄLILLÄ 2015 Kansalaisuus 2015 2014 2013 2012 muutos 2015 KANSALAISUUDET YHTEENSÄ 75514 75041 74471 74168 473 Suomi 73403 73068 72585 72454 335 ULKOMAAN KANSALAISET YHTEENSÄ 2111 1973 1886 1714 138 EUROOPPA 1412 1353 1310 1190 59 MUU EUROOPPA 980 939 924 835 41 Venäjä 921 888 868 778 33 AASIA 479 408 347 316 71 MUUT EU(28) MAAT 432 414 386 355 18 AFRIKKA 156 151 170 161 5 Kiina 91 89 73 60 2 Viro 87 95 99 97-8 Bangladesh 69 53 56 54 16 Thaimaa 58 55 55 50 3 AMERIKKA 57 51 53 43 6 Saksa 52 43 42 43 9 Syyria 50 36 5 5 14 Espanja 49 44 25 18 5 Somalia 47 61 80 87-14 Italia 41 29 12 10 12 Britannia 38 37 39 29 1 Ruotsi 37 38 42 37-1 Intia 36 31 27 18 5 Nepal 31 22 21 20 9 Pakistan 26 16 11 9 10 Nigeria 25 17 18 16 8 Yhdysvallat (USA) 24 23 24 19 1 Puola 22 21 24 19 1 Vietnam 22 19 15 15 3 Turkki 20 20 24 24 0 Iran 18 15 21 13 3 Ghana 18 12 11 9 6 Irak 17 17 20 24 0 Japani 17 16 11 8 1 Unkari 15 17 15 12-2 Ranska 12 13 14 14-1 Marokko 12 11 12 11 1 Alankomaat 11 12 10 12-1 9

10 2.4. Väestökehitys ikäryhmittäin 2007-2015 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Vuosi: 2007 2008 2009 2010 2009-2010 2011 2010-2011 2012 2011-2012 2013 2012-2013 2014 2013-2014 2015 2014-2015 Ikärakenne yhteensä 72 105 72 433 72 704 73 305 601 73 758 453 74 168 410 74 471 303 75041 570 75514 473 0-2 2 210 2 208 2 157 2 219 62 2 265 46 2 297 32 2 291-6 2232-59 2168-64 3-6 2 810 2 792 2 832 2 837 5 2 840 3 2 859 19 2 838-21 2890 52 3004 114 7-12 4 560 4 488 4 412 4 295-117 4 230-65 4 148-82 4 218 70 4267 49 4235-32 13-15 2 534 2 458 2 368 2 385 17 2 361-24 2 365 4 2 235-130 2197-38 2146-51 16-18 2 953 2 936 2 831 2 776-55 2 712-64 2 624-88 2 599-25 2583-16 2599 16 19-24 7 666 7 735 7 886 8 033 147 8 275 242 8 443 168 8 470 27 8517 47 8399-118 25-64 37 893 38 098 38 208 38 302 94 38 142-160 37 966-176 37 843-123 37922 79 38033 111 65-74 6 028 6 174 6 295 6 595 300 6 899 304 7 278 379 7 628 350 7993 365 8498 505 75-84 4 295 4 336 4 400 4 425 25 4 456 31 4 555 99 4 626 71 4632 6 4566-66 85+ 1 156 1 208 1 315 1 438 123 1 578 140 1 633 55 1 723 90 1808 85 1866 58

11 2.5. Väestö ikävuosittain 2005 ja 2015 Ikärak enne 2005 2015 yhteen sä 72 292 75 514 0-2 2 174 2 168 3-6 2 941 3 004 7-12 4 795 4 235 13-15 2 740 2 146 16-18 2 802 2 599 19-24 7 778 8 399 25-64 38 094 38 033 65-74 5 874 8 498 75-84 4 047 4 566 85+ 1 047 1 866 Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päivähoitoikäisten määrä on pysynyt samalla tasolla. Alakouluikäisiä on n. 500 vähemmän kuin vuonna 2005. Yläkouluikäisiä on 594 vähemmän kuin vuonna 2005. 19-64 vuotiaita oli vuonna 2015 621 enemmän kuin vuonna 2005. Eläkeikäisten määrä on kasvanut lähes 1,5 kertaiseksi kymmenessä vuodessa 10968 14930.

2.6. SYNTYNEISYYS 2010-2015 12 Syntyvyys oli tarkasteluajanjaksolla 2008-2015 vuonna 2012 huipussaan. Syntyvyys on laskenut huippuvuodesta noin 10 %

2.7. KUOLLEISUUS 2010-2015 13 800 700 600 694 596 678 618 666 688 734 744 500 400 300 347 347 318 278 343 335 322 296 354 344 344 335 312 399 366 378 200 100 0 Yhteensä Miehet Naiset Kuolleisuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 alkaen. Vuosi 2010 on ollut poikkeus tasaisesta kehityksestä.

3. ASUNTORAKENTAMINEN 14

3.1. ASUNTORAKENTAMINEN 2010-2015 15 Valmistuneet uudet rakennukset vuosina 2010-2015 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Käyttötarkoitus Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm As.h-ala Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm Asuinrakennukset yhteensä 156 67662 813 170 67157 784 174 52385 596 183 47895 455 38500 183 54588 573 172 40278 389 erilliset pientalot 113 19446 129 138 23654 163 136 23314 156 155 28485 185 23620 146 27176 166 151 26119 163 rivi- ja ketjutalot 15 4414 73 19 6015 97 16 5647 75 18 6993 85 5898 27 10439 148 11 3918 53 asuinkerrostalot 28 43802 611 13 37488 524 22 23424 365 10 12417 185 8983 10 16973 259 10 10241 173 Vapaa-ajan asuinrakennukset 22 1430 0 11 611 0 13 750 0 7 419 0 0 12 686 0 12 652 0 Liikerakennukset 6 14374 16 4 5180 16 5 6266 4 3 4729 0 0 12 7963 0 5 4629 0 Toimistorakennukset 0 0 0 1 44 0 0 0 0 1 10030 0-60 0 0 0 0 0 0 Liikenteen rakennukset 3 1919 0 6 1219 0 3 43 0 5 1052 0 0 2 52 0 4 1409 0 Hoitoalan rakennukset 5 3224 0 1 1898 0 3 8151 0 3 2591 2 62 2 2269 0 1 502 0 Kokoontumisrakennukset 0 0 0 1 687 0 2 3094 0 1 126 0 0 2 775 0 0 0 0 Opetusrakennukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna 2015 valmistui yhteensä 813 asuntoa. Valmistuneiden rivitaloasuntojen ja erillisten pientaloasuntojen määrä oli 20 % matalampi kuin aiempina vuosia. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvun myötä asuntojen kokonaismäärä oli kuitenkin edelleen kasvussa. Kartta vuonna 2015 ja alkuvuodesta 2016 valmistuneista asuinrakennuksista on liitteenä 2.

3.2 Joensuun väestön ja asuntojen kehitys 2010-2015 16 76000 Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä 814 838 900 75500 + 466 as 800 75000 74500 573 455 596 + 303 as 601 + 570 as 622 ASUNTOJA 700 600 VÄESTÖ MÄÄRÄ 74000 389 + 453 as + 410 as 365 500 400 73500 + 601 as 259 300 73000 173 185 200 72500 100 72000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 5 6 Väestö 73305 73758 74168 74 471 75041 75507 Omakotitalo asuntoja 163 166 185 156 116 135 Kerrostalo asuntoja 173 259 185 365 601 622 Rivitalo asuntoja 53 148 85 75 97 81 Asuntoja yhteensä 389 573 455 596 814 838 VUODET 2010-2015 0

3.3. ASUNTORAKENTAMISEN TILASTOA ALKUVUOSI 4/2016 17 Valmistunut huhtikuuhun 2016 mennessä: Erillispientalot 32 kpl Rivitalot 0 kpl Asuinkerrostalot 0 kpl Keskeneräisiä rakennuskohteita huhtikuussa 2016: Erillispientalot 101 kpl Rivitalot 10 kpl (51 asuntoa) 3170 k-m2 Asuinkerrostalot 9 kpl (400 asuntoa) 22521 k-m2 Arvio vuonna 2016 valmistuvista asunnoista Erillispientalot Rivitalot 130 kpl 11 kpl (70 asuntoa) 4000 k-m2 Asuinkerrostalot 9 kpl (400 asuntoa) 22521 k-m2 Vuonna 2016 valmistuu arviolta n. 600 asuntoa, joka vastaa vuoden 2013 toteutunutta tasoa. Tämä on vajaa 200 asuntoa vähemmän kuin 2014 ja 2015. Kartta 5/2016 rakenteilla olevista asuinrakennuksista on liitteenä 2.

3.4. KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA 18 Kerrostalorakentamisessa vuosi 2016 näyttäisi olevan asuntojen lukumäärän osalta matalammalla tasolla kuin parina viimeisenä vuotena. Noin 400 asunnon tasolla. Vuosina 2014-2015 taso ollut 500-600 asuntoa Rakenteilla ja käynnistyviä, vuosina 2017 ja 2018 valmistuvia, rakennushankkeita on tiedossa merkittävissä määrin. Näinä vuosina kerrostaloasuntorakentamisen määrä tullee olemaan 600 asunnon paremmalla puolella. Pelkästään opiskelija-asuntojen yhteenlaskettu asuntomäärä tulee olemaan vuosina 2017-2018 ainakin 720 asuntoa. Penttilässä on rakenteilla kerrostaloasuntoja noin 5000 k-m2. Alueella on myös käynnistymässä 14-kerroksisen opiskelija-asuntokohteen lisäksi ainakin yhden korttelin ja kuuden kerrostalon kokonaisuus (10 000 k-m2). Myös Aittarannan puolella on käynnistynyt noin 6700 k-m2 verran kerrostalorakentamista. Ruutukaavalla on käynnistymässä ja rakenteilla useita kerrostalokohteita.

3.5. Keskusta-alueen kerrostalorakentaminen 2011-2015 19 Kerrostalot valmistumisvuosin Kerrosala valmistumisvuosin 2011 2012 1013 2014 2015 2016

3.6. Keskusta-alueen kerrostalorakentamisen ennakointia 2016-2025 20 Kerrostalot valmistumisvuosin Kerrosala arvioiduin valmistumisvuosin 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

3.7. OPISKELIJA-ASUMINEN A 21 TAUSTAA Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt kokouksessaan 11.4.2016 4 siirtää Savonlinnan kampuksella toimivan Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutukset nykylaajuudessaan (luokanopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, kotitalousopettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus), Savonlinnan normaalikoulun sekä näitä tukevan filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen, yliopistopalveluiden sekä kirjaston toiminnat Joensuuhun aikaisintaan 1.8.2018 alkaen. Joensuun kaupunginvaltuusto on vastannut kokouksessaan 25.1.2016 6 yliopiston kysymyksiin opiskelija-asuntosilanteeseen liittyen sitoutumalla lisäämään opiskelijaasuntoja noin 400 opiskelijalle vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi on sitouduttu lisäämään opiskelija-asumista yhteensä yli 700 asunnolla vuoteen 2020 mennessä. Opiskelija-asumisen osalta määrällisiä tavoitteita on kiristetty siten, että vuoden 2018 loppuun mennessä tavoitteena on rakentaa yli 700 uutta opiskelija-asuntoa.

3.7. OPISKELIJA-ASUMINEN B 22 TOIMIA Opiskelija-asumisen lisääminen edellyttää sekä asuntorakentamista mahdollistavien tonttien kaavoittamista että luovuttamista. Jo asemakaavoitetut tontit mahdollistavat opiskelija-asumisen lisäämiseksi sitoudun asuntomäärän toteuttamisen lähes kokonaisuudessaan. Osalla näistä asuntorakentaminen edellyttää kuitenkin kunnallistekniikan rakentamista. Sekä asemanseudulla ja Tulliportinkadulla käynnissä olevat kaavahankkeet mahdollistavat opiskelija-asumisen keskeisillä paikoilla. Nämä kohteet ovat ensisijaisia opiskelijaasuntokohteita vuoteen 2020 mennessä mikäli alueen kaavamuutokset saadaan lainvoimaisiksi aikataulussa. Opiskelija-asumisen lisääminen edellyttää lähivuosilta aikaisempaan yhdyskuntatekniikan investointikehykseen nähden enemmän investointeja!

3.8. KERROSTALORAKENTAMINEN PENTTILÄSSÄ 23

3.8.1 PENTTILÄNRANNAN KERROSTALORAKENTAMISEN OSUUS JOENSUUN KERROSTALORAKENTAMISESTA 24 Kerrostalorakentaminen 2015 Penttilä 10858 20 % Kerrostalorakentaminen 2014 Koko Joensuu 43802 80 % Kerrostalorakentaminen 2013 Penttilä 7304 24 % Penttilä 9141 20 % Koko Joensuu 37488 80 % Koko Joensuu Penttilä Koko Joensuu Penttilä Koko Joensuu 23424 76 % Koko Joensuu Penttilä

3.8.2 Penttilänrannan kerrostalorakentamisen osuudesta tulevasta kerrostalorakentamisesta KERROSTALORAKENTAMISEN KERROSALA 60000 Penttilän alueelle toteutuneen ja tuleville vuosille ajoitetun kerrostalorakentamisen osuus Joensuun kerrostalorakentamisesta 50000 on 1/3 Penttilän hankesuunnitelmassa asetetusta tavoitteesta. Alueelle rakennettava 40000 vuosittainen asuntokerrosala ylittää kuitenkin hankesuunnitelmassa arvioidun. 30000 20000 10000 30% 25% 20% 15% 10% 5% PENTTILÄN PROSENTIOSUUS KERROSTALORAKENTAMISESTA 25 0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Penttilänranta 4686 8100 9900 4900 6600 8600 5600 Koko Joensuu 27147 43078 54155 31655 36380 30316 32224 Penttilän osuus rakentamisesta 17% 19% 18% 15% 18% 28% 17% 0% Penttilänranta Koko Joensuu Penttilän osuus rakentamisesta

3.8.3. Penttilänrannan toteutuksen ajoittuminen 26 Penttilänrannan alueella on 398 asukasta (5/2016). Alueelle on valmistunut viimevuosina noin 20 % kaupungin kerrostalorakentamisesta. Kantakaupungin muun täydennysrakentamisen myötä suhde säilynee samanlaisena myös tulevina vuosina. Tontin luovutusvuosi Penttilänkatu rakennetaan etupainotteisesti, jolloin alueen rakentamiselle on paremmat edellytykset jo tehtyjen kunnallistekniikan investointien näkökulmasta. Venesataman rakenteisiin rajoittuvien tonttien valmistuminen ajoittuu vuoden 2020- luvun loppupuolelle. Alueella riittää nykyisellä rakentamistahdilla täydennysrakentamista 2030 luvun loppupuolelle saakka. Tonttien kohdalla lukuna asuinrakennuksen arvioitu valmistumisvuosi.

3.8.4. PENTTILÄNRANNAN LIIKE- JA TOIMISTORAKENTAMISEN KORTTELI Penttilänrannan 1. asemakaavamuutoksessa osoitettu liike- ja toimistorakentamista parkkitalon tontin molemmin puolin. Kerrosalaa osoitettu 13 200 m2. Asemaseudun kaavamuutoksessa osoitetaan liike- ja toimistorakentamista merkittävästi Kerrosala tulee olemaan noin 20 600 k-m2. 27 Asemanseudun toteuttamisen myötä Penttilänrannan liike- ja toimistorakentamisen tarpeet siirtyvät pidemmälle tulevaisuuteen. Korttelin maankäyttöä muutetaan mahdollisesti tulevaisuudessa asumisen suuntaan.

4. VÄESTÖENNUSTE 2016-2035 28

4.1. VÄESTÖENNUSTE 2016 2035, MUUTTUJIN 29 Väestöennuste, Tunnusluvut: Väkiluku Kasvu Kasvu% Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys 2016 75 839 325 0,43 805 750 55 270 2017 76 166 327 0,43 812 764 48 279 2018 77 183 1 017 1,34 817 781 36 981 2019 77 599 416 0,54 837 799 38 378 2020 77 977 378 0,49 843 815 28 350 2021 78 328 351 0,45 845 828 17 334 2022 78 657 329 0,42 848 839 9 320 2023 78 954 297 0,38 850 858-8 305 2024 79 221 267 0,34 852 872-20 287 2025 79 469 248 0,31 855 884-29 277 2026 79 695 226 0,28 857 898-41 267 2027 79 902 207 0,26 860 914-54 261 2028 80 098 196 0,25 862 921-59 255 2029 80 252 154 0,19 864 938-74 228 2030 80 365 113 0,14 866 958-92 205 2031 80 468 103 0,13 868 973-105 208 2032 80 552 84 0,10 868 989-121 205 2033 80 628 76 0,09 870 1 002-132 208 2034 80 690 62 0,08 873 1 013-140 202 2035 80 734 44 0,05 875 1 022-147 191 Nettomuutto Koko kunnan väestöennusteen mukaan nettomuutto tulisi olemaan vuoteen 2023 asti noin 300 asukasta vuodessa. Poikkeuksen tekee vuoden 2018 reilun 1000 asukkaan nettomuutto, jota selittää opettajakoulutuksen keskittäminen Joensuuhun ja sen mukanaan tuoma opiskelijaikäisten määrän lisäys. Ennusteen mukaan kuolleisuus olisi vuodesta 2023 alkaen syntyvyyttä suurempaa. Ennusteen mukaan Joensuun asukasmäärä ylittäisi 80 000 asukkaan rajan vuonna 2028 (75 514 asukasta, tilanne 31.12.2015).

4.2. Väestöennuste ikäryhmittäin 2016-2035 30 Väestöennuste 2016-2035 31.12.2015 väestö 2016 2017 2018 2020 2025 2030 2035 Ikärakenne yhteensä 75514 75839 76166 77183 77977 79469 80365 80734 0-2 2168 2241 2299 2369 2424 2480 2514 2541 3-6 3004 2964 2932 2850 2916 3143 3190 3237 7-12 4235 4243 4279 4339 4335 4316 4648 4734 13-15 2146 2212 2224 2244 2286 2396 2325 2488 16-18 2599 2506 2501 2653 2740 2842 2898 2975 19-24 8399 8298 8170 8588 8538 8528 8537 8549 25-64 38033 38039 37943 37870 37658 37131 36732 36462 65-74 8498 8584 9073 9399 9771 9649 9139 8590 75-84 4566 4809 4728 4834 5190 6726 7734 7669 85+ 1866 1943 2017 2037 2119 2258 2648 3489

4.3. Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2034, <> 25-64 vuotiaat 31

4.4. Väestöennuste ikäryhmittäin 2016-2035, työikäinen väestö 32

4.5. Ennustettu väestörakenne 2023 33 Vuodesta 2015 vuoteen 2025 päivähoitoikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 500 ihmisellä (5172 kpl vuonna 2015). Alakouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 70 ihmisellä (4235 kpl vuonna 2015). Yläkouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan reilulla 200 ihmisellä (2146 kpl vuonna 2015). Yli 64-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 3700 (14930 kpl vuonna 2015).

4.6. PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE 34 Palvelualue 2016 2018 2020 2023 2028 1 22633 23097 23140 22865 22428 2 16254 15881 15814 15649 15671 3 16563 17665 18261 19364 20809 4 5815 6253 6724 7329 7859 5 3793 3765 3715 3646 3615 6 3920 3844 3795 3767 3696 7 5753 5595 5452 5273 4977 Muut 738 713 705 692 685 Kaupungin väestönkasvu painottuu palvelualueille 3 ja 4. Palvelualueella 3 väestön lisäys perustuu Penttilänrannan, asemanseudun, Niinivaaran sekä Multimäen uudisrakentamiseen. Palvelualueella 4 kasvu perustuu Karhunmäen pientaloalueen rakentumiseen.

5. TONTINLUOVUTUKSEN SEURANTA 35

5.1. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: MÄÄRÄT TARJOLLA OLLEET OMAKOTITONTIT Rantakylä, Koillispuisto 22 7 Utra, metsäopisto 26 32 2 Karsikko, Orastie 4 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Utra, Utranranta 7 9 6 Hukanhauta 2 Karsikko, Oksalankatu 15 Penttilä 2 5 Vehkalahti 7 Noljakka 1 6 4 Pilkko, puutarha 8 Marjala 23 Marjala, saari 23 24 31 9 7 11 Karhunmäki 30 40 52 48 33 46 70 Reijola 12 10 3 Niittylahti 20 15 19 14 17 9 8 8 Hammaslahti 10 8 11 15 10 4 4 6 Multimäki 39 21 14 Eno 5 5 5 5 Vaarakunnat 4 5 5 5 4 2 2 Muut 3 2 5 3 10 6 5 yhteensä 135 135 132 140 103 113 103 106 Luovutusmäärät: Vuoden 2016 rakentamiseen luovutetuista tonteista on vapaana yksi Multimäessä (8/2016) ja kaksi Utrassa. Tontinluovutusta on kantakaupungin alueella tulevina vuosina pelkästään Karhunmäen ja Multimäen alueilla. 36 Omakotitonttivaranto: Multimäki: Kunnallistekniikan piirissä on tontteja vuosien 2016-2018 rakentamiseen Alueelle on kaavoitettu uusia tontteja vuosien 2019 (2020)-2024 rakentamiseen Karhunmäki: Asemakaavoissa n. 10 vuoden tonttitarpeet Niittylahden ranta: Asemakaavoitetulla alueella on tontteja vielä vuoden 2017 rakentamiseen. Uusi kaava vuosien 2018-2020 rakentamiseen. Marjalan saaressa on jäljellä 23 omakotitonttia, joita luovutetaan esirakentamisen etenemisen mukaan.

5.2. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: TULOT 37 Kaupunki luovuttaa pääosan omakotitonteista vuokraamalla ne rakentajille. Vuonna 2015 kaikki myytävänä olleet tontit menivät kaupaksi. Vuoden 2016 myynnissä olleista Utran tonteista kaksi luovutetaan vuoden 2017 rakentamiseen vuokratontteina. Luovutetut omakotitontit 2010-2015 Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot 2015 16 19917 6821 536660 81 103335 25834 103070 2014 12 17671 3568 417436 86 104943 26236 104878 2013 11 15664 3341 578 978 75 99266 24816 79 810 2012 30 48920 9564 981 798 75 104863 26215 65 179 2011 26 31169 7792 992 136 102 133749 33437 76 978 2010 20 28106 7027 732 420 104 126716 31679 92 231

5.3. KERROS-, RIVITALO- JA LIIKETONTTIEN SEURANTA 38 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Luovutetut rivi-, kerrostalo- ja liike/työpaikkatontit 2010-2015 Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot AP, AR 5 14 205 3 551 615 868 AP, AR - - - - AK, AKR 4 19 353 21 266 2 273 396 3 11 070 5 608 16 661 AK, AKR 2015 Liike/työpaikka 7 29 609 16 108 1 770 480 Liike/työpaikka 14 70 326 28 112 46 726 Yhteensä 16 63 167 40 925 4 659 744 Yhteensä 17 81 396 33 720 63 387 AP, AR 6 15 410 3 852 580 470 AP, AR - - - - AK, AKR 2 16 672 10 847 367 000 AK, AKR 5 18 242 8 198 27 608 2014 5 116 173 41 526 2 156 400 Liike/työpaikka Liike/työpaikka 15 38 778 17 088 24 758 Yhteensä 13 148 255 56 225 3 103 870 Yhteensä 20 57 020 25 286 52 366 AP, AR 7 25 223 5 751 581 171 AP, AR 2 6 956 1 740 2 618 AK, AKR 6 17 909 17 549 3 937 000 AK, AKR 4 12 155 7 243 33 971 Liike/työpaikka 3 18 510 6 573 139 921 2013 Liike/työpaikka 14 117 103 50 103 57 071 Yhteensä 13 61 642 29 873 4 658 092 Yhteensä 20 136 214 59 086 93 660 AP, AR 6 15 024 3 896 559 696 AP, AR 3 9559 2648 2 242 AK, AKR 9 27 231 23 103 4 719 485 AK, AKR 2 7933 3755 12 229 2012 Liike/työpaikka 3 71 596 17 933 4 391 340 Liike/työpaikka 10 58268 27218 36 750 Yhteensä 18 113 851 44 932 9 670 521 Yhteensä 15 75760 33621 51 221 AP, AR 2 9 250 2 251 413 330 AP, AR 5 14721 5393 14 589 AK, AKR 5 16 268 9 067 1 590 510 AK, AKR 0 0 0 0 Liike/työpaikka 0 0 0 0 2011 Liike/työpaikka 16 140087 46827 42 579 Yhteensä 7 25 518 11 318 2 003 840 Yhteensä 21 154808 52220 57 168 AP, AR 7 20 409 5 101 445 900 AP, AR 0 0 0 0 AK, AKR 3 12 489 4 744 368 908 AK, AKR 0 0 0 0 Liike/työpaikka 2 10 789 426 000 2010 Liike/työpaikka 13 147804 69514 59 946 Yhteensä 12 43 687 9 845 1 240 808 Yhteensä 13 147804 69514 59 946

6. KAUPUNGIN MAAOMAISUUS 39 Maanhankinta on ollut viime vuosina menestyksekästä. Uudisalueilla lähivuosien maankäytön toteuttamisen edellyttämät maa-alueet on saatu hankittua kaupungin omistukseen. Maanhankinta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kauppoja 9 11 21 23 20 14 Pinta-ala m2 530000 1023600 639300 545560 527997 570270 Käytetty rahaa 765 139 1 343 600 1 660 332 1 400 130 1 105 020 982853

6.1. MAANHANKINTATARPEET, KAUPUNGIN LAAJENTUMISALUEET 40 Tehokas ja pitkäjänteinen maapolitiikka on avainasemassa uudisalueiden toteutuksen ja kaupungin kehityksen mahdollistamisessa. Edellytyksenä toimivalle maapolitiikalle on kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maanhankintakeinojen aktiivinen ja tehokas käyttäminen. Raakamaat on pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen alueiden toteuttamista. Maanhankinnan aikataulujen venymisen seurauksena joudutaan tekemään muutoksia maankäytön toteutussuunnitelmiin, venyttämään kaavoitusaikatauluja, mahdollisesti pienentämään tontinluovutusmääriä ja vastamaan kasvavaan palvelutarpeeseen tietyillä alueilla aiemmin kuin on ollut tarkoitus. Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Akuutteja maanhankintatarpeita ei ole. Normaalia enemmän ponnisteluja maanhankinnan osalta joudutaan tekemään Raatekankaan länsiosissa, Iiksenniemessä Multimäen alueella, Paksuniemessä Karhunmäen alueella ja Haapaniemessä Reijolan alueella. Maanhankinnan venyminen osalla näistä alueista on johtanut siihen, että maankäytön toteutukselle on jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Lähivuosina maanhankinnan osalta on edettävä myös näillä alueilla kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi.

6.2. MAANHANKINTATARPEET, KAAVOITETUT ALUEET 41 Täydennysrakentaminen ja kaavamuutokset tuovat mukanaan maankäyttösopimuksia ja maanhankintatarpeita, joihin joudutaan tulevina vuosina panostamaan. Mm. asemanseudun kehittämiseksi ja opiskelija-asumisen mahdollistamiseksi joudutaan maaomaisuutta järjestelemään monipolvisin maanhankinnoin ja sopimuksin. Kaupungin alueella on paljon kaavoissa yleiseen käyttöön osoitettuja alueita, jotka ovat edelleen yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavoja ei ole täten näiltä osin toteutettu. Suurelta osin nämä tapaukset sijoittuvat liitoskuntien alueelle, mutta näitä löytyy myös kantakaupungin alueelta. Tilanteen taustalla on menneinä vuosikymmeninä harjoitettu kaavoitus-, lupa- ja maapolitiikka. Näiden alueiden hankkiminen kaavan toteuttamiseksi on haasteellista varsinkin puistojen ja rantaalueiden osalta. Kaavassa osoitettujen katualueiden osalta tehtävä on taasen paljon resursseja vaativaa kohteiden määrän johdosta. Jo asemakaavoitetuilla alueilla maanhankinta edellyttää tarpeen vaatiessa kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maapolitiikan keinojen hyödyntämistä.

6.3. MAANHANKINTATARPEET, LÄHIVUOSIEN SUUNTAUTUMINEN 42

7. ASUNTO- JA TYÖPAIKKA-ALUEIDEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI 43 Vuoden 2013 maankäytön toteutusohjelmassa ohjelmoitiin ensimmäisen kerran tarkemmin uusien asuinalueiden toteutusta. Ohjelman laadinnan jälkeen tehdyt koulujen ja päivähoidon palveluverkkoa koskevat päätökset ja kunnallistekniikan investointiraamin muutokset edellyttivät alueiden toteutuksen ajoituksen tarkistamista. Jo vuoden 2014 toteutusohjelmassa tontinluovutuksen ajoitusta muutettiin huomioimaan paremmin palveluverkossa tapahtuvat muutokset. Vuoden 2016 maankäytön toteutusohjelman linjaukset ja toteutuksen ajoitukset ovat pääosin vuoden 2015 kaltaiset. Uudisrakentamisen ajoituksessa ja alueellisessa sijoittumisessa erityinen painoarvo on jatkossakin päivähoito- ja kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Palveluverkon näkökulmasta pientalopainotteisten alueiden osalta painopiste on tarkoituksenmukaista pitää Karhunmäessä. Tällä huomioidaan tehdyt päiväkoti- ja kouluinvestointipäätökset ja palveluinvestoinnit. Ratkaisulla tuetaan alueen palveluverkon kapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä. Kerrostalorakentamisen osalta kaupungilla on merkittävä kaavavaranto Penttilässä. Palveluverkon osalta ollaan tekemässä tulevina vuosina merkittäviä ratkaisuja mm. Rantakylässä ja Karsikon suunnalla.

7.1. OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄT 44 Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa huomioitiin kunnallistekniikan investointitason lasku vuodesta 2016 alkaen 16 milj. 13,5 milj.. Tämä edellytti tontinluovutusmäärien laskemista. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin toteutusohjelman päätöksenteon yhteydessä, että omakotitonttien luovutusmäärä on 100 tonttia vuosina 2016-2018. Tämä huomioitiin myös yhdyskuntatekniikan investointimenoissa. Lisäykset aiempaan investointikehykseen olivat seuraavat: vuonna 2016 + 253 000 e vuonna 2017 +332 000 e vuonna 2018 +591 000 e Vuonna 2015 tehty linjaus omakotitonttien määrien osalta on huomioitu tämän vuoden ohjelmassa vuosien 2016-2018 osalta. Vuodesta 2019 alkaen kunnallistekniikan investointiohjelmaan ja tontinluovutusohjelmaan on sisällytetty noin 20% nykyistä matalammat tontinluovutusmäärät. Omakotitonttien luovutusmäärien pitäminen 100 tontissa aiheuttaa paineita investointikehyksen kasvattamiseen. Kaavoitettu tonttivaranto pidetään kuitenkin tasolla, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa vuosittain 100 tontin luovutuksen, mikäli kysyntä sitä vaatii.

7.2. ALUEELLISET PERUSTEET OMAKOTITONTTIEN MÄÄRILLE Uusien asuinalueiden toteutusta sääntelee erityisesti palveluverkko ja yhdyskuntatekniikan investointimäärärahat. Pääperiaatteissaan ohjelmoinnin perusteet ovat aiemman vuoden kaltaiset. Tontinluovutusmäärät pidettään vuosina 2016-2018 kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti 100 tontin tasolla. Investointikehyksessä pysymiseksi vuodesta 2019 alkaen määriä lasketaan hieman huomioiden kultakin alueelta jo luovutetut rakentumattomat tontit. Tontinluovutusmääriä tarkastellaan vuosittain kysynnän mukaisesti. Pientalotonttien luovutus painottuu Karhunmäkeen, jossa määrät pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä, Alueella on kaksi yksityistä 4-ryhmäistä päiväkotia (8/2015 ja 10/2015) Alueelle valmistuu 2-sarjainen alakoulu vuoden 2016 loppuun mennessä. Multimäen alueella tontinluovutus pientä vuosina 2016-2018 Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä Karsikon alakoulu on väliaikaistiloissa Sirkkalassa ainakin vuoden 2018 syksyyn saakka Palveluverkkoon kohdistuvien paineiden kasvu lievenee Multimäen ja Karsikon alueella hiljaisemmalla uudisalueen toteutustahdilla. Saadaan aikalisä palveluverkkoa koskeville ratkaisuille Karsikon alueen koulu- ja päivähoitoratkaisut Multimäen alueen koulutarpeen ajoittuminen Niittylahden alueella tontinluovutusmäärät ovat noin 10 tontin vuositasolla. Tulevina vuosina luovutettavien tonttien määrää on muutettu viime vuosien tonttikysyntää vastaavaksi. Alueen jatkorakentaminen edellyttää kalliita kynnyskustannuksia, jotka ajoittuvat investointiohjelmaan näillä näkymin vuodelle 2018. 45

46 7.3. TONTINLUOVUTUSMÄÄRÄT JA INVESTOINTITARPEET Tontinluovutusmääriä on jouduttu laskemaan 20 % vuodesta 2019 alkaen, jotta suunnitellut peruskorjaus- ja kehittämishankkeet saadaan toteutettua kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Kaavoitetun kunnallistekniikan piirissä olevan ja lähivuosina tulevan rivi- ja kerrostalotonttivarannon osalta tontinluovutus voidaan säilyttää nykyisellään investointitasosta riippumatta. Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2019 mennessä. Tällöin alueen läpi kulkeva Karhunkaaren kokoojakadun pitäisi olla rakennettu kokonaisuudessaan ja joukkoliikenne on siirrettävissä kulkemaan sitä pitkin. Pientaloalueen toteuttaminen on tämän jälkeen tontti- ja asukaskohtaisesti kohdennettujen kustannusten puitteissa edullisinta. Tällöin voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä, mikäli alueen rakentaminen saadaan sovitettua yhdyskuntatekniikan investointikehykseen. Mikäli yhdyskuntatekniikan investointitason seurauksena tontinluovutusmääriä joudutaan yhä supistamaan, tontinluovutuksen painopisteen on tarkoituksenmukaista olla Karhunmäessä sekä palveluverkon kapasiteetti että tehdyt investoinnit huomioiden. Tällöin Multimäen alueella tontinluovutus voi siirtyä nykyisellään vuodelle 2019 ajoittuvien kynnyskustannusten siirtämisen myötä. Multimäen alueen toteutuksen hitaampi eteneminen on tarkoituksenmukaista myös siitä syystä, että alueen alakoulukapasiteetti ja palveluverkkokysymykset ovat selvitystilassa Karsikon alakoulun suljettua ovensa. Alakoulu toimii Sirkkalassa ainakin vuoteen 2018 asti, jonne Multimäestä on järjestettävä koulukyyti kolmanteen luokkaasteeseen asti. Multimäen II asemakaavan alueelta koulukyyti tulisi järjestää Sirkkalaan koko alakoulun ajan. Karsikon alakoulun tontille on aloitettu kaavamuutoksen laatiminen, jonka yhteydessä tutkitaan uuden koulun sijoittamista kyseiselle tontille. Alueen palveluverkon valmistelu jatkuu osana toimitilojen kokonaisohjelmaa.

7.4. LIITOSKUNTIEN ALUEEN TONTIT 47 Enon, Uimaharjun, Louhiojan, Heinävaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on asemakaavoitettuja jo valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja rakentamiseen. Tonttien kysyntä näillä alueilla on ollut viime vuosina hiljaista. Louhiojan, Heinävaaran ja Hammaslahden alueille on jo laadittu asemakaavoja mahdollinen myöhempi tonttikysyntä huomioiden. Kunnallistekniikan rakentaminen tapahtuu kysynnän ja yhdyskuntatekniikan investointien sallimissa puitteissa. Louhiojan alueella luovutettavien tonttien lisääminen edellyttää kysyntään suhteutettuna suuria yhdyskuntatekniikan kynnyskustannuksia.

7.5. OMAKOTIALUEET A 48 Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu yleiskaavojen pientaloaluevarauksiin sisältyvää kaavavarantoa ja jo asemakaavoitettujen tonttien luovutusta. Pyrkimys on vastata vuositasolla tontinluovutuksen tavoitteisiin reagoiden kysynnässä tapahtuviin nopeampiinkin vaihteluihin. Pyritty siihen, että tontteja olisi tarjolla mahdollisimman pitkälle ajanjaksolle monipuolisesti eripuolilla kaupunkia Suurin paino tontinluovutuksen ajoituksessa on annettu palveluverkon kapasiteetille ja verkostoon tehdyille investoinneille Ohjelmoitu vuodesta 2019 alkaen keskimääräinen 80 omakotitontin vuotuinen luovutus yhdyskuntatekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa määriä on laskettu n. 20 % aiemmasta. Kaavallisesti on olemassa edellytykset säilyttää tontinluovutus nykyisellä tasolla. Vuoteen 2018 asti tontinluovutusmäärät ovat noin 100 tonttia vuodessa. Tontinluovutusmäärät tarkistetaan seuraavalle vuodelle talousarvion laadinnan yhteydessä. Ajoituksessa on huomioitu yhdyskuntatekniikan kustannukset ja alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet. Pyritty aluekokonaisuuksien valmiiksi rakentumiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu omakotitonttien luovutus pienalueittain vuosina 2016-25. Ajoitus on esitetty suunnittelualueittain ja toteutusvuosittain liitteenä olevassa kartassa (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteessä 1).

7.5. OMAKOTIALUEET,TONTTEJA B 49 Pienaluenumero Kaupunginosa Pienalueen nimi 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 167012122 Utra Kiviniemi 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 167016162 Penttilä Ukonmäki 0 0 6 3 0 0 0 0 0 0 167022223 Marjala Marjalansaari 0 4 8 8 3 0 0 0 0 0 167024241 Karhunmäki Karhunmäki 11 0 0 0 16 16 13 0 0 0 167024242 Karhunmäki Hakolahti 0 0 0 0 0 0 0 12 12 20 167024243 Karhunmäki Kukkola 50 69 4 0 3 0 0 0 0 0 167024244 Karhunmäki Haapajoki 0 0 58 28 18 38 38 35 14 0 167026262 Multimäki Multimäki 14 7 5 27 26 24 19 21 18 21 167029004 Heinävaara Heinävaara 2 3 6 3 3 4 4 4 4 5 167042001 Hammaslahti Hammaslahti 5 8 4 3 4 3 4 4 6 5 167044001 Reijola Reijola 0 3 3 0 0 0 0 0 18 22 167045003 Niittylahti Niittylahdenranta 9 5 8 7 10 7 6 5 9 15 YHT 97 99 102 79 83 92 84 81 81 88

7.6. RIVITALOALUEET A 50 Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu kaavavarannon rivitalotonttien luovutusta rakentamiseen. Lähtökohtina ovat olleet viime vuosien rivitalorakentamisen määrä ja asuntotarve-ennuste. Rivitalotonttivarantoa sisältyy uudisalueiden asemakaavoihin suhteessa enemmän kuin omakotitontteja. Rivitalotontit toteutuvat mm. Karhunmäessä ja Multimäessä hieman hitaammin, kuin omakotitontit. Rivitalojen osalta näillä alueilla on hyvä valmius reagoida kysynnän kasvuun. pyritty siihen, että rivitalotontteja olisi tarjolla eripuolilla kaupunkia vuosittain luovutettavien rivitalotonttien kerrosala on vähintään aikaisempien vuosien tasolla, reagoidaan kysyntään tarvittaessa nopeallakin aikataululla huomioitu alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet siten, että omakotialueiden kupeessa olevat myöhemmin rakennettavat rivitalotontit sijoittuvat järkevästi Rivitalotonttien kysynnän kasvuun reagointi ei edellytä erityisiä panostuksia yhdyskuntatekniikan investointien näkökulmasta. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu rivitalorakentaminen pienalueittain vuosina 2016-25. (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteessä 1).

7.6. RIVITALOALUEET, K-M2 B 51 Osa-alue Osa-alueen nimi Kaupunginosa 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 167011115 Tuulipuisto Rantakylä 0 0 0 0 3073 0 0 0 0 0 167012122 Kiviniemi Utra 1527 0 755 0 0 0 0 0 0 0 167015155 Petäikkölä Hukanhauta 826 0 0 0 0 0 0 0 0 0 167022223 Marjalansaari Marjala 0 4729 1031 926 0 0 0 0 0 0 167024241 Karhunmäki Karhunmäki 0 2674 0 0 0 0 0 0 0 0 167024243 Kukkola Karhunmäki 0 0 2536 3027 2366 2617 2513 1562 2476 0 167024244 Haapajoki Karhunmäki 0 0 0 1631 1110 2263 2155 1013 1601 2361 167026262 Multimäki Iiksenniitty 2146 1993 1403 2037 1234 1767 1549 1737 1474 2005 167042001 Hammaslahti Hammaslahti 0 1115 0 0 0 0 0 938 1791 1096 167044001 Reijola Reijola 0 820 780 867 0 0 596 0 664 0 167045003 Niittylahdenranta Niittylahti 876 0 666 3947 0 0 2110 0 0 0 Yhteensä 5375 11331 7171 12435 7783 6647 8923 5250 8006 5462

7.7. KERROSTALOALUEET A 52 Maankäytön toteutusohjelmassa kerrostalotontteja on ajoitettu aiemmin seuraavasti: pyrittiin siihen, että koko kaupungin vuosittainen ajoitettu kerrostalorakentamisen määrä olisi järkevällä tasolla, huomioiden asuntotarve-ennuste ja toteutunut kehitys pyrittiin siihen,että kerrostalorakentaminen sijoittuisi vuositasolla tasaisesti eri alueille kohdistettiin huomio erityisesti Penttilänrannan alueen kysynnän tukemiseen kerrostalorakentamisen kokonaismääräksi vuositasolla tavoiteltiin keskimäärin noin 20 000 k-m 2 Ruutukaava-alueelle ennustettiin karkeasti keskimääräistä vuositasolla 2000 k-m2 suuruista asuntorakentamista koko suunnitteluajanjakson läpi Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä on ollut vuosina 2014 ja 2015 lähes kaksinkertainen tavoiteltuun 20 000 k-m2 nähden. Rakenteilla olevan ja tulevina vuosina käynnistyvien tiedossa olevien hankkeiden perusteella rakentamisen määrä säilyy korkealla tasolla ainakin pari vuotta. Alueiden ajoitukseen tehtäviä muutoksia huomioiden tiedossa olevat hankkeet ja vuosittaiset asuntorakentamisen tavoiteltu määrä: Penttilänrannan alueella kerrostalorakentamista tulisi olla vähintään Penttilänrannan hankesuunnitelman mukainen kerrosala 5500-6500 k-m2. Opiskelija-asumisen kohteiden runsauden ja asemanseudulle tulevan asuntorakentamisen myötä Sortavalatalon tontille kaavoitettua asuntorakentamista siirretään alkamaan vasta 2020-luvulla. Sortavalakadun alue on toistaiseksi varattu opiskelija-asumiseen. Laadinnassa oleviin kaavoihin sisältyy opiskelija-asumista hyviltä paikoilta ja reilusti se määrä mihin kaupunki on sitoutunut. Mikäli näitä kaavoja ei saada ajoissa lainvoimaiseksi, joudutaan turvautumaan Sortavalakadun alueeseen, jotta vuoden 2018 loppuun mennessä saadaan rakennettua sovittu opiskelija-asuntomäärä. Rantakylässä vapautuu vuonna 2017 Rantakylän päiväkodin tontti asuntorakentamiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu kerrostalotonttien toteutus pienalueittain vuosina 2016-25. Ajoitus on esitetty toteutusvuosin myös liitteenä olevassa kartassa. (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteessä 1).

7.7. KERROSTALOALUEET, K-M2 B 53 Osa-alueen nimi Kaupunginosa 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 I kaupunginosa I kaupunginosa 2100 2100 500 500 500 500 II kaupunginosa II kaupunginosa 5850 774 10150 4500 5050 500 500 2528 500 III kaupunginosa III kaupunginosa 0 3500 5950 400 500 500 500 500 IV kaupunginosa IV kaupunginosa 3000 6000 2000 500 500 500 500 Tikkarinne Niinivaara 2000 9485 3300 2678 4641 Rautatieasema Niinivaara 5000 2700 3900 2400 4200 Otsola Otsola 8000 0 6000 2000 2000 2000 Rantakylän koulu Rantakylä 2100 2100 2400 1500 1400 Pataluoto Rantakylä 2150 2400 1600 2291 Tuulipuisto Rantakylä 1214 Koillisväylä Utra 4539 1068 1394 Faneritehdas Sirkkala 2800 2200 Nepenmäki Hukanhauta 1660 800 1200 1200 1200 Peltola Penttilä 2100 1700 1400 4900 Ukonmäki Penttilä 1600 1600 2000 2000 2000 1500 2000 2000 Penttilänhovi Penttilä 1836 10950 9900 4900 6600 8600 5600 8300 4700 2600 Aittaranta Penttilä 2000 5300 2700 Hepomäki Noljakka 1365 Erkinpelto Noljakka 1899 938 1217 Koppola Karhunmäki 1748 Karhunmäki Karhunmäki 1650 3509 Multimäki Multimäki 755 811 Reijola Reijola 1523 1949 2200 2025 2068 1183 1185 2334 2599 22774 44801 57605 22489 25216 24916 24983 21905 19987 23990

7.8. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET 54 Valmista kunnallistekniikan piirissä kaupungin omistuksessa olevaa työpaikkatonttireserviä on jäljellä Raatekankaalla, Marjalassa, Pilkossa, Reijolassa ja Karhunmäessä. Kysyntä on painottunut Raatekankaalle, jossa on jäljellä enää muutama pienehkö tontti. Raatekankaan alueen viimeiset tontit rakentunevat vuoden 2017 aikana. Marjalan ja Reijolan työpaikkatonttien kysyntä on ollut hiljaista. Karhunmäen työpaikkatontit ja osa Pilkon tonteista ovat jo toteutusvalmiudessa. Pilkon alueen laajempi toteuttaminen ajoittuu Marjalan jo kunnallistekniikan piirissä olevien työpaikkatonttien toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Sataman laajentamiseksi ja sitä ympäröivän alueen teollisuuden toimintojen kehittämiseksi on laadittu kaava on valmistunut. Lisäksi teollisuusalueen toteutussuunnittelun pohjaksi on laadittu GreenPark-yrityspuiston kokonaissuunnitelma. Alueelle on suunniteltu sijoittuvan ensisijaisesti raskaan kokoonpanoteollisuuden alihankintayrityksiä. Papinkankaan uusi laaja teollisuusalue tulee olemaan keskeinen alue tulevien vuosikymmenten aikana. Alueen toteutus aloitetaan vuonna 2017, jotta kaupungilla on varmasti tarjota yrityksille toimintansa vaatiman kokoista tonttia. Alueen kysyntään tulevat vaikuttamaan keskeisesti alueen markkinointi ja ensimmäisten toimijoiden saaminen alueelle. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä valtatie 6:n varressa Karhunmäen eritasoliittymän kohdalla. Seuraavan sivun kartassa on esitetty työpaikka-, palvelu- ja julkisten palveluiden tonttivaranto suunnittelutilanteittain sekä rakentajille jo varatut rakentamattomat tontit (sininen).

7.8.1. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET, KARTTA 55

8. ASUNTORAKENTAMISENNUSTE 2016-2025 56 Asuntorakentamisennuste alueittain (asuntoa) Maankäytön toteutuksen ajoituksen pohjalta on laadittu asuntorakentamiselle ennuste. Talotyypit: Kaikki yhteensä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Ennuste kertoo vuosittaisen asuntomäärän rakennustyypeittäin. Kerrostalorakentamisen määrän ennustetaan laskevan nykytasosta tulevina vuosina. Rakentamista tullaan seuraamaan tulevina vuosina tiiviisti ja ennustetta muokataan toteutuman perusteella. Rakentamisennuste on oleellisessa asemassa osa-alueittaisen väestöennusteen tulosten kannalta. Tästä syystä tontinluovutusta, rakentamista ja kysynnän kehitystä sekä näiden heijastusvaikutuksia väestöennusteeseen seurataan vuosittain. 2016 545 97 98 350 2017 967 99 179 689 2018 1 103 102 115 886 2019 608 79 184 345 2020 596 83 125 388 2021 581 92 106 383 2022 610 84 141 385 2023 489 81 69 339 2024 500 81 110 309 2025 528 88 69 371

9. KAUPUNGIN TARPEISTA LÄHTEVÄT LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET 57 Teollisuusalueet Teollisuusalueiden kaavavaranto on hyvä. Laajempia kaavoitustarpeita ei ole. Pientaloalueet Pientalotonttien kaavavaranto on hyvä. Tontteja on Karhunmäessä ja Multimäessä seuraavan 10 vuoden tarpeisiin. Myös liitoskuntien taajamien kaavavaranto on hyvä. Kerrostaloalueet Penttilänrannan asemakaavoitusta jatketaan jo käynnistyneellä kolmannella kaavamuutoksella monipuolisen kerrostalotonttivarannon takaamiseksi alueella. Tavoitteena on, että uuden kaavan tontteja on luovutettavaksi vuodesta 2018 alkaen. Rantakylän ostoskeskuksen ympäristön kaava saatetaan päätöksentekoon syksyllä 2016. Lisää kerrostaloasumista torin kupeessa. Ranta-Mutalan kerrostaloalueen kaava laaditaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatimisen jälkeen (toteutuksen aloitus ajoittunee aikaisintaan vuoteen 2020).

10. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT Yhdyskuntatekniikan toteutukseen kuuluu kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, siltojen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen. Tavoitteena on investointien toteuttaminen tontinluovutuksen ja talonrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien alueiden viimeistely pyritään saamaan valmiiksi tontinluovutusta seuraavan vuoden aikana koko ympäristön osalta. Asunto- ja työpaikkarakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu alueelle ennen talonrakentamisen alkamista. Valmistuminen ajoittuu pääsääntöisesti toukokesäkuulle. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun tulee varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja talonrakentaminen kestävät vähintään 1½-2 vuotta. Uudisrakentamisen investointitaso on ollut vuosina 2014-2015 aiempia vuosia matalampi. Nykytasoisen asuntorakentamisen määrä edellyttää keskimäärin 4-5 milj. investointitasoa. Tulevina vuosina uudisrakentamisen investointitaso ontäten korkeammalla. Peruskorjaus-, kehittämishankkeiden ja uudisrakentamisen sovittaminen kunnallistekniikan investointikehykseen on haasteellista jo vuodesta 2016 alkaen. Isompia kynnyskustannuksia omaavia uudisalueita joudutaan jatkossa porrastamaan. Käytännössä voi olla vain yksi pientaloalue, jota toteutetaan ensisijaisesti. Muita alueita toteutetaan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Peruskorjausinvestointien taso tulee saada asettumaan tulevina vuosina, jotta korjausvelan kasvu saadaan taittumaan. Seuraavalla sivulle on kerätty yhdyskuntatekniset kustannukset vuosilta 2006-2015 58

10.1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT VUOSINA 2006-2015 59 Investoinnit tot. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä 7 134 284 7 076 096 7 101 317 9 166 580 9 350 390 11 160 637 14 398 896 18 308 529 15 761 376 13 534 675 1 TONTTIEN LUOVUTUS 3 281 059 3 442 502 3 580 514 3 742 951 3 801 291 4 817 831 4 560 078 4 078 555 3 322 209 3 128 925 1.1 Katuhankkeet 2 874 613 3 231 610 3 394 597 3 499 805 3 590 387 4 601 079 4 404 668 3 519 405 2 842 319 2 854 137 1.1.1 Pääkadut 0 0 0 9 989 71 49 209 815 947 0 0 0 1.1.2 Asuntoalueet 2 350 331 3 004 763 3 001 711 2 352 420 3 115 548 2 028 753 3 100 684 2 515 461 2 472 364 2 741 480 1.1.3 Liike- ja teollisuusrakentaminen 524 282 226 847 392 886 1 137 396 474 768 2 523 117 488 037 1 003 944 369 955 112 657 1.2 Puistohankkeet 406 446 210 892 185 917 243 146 210 904 216 752 155 410 559 150 479 890 274 788 1.4 Liikuntapaikkahankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 PERUSKORJAUS 1 197 778 2 145 141 2 908 287 3 184 406 2 526 163 1 835 388 3 071 661 2 032 307 1 880 593 6 957 161 2.1 Katuhankkeet 1 024 973 1 926 709 2 536 007 2 861 558 2 120 360 1 560 550 2 705 681 1 655 571 1 476 173 6 401 634 2.1.1 Pääkadut ja keskustan alue 462 648 1 335 251 1 957 762 2 538 622 1 553 052 878 328 2 259 081 1 567 330 1 336 989 5 711 215 2.1.2 Asuntoalueet 562 325 591 458 578 245 321 528 371 237 682 222 446 600 88 241 139 184 690 419 2.1.3 Liike- ja teollisuusrakentaminen 0 0 0 1 408 196 071 0 0 0 0 0 2.2 Puistohankkeet 172 805 218 432 372 280 322 848 405 803 274 838 365 980 376 736 404 420 555 527 2.4 Liikuntapaikkahankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 VENE- JA LIIKUNTAPAIKKAHANKKEET 204 818 55 475 324 726 590 394 584 226 404 586 67 032 387 004 128 977 530 036 3.3 Venepaikat 0 0 0 87 815 395 192 210 624 54 578 57 310 39 007 253 263 3.4 Liikuntapaikkahankkeet 204 818 55 475 324 726 502 579 189 034 193 962 12 454 329 694 89 970 276 773 4 KEHITTÄMISHANKKEET 2 450 629 1 432 978 287 790 1 648 829 2 438 710 4 102 832 6 700 125 11 810 663 10 429 597 2 918 553 4.1 Katuhankkeet 301 091 1 373 146 286 332 1 643 157 1 683 518 3 654 755 6 165 669 11 185 203 10 429 597 2 868 111 4.2 Puistohankkeet 2 149 538 59 832 1 458 0 0 204 0 0 0 50 442 4.4 Liikuntapaikkahankkeet 0 0 0 5 672 755 192 447 873 534 456 625 460 Vuosina 2011-2014 on tehty mittavasti kehittämishankkeita. Näinä vuosina on toteutettu useampia suuria kaupunkikehityksen edellyttämiä silta- ja väylähankkeita. Tarpeellisia peruskorjaushankkeita on siirtynyt tuleville vuosille. Vuosina 2014-2015 uudisrakentamisen investointitaso on ollut matalammalla, kuin nykyisen rakentamisen keskimääräinen investointitaso edellyttäisi. Tämän seurauksesta tulevina vuosina paine on tarpeen investoida uudisalueiden toteutukseen. Yhdyskuntatekniikan korjausvelan kasvua on taitettu vuonna 2015 investoimalla peruskorjaushankkeisiin aiempia vuosia enemmän.

10.2. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Yhdyskuntatekniikan 10 vuotinen investointiohjelma on suunnitelma tulevien vuosien investoinneista. 60 Siinä on huomioitu uudisrakentamisen osalta tuleville vuosille ohjelmoidun tontinluovutuksen ja rakentamisen edellyttämän yhdyskuntatekniikan rakentaminen. Vuosien 2016-2019 osalta jo aiemmin hankekylläiseen investointiohjelmaan on jouduttu sovittamaan opiskelija-asumisen lisäämisen edellyttämät yhdyskuntatekniikan kustannukset. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamat investointitarpeet on huomioitu sillä tarkkuudella, kun ne ovat tiedossa. Uudet hankkeet joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. 10 vuotisessa investointiohjelmassa investoinnit asettuvat 15 milj. euron pahemmalle puolen. Mikäli kehys tulee olemaan tätä alempi joudutaan jostakin karsimaan. Priorisointia tehdään nykyäänkin vuosittain. Investointiohjelman kohteita ja niiden ajoittumista joudutaan säätämään kuukausittain uuden tiedon valossa. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty ote elokuun 2016 tilanteesta. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vuosittain joulukuussa tulevaa vuotta koskevan yhdyskuntatekniikan investointiohjelman. Se on laadittu hyväksytyn talousarvion mukaisesti ja siinä on yksilöity tarkemmin seuraavana vuonna toteutettavat kohteet.

10.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO 61

10.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO 62 Kaupunkistrategian toteuttaminen edellyttää tulevina vuosina kunnallistekniikan korjausvelan kasvua taittavia peruskorjausinvestointeja Korjausvelan kasvun taittuminen edellyttää noin neljän milj. euron investointitasoa peruskorjauksen osalta. Tuleville vuosille on huomioitu myös indeksikorjaus. Uudisrakentamisen investoinneissa on mukana myös aiempina vuosina toteuttamatta jätettyjä yleisten alueiden investointeja. Venepaikkahankkeiden toteuttaminen on ajoitettu mahdollisen tarpeen ja sovitettu muun kaupunkirakenteen rakentamisen aikatauluun. Liikuntapaikkahankkeiden keskimääräinen 600 000 investointitaso mahdollistaa yleisten alueiden liikuntaolosuhteiden saattamisen seuraavan 10 vuoden aikana keskeisiltä osin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Koulun pihojen liikunnallisten olosuhteiden parantamista tämä ei mahdollista. Ne sisältyvät tilainvestointeihin. Tilakeskus huomioi mahdollisuuksiensa mukaan tarpeet investoinneissaan.

11. PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOTARKASTELU 63 Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkastelu on päivitetty uusinta väestöennustetta 2016-2035 ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu. Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta

11.1. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA 64 Merkittävimpiä lähivuosien muutoksia palveluverkossa ovat seuraavat: Päivähoito: Karhunmäen yksityiset 4-ryhmäiset päiväkodit valmistuivat 8/2015 ja 10/2015 Marjalan yksityinen 4-ryhmäinen päiväkoti valmistui 8/2015 Sinkkolan päiväkoti valmistui 9/2015 Pataluodonkadun päiväkoti valmistuu loppuvuonna 2016 Kouluverkko: Karhunmäen alakoulu valmistuu 12/2016 Karsikon alakoulun siirtyminen Sirkkalaan 8/2015-2018 Karsikon koulun tulevaisuutta selvitellään. Yksi vaihtoehto on käytöstä poistuneen Karsikon alakoulurakennuksen korvaava uudisrakentaminen. Rantakylän alakoulun siirtyminen Sirkkalaan syksy 2016-2018 Rantakylän alakoulun oppilaat ovat siirtyvät rantakylän uusien koulujen rakentamisen ajaksi Sirkkalaan Rantakylän uusi Normaalikoulu ja Pataluodonkoulun laajennus Pääosa Rantakylän alakoulun oppilaista siirtyy Pataluodonkadulle rakennettavaan Normaalikouluun vuoden 2019 alusta. Osa oppilaista siirtyy Pataluodonkouluun. Nepenmäen yhtenäiskoulu valmistuu kesällä 2018 Nepenmäen koulun oppilaat siirtyvät Niinivaaralla olevasta koulukiinteistöstä uuteen rakennuksen syyslukukaudeksi 2018. Pääosin nämä hankkeet eivät lisää palvelukapasiteettia vaan korvaavat väistyviä tiloja tai mahdollistavat väliaikaisista parakkirakennuksista luopumisen. Poikkeuksen tekevät Nepenmäen Karhunmäen koulut. Nepenmäen koulun myötä yläkoulukapasiteetti kasvaa 225:llä ja alakoulun kapasiteetti kasvaa 120 :llä. Niinivaaran koulun toiminta siirtyy Karhunmäkeen, Karhunmäen kouluun mahtuu 140 oppilasta enemmän kuin nykyiseen Niinivaaran kouluun.

11.2. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, SIRKALA 65 Karsikon alakoulu on sulkenut ovensa Karsikossa. Alakoulu toimii Sirkkalassa ainakin vuoteen 2018. Myös Rantakylän koulu siirtyy syksyllä 2016 Sirkkalaan. Syksy 2016 Sirkkala 2015

11.3. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, KARSIKKO 66 Karsikon vanhan koulun kortteliin on aloitettu kaavamuutoksen laatiminen, jonka tavoitteena on uuden koulukiinteistön rakentamisen mahdollistaminen vanhalla koulun tontilla. Sirkkala? 2015

11.4. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, RANTAKYLÄ Rantakylän koulu siirtyy syksyllä 2016 Sirkkalaan. Tulevaisuudessa Rantakylän kampuksella tulee toimimaan normaalikoulu ja kaupungin yhtenäiskoulu, liikuntatilat ovat koulujen yhteiskäytössä. Alueelle laadinnassa olevassa kaavassa huomioidaan koulun ja päiväkodin tarpeet alueella. Rantakylän koulun vanha tontti kaavoitetaan muuhun käyttöön, lähtökohtaisesti asumiseen. 67 Syksy 2016 2019 Sirkkala

11.5. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/RANTAKYLÄN PÄIVÄKOTI 68 Rantakylän päiväkoti siirtyy vuoden 2017 loppupuolella Ruoritieltä Pataluodonkadulle puretun alakoulun tontille Nykyinen tontti vapautuu uudisrakentamiselle vuonna 2018. Tontti kaavoitetaan asuinkerrostalorakentamiseen.

11.6. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/AALLONTIEN PÄIVÄKOTI Aallontien päiväkoti on elinkaarensa päässä. 69 Ainoa päiväkotitoimintaan soveltuva rakentamaton tontti on Mutalan puolella Jukolankadun varressa. Tontti on juuri kaavoitettu kirkon tarpeisiin. Kirkon tarve tontille on kuitenkin väistynyt, joten tontin luovuttamista päiväkotitarkoitukseen voidaan harkita. Aallontien päiväkodin nykyisiä tiloja korvaavat vaihtoehdot ovat Ollilan päiväkodin laajentaminen, kirkon tontille rakentaminen Mutalassa tai uuden korvaavan rakennuksen rakentaminen nykyisen Aallontiellä olevan rakennuksen tilalle. Nykyisen rakennuksen korvaavan rakentamisen myötä Rantakylän palvelukapasiteetti säilyisi. Tämän vaihtoehdon ongelmana on mm., että rakentamisen ajaksi tulee löytyä korvaavat tilat. Tontti on syytä pitää joka tapauksessa ainakin lähivuodet varauksena päivähoidon tarpeille. Rantakylän alueen palvelutarve säilyy väestöennusteen mukaan nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa. Tontin mahdollinen muu käyttötarkoitus ratkaistaan vasta, kun ollaan varmoja ettei tontille ole tarvetta nykyiseen käyttötarkoitukseen.

11.7. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, HUKANHAUTA Hukanhaudan vanhan koulun taakse on kaavoitettu tontti, joka mahdollistaa 7-osastoisen päiväkodin rakentamisen. Punahilkan päiväkodin tontilla olevassa rakennuksessa ei ole enää päiväkotitoimintaa. Niinivaaran, Hukanhaudan ja Karhunmäen palvelutarpeen ennustetaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen ajan. Hukanhaudalla on kaksi päiväkotitoimintaan kaavoitettua tonttia, joilla kummallakaan ei ole nykyisellään toimintaa. 70

11.8. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, MULTIMÄKI 71 Multimäessä on päiväkotikortteli, johon mahtuu 7-osastoinen päiväkoti. Kunnallistekniikka on valmistunut alueella. Puolet kyseisestä tontista on varattu yksityiselle päiväkotitoimijalle 4- ryhmäisen päiväkodin toteuttamiseksi.

11.9. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, NOLJAKKA 72 Päiväkotitoimintaan luovutettu tontti Siilin päiväkodin tontti Siilin päiväkodin toiminta on loppunut Sinkkolan päiväkodin valmistuttua vuonna 2015. Siilin päiväkodin tontin tulevaa käyttöä ei ole ratkaistu. Kiinteistö on tyhjillään. Todennäköisin vaihtoehto on ratkaista kaavamuutoksen kautta asuntorakentaminen tontilla. Lehtipojantien varresta on luovutettu tontti yksityiselle toimijalle päiväkotitoimintaa varten.

11.10. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, KARHUNMÄKI 73 Karhunmäkeen valmistui Aarrekartta-päiväkoti 8/2015 ja Merikarttapäiväkoti valmistuu 10/2015 Vuoden 2016 loppuun mennessä valmistuvan alakoulun yhteyteen tulee esikouluryhmät Asemakaavoissa on palvelualuevaraukset, jotka mahdollistavat päiväkotiyksiköiden sijoittumisen.